Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

202/1988

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Lääninhallitusasetus

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
202/1988

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Sisäasiainministerin esittelystä säädetään 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun lääninhallituslain (1233/87) 10§:n nojalla:

1 luku Lääninhallituksen toimintayksiköt ja niiden tehtävät

1 §

Lääninhallituksessa on lääninkanslia, yleinen osasto, kouluosasto ja sosiaali- ja terveysosasto.

Lisäksi lääninhallituksessa voi olla oikeushallinto-osasto ja ympäristöosasto valtion tulo- ja menoarvion puitteissa ja sen mukaan kuin siitä lääninhallituksen työjärjestyksessä määrätään.

Lääninhallituksessa voi olla yleinen toimisto, pelastustoimisto, veroasiaintoimisto, oikeushallintotoimisto, kaavoitus- ja asuntotoimisto, ympäristönsuojelutoimisto ja poliisitoimisto valtion tulo- ja menoarvion puitteissa ja sen mukaan kuin siitä lääninhallituksen työjärjestyksessä määrätään.

2 §

Lääninhallituksen yhteydessä toimii lääninoikeus siten kuin siitä on lääninoikeuslaissa (1021/74) säädetty.

Lääninkanslia

3 §

Lääninkanslia käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

lääninhallituksen ja rekisteritoimistojen henkilöstö- ja muuta sisäistä hallintoa;

2)

maksuliikettä ja kirjanpitoa, perimistä sekä muuta valtiovarainhoitoa ja -valvontaa;

3)

tietohallintoa;

4)

lääninsuunnittelua; sekä

5)

muut asiat, joista niin on säädetty tai määrätty.

Lääninkansliassa on lääninkonttori, joka käsittelee 1 momentin 2 kohdassa mainitut asiat ja muut työjärjestyksessä mainitut asiat.

4 §

Lääninkanslian yhteydessä toimii läänin liikuntalautakunnan, läänin nuorisolautakunnan sekä läänin taidetoimikunnan henkilökunta. Henkilökunnan tehtävistä määrätään niitä koskevissa säädöksissä.

Yleinen osasto

5 §

Yleinen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

yleistä kunnallishallintoa;

2)

poliisitointa;

3)

lääninsyyttäjän tehtäviä, siten kuin niistä on erikseen säädetty;

4)

palo- ja pelastustointa sekä pelastuspalvelua;

5)

väestönsuojelua;

6)

elinkeinotointa;

7)

väestökirjahallintoa;

8)

liikennettä; sekä

9)

ne lääninhallitukselle kuuluvat asiat, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai toimintayksikölle.

Kouluosasto

6 §

Kouluosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

koulu- ja sivistystointa;

2)

ammatillista koulutusta; sekä

3)

muut asiat, joista niin on säädetty tai määrätty.

7 §

Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Vaasan läänit jaetaan kukin kahteen kouluhallinnon tarkastuspiiriin, joista toiseen kuuluvat ne koulut ja oppilaitokset, joiden opetuskieli on suomen kieli, ja toiseen ne, joiden opetuskieli on ruotsin kieli.

Sosiaali- ja terveysosasto

8 §

Sosiaali- ja terveysosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

sosiaalihuoltoa;

2)

terveydenhuoltoa;

3)

eläinlääkintähuoltoa;

4)

raittiustointa ja alkoholiasioita;

5)

elintarviketarkastusta ja tuoteturvallisuutta;

6)

maatalousyrittäjien lomituspalveluja; sekä

7)

muut asiat, joista niin on säädetty tai määrätty.

Oikeushallinto-osasto

9 §

Oikeushallinto-osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

ulosottoa;

2)

valtion saatavien valvontaa;

3)

rangaistusten täytäntöönpanoa;

4)

vaaleja; sekä

5)

muut asiat, joista niin on säädetty tai määrätty.

Milloin lääninhallituksessa on oikeushallintotoimisto, se käsittelee 1 momentissa mainitut asiat.

Ympäristöosasto

10 §

Ympäristöosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

ympäristönsuojelua;

2)

kaavoitus- ja rakennustointa;

3)

asunto-oloja; sekä

4)

muut asiat, joista niin on säädetty tai määrätty.

Milloin lääninhallitukseen ei ole perustettu ympäristöosastoa, käsitellään 1 momentissa mainitut asiat yleisen osaston kaavoitus- ja asuntotoimistossa ja ympäristönsuojelutoimistossa.

Muut toimivaltajärjestelyt

11 §

Mikäli kaikkia 1§:ssä mainittuja osastoja tai toimistoja ei ole perustettu lääninhallitukseen, niiden tehtävät voidaan työjärjestyksellä määrätä muun toimintayksikön käsiteltäviksi.

12 §

Jos syntyy epätietoisuutta siitä, minkä toimintayksikön käsiteltäviin jokin asia kuuluu, ratkaisee kysymyksen maaherra.

2 luku Lääninhallituksen henkilöstö ja sen tehtävät

13 §

Lääninhallituksen päällikkönä on maaherra.

Lääninhallituksessa voi olla seuraavia virkamiehiä: kansliapäällikkönä toimiva lääninneuvos, kouluosaston osastopäällikkö, sosiaali- ja terveysosaston osastopäällikkö, >oikeushallinto-osaston osastopäällikkö, >ympäristöosaston osastopäällikkö, apulaisosastopäällikkö, toimistopäällikkö, poliisitarkastaja, apulaispoliisitarkastaja, kaavoitus- ja rakennustoimen tarkastaja, pelastustarkastaja, apulaispelastustarkastaja, suunnittelupäällikkö, hallintopäällikkö, lääninkamreeri, vanhempi lääninsihteeri, nuorempi lääninsihteeri, ylitarkastaja, tarkastaja, koulutoimentarkastaja, ammattikasvatustarkastaja, lääninkoulupsykologi, lääninkoulukuraattori, lääninlääkäri, oikeuslääkäri, läänineläinlääkäri, apulaisläänineläinlääkäri, lääninsosiaalitarkastaja, lääninapulaissosiaalitarkastaja, lääninsosiaaliohjaaja, lääninterveystarkastaja, lääninelintarviketarkastaja, terveydenhuollon tarkastaja, liikennesuunnittelija, erikoissuunnittelija, suunnittelija, suunnittelusihteeri, erikoistutkija, tutkimussihteeri, tutkija, kaavoitus- ja rakennustoimen sekä asuntohallinnon tehtävissä toimiva tarkastaja, ympäristönsuojelun tarkastaja, asuntosihteeri, kansliasihteeri, taloussihteeri, esittelijä, tiedotussihteeri, koulutussihteeri, koulutus- ja tiedotussihteeri, kielenkääntäjä, lääninkomisario, apulaistarkastaja, liikuntatoimentarkastaja, notaari, kamreeri, lääninkirjanpitäjä, lääninkirjaaja, lääninarkistonhoitaja ja osastosihteeri.

Lääninhallituksessa voi olla myös muita virkamiehiä kuin 2 momentissa mainitut sekä työsopimussuhteista henkilöstöä.

Lääninhallituksen esittelijöinä toimivat 2 momentissa mainitut virkamiehet.

Lääninhallitus voi määrätä esittelijöiksi muunkin kuin 2 momentissa mainitun virkamiehen.

Lääninhallituksen kouluosaston osastopäälliköllä ja apulaisosastopäälliköllä on lääninkouluneuvoksen arvonimi. Lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston osastopäälliköllä on lääninsosiaalineuvoksen arvonimi.

14 §

Milloin läänissä on ruotsinkielinen koulu tai muu ruotsinkielinen oppilaitos, eikä asianomaisen läänin lääninhallituksen kouluosastossa ole apulaisosastopäällikön virkaa eikä ruotsin kieltä täydellisesti hallitsevaa koulutoimentarkastajaa tai ammattikasvatustarkastajaa, hoidetaan ruotsinkielistä oppilaitosta koskevat maaherran ratkaistavaksi kuuluvat asiat oppilaitoksen sijaintiläänissä, mutta muut tätä oppilaitosta koskevat asiat hoitavat toisen läänin ruotsinkieliset virkamiehet ja ratkaisee tämän lääninhallituksen kouluosaston apulaisosastopäällikkö. Opetusministeriö määrää, minkä lääninhallituksen kouluosaston virkamiehen velvollisuuksiin kuuluu suorittaa myös toisen läänin lääninhallituksen tehtäviä.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi siirtää jonkin läänin tai sen osan kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiat kokonaan tai osittain jonkin toisen lääninhallituksen hoidettavaksi.

Kelpoisuusvaatimukset

15 §

Kelpoisuusvaatimuksina lääninhallituksen virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Lisäksi vaaditaan:

1)

maaherralta, että hän on taitavaksi tunnettu sekä että hän on perehtynyt hallintotoimintaan ja osoittanut hyvää hallintokykyä;

2)

kansliapäällikkönä toimivalta lääninneuvokselta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;

3)

kouluosaston osastopäälliköltä ja apulaisosastopäälliköltä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin ja perehtyneisyys osaston toimialaan kuuluviin tehtäviin;

4)

sosiaali- ja terveysosaston osastopäälliköltä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin ja perehtyneisyys osaston toimialaan kuuluviin tehtäviin;

5)

oikeushallinto-osaston osastopäälliköltä ja oikeushallintotoimiston toimistopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin ja perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin tehtäviin;

6)

ympäristöosaston osastopäälliköltä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin ja perehtyneisyys osaston toimialaan kuuluviin tehtäviin;

7)

poliisitarkastajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä perehtyneisyys poliisi- ja syyttäjäntoimeen ja hallintotehtäviin;

8)

kaavoitus- ja rakennustoimen tarkastajalta ja toimistopäälliköltä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys asianomaisen toimiston toimialaan kuuluviin asioihin ja hallinnollista kokemusta;

9)

pelastustarkastajalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä riittävä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin ja toimiston toimialaan kuuluviin tehtäviin;

10)

apulaispelastustarkastajalta soveltuva korkeakoulututkinto tai soveltuva insinöörin tutkinto;

11)

suunnittelupäälliköltä, suunnittelusihteeriltä ja erikoistutkijalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys suunnittelutehtäviin;

12)

hallintopäälliköltä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallintotehtäviin;

13)

lääninkamreerilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys valtion tilivirastotehtäviin;

14)

kamreerilta soveltuva korkeakoulututkinto;

15)

lääninlääkäriltä laillistetun lääkärin oikeus ja perehtyneisyys hallintotehtäviin;

16)

oikeuslääkäriltä laillistetun lääkärin ja oikeuslääketieteen erikoislääkärin oikeus;

17)

läänineläinlääkäriltä ja apulaisläänineläinlääkäriltä laillistetun eläinlääkärin oikeus sekä perehtyneisyys eläintautien vastustamistyöhön ja elintarvikehygieniaan sekä hallintotehtäviin;

18)

apulaispoliisitarkastajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä perehtyneisyys poliisitoimeen ja kokemusta syyttäjän tehtävissä;

19)

oikeushallintotehtävissä toimivalta ylitarkastajalta ja tarkastajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys oikeushallintoyksikön toimialaan kuuluviin tehtäviin;

20)

vanhemmalta ja nuoremmalta lääninsihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto;

21)

koulutoimentarkastajalta ylempi korkeakoulututkinto, keskimmäinen arvosana kouluhallinnon tutkinnossa, perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin ja joko opettajan kelpoisuus jollakin virkaan kuuluvalla alalla sekä kokemusta ja hyvä taito opettajan viran hoitamisessa tai perehtyneisyys kirjastotoimeen taikka muuhun vapaaseen sivistystyöhön;

22)

ammattikasvatustarkastajalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, ammattikasvatushallinnon tutkinto sekä joko ammatillisen oppilaitoksen opettajan pätevyys ja kokemusta opettajan viran hoitamisessa tai muu perehtyneisyys ammattikasvatusasioihin;

23)

lääninkoulupsykologilta ja lääninkoulukuraattorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys oppilashuoltoon;

24)

kaavoitus- ja rakennustoimen sekä asuntohallinnon tehtävissä toimivalta tarkastajalta ja kaavoitus- ja asuntotoimiston ylitarkastajalta arkkitehdin tutkinto, virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto tai oikeustieteen kandidaatin tutkinto;

25)

ympäristönsuojelun tarkastajalta ja ylitarkastajalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;

26)

lääninsosiaalitarkastajalta ja lääninapulaissosiaalitarkastajalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys sosiaalihuoltoon sekä lääninsosiaaliohjaajalta soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys sosiaalihuoltoon;

27)

sosiaali- ja terveysosaston ylitarkastajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys asianomaisen alan tehtäviin ja tarkastajalta soveltuva korkeakoulututkinto tai asianomaisen alan opistoasteen tutkinto sekä perehtyneisyys asianomaisen alan tehtäviin;

28)

lääninterveystarkastajalta soveltuva korkeakoulututkinto tai insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyys asianomaisen alan tehtäviin ja lääninelintarviketarkastajalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys asianomaisen alan tehtäviin;

29)

terveydenhuollon tarkastajalta terveydenhuollon kandidaatin tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä joko perehtyneisyys terveydenhuollon tehtäviin tai sairaanhoito-oppilaitoksessa suoritettu hallinnollinen tutkinto;

30)

liikennesuunnittelijalta soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys liikennesuunnitteluun;

31)

tietohallintotehtävissä toimivalta erikoissuunnittelijalta soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tietotekniikan hyväksikäyttöön hallinnossa;

32)

tarkastajalta, taloussihteeriltä, suunnittelijalta, tutkimussihteeriltä, tutkijalta, tiedotussihteeriltä, koulutussihteeriltä, koulutus- ja tiedotussihteeriltä ja kielenkääntäjältä soveltuva korkeakoulututkinto;

33)

kouluosaston suunnittelijalta soveltuva korkeakoulututkinto taikka teknillisessä opistossa suoritettu insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto taikka soveltuva muu opistotasoinen tutkinto ja ammatillisen oppilaitoksen opettajan pätevyys;

34)

esittelijältä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai tehtävien laadun mukaan muu soveltuva korkeakoulututkinto;

35)

lääninkomisariolta poliisipäällystön virkatutkinto taikka varanotaarin tutkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen;

36)

pelastustoimiston apulaistarkastajalta soveltuva teknillisen koulun tutkinto tai muu soveltuva ammatillinen tutkinto sekä perehtyneisyys pelastushallinnon tehtäviin;

37)

kaavoitus- ja asuntotoimiston apulaistarkastajalta soveltuva teknillisen koulun tutkinto;

38)

asuntosihteeriltä soveltuva korkeakoulututkinto;

39)

notaarilta, lääninkirjanpitäjältä, lääninkirjaajalta ja lääninarkistonhoitajalta soveltuva korkeakoulututkinto;

40)

osastosihteeriltä soveltuva korkeakoulututkinto tai soveltuva opistotasoinen tutkinto;

41)

apulaistarkastajalta soveltuva korkeakoulututkinto tai soveltuva opistotasoinen tutkinto; sekä

42)

pääkirjanpitäjältä, apulaiskirjanpitäjältä ja lääninkassanhoitajalta soveltuva opistotasoinen tutkinto.

Lisäksi koulutoimentarkastajan virkaan nimitettävältä vaaditaan kasvatustieteessä, kasvatus- ja opetusopissa, kasvatusopin virkatutkinnossa, aikuiskasvatuksessa tai kansansivistysopissa joko arvosana cum laude approbatur tai sellainen vähintään 35 opintoviikon opintokokonaisuus, joka voidaan sisällyttää korkeakoulututkintoon. Sellaisen koulutoimentarkastajan virkaan, johon kuuluu yksinomaan tai pääasiallisesti kirjastotointa koskevia asioita, vaaditaan kuitenkin sanotun arvosanan tai opintokokonaisuuden asemesta joko arvosana approbatur tai vastaavasti vähintään 15 opintoviikon opintokokonaisuus sekä lisäksi kirjastonhoitajan kelpoisuus yleisessä kirjastossa.

Kouluosaston apulaisosastopäälliköltä vaaditaan säädetyn suomen kielen taidon lisäksi sama ruotsin kielen taito kuin virkamieheltä ruotsinkielisellä virka-alueella.

Opetusministeriö määrää, mihin koulutoimentarkastajan virkaan vaaditaan opettajan kelpoisuus ja mihin virkaan perehtyneisyys kirjastotoimeen tai muuhun vapaaseen sivistystyöhön. Opetusministeriö voi myös määrätä, millä alalla saavutettu kelpoisuus ja kokemus on vaadittava koulutoimentarkastajalta.

Virkojen täyttäminen sekä virkavapaus ja sitä vastaava vapautus

16 §

Maaherran nimittämisestä on säädetty hallitusmuodossa. Virka täytetään haettavaksi julistamatta.

Kansliapäällikkönä toimivan lääninneuvoksen nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.

Poliisitarkastajan ja pelastustarkastajan nimittää valtioneuvosto sisäasiainministeriön esittelystä.

Kouluosaston osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön nimittää valtioneuvosto opetusministeriön esittelystä.

Sosiaali- ja terveysosaston osastopäällikön nimittää valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä.

Oikeushallinto-osaston osastopäällikön ja oikeushallintotoimiston toimistopäällikön nimittää valtioneuvosto oikeusministeriön esittelystä.

Ympäristöosaston osastopäällikön sekä kaavoitus- ja asuntotoimiston ja ympäristönsuojelutoimiston toimistopäällikön nimittää valtioneuvosto ympäristöministeriön esittelystä.

Lääninhallituksen asiana on julistaa tasavallan presidentin ja valtioneuvoston täytettävä virka haettavaksi sekä lähettää hakemuskirjat ja lausuntonsa valtioneuvostolle.

Muun virkamiehen ja työsopimussuhteessa olevan henkilön nimittää tai ottaa lääninhallitus, jollei toisin ole erikseen säädetty.

17 §

Maaherralle myöntää virkavapautta sisäasiainministeriö, jos kysymys on virkavapaudesta, johon hänellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, taikka jos kysymyksessä on harkinnanvarainen virkavapaus, joka kestää enintään yhden vuoden. Yli yhden vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden maaherralle myöntää valtioneuvosto.

Kansliapäällikkönä toimivalle lääninneuvokselle myöntää virkavapautta lääninhallitus, jos kysymys on virkavapaudesta, johon hänellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, taikka jos kysymyksessä on harkinnanvarainen virkavapaus, joka kestää enintään yhden vuoden. Yli yhden vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden kansliapäällikkönä toimivalle lääninneuvokselle myöntää valtioneuvosto.

Muulle lääninhallituksen virkamiehelle virkavapautta tai vastaavaa vapautusta työsopimussuhteiselle henkilölle myöntää lääninhallitus. Yli yhden vuoden kestävän virkavapauden, milloin kysymys ei ole virkavapaudesta, johon virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, myöntää valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle kuitenkin asianomainen ministeriö.

18 §

Viran väliaikaisen hoitajan ja viransijaisen ottamisesta päättää sama viranomainen, joka päättää virkavapauden myöntämisestä, jollei toisin säädetä tai määrätä.

Virkamiesten tehtävät

19 §

Maaherra johtaa ja valvoo lääninhallituksen toimintaa. Hänen tulee seurata yleistä kehitystä läänissä sekä tehdä aloitteita tarpeellisiksi uudistuksiksi.

20 §

Kansliapäällikön tulee:

1)

valvoa, että lääninhallitukselle kuuluvat tehtävät hoidetaan tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti;

2)

maaherran ohella johtaa ja valvoa osastojen toimintaa lähinnä yleisten hallinto- ja talousasioiden osalta; sekä

3)

käsitellä asiat, jotka maaherra niiden tärkeyden tai erityislaadun takia on antanut hänen valmisteltavakseen.

Kansliapäällikkö toimii lääninkanslian päällikkönä ja yleisen osaston osastopäällikkönä.

21 §

Osastopäällikön tulee:

1)

johtaa yksikön toimintaa ja valvoa, että sen tehtävät suoritetaan asianmukaisesti ja tehokkaasti, sekä jakaa tehtävät yksikön virkamiehille;

2)

seurata hallintoa ja olojen kehitystä yksikön toimialalla ja tehdä tarpeellisia aloitteita uudistuksiksi;

3)

huolehtia yksikön toiminnan tarkoituksenmukaisesta ja taloudellisesta suunnittelusta sekä sen toiminnan yhteensovittamisesta lääninhallituksen yleiseen toimintaan;

4)

valvoa, että yksikön ja sen alaiset virkamiehet saavat tarpeellisen täydentävän koulutuksen tai muun valmennuksen tehtäviinsä; sekä

5)

ohjata ja valvoa yksikön toimialalla toimivien laitosten ja viranomaisten toimintaa.ql>Mitä edellä on säädetty, koskee soveltuvin osin apulaisosastopäällikköä ja toimistopäällikköä.

Työjärjestys

22 §

Eri osastojen ja toimintayksikköjen sekä virkamiesten tehtävistä ja työnjaon järjestämisestä määrätään tarkemmin lääninhallituksen työjärjestyksessä, jonka lääninhallitus vahvistaa. Lääninhallituksen on toimitettava työjärjestys tiedoksi niille ministeriöille, joiden hallinnonalaa se koskee.

3 luku Asioiden käsittely ja ratkaiseminen

23 §

Lääninhallitukselle kuuluvat asiat, jollei niitä ratkaista lääninoikeudessa, ratkaisee esittelystä:

1)

maaherra;

2)

kansliapäällikkö; taikka

3)

osastopäällikkö, apulaisosastopäällikkö, toimistopäällikkö tai muu lääninhallituksen virkamies, jolle päätösvalta on annettu.

Työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset asian ratkaisemisesta. Työjärjestyksessä erikseen mainitut asiat voidaan ratkaista ilman esittelyä.

24 §

Maaherra ratkaisee, jollei muualla ole toisin säädetty, lääninhallituksen tärkeät ja laajakantoiset asiat, jotka koskevat muun muassa:

1)

lääninhallituksen henkilöstön nimittämistä, ottamista ja irtisanomista sekä virkavapauden tai vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilölle myöntämistä, mikäli asiaa ei ole 25§:ssä tai työjärjestyksessä kansliapäällikön ratkaistavaksi säädetty tai määrätty;

2)

lääninhallituksen alaisen rekisteritoimiston henkikirjoittajan ja tarkastajan sekä poliisilaitoksen ja nimismiespiirin poliisiasetuksen (737/85) 53§:ssä mainitun henkilöstön nimittämistä, ottamista ja irtisanomista sekä virkavapauden myöntämistä, mikäli asiaa ei ole 25§:ssä tai työjärjestyksessä kansliapäällikön ratkaistavaksi säädetty tai määrätty;

3)

maaherran ja kansliapäällikön vuosilomia;

4)

lääninhallituksen toiminta- ja taloussuunnitelmaa, tulo- ja menoarvioehdotusta, työjärjestystä ja toimintakertomusta;

5)

lääninsuunnittelua;

6)

hallinnollista, oikeudellista, kunnallista ja kirkollista jaotusta;

7)

kaavoitus-, rakennus- ja asuntotointa sekä ympäristönsuojelua, jollei työjärjestyksessä ole toisin määrätty;

8)

ympäristönsuojelun toteuttamissuunnitelmien vahvistamista;

9)

esityksen tekemistä tai lausunnon antamista asiasta, jolla on huomattava merkitys läänin koulu- tai muun sivistystoimen taikka ammattikasvatuksen kannalta;

10)

keskiasteen koulutuksen kehittämisestä annetun lain (474/78) 8§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua suunnitelmaa sekä keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmasta annetun asetuksen (543/80) tarkoittamaa läänin keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmaa;

11)

esityksen tekemistä tai lausunnon antamista koulun tai laitoksen perustamisesta taikka niiden sijoituspaikkakunnasta, milloin koulun tai laitoksen vaikutusalue ulottuu yhtä kuntaa laajemmalle alueelle;

12)

esityksen tekemistä tai lausunnon antamista, milloin asialla on huomattava merkitys läänin sosiaalihuollon, terveydenhuollon, raittiustoimen, alkoholiasioiden tai ympäristöterveydenhuollon kannalta;

13)

sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa (677/82) tarkoitettujen toteuttamissuunnitelmien vahvistamista;

14)

lääninhallituksen yhteydessä toimivien neuvottelu-, toimi- ja lautakuntien asettamista;

15)

puolustusvoimien kutsumista antamaan virka-apua;

16)

kunniamerkkejä ja arvonimiä; sekä

17)

lääninhallituksen käyttövaroja.

Maaherran ratkaistavaksi voidaan työjärjestyksessä määrätä muitakin kuin 1 momentissa mainittuja lääninhallitukselle kuuluvia asioita.

Työjärjestyksessä voidaan 1 momentissa mainittu asia kuitenkin määrätä kansliapäällikön, osastopäällikön tai muun virkamiehen ratkaistavaksi.

25 §

Kansliapäällikkö ratkaisee, jollei muualla ole toisin säädetty, asiat, jotka koskevat:

1)

lääninhallituksen sisäistä toimintaa varten olevia määrärahoja, lukuun ottamatta lääninhallituksen käyttövaroja;

2)

lääninhallituksen toimistosihteerin, virastomestarin, konekirjoittajan, toimistovirkailijan ja muun näihin verrattavan henkilöstön nimittämistä, ottamista ja irtisanomista;

3)

virkavapauden myöntämistä lääninhallituksen ja 24§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulle virkamiehelle, jos kysymys on virkavapaudesta, johon virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, tai vastaavan vapautuksen myöntämistä työsopimussuhteiselle henkilölle; sekä

4) lääninhallituksen henkilöstön ja 24§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen virkamiesten vuosilomia, lukuun ottamatta maaherran ja kansliapäällikön vuosilomia.

Työjärjestyksessä voidaan kansliapäällikölle kuuluva asia antaa lääninhallituksen esittelijänä toimivan muun virkamiehen ratkaistavaksi.

26 §

Osastopäällikkö ja toimistopäällikkö ratkaisee yksikössä käsiteltävät asiat, jotka eivät ole maaherran, kansliapäällikön tai lääninhallituksen yhteydessä toimivan neuvottelu-, toimi- tai lautakunnan ratkaistavia. Työjärjestyksessä voidaan kuitenkin osastopäällikölle ja toimistopäällikölle kuuluva asia antaa lääninhallituksen esittelijänä toimivan muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Sen estämättä mitä 1 momentissa on säädetty, kouluosaston apulaisosastopäällikkö ratkaisee ne kouluosaston osastopäällikölle kuuluvat asiat, jotka koskevat yksinomaan tai pääasiallisesti ruotsinkielistä koulu- tai muuta sivistystointa taikka ammattikasvatusta.

Milloin kouluosastossa kaksikielistä kuntaa koskeva asia koskee molempia kieliryhmiä, on virkamiehen ennen asian esittelyä tai päätöksentekoa varattava toisen tarkastuspiirin asianomaiselle virkamiehelle mahdollisuus antaa asiasta kirjallinen lausunto.

27 §

Maaherra voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen lääninhallituksessa käsiteltävän asian, joka muutoin olisi lääninhallituksen muun virkamiehen ratkaistava.

Osastopäällikkö, apulaisosastopäällikkö tai toimistopäällikkö voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa virkamiehen ratkaistava.

28 §

Maaherran ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan kansliapäällikkö tai tämänkin ollessa estynyt työjärjestyksessä määrätty osastopäällikkö tai muu virkamies.

Kansliapäällikön, osastopäällikön tai muun virkamiehen toimiessa maaherran sijaisena tämän ollessa estynyt lääninhallituksen ei tule maaherran käsiteltävässä ja ratkaistavassa asiassa tehdä esityksiä tai antaa lausuntoja valtioneuvostolle, täyttää virkaa, irtisanoa virkamiestä, eikä lopullisesti päättää asiaa, jonka maaherra on pidättänyt ratkaistavakseen, ellei asian laatu tai kiireellisyys sitä vaadi.

Kansliapäällikön tai osastopäällikön ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan lääninhallituksen määräämä virkamies.

4 luku Neuvottelukunnat, toimikunnat ja lautakunnat

29 §

Lääninhallituksen yhteydessä toimivien neuvottelu-, toimi- ja lautakuntien puheenjohtajille, varapuheenjohtajille ja jäsenille sekä sihteereille suoritettavan palkkion ja matkakustannusten korvauksen vahvistaa sisäasiainministeriö saatuaan valtiovarainministeriön lausunnon.

Muilta osin neuvottelu-, toimi- ja lautakuntiin sovelletaan valtion komiteoita koskevia määräyksiä.

Neuvottelukunnan, toimikunnan ja lautakunnan päätoiminen sihteeri tai toimistotehtäviin otettu henkilö on lääninhallituksen tilapäinen virkamies tai työsopimussuhteessa lääninhallitukseen, jollei toisin ole säädetty.

5 luku Muutoksenhaku

30 §

Lääninhallituksen päätökseen saadaan, sikäli kuin erikseen ei ole toisin säädetty, hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Kouluosastossa käsitellyssä asiassa tehtyyn lääninhallituksen päätökseen haetaan muutosta, jollei erikseen ole toisin säädetty, valittamalla kouluhallitukseen tai ammattikasvatushallitukseen sen mukaan, kumman toimialaan asia kuuluu.

Sosiaali- ja terveysosastossa käsitellyssä asiassa tehtyyn lääninhallituksen päätökseen haetaan muutosta, jollei erikseen ole toisin säädetty, valittamalla sosiaalihuoltoa koskevissa asioissa sosiaalihallitukseen, terveydenhuoltoa koskevissa asioissa lääkintöhallitukseen, elintarviketarkastusta ja tuoteturvallisuutta koskevissa asioissa elinkeinohallitukseen ja eläinlääkintähuoltoa koskevissa asioissa maa- ja metsätalousministeriöön.

6 luku Erinäiset säännökset

31 §

Lääninhallituksen tulee valtion puolesta ottaa vastaan valtiolle annettava haastee. Jos valtion puhevallan käyttäminen kuuluu muulle viranomaiselle, lähettää lääninhallitus haasteen tälle viranomaiselle.

Kun lääninhallituksen on valvottava valtion etua ja oikeutta tuomioistuimessa taikka muussa viranomaisessa tai toimituksessa, tulee sen määrätä asiamies käyttämään valtion puhevaltaa. Myös silloin, kun valtion edun ja oikeuden valvominen kuuluu muulle viranomaiselle, on lääninhallituksen määrättävä asiamies, jos asianomainen viranomainen sitä pyytää. Tällaisesta tehtävästä ei lääninhallituksen esittelijällä, henkikirjoittajalla eikä nimismiehellä ole oikeutta kieltäytyä. Asiamieheksi määrätylle voidaan asian laadun mukaan suorittaa kohtuullinen korvaus.

32 §

Läänin ja sen väestön hyvinvoinnista huolehtimiseksi ja läänin kehityksen edistämiseksi lääninhallituksen tulee kutsua kuntien ja muiden yhteisöjen edustajia neuvottelukokouksiin tai myötävaikuttaa niiden pitämiseen.

33 §

Kultakin vuodelta on lääninhallituksen annettava viimeistään seuraavan vuoden syyskuussa valtioneuvostolle toimintakertomus.

34 §

Lääninhallituksen osasto, toimisto tai osa niistä voi toimia myös muulla kuin lääninhallituksen sijaintipaikkakunnalla.

35 §

Sisäasiainministeriö päättää lääninhallituksiin perustettujen virkojen sijoittamisesta eri lääninhallituksiin, jollei siitä ole virkaa perustettaessa erikseen säädetty.

Lääninhallitus päättää valtion virkamieslain (755/86) 8§:ssä tarkoitetusta viran siirtämisestä.

7 luku Ahvenanmaan maakunnan lääninhallitus

36 §

Tämän asetuksen säännökset ovat soveltuvin osin voimassa Ahvenanmaan maakunnan lääninhallituksesta.

Maaherran ja vanhemman lääninsihteerin ollessa samanaikaisesti poissa lääninneuvos ratkaisee yksin sellaiset lääninhallituksessa käsiteltävät asiat, joita niiden kiireellisen laadun vuoksi ei voida jättää odottamaan maaherran ratkaisua. Myös milloin maaherra on estynyt ja vanhempi lääninsihteeri poissa taikka muutoin estynyt, lääninneuvos ratkaisee asian yksin.

Ahvenanmaan maakunnan lääninhallinnosta ja maaherran tehtävistä on muutoin voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty.

8 luku Voimaantulo

37 §

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 1988.

Tällä asetuksella kumotaan lääninhallituksesta 29 päivänä huhtikuuta 1955 annettu asetus (188/55), lääninhallituksen kouluosastosta 14 päivänä tammikuuta 1982 annettu asetus (46/82) ja lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastosta 5 päivänä helmikuuta 1971 annettu asetus (119/71) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kumotun lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastosta annetun asetuksen 3 a§:n nojalla asetettujen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukuntien toimikausi jatkuu kuitenkin asettamispäätösten mukaisesti.

Kumotun lääninhallituksesta annetun asetuksen nojalla annettu työjärjestys ja virastodemokratiaohjesääntö ovat kuitenkin, siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, edelleen noudatettavina, kunnes toisin määrätään.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa lääninhallituksen virkaan nimitetty tai siirretty, on tämän asetuksen säännösten estämättä kelpoinen tässä asetuksessa tarkoitettuun vastaavaan virkaan.

Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1988

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Toivo T. Pohjala

Sivun alkuun