Laki kunnallisista yleissairaaloista annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kunnallisista yleissairaaloista 29 päivänä lokakuuta 1965 annetun lain ( 561/65 ) 2 §:n 5 momentti ja 23 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 5 momentti 11 päivänä heinäkuuta 1972 annetussa laissa (550/72) ja 23 §:n 1 momentti 17 päivänä syyskuuta 1982 annetussa laissa (690/82), sekä
lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 11 päivänä heinäkuuta 1972 annetulla lailla, uusi 6 momentti, 21 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 17 päivänä syyskuuta 1982 annetussa laissa, uusi 2 momentti ja 23 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 14 päivänä kesäkuuta 1985 annetulla lailla (476/85), uusi 3 momentti seuraavasti:
2 §
Sairauksien harvinaisuuden, sairaanhoidon vaativuuden tai sairaanhoidossa tarvittavien erityisten edellytysten perusteella voidaan osa sairaanhoidosta määrätä erityistason sairaanhoidoksi. Erityistason sairaanhoidon järjestämistä varten maa jaetaan erityisvastuualueisiin. Erityisvastuualueet määrää valtioneuvosto siten, että kuhunkin alueeseen kuuluu sellainen keskussairaalapiiri, jonka alueella on lääkärikoulutusta antava yliopisto.
Lääkintöhallituksen tehtävänä on määrätä erityistason sairaanhoitoon kuuluvat tutkimukset, toimenpiteet ja hoito sekä vahvistaa näistä suoritettavaa korvausta määrättäessä noudatettavat kertoimet.
21 §
Keskussairaalan lähettämänä otetaan 2 §:n 5 momentissa tarkoitettuun erityistason sairaanhoitoa antavaan keskussairaalaan potilaita erityistason sairaanhoitoa varten erityisvastuualueeseen kuuluvista keskussairaalapiireistä.
23 §
Jollei muuta ole sovittu, on muun kuin jäsenkunnan potilaan hoitokustannuksista sen keskussairaalan kuntainliiton, jonka jäsenkunnassa potilaalla on väestökirjalain mukainen kotipaikka, ja milloin potilaalla ei ole Suomessa väestökirjalain mukaista kotipaikkaa, sen keskussairaalan kuntainliiton, jonka jäsenkunnassa potilas oleskelee, suoritettava potilasta hoitaneelle keskussairaalan kuntainliitolle korvauksena keskimääräiset hoitokustannukset. Jos kunta on jäsenenä useammassa keskussairaalan kuntainliitossa, korvausvelvollisuus on sen keskussairaalapiirin kuntainliitolla, johon kunta kuuluu.
Laskettaessa korvausta 2 §:n 5 momentissa tarkoitettua erityistason sairaanhoitoa järjestävän keskussairaalan osalta poiketaan 2 momentin säännöksestä seuraavasti:
käyttömenojen kokonaismäärään lisätään 10 prosentin sijasta 5 prosenttia; ja
vaativasta erityistason sairaanhoidosta perittävää korvausta korotetaan lääkintöhallituksen 2 §:n 6 momentin nojalla vahvistamalla kertoimella.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.
Hallituksen esitys 43/87
Talousvaliok. miet. 1 /88
Suuren valiok. miet. 9/88
Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1988
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoSosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola