Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

161/1988

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Ydinenergia-asetus

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään 11 päivänä joulukuuta 1987 annetun ydinenergialain (990/87) nojalla:

1 lukuMääritelmiä

1 §

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

luonnonuraanilla uraania, jonka isotooppien runsaussuhteita ei ole muutettu niistä, mitkä ne luonnossa esiintyvällä uraanilla ovat;

2)

rikastetulla uraanilla uraania, jossa niiden uraaniatomien, joiden atomipaino on 235 tai 233, osuus kaikista atomeista (rikastusaste) on suurempi kuin luonnonuraanissa;

3)

köyhdytetyllä uraanilla uraania, jonka rikastusaste on pienempi kuin luonnonuraanin;

4)

efektiivisellä kilogrammalla erityistä mittayksikköä, jota käytetään ydinaineen valvonnassa; ydinaineen määrä efektiivisissä kilogrammoissa saadaan ottamalla ydinaineen massa kilogrammoina ja kertomalla tämä:

a)

plutoniumin osalta luvulla 1;

b)

sellaisen rikastetun uraanin osalta, jonka rikastusaste on 0,01 (1 %) tai suurempi, rikastusasteen neliöllä;

c)

sellaisen uraanin osalta, jonka rikastusaste on pienempi kuin 0,01 (1 %), mutta suurempi kuin 0,005 (0,5 %), luvulla 0,0001;

d)

sellaisen köyhdytetyn uraanin osalta, jonka rikastusaste on 0,005 (0,5 %) tai pienempi, luvulla 0,00005; ja

e)

toriumin osalta luvulla 0,00005;

5)

alkuperämaarajoituksella sellaista Suomen jonkun toisen valtion tai valtioryhmittymän kanssa tekemästä ydinenergia-alan kansainvälisestä sopimuksesta aiheutuvaa rajoitusta, joka kohdistuu sopimuksen määräysten alaisen ydinaineen, ydinjätteen, malmin, malmirikasteen tai 8 §:ssä tarkoitetun muun aineen, laitteen, laitteiston tai tietoaineiston hallussapitoon, valmistukseen, tuottamiseen, luovutukseen, käsittelyyn, käyttämiseen, varastointiin, kuljetukseen, vientiin tai tuontiin;

6)

ydinpolttoaineella ydinainetta, joka on valmistettu kappaleiksi, jotka sellaisinaan tai toisiinsa tukirakentein yhdistettynä soveltuvat käytettäviksi ydinten halkeamiseen perustuvan ketjureaktion aikaansaamiseen ydinlaitoksessa sekä, sen mukaan kun kauppa- ja teollisuusministeriö niin määrää, muuta ydinenergian aikaansaamiseen soveltuvaa ydinainetta;

7)

käytetyllä ydinpolttoaineella ydinenergian aikaansaamiseen ydinpolttoaineena käytettyä, merkittävästi ydinjätettä sisältävää ydinainetta; sekä

8)

ydinmateriaalilla ydinaineita sekä ydinenergialain (990/87) 2 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja aineita, laitteita, laitteistoja, tietoaineistoja ja sopimuksia.

2 §

Ydinenergialain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua:

1)

uraania tai toriumia sisältävää malmia on kivennäinen, jossa uraanin ja toriumin yhteinen pitoisuus on suurempi kuin 0,5 kg tonnissa; sekä

2)

uraania tai toriumia sisältävää malmirikastetta on malmista kemiallisia ja kivennäisten jalostuksessa tavanomaisia fysikaalisia menetelmiä käyttäen tuotettu aine, joka koostumuksensa tai sisältämiensä epäpuhtauksien vuoksi ei sellaisenaan sovellu ydinpolttoaineen valmistukseen tai isotooppiseen rikastukseen, mutta jossa uraanin ja toriumin yhteinen pitoisuus on suurempi kuin 0,5 kg tonnissa.

Siitä, mitkä ovat 1 momentissa tarkoitettuja ydinpolttoaineen valmistukseen tai isotooppiseen rikastukseen soveltuvia yhdisteitä ja seoksia, antaa tarkemmat määräykset kauppa- ja teollisuusministeriö.

3 §

Ydinenergialain 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettua:

1)

erityistä halkeamiskelpoista ainetta on plutonium 239, uraani 233, isotoopeissa 235 tai 233 rikastettu uraani sekä aine, joka sisältää yhtä tai useampia edellä mainituista aineista; sekä

2)

lähtöainetta on uraani, joka sisältää isotooppeja luonnossa esiintyvässä suhteessa tai jonka isotooppi 235:n suhteellista määrää on vähennetty, ja torium sekä mikä tahansa edellä tarkoitettu aine metallin, lejeeringin, kemiallisen yhdisteen tai tiivisteen muodossa.

Ydinenergialain 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettua ydinainetta ei ole:

1)

erityinen halkeamiskelpoinen aine, jossa uraanin ja plutoniumin yhteinen pitoisuus on pienempi kuin 9,01 kg tonnissa;

2)

lähtöaine, jossa uraanin ja toriumin yhteinen pitoisuus on pienempi kuin 0,5 kg tonnissa; eikä

3)

edellä 2 §:ssä tarkoitettu malmi tai malmirikaste.

4 §

Käytettyyn ydinpolttoaineeseen sovelletaan sekä ydinainetta että ydinjätettä koskevia ydinenergialain ja tämän asetuksen säännöksiä. Lisäksi siihen saattavat tulla sovellettaviksi 8 §:ssä tarkoitettuja aineita ja laitteita koskevat säännökset.

Muutenkin, jos aine tai esine on ydinenergialain tai tämän asetuksen määräysten nojalla samanaikaisesti useampaa kuin yhtä seuraavista: ydinaine, ydinjäte, uraania tai toriumia sisältävä malmi tai malmirikaste taikka 8 §:ssä tarkoitettu aine, laite tai laitteisto, sovelletaan siihen erikseen kutakin koskevia ydinenergialain ja tämän asetuksen säännöksiä.

5 §

Ydinenergialain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettua ydinjätettä ei ole:

1)

ydinenergian käytöstä aiheutuneiden sellaisten päästöjen mukana ympäristöön levinneet radioaktiiviset aineet, jotka eivät ylitä asetettuja päästörajoja; eikä

2)

radioaktiivinen aine tai tuote, joka on valmistettu tai jota on käytetty kaupalliseen, teolliseen, maatilataloudelliseen, lääkinnälliseen, tieteelliseen, tai koulutukselliseen toimintaan tai muuhun niihin verrattavaan toimintaan, joka ei kuulu ydinjätehuoltoon.

6 §

Ydinenergialain 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettua ydinjätteiden laajamittaista loppusijoitusta on loppusijoitus, jos loppusijoitustilaan on tarkoitus sijoittaa ydinjätemäärä, jonka sisältämien radioaktiivisten aineiden kokonaisaktiivisuus luonnonuraania, toriumia ja köyhdytettyä uraania lukuunottamatta on suurempi kuin 1 TBq tai alfa-aktiivisuus on suurempi kuin 10 GBq.

Ydinenergialain 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettua ydinaineen tai ydinjätteen laajamittaista valmistusta, tuottamista, käyttämistä, käsittelyä tai varastointia on tällainen toiminta, jos siihen käytettävässä laitoksessa on tarkoitus kerrallaan säilyttää:

1)

ydinaineita enemmän kuin 1 efektiivinen kilogramma; tai

2)

ydinjätemäärä, jonka sisältämien radioaktiivisten aineiden kokonaisaktiivisuus tai alfa-aktiivisuus ylittää 1 momentissa säädetyn arvon.

7 §

Ydinenergialain 11 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu yleiseltä merkitykseltään huomattava ydinlaitos on sellainen ydinlaitos, jossa valmistetaan, tuotetaan, käytetään, käsitellään tai säilytetään ydinaineita kerrallaan enemmän kuin 50 efektiivistä kilogrammaa tai ydinjätteitä kerrallaan määrä, jonka kokonais aktiivisuus on suurempi kuin 100 000 TBq tai alfa-aktiivisuus suurempi kuin 1 000 TBq.

Ydinlaitoksena ei kuitenkaan pidetä kulkuvälinettä tai kuljetukseen välittömästi liittyvää tilapäistä varastoa.

2 lukuYdinenergialain soveltamisalasta

8 §

Ydinenergialain 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittuja aineita, laitteita, laitteistoja ja ydinenergia-alan tietoaineistoja, joihin sovelletaan ydinenergialakia, ovat tämän asetuksen A liitteen:

1)

1 ja 5.1 kohdassa mainitut aineet;

2)

2, 3, 5.2 ja 5.3 kohdassa mainitut laitteet ja laitteistot; sekä

3)

4 ja 5.4 kohdassa mainitut tietoaineistot.

9 §

Ydinenergialain 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja sopimuksia, joiden tekemiseen ja toteuttamiseen sovelletaan ydinenergialakia, ovat sellaiset sopimukset, joiden tarkoituksena on:

1)

osallistua muualla kuin Suomessa tai tämän asetuksen B liitteessä mainitussa valtiossa A liitteen 2 kohdassa mainitun laitteen tai laitteiston valmistamiseen, asentamiseen, rakentamiseen tai käyttämiseen; tai

2)

osallistua muualla kuin Suomessa A liitteen 3 kohdassa mainitun laitteen tai laitteiston valmistamiseen, asentamiseen, rakentamiseen tai käyttämiseen.

Ydinenergialain 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja sopimuksia, joiden toteuttamiseen sovelletaan ydinenergialakia, ovat 1 momentissa tarkoitettujen lisäksi sellaiset sopimukset, joiden tarkoituksena on siirtää suomalaisen sopijapuolen haltuun muualla kuin Suomessa ydinainetta, A liitteen 1 kohdassa mainittua ainetta taikka A liitteen 2 tai 3 kohdassa mainittu laite tai laitteisto, jos edellä tarkoitettu ydinaine, aine, laite tai laitteisto sopimusta toteutettaessa tulee alkuperämaarajoituksen kohteeksi.

Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei koske työsopimuksia.

10 §

Ydinenergialain säännöksiä ei sovelleta luovutukseen oikeuttavan luvan nojalla luovutetun ydinjätteen hallussapitoon, edelleen luovuttamiseen, käsittelyyn, käyttämiseen, varastointiin tai kuljetukseen, jos:

1)

ydinjätteen keskimääräinen ominaisaktiivisuus on pienempi kuin 10 kBq/kg;

2)

luovutetun ydinjätteen saajan hallussa olevien ydinjätteiden kokonaisaktiivisuus on pienempi kuin 1 GBq ja alfa-aktiivisuus pienempi kuin 10 MBq;

3)

luovutetusta ydinjätteestä ei voida arvioida aiheutuvan kenellekään annossitoumaa, joka ylittää 0,01 mSv efektiivisenä annosekvivalenttina; ja

4)

luovutetusta ydinjätteestä aiheutuva säteilyaltistus on muutoinkin niin vähäinen kuin käytännön toimenpitein on mahdollista.

3 lukuLuvanvaraisuudesta vapautettu ydinenergian käyttö

11 §

Ydinenergialain mukaista lupaa ei tarvita ydinainetta tai tämän asetuksen A liitteen 1 kohdassa tarkoitettua ainetta sisältävän tuotteen hallussapitoon, luovutukseen, käsittelyyn, käyttämiseen, varastointiin, kuljetukseen, vientiin eikä tuontiin, jos:

1)

tuote on teollisesti valmistettu tai muuten käyttövalmiiksi katsottava laite, laitteen osa tai käyttöesine;

2)

tuotteen sisältämän lähtöaineen määrä on pienempi kuin 2 g, A liitteen 1 kohdassa mainitun aineen määrä on pienempi kuin 1/ 1000 sen kohdalla liitteessä ilmoitetusta määrästä M 1 tai näiden aineiden erottaminen tuotteesta on vaikeaa;

3)

tuote ei sisällä erityistä halkeamiskelpoista ainetta tai sen sisältämässä plutoniumissa on isotoopin 238 osuus vähintäin 80 prosenttia;

4)

tuote ei ole 8 §:ssä tarkoitettu laite; ja

5)

tuote ei sisällä ainetta, johon kohdistuu alkuperämaarajoituksia.

Ydinenergialain mukaista lupaa ei myöskään tarvita 1 momentissa tarkoitetun tuotteen valmistamiseen tai tuottamiseen, jos valmistuksessa tai tuottamisessa ei käytetä muuta ydinainetta tai A liitteen 1 kohdassa mainittua ainetta kuin 1 momentin nojalla luvanvaraisuudesta vapautettua tuotetta.

Kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävänä on tarvittaessa pitää luetteloa siitä, mitä 1 momentissa tarkoitetut tuotteet ja aineet ovat.

12 §

Ydinenergialain mukaista lupaa ei tarvita alle 10 kg:n luonnonuraani-, köyhdytetyn uraanin tai toriumerän luovuttamiseen tai maahantuontiin teolliseen, kaupalliseen, maatilataloudelliseen, lääkinnälliseen, tieteelliseen tai koulutustoimintaan, jos;

1)

uraaniin tai toriumiin ei kohdistu alkuperämaarajoituksia; ja

2)

kukaan ei saman kalenterivuoden aikana tuo maahan enempää kuin yhteensä 50 kg uraania ja toriumia.

Lupaa ei myöskään tarvita teolliseen, kaupalliseen, maatilataloudelliseen, lääkinnälliseen, tieteelliseen tai koulutustoimintaan liittyvään luonnonuraanin, köyhdytetyn uraanin tai toriumin hallussapitoon, käsittelyyn, käyttämiseen tai varastoimiseen, jos;

1)

uraaniin tai toriumiin ei kohdistu alkuperämaarajoituksia;

2)

toimintaan ei liity erityisen halkeamiskelpoisen aineen valmistamista tai tuottamista; ja

3)

uraanin ja toriumin yhteismäärä samalla haltijalla on alle 10 kg.

Luvan hakemisen sijasta on tehtävä säteilyturvakeskukselle 17 luvussa tarkoitettu ilmoitus.

13 §

Milloin kysymyksessä on sellainen köyhdytetystä uraanista valmistettu teollinen tai muuten käyttövalmiiksi katsottava, muu kuin edellä 11 §:ssä tarkoitettu tuote, johon uraania on käytetty sen suuren atomi- tai ominaispainon vuoksi, eikä uraaniin kohdistu alkuperämaarajoituksia, ydinenergialain mukainen lupa tarvitaan ainoastaan tuotteen valmistukseen, tuottamiseen ja maastavientiin. Tuotteen hallussapidosta, luovutuksesta, käsittelystä, käyttämisestä, varastoinnista ja maahantuonnista on tehtävä säteilyturvakeskukselle 17 luvussa tarkoitettu ilmoitus.

Milloin kuitenkin 1 momentissa tarkoitettu tuote on kulkuneuvon kiinteänä osana tai sitä käytetään kuljetuspakkauksena eikä sellaiseen tuotteeseen sisältyvään uraaniin kohdistu alkuperämaarajoituksia, ei lupaa maastavientiin tai 1 momentin mukaista ilmoitusta tarvita, ellei kyseessä ole Suomessa vakinaisesti käytettäväksi aiotun kulkuneuvon tai kuljetuspakkauksen saapuminen ensikertaa Suomeen tai täällä vakinaisesti käytetyn kulkuneuvon tai kuljetuspakkauksen pysyväisluonteinen lähtö Suomesta.

Kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävänä on tarvittaessa pitää luetteloa siitä, mitä 1 momentissa tarkoitetut tuotteet ovat.

14 §

Ydinenergialain mukaista lupaa ei tarvita alle 10 kg uraania tai toriumia sisältävän malmi- tai malmirikaste-erän maahantuontiin, jos:

1)

malmiin tai malmirikasteeseen ei kohdistu alkuperämaarajoituksia; ja

2)

kukaan ei tällä tavalla saman kalenterivuoden aikana tuo maahan enempää kuin yhteensä 50 kg uraania ja toriumia.

Lupaa ei myöskään tarvita alle 1 kg uraania tai toriumia sisältävän malmin tai malmirikasteen vientiin valtioon, joka on ydinsulkusopimuksen osapuoli, jos:

1)

malmiin tai malmirikasteeseen ei kohdistu alkuperämaarajoituksia; ja

2)

kukaan ei tällä tavalla saman kalenterivuoden aikana vie samaan valtioon enempää kuin yhteensä 10 kg uraania ja toriumia.

Luvan hakemisen sijasta on tehtävä säteilyturvakeskukselle 17 luvussa tarkoitettu ilmoitus.

15 §

Erillistä ydinenergialain mukaista lupaa ei tarvita erityisen halkeamiskelpoisen aineen luovuttamiseen sellaiselle, jolla on ydinenergialaissa tarkoitettu lupa tällaisen aineen hallussapitoon, jos:

1)

kerralla luovutettava määrä on alle 0,01 efektiivistä kilogrammaa; ja

2)

kukaan ei saman kalenterivuoden aikana luovuta samalle luvanhaltijalle määrää, joka on yli 0,05 efektiivistä kilogrammaa.

Luvan hakemisen sijasta on tehtävä säteilyturvakeskukselle 17 luvussa tarkoitettu ilmoitus.

16 §

Ydinenergialain mukaista lupaa ei tarvita ydinjätteen luovuttamiseen tai maahantuontiin tutkimustarkoituksia tai muita siihen verrattavia tarkoituksia varten, jos luovutettavan tai maahantuotavan ydinjätemäärän kokonaisaktiivisuus on pienempi kuin 1 GBq ja alfa-aktiivisuus pienempi kuin 10 MGq.

Luvan hakemisen sijasta on tehtävä säteilyturvakeskukselle 17 luvussa tarkoitettu ilmoitus.

17 §

Ydinenergialain mukaista lupaa ei tarvita ydinaineen tai ydinjätteen kuljetukseen, jos kysymyksessä on sellaiseen luovutukseen tai maahantuontiin liittyvä kuljetus, johon ei tämän asetuksen nojalla tarvita lupaa.

18 §

Ydinenergialain mukaista lupaa ei tarvita A liitteen 1 kohdassa mainitun aineen luovutukseen tai maahantuontiin, jos:

1)

aineeseen ei kohdistu alkuperämaarajoituksia;

2)

aineen määrä on pienempi kuin A liitteessä kysymyksessä olevan aineen kohdalla ilmoitettu määrä M 1 ; ja

3)

kukaan ei tällä tavalla saman kalenterivuoden aikana luovuta samalle vastaanottajalle tai tuo maahan määrää, joka on suurempi kuin A liitteessä kysymyksessä olevan aineen kohdalla ilmoitettu määrä M 2 .

Lupaa ei niinikään tarvita 1 momentissa tarkoitetun aineen hallussapitoon jos:

1)

aineeseen ei kohdistu alkuperämaarajoituksia;

2)

kukaan ei tällä tavoin kerrallaan pidä hallussaan määrää, joka on suurempi kuin A liitteessä kysymyksessä olevan aineen kohdalla ilmoitettu määrä M 1 ; ja

3)

hallussapito ei liity tällaisen aineen valmistamiseen.

Luvan hakemisen sijasta on säteilyturvakeskukselle tehtävä 17 luvussa tarkoitettu ilmoitus.

19 §

Ydinenergialain mukaista lupaa ei tarvita A liitteen 1 kohdassa mainitun aineen tai 2 kohdassa mainitun laitteen tai laitteiston luovutukseen sille, jolla on 31 §:ssä tarkoitettu lupa ydinlaitoksen rakentamiseen tai 33 §:ssä tarkoitettu lupa ydinlaitoksen käyttämiseen, jos aine, laite tai laitteisto tulee käytettäväksi tässä ydinlaitoksessa.

20 §

Luvanhaltijalla, jolla on 31 §:ssä tarkoitettu lupa ydinlaitoksen rakentamiseen tai 33 §:ssä tarkoitettu lupa ydinlaitoksen käyttämiseen, on, jollei tästä luvasta muuta johdu, sen nojalla oikeus myös ydinlaitoksen toiminnassa tarvittavien tai toiminnan tuloksena syntyvien ydinaineiden, ydinjätteiden sekä 8 §:ssä tarkoitettujen aineiden, laitteiden ja laitteistojen laitospaikalla tapahtuvaan hallussapitoon, valmistukseen, tuottamiseen, käsittelyyn, käyttämiseen ja varastointiin.

21 §

Luvanhaltija, jolla on 7 luvussa tarkoitettu lupa ydinaineen, ydinjätteen, muun aineen, laitteen tai laitteiston maastavientiin, ei tarvitse erillistä 48 §:ssä tarkoitettua lupaa tällaisen aineen, laitteen tai laitteiston luovuttamiseen.

22 §

Säteilyturvakeskus ei tarvitse ydinenergialain mukaista lupaa toimintaan, jota se suorittaa viranomaisena. Sama koskee Kansainvälistä atomienergiajärjestöä sen suorittaessa ydinenergialain 63 §:ssä tarkoitettua valvontaa.

4 lukuValtioneuvoston periaatepäätös

23 §

Ydinlaitoshanke, jota varten haetaan ydinenergialain 11 §:ssä tarkoitettua valtioneuvoston periaatepäätöstä, voi käsittää yhden ydinlaitoksen tai useampia ydinlaitoksia, jotka muodostavat toiminnallisista tai muista syistä yhtenäisen kokonaisuuden. Hakemus voi myös koskea kahta tai useampaa vaihtoehtoista ydinlaitoshanketta.

Periaatepäätöstä koskevassa hakemuksessa on ilmoitettava ainakin:

1)

hakijan nimi tai liikkeenharjoittamisessa käytettävä toiminimi ja kotipaikka; sekä

2)

kunkin ydinlaitoksen osalta:

a)

sen suunniteltu sijaintipaikka;

b)

sen käyttötarkoitus; sekä

c)

siinä harjoitettavan toiminnan laajuus tai, jos kysymyksessä on ydinenergian tuottamiseen tarkoitettu ydinlaitos, sen teholuokka sekä sen suunniteltu toiminta-aika.

24 §

Hakemukseen on liitettävä seuraavat selvitykset:

1)

virkatodistus tai kaupparekisteriote taikka muu selvitys siitä, että hakija on Suomen kansalainen tai suomalainen yhteisö, säätiö tai valtion viranomainen;

2)

jos hakijana on yhtiö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä ja yhtiösopimuksesta sekä osakasrekisteristä tai, jos hakijana on muu yhteisö tai säätiö, jäljennös säännöistä;

3)

selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta;

4)

selvitys ydinlaitoshankkeen yleisestä merkityksestä sekä sen tarpeellisuudesta, erityisesti maan energiahuollon kannalta sekä sen merkityksestä maan muiden ydinlaitosten käytön ja niiden ydinjätehuollon kannalta;

5)

selvitys hakijan taloudellisista toimintaedellytyksistä ja ydinlaitoshankkeen liiketaloudellisesta kannattavuudesta;

6)

ydinlaitoshankkeen yleispiirteinen rahoitussuunnitelma; sekä

kunkin ydinlaitoshankkeen osalta:

a)

pääpiirteinen kuvaus suunnitellun ydinlaitoksen teknisistä toimintaperiaatteista;

b)

selvitys noudatettavista turvallisuusperiaatteista;

c)

pääpiirteinen selvitys ydinlaitoksen suunnitellun sijaintipaikan omistus- ja hallintasuhteista;

d)

selvitys ydinlaitoksen suunnitellun sijaintipaikan ja sen lähiympäristön asutuksesta ja muista toiminnoista sekä kaavoitusjärjestelyistä;

e)

arvio suunnitellun sijaintipaikan sopivuudesta takoitukseensa ja ydinlaitoksen sijoittamisesta aiheutuvista rajoituksista maankäytölle lähiympäristössä;

f)

pääpiirteinen selvitys ydinlaitoksen ympäristövaikutuksista sekä selvitys suunnitteluperusteista, joita hakija aikoo noudattaa ympäristövahinkojen välttämiseksi ja ympäristörasituksen rajoittamiseksi;

g)

pääpiirteinen suunnitelma ydinpolttoainehuollosta;

h)

pääpiirteinen selvitys hakijan suunnitelmista ja käytettävissä olevista menetelmistä ydinjätehuollon järjestämiseksi; sekä

i)

muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys.

25 §

Sen lisäksi, mitä ydinenergialaissa on nimenomaisesti säädetty, kauppa- ja teollisuusministeriön on pyydettävä periaatepäätöshakemuksesta lausunto ainakin sisäasiainministeriöltä, puolustusministeriöltä, vesi- ja ympäristöhallitukselta, sellaiselta lääninhallitukselta ja seutukaavaliitolta, jonka toimialueella on suunnitellun ydinlaitoksen sijainti- tai naapurikunta, sekä ydinenergialain 56 § :n 1 momentissa tarkoitetulta neuvottelukunnalta.

Säteilyturvakeskuksen on liitettävä periaatepäätöshakemuksesta antamaansa alusta vaan turvallisuusarvioon ydinenergialain 56 §:n 2 momentissa tarkoitetun neuvottelukunnan lausunto.

26 §

Kauppa- ja teollisuusministeriön on toimitettava periaatepäätöksen ratkaisemista varten valtioneuvostolle erityinen katsaus käytössä oleviin ja suunniteltuihin ydinjätehuollon menetelmiin, niiden turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin, taloudellisuuteen ja soveltuvuuteen Suomen oloihin.

Milloin hakemuksen kohteena on ydinenergian tuottamiseen tarkoitettu ydinlaitos, kauppa- ja teollisuusministeriön on toimitettava valtioneuvostolle samassa yhteydessä myös erityinen selvitys ydinlaitoksen merkityksestä maan energiahuollolle.

27 §

Kauppa- ja teollisuusministeriön on tarkastettava, että hakijan ministeriölle toimittamassa ydinenergialain 13 §:n 1 momentissa tarkoitetussa yleispiirteisessä selvityksessä on käsitelty ministeriön ohjeissa mainitut asiat, että selvitys vastaa hakemusta ja että se muutenkin on asianmukainen.

Kauppa- ja teollisuusministeriön on varattava hakijalle mahdollisuus muuttaa selvitystä ministeriön 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen perusteella esittämien huomautusten johdosta.

Yleispiirteiseen selvitykseen on ennen sen julkistamista merkittävä tai siihen liitettävä kauppa- ja teollisuusministeriön ohjeiden mukainen ilmoitus, josta käy ilmi:

1)

missä ja milloin hakemukseen voi tutustua; sekä

2)

jäljempänä 29 §:ssä luetellut seikat tai tieto siitä, missä niistä ilmoitetaan.

28 §

Hakijan on toimitettava kauppa- ja teollisuusministeriön tarkastamaa yleispiirteistä selvitystä yleisesti saataville vähintään kuukautta ennen ydinenergialain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettua julkista tilaisuutta suunnitellun ydinlaitoksen sijainti- ja naapurikuntien kunnanvirastoihin ja pidettävä selvitystä yleisesti saatavilla pääkonttorissaan. Lisäksi hakijan on jaettava yleispiirteinen selvitys jokaiseen talouteen suunnitellun ydinlaitoksen sijaintikunnassa sekä muihin lähiympäristön talouksiin.

29 §

Kauppa- ja teollisuusministeriön on ilmoitettava julkisesti ydinlaitoshankkeen vireilläolosta sekä:

1)

missä ja minkä ajan kuluessa hakijan julkaisemaa yleispiirteistä selvitystä ydinlaitoshankkeesta on yleisön saatavilla;

2)

suunnitellun ydinlaitoksen lähiympäristön asukkaiden, kuntien sekä paikallisten viranomaisten mahdollisuudesta esittää kirjallisesti mielipiteensä ydinlaitoshankkeesta sekä mihin mennessä mielipiteet on toimitettava ministeriölle; sekä

3)

missä ja milloin järjestetään ydinenergialain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettu julkinen tilaisuus.

Ilmoitus 1 momentissa mainituista asioista on:

1)

pidettävä ainakin suunnitellun ydinlaitoksen sijainti- ja naapurikuntien julkisten kuulutusten ilmoitustaululla vähintään kuukauden ajan; ja

2)

julkaistava samoissa kunnissa yleisesti leviävissä sanomalehdissä vähintään kuukautta ennen julkisen tilaisuuden järjestämistä.

30 §

Ydinenergialain 15 §:n 2 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä ovat:

1)

hakijaa taloudellisesti sitovan sopimuksen tekeminen ydinlaitoksen tai siihen tarkoitetun keskeisen osan, laitteen tai rakenteen toimittamisesta tai valmistamisesta;

2)

hakijan oman, kyseisiä osia, laitteita tai rakenteita koskevan valmistustyön tekeminen; sekä

3)

keskeisen maanalaisen tilan louhiminen ydinlaitosta varten.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä eivät kuitenkaan ole toimenpiteet, joista yhteensä aiheutuva taloudellinen menetys, mikäli ydinlaitoshanketta ei toteuteta, on vain vähäinen.

5 lukuYdinlaitosluvat

31 §

Lupaa ydinlaitoksen rakentamiseen (rakentamislupa) haetaan valtioneuvostolle osoitetulla kirjallisella hakemuksella, jossa on ilmoitettava ainakin:

1)

hakijan nimi tai liikkeenharjoittamisessa käytettävä toiminimi ja kotipaikka;

2)

ydinlaitoksen sijaintipaikka;

3)

ydinlaitoksen käyttötarkoitus ja toimintaperiaate;

4)

ydinlaitoksessa harjoitettavan toiminnan laatu ja laajuus tai, jos kysymyksessä on ydinenergian tuottamiseen tarkoitettu ydinlaitos, ydinlaitoksen nimellisteho sekä ydinlaitoksen suunniteltu toiminta-aika;

5)

rakentamisen aikataulu, erityisesti rakentamisen suunniteltu alkamisajankohta; sekä

6)

ydinlaitosta koskeva 4 luvussa tarkoitettu periaatepäätös, milloin sellainen on ollut tarpeen.

32 §

Rakentamislupahakemukseen on liitettävä 24 §:n 1 ja 2 kohdassa mainitut hakijaa koskevat selvitykset sekä:

1)

selvitys hakijan oikeudesta käyttää ydinlaitoksen suunniteltua sijaintipaikkaa;

2)

selvitys ydinlaitoksen suunnitellun sijaintipaikan ja sen lähiympäristön asutuksesta ja muista toiminnoista sekä kaavoitusjärjestelyistä;

3)

selvitys rakennettavan ydinlaitoksen tyypistä sekä keskeisten osien suunnitellut toimittajat;

4)

selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä;

5)

pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista ja ratkaisuista sekä muista järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan;

6)

selvitys turvallisuusperiaatteista, jota hakija aikoo noudattaa, sekä arvio periaatteiden toteutumisesta;

7)

selvitys ydinlaitoksen ympäristövaikutuksista sekä selvitys suunnitteluperusteista, joita hakija aikoo noudattaa ympäristövahinkojen välttämiseksi ja ympäristörasituksen rajoittamiseksi;

8)

pääpiirteinen selvitys ydinlaitoksen suunnitellusta käyttöorganisaatiosta;

9)

selvitys hakijan suunnitelmista ydinpolttoainehuollon järjestämiseksi;

10)

selvitys hakijan suunnitelmista ja käytettävissä olevista menetelmistä ydinjätehuollon järjestämiseksi mukaan luettuina ydinlaitoksen purkaminen ja ydinjätteiden loppusijoitus sekä selvitys ydinjätehuollon aikataulusta ja arvioiduista kustannuksista;

11)

selvitys ydinlaitoshankkeen liiketaloudellisesta kannattavuudesta ja sen muista taloudellisista edellytyksistä;

12)

ydinlaitoshankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma;

13)

hakijan tilinpäätösasiakirjat viimeisten viiden vuoden ajalta;

14)

selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen rakentamishankkeen toteutusorganisaatiosta; sekä

15)

muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys.

33 §

Lupaa ydinlaitoksen käyttämiseen (käyttölupa) haetaan valtioneuvostolle osoitetulla kirjallisella hakemuksella, jossa on ilmoitettava ainakin:

1)

hakijan nimi tai liikkeenharjoittamisessa käytettävä toiminimi ja kotipaikka;

2)

ydinlaitoksen sijaintipaikka;

3)

ydinlaitoksen käyttötarkoitus;

4)

ydinlaitoksessa harjoitettavan toiminnan laatu ja laajuus tai, jos kysymyksessä on ydinenergian tuottamiseen tarkoitettu ydinlaitos, ydinlaitoksen nimellisteho sekä ydinlaitoksen suunniteltu toiminta-aika; sekä

5)

ydinlaitoksen rakentamislupa tai aikaisempi käyttölupa.

34 §

Käyttölupahakemukseen on liitettävä 24 §:n 1 ja 2 kohdassa mainitut hakijaa koskevat selvitykset sekä:

1)

selvitys ydinlaitoksen sijaintipaikan ja sen lähiympäristön asutuksesta ja muista toiminnoista sekä kaavoitusjärjestelyistä;

2)

selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä;

3)

pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista ja ratkaisuista sekä muista järjestelyistä, joilla turvallisuus on varmistettu;

4)

selvitys noudatetuista turvallisuusperiaatteista sekä arvio periaatteiden toteutumisesta;

5)

selvitys toimenpiteistä ydinlaitoksen ympäristörasituksen rajoittamiseksi;

6)

selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen käyttöorganisaatiosta;

7)

selvitys hakijan suunnitelmista ja käytettävissä olevista menetelmistä ydinjätehuollon järjestämiseksi mukaan luettuna ydinlaitoksen purkaminen ja ydinjätteiden loppusijoitus sekä selvitys ydinjätehuollon aikataulusta ja arvioiduista kustannuksista;

8)

selvitys hakijan rahoitusasemasta, ydinlaitoksen rahoituksen hoitosuunnitelma sekä ydinlaitoksen tuotannollinen suunnitelma;

9)

hakijan tilinpäätösasiakirjat kaikilta 32 §:n 13 kohdassa mainittuja vuosia seuraavilta vuosilta tai jos ydinlaitokselle on aikaisemmin myönnetty käyttölupa, edellisen käyttöluvan hakemisvuodelta ja sitä seuraavilta vuosilta;

10)

selvitys siitä, miten mahdollisia rakentamisluvan ehtoja on noudatettu tai jos ydinlaitokselle on aikaisemmin myönnetty käyttölupa, miten mahdollisia edellisen käyttöluvan ehtoja on noudatettu; sekä

11)

muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys.

35 §

Hakijan on toimitettava säteilyturvakeskukselle rakentamislupaa hakiessaan:

1)

alustava turvallisuusseloste, jonka tulee sisältää ainakin ydinlaitoksen yleiset suunnittelu- ja turvallisuusperiaatteet, yksityiskohtainen kuvaus laitospaikasta ja ydinlaitoksesta, selvitys ydinlaitoksen käytöstä, selvitys ydinlaitoksen käyttäytymisestä onnettomuustilanteissa, yksityiskohtainen selvitys ydinlaitoksen käytön vaikutuksista ympäristössä sekä muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys;

2)

ehdotus luokitusasiakirjaksi, jossa esitetään ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta tärkeiden rakenteiden, järjestelmien ja laitteiden luokittelu niiden turvallisuusmerkityksen perusteella;

3)

ydinlaitoksen rakentamisen laadunvarmistusta koskeva selvitys, jossa esitetään ne järjestelmälliset menettelytavat, joita ydinlaitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuvat organisaatiot noudattavat laatuun vaikuttavissa toiminnoissaan;

4)

suunnitelmat turva- ja valmiusjärjestelyiksi;

5)

suunnitelma ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellisen valvonnan järjestämisestä; sekä

6)

selvitys ydinenergialain 19 §:n 7 kohdassa tarkoitetuista järjestelyistä.

36 §

Hakijan on toimitettava säteilyturvakeskukselle käyttölupaa hakiessaan:

1)

lopullinen turvallisuusseloste;

2)

todennäköisyyspohjainen turvallisuusanalyysi;

3)

ydinlaitoksen käytön laadunvarmistusohjelma;

4)

turvallisuustekniset käyttöehdot, joissa määritellään ainakin ydinlaitoksen turvallisuuteen vaikuttavia prosessisuureita koskevat rajat eri käyttötiloissa, annetaan määräyksiä laitteiden vikaantumisen aiheuttamista käyttörajoituksista sekä esitetään vaatimukset turvallisuuden kannalta tärkeiden laitteiden koestuksille;

5)

määräaikaistarkastusten yhteenveto-ohjelma;

6)

selvitys turva- ja valmiusjärjestelyistä;

7)

selvitys ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellisen valvonnan järjestämisestä;

8)

ydinlaitoksen johtosääntö; sekä

9)

ydinlaitoksen ympäristön säteilyvalvontaa koskeva ohjelma.

Milloin käyttölupaa haetaan sellaista ydinlaitosta varten, joka on jo ollut käytössä, 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat on tarpeen toimittaa säteilyturvakeskukselle vain niiltä osiltaan, joilta niitä ei aiemmin ole toimitettu.

Luvanhakijan on lisäksi toimitettava säteilyturvakeskukselle muut säteilyturvakeskuksen tarpeellisiksi katsomat selvitykset.

Säteilyturvakeskuksen on ydinlaitoslupia koskevissa lausunnoissaan annettava lupaviranomaiselle erityinen selvitys 35 §:ssä ja tämän pykälän 1 momentissa mainituista asiakirjoista.

37 §

Sen lisäksi, mitä ydinenergialaissa on nimenomaisesti säädetty, kauppa- ja teollisuusministeriön on pyydettävä rakentamis- ja käyttölupahakemuksesta lausunto ainakin sisäasiainministeriöltä, vesi- ja ympäristöhallitukselta, sellaiselta lääninhallitukselta, jonka toimialueella on ydinlaitoksen sijainti- tai naapurikunta, sekä ydinenergialain 56 §:n 1 momentissa tarkoitetulta neuvottelukunnalta. Rakentamislupahakemuksesta on ministeriön pyydettävä myös työsuojeluhallituksen lausunto.

Hakemuksesta, jolla haetaan lupaa muun kuin ydinenergialain 11 §:ssä tarkoitetun ydinlaitoksen rakentamiseen, kauppa- ja teollisuusministeriön on pyydettävä ydinlaitoksen sijaintikunnan lausunto.

Säteilyturvakeskuksen on pyydettävä sisäasiainministeriöltä lausunto 35 §:n 4 kohdassa ja 36 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetuista selvityksistä.

Säteilyturvakeskuksen on liitettävä ydinlaitoslupia koskeviin lausuntoihinsa ydinenergialain 56 §:n 2 momentissa tarkoitetun neuvottelukunnan lausunto.

38 §

Rakentamis- ja käyttölupapäätöksessä on ilmaistava ainakin:

1)

luvansaaja;

2)

paikka, jossa toimintaa saadaan harjoittaa;

3)

ydinlaitoksessa harjoitettavan toiminnan luonne ja laajuus;

4)

luvan voimassaoloaika; sekä

5)

tarpeellisiksi katsottavat lupaehdot kuten turva- ja valmiusjärjestelyjä, vahingonkorvausvastuuta ydinvahingon varalta, Suomen kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämistä, ympäristönsuojelua sekä ydinjätehuoltoa koskevat ehdot.

Erityisesti on rakentamisluvassa ilmaistava ne rakenteen piirteet ja käyttöluvassa lisäksi ne käytön ja laitoksessa harjoitettavan toiminnan piirteet, joita ydinlaitoksen rakenteen, käytön tai siellä harjoitettavan toiminnan on vastattava.

Käyttöluvasta on ilmettävä, millaisia ja kuinka suuria määriä ydinlaitoksen toiminnassa tarvittavia ydinaineita, ydinjätteitä, ydinenergialain 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja aineita, laitteita tai laitteistoja ydinlaitoksessa saa pitää hallussa, valmistaa, tuottaa, käsitellä, käyttää tai varastoida ydinlaitosta koskevan luvan nojalla ilman erillistä tämän asetuksen 6 luvun mukaista lupaa.

39 §

Ydinlaitosta koskevan rakentamis- ja käyttöluvan myöntämisestä on ilmoitettava säteilyturvakeskukselle, sisäasiainministeriölle, ympäristöministeriölle, vesi- ja ympäristöhallitukselle, työsuojeluhallitukselle, asianomaisille lääninhallituksille sekä ydinlaitoksen sijaintikunnalle.

Ilmoituksen saaneen lääninhallituksen tehtävänä on omalla toimialueellaan edelleen ilmoittaa luvan myöntämisestä muille asianomaisille kunnille sekä asianomaisille vesi-, ympäristö-, terveys-, rakennus-, työsuojelu-, palo- ja pelastus- sekä poliisiviranomaisille.

40 §

Haettaessa muutosta ydinlaitoksen rakentamis- tai käyttölupaan on soveltuvin osin noudatettava samoja säännöksiä kuin uutta lupaa haettaessa.

6 lukuYdinaineita, ydinjätteitä sekä ydinenergialain 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja aineita, laitteita ja laitteistoja koskevat luvat

41 §

Säteilyturvakeskus myöntää muissa kuin 20 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa luvan ydinaineiden tai ydinjätteiden halussapitoon, valmistukseen, tuottamiseen, käsittelyyn, käyttämiseen ja varastointiin (toimintalupa) , ydinaineiden tai ydinjätteiden luovutukseen sekä 8 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen aineiden, laitteiden tai laitteistojen hallussapitoon ja luovutukseen.

42 §

Toimintalupaa koskevassa hakemuksessa on ilmoitettava ainakin:

1)

hakijan nimi tai liikkeenharjoittamisessa käytettävä toiminimi ja kotipaikka;

2)

mihin toimintaan lupa haetaan;

3)

paikka, jossa toimintaa on tarkoitus harjoittaa;

4)

aiotun toiminnan laajuus;

5)

toiminnan aikataulu, erityisesti toiminnan suunniteltu alkamisajankohta sekä toimintaaika;

6)

hakijan hallussa mahdollisesti olevien muiden ydinaineiden määrä ja laatu; sekä

7)

hakijalla olevat ydinenergialain mukaiset luvat sekä eri toiminnoille hyväksytyt vastuulliset johtajat.

43 §

Toimintalupahakemukseen on liitettävä 24 §:n 1 ja 2 kohdassa mainitut hakijaa koskevat selvitykset, 36 §:ssä tarkoitettuja selvityksiä vastaavat selvitykset sekä, paitsi milloin se suunnitellun toiminnan luonteen vuoksi on ilmeisen tarpeetonta:

1)

selvitys toiminnan suunnittelu- ja toteutusorganisaatioista;

2)

selvitys hakijan oikeudesta käyttää toiminnan vaatimaa paikkaa tai toiminnan vaatimia tiloja;

3)

selvitys toimintapaikan ja sen lähiympäristön asutuksesta ja muista toiminnoista sekä kaavoitusjärjestelyistä;

4)

selvitys toiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista sekä selvitys suunnitteluperusteista, joita hakija aikoo noudattaa ympäristövahinkojen välttämiseksi ja ympäristörasituksen rajoittamiseksi;

5)

selvitys hakijan suunnitelmista ja käytettävissä olevista menetelmistä toiminnasta aiheutuvien ydinjätteiden huollon järjestämiseksi mukaan luettuna ydinjätteiden loppusijoitus sekä selvitys ydinjätehuollon aikataulusta ja arvioiduista kustannuksista;

6)

selvitys siitä, mitä ja kuinka suuria määriä ydinaineita ja ydinjätteitä toiminnan kohteena on suunniteltu olevan; sekä

7)

muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys.

44 §

Säteilyturvakeskuksen on hankittava toimintalupaa koskevasta hakemuksesta lausunto ympäristöministeriöltä ja ydinenergialain 56 §:n 2 momentissa tarkoitetulta neuvottelukunnalta, ellei se ole ilmeisen tarpeeton.

45 §

Toimintalupaa koskevan päätöksen sisällöstä on soveltuvin osin voimassa, mitä 38 §:ssä on säädetty.

Luvan myöntämisestä on ilmoitettava ainakin asianomaiselle lääninhallitukselle ja sille kunnalle, jossa luvassa tarkoitettu toiminta tapahtuu.

46 §

Ydinenergialain 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen aineiden, laitteiden tai laitteistojen hallussapitoa koskevassa hakemuksessa on ilmoitettava ainakin:

1)

hakijan nimi tai liikkeenharjoittamisessa käytettävä toiminimi ja kotipaikka;

2)

toiminta, johon aineiden, laitteiden tai laitteistojen hallussapito liittyy,

3)

haetaanko lupaa itse valmistettavien vai toiselta henkilöltä vastaanotettavien aineiden, laitteiden tai laitteistojen hallussapitoon;

4)

hakemuksen kohteena olevien aineiden, laitteiden tai laitteistojen laatu ja määrä sekä alkuperä;

5)

keneltä ja milloin aineet, laitteet tai laitteistot on tarkoitus vastaanottaa tai sellaisten valmistusaikataulu;

6)

paikka, jossa aineita, laitteita tai laitteistoja on tarkoitus pääasiallisesti säilyttää ja käyttää tai sellaisia valmistaa; sekä

7)

hakijalla olevat ydinenergialain mukaiset luvat.

Hakemukseen on liitettävä 24 §:n 1 ja 2 kohdassa mainitut hakijaa koskevat selvitykset.

47 §

Ydinenergialain 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen aineiden, laitteiden tai laitteistojen hallussapitoa koskevassa lupapäätöksessä on yksilöitävä ainakin:

1)

luvansaaja;

2)

millaisia ja kuinka suuria määriä aineita, laitteita tai laitteistoja lupa koskee;

3)

luvan voimassaoloaika; sekä

4)

tarpeellisiksi katsottavat lupaehdot.

48 §

Ydinaineiden, ydinjätteiden tai ydinenergialain 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen aineiden, laitteiden tai laitteistojen luovutusta koskevassa hakemuksessa on ilmoitettava ainakin:

1)

hakijan nimi tai liikkeen harjoittamisessa käytettävä toiminimi ja kotipaikka:

2)

se toimintalupa tai ydinlaitosta koskeva rakentamis- tai käyttölupa tahi se 46 §:ssä tarkoitettu lupa, jonka nojalla hakija pitää luovutettavaa ainetta, jätettä, laitetta tai laitteistoa hallussaan;

3)

vastaanottajan nimi tai liikkeen harjoittamisessa käytettävä toiminimi sekä kotipaikka;

4)

mitä ja kuinka suuria määriä aineita, jätteitä, laitteita tai laitteistoja hakemus koskee sekä millaisten alkuperämaarajoitusten alaista aine tai jäte on;

5)

mistä ja mihin aineet, jätteet, laitteet tai laitteistot on luovutuksen yhteydessä tarkoitus siirtää; sekä

6)

luovutuksen suunniteltu ajankohta.

Hakemukseen on liitettävä 24 §:n 1 ja 2 kohdassa mainitut hakijaa koskevat selvitykset sekä:

1)

selvitys vastaanottajan halukkuudesta ottaa luovutus vastaan ja, jos ydinenergialaki sellaista edellyttää, vastaanottajalle myönnetystä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta luvasta tai sellaista koskevasta hakemuksesta;

2)

jos hakemus koskee ydinjätteen luovutusta, selvitys siitä, miten luovutus liittyy hakijan viimeksi viranomaiselle toimittamaan, 74 §:ssä tarkoitettuun ydinjätehuoltosuunnitelmaan; sekä

3)

muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys.

49 §

Ydinaineiden, ydinjätteiden tai ydinenergialain 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen aineiden, laitteiden tai laitteistojen luovutusta koskevassa lupapäätöksessä on ilmaistava ainakin:

1)

luvansaaja;

2)

luvassa sallittu luovutustapahtuma;

3)

luvan voimassaoloaika; sekä

4)

tarpeellisiksi katsottavat lupaehdot.

7 lukuVienti- ja tuontiluvat

50 §

Luvan ydinenergialain 2 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuun vientiin ja tuontiin myöntää kauppa- ja teollisuusministeriö lukuunottamatta 2 momentissa lueteltuja tapauksia.

Säteilyturvakeskus myöntää luvan:

1)

vientiin valtioon ja tuontiin valtiosta, jonka kanssa Suomella on ydinenergia-alan valtiosopimus tai muu hallitusten välinen sopimusjärjestely;

2)

vientiin valtioon ja tuontiin valtiosta, joka on ydinsulkusopimuksen osapuoli, milloin kyseessä on:

edellyttäen kuitenkin, että kukaan ei tällä tavalla vie samaan valtioon tai tuo saman kalenterivuoden aikana luonnonuraania, köyhdytettyä uraania ja toriumia enempää kuin yhteensä 50 kg, uraania ja toriumia malmissa tai malmirikasteessa enempää kuin 100 kg ja d alakohdassa tarkoitettua ainetta enempää kuin A liitteen 1 kohdassa tarkoitetun aineen kohdalla ilmoitettu määrä M 2 ; ja

3)

vientiin mihin tahansa valtioon, milloin kyseessä on ydinjätemäärä, jonka sisältämien radioaktiivisten aineiden kokonaisaktiivisuus ei ylitä arvoa 1 TBq tai alfa-aktiivisuusarvoa 10 GBq.

Ennen 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä säteilyturvakeskuksen on varmistauduttava siitä, että alkuperämaarajoituksista aiheutuvat järjestelyt on hoidettu.

51 §

Hakemukseen on liitettävä 24 §:n 1 ja 2 kohdassa mainitut hakijaa koskevat selvitykset sekä seuraavat tiedot:

1)

maasta vietävien tai maahan tuotavien ydinaineiden, ydinjätteiden, malmien tai malmirikasteiden, aineiden, laitteiden, laitteistojen tai tietoaineiston määrä ja laatu sekä alkuperämaa;

2)

viennin osalta kohdemaa ja vastaanottaja siellä;

3)

tuonnin osalta ydinaineiden, ydinjätteiden, malmien tai malmirikasteiden, aineiden, laitteiden, laitteistojen tai tietoaineiston käyttötarkoitus ja maa, josta tuonti tapahtuu;

4)

toimitusajankohta ja toimitus- ja pakkaustapa; sekä

5)

muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys.

Jos hakijana on ulkomaalainen yhteisö tai viranomainen, on hakemukseen liitettävä selvitys hakijan kansallisuudesta sekä 24 §:n 2 kohdassa tarkoitettuja selvityksiä vastaava selvitys.

52 §

Vienti- ja tuontilupia haetaan säteilyturvakeskukselta. Jos luvan myöntäminen 50 §:n mukaan kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriölle, tulee säteilyturvakeskuksen siirtää asia kauppa- ja teollisuusministeriön ratkaistavaksi. Säteilyturvakeskuksen on samalla toimitettava lausuntonsa asiasta kauppa- ja teollisuusministeriölle.

53 §

Lupapäätöksessä on ilmaistava ainakin:

1)

luvansaaja ja maasta vietävien tai maahan tuotavien ydinaineiden, ydinjätteiden, malmien tai malmirikasteiden, aineiden, laitteiden, laitteistojen tai tietoaineiston laatu ja määrä;

2)

viennin osalta kohdemaa ja vastaanottaja;

3)

toimitustapa ja -ajankohta;

4)

luvan voimassaoloaika; sekä

5)

tarpeellisiksi katsottavat lupaehdot.

54 §

Kun 50 §:ssä tarkoitettuja ydinaineita, ydinjätteitä, malmeja tai malmirikasteita, aineita, laitteita, laitteistoja tai tietoaineistoa viedään maasta tai tuodaan maahan, tulee niiden laadun ja määrän sekä luvanvaraisuuden olla selvästi ilmoitettuina tullausilmoituksessa tai siihen liitetyssä selityksessä. Tullausilmoitukseen on lisäksi merkittävä kyseiseen vientiin tai tuontiin oikeuttavan ydinenergialain mukaisen luvan numero.

55 §

Lähetys saadaan tullitoimipaikasta luovuttaa vain sille, jolle on myönnetty 50 §:ssä tarkoitettu lupa maahantuontiin, tai hänen valtuuttamalleen asiamiehelle, ellei maahantuontia tai maastavientiä ole 3 luvun perusteella vapautettu luvanvaraisuudesta.

Tulliviranomaisen tulee merkitä alkuperäiseen lupa-asiakirjaan 50 §:ssä tarkoitettujen, maasta vietyjen tai maahan tuotujen ydinaineiden, ydinjätteiden, malmien tai malmirikasteiden, aineiden, laitteiden, laitteistojen tai tietoaineiston laatu ja määrä sekä antaa heti vastaava ilmoitus säteilyturvakeskukselle täydennettynä viejän tai tuojan nimellä ja osoitteella.

8 lukuKuljetusluvat

56 §

Luvan ydinaineiden, ydinjätteiden tai uraania tai toriumia sisältävien malmien ja malmirikasteiden kuljettamiseen Suomen alueella myöntää säteilyturvakeskus, jos hakija on Suomen kansalainen, suomalainen yhteisö, säätiö tai valtion viranomainen, sekä kauppa- ja teollisuusministeriö, jos hakija on ulkomaalainen yhteisö tai viranomainen.

Luvan ydinaineiden, ydinjätteiden tai uraania tai toriumia sisältävien malmien ja malmirikasteiden kuljettamiseen Suomen alueen kautta myöntää kauppa- ja teollisuusministeriö.

57 §

Kuljetuslupaa koskevassa hakemuksessa on ilmoitettava ainakin:

1)

hakijan nimi tai liikkeenharjoittamisessa käytettävä toimi nimi ja kotipaikka;

2)

kuljetuksen kohteena olevien aineiden laatu ja määrä; sekä

3)

missä ja milloin kuljetus on suunniteltu tapahtuvaksi.

58 §

Hakemukseen on liitettävä 24 §:n 1 ja 2 kohdassa mainitut hakijaa koskevat selvitykset sekä:

1)

selvitys hakijan asiantuntemuksesta hakemuksessa tarkoitettujen aineiden kuljetuksessa;

2)

selvitys kuljetustavasta;

3)

yleispiirteinen selvitys turva- ja valmiusjärjestelyistä; sekä

4)

muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys.

Jos hakijana on ulkomaalainen yhteisö tai viranomainen, on hakemukseen liitettävä selvitys hakijan kansallisuudesta sekä 24 §:n 2 kohdassa tarkoitettuja selvityksiä vastaava selvitys.

59 §

Kuljetuslupaa haetaan säteilyturvakeskukselta. Jos luvan myöntäminen 56 §:n mukaan kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriölle, tulee säteilyturvakeskuksen siirtää asia kauppa- ja teollisuusministeriön ratkaistavaksi. Säteilyturvakeskuksen on samalla toimitettava lausuntonsa asiasta kauppa- ja teollisuusministeriölle.

60 §

Lupapäätöksessä on ilmaistava ainakin:

1)

luvansaaja;

2)

kuljetuksen kohteena olevien aineiden laatu ja määrä;

3)

missä kuljetusta saadaan harjoittaa;

4)

luvan voimassaoloaika; sekä

5)

tarpeellisiksi katsottavat lupaehdot.

9 lukuLuvat kaivos- ja rikastustoimintaan

61 §

Lupaa kaivos- tai malmirikastustoimintaan, jonka tarkoituksena on uraanin tai toriumin tuottaminen, haetaan valtioneuvostolta hakemuksella, jossa on ilmoitettava ainakin:

1)

hakijan nimi ja liikkeenharjoittamisessa käytettävä toiminimi ja kotipaikka;

2)

kaivoksen tai rikastuslaitoksen sijaintipaikka;

3)

toiminnan laatu ja laajuus;

4)

toiminnan aloittamisen suunniteltu ajankohta; sekä

5)

arvioitu toiminta-aika

62 §

Hakemukseen on liitettävä 24 §:n 1 ja 2 kohdassa mainitut hakijaa koskevat selvitykset sekä:

1)

selvitys maankäyttöoikeudesta ja jäljennös hakijalle annetusta kaivoslain (503/65)10 §:n mukaisesta valtauskirjasta;

2)

selvitys alueen geologiasta sekä siinä olevan uraani- tai toriummalmin määrästä ja pitoisuudesta;

3)

selvitys kaivoksen tai rikastuslaitoksen suunnitellun sijaintipaikan ja sen lähiympäristön asutuksesta ja muista toiminnoista sekä kaavoituksesta;

4)

selvitys suunnitelluista louhinta- tai rikastusmenetelmistä;

5)

pääpiirteinen selvitys säteilysuojelujärjestelyistä sekä teknisistä ratkaisuista ja muista järjestelyistä, joilla kaivoksen ja rikastuslaitoksen turvallisuus varmistetaan;

6)

selvitys kaivoksen tai rikastuslaitoksen ympäristövaikutuksista sekä selvitys suunnitteluperusteista, joita hakija aikoo noudattaa ympäristövahinkojen välttämiseksi ja ympäristörasituksen rajoittamiseksi;

7)

selvitys hakijan taloudellisista toimintaedellytyksistä ja hankkeen liiketaloudellisesta kannattavuudesta;

8)

pääpiirteinen selvitys kaivoksen tai rikastuslaitoksen omistus- ja hallintasuhteista;

9)

selvitys tuotettavien, käsiteltävien ja varastoitavien malmien, malmirikasteiden ja ydinjätteiden laadusta ja määrästä;

10)

selvitys toiminnan aiheuttamien malmi-, malmirikaste- ja ydinjätekuljetusten vaatimista järjestelyistä;

11)

selvitys hakijan suunnitelmista ja käytettävissä olevista menetelmistä ydinjätehuollon järjestämiseksi mukaan lukien kaivoksen tai rikastuslaitoksen poisto käytöstä tai purkaminen ja ydinjätteiden loppusijoitus sekä selvitys ydinjätehuollon aikataulusta ja kustannuksista sekä ydinenergialain 7 luvun mukaisen varautumisen järjestämisestä;

12)

selvitys hakijan käytettävissä olevasta säteilysuojelu- ja muusta asiantuntemuksesta ja kaivoksen tai rikastuslaitoksen käyttöorganisaatiosta; sekä

13)

muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys.

63 §

Sen lisäksi, mitä laissa on nimenomaisesti säädetty, kauppa- ja teollisuusministeriön on pyydettävä hakemuksesta lausunto ainakin vesi- ja ympäristöhallitukselta, työsuojeluhallitukselta, teknilliseltä tarkastuskeskukselta, asianomaiselta lääninhallitukselta, kaivoksen tai rikastuslaitoksen sijainti- ja naapurikunnilta, asianomaiselta seutukaavaliitolta sekä ydinenergialain 56 §:n 1 momentissa tarkoitetulta neuvottelukunnalta.

Säteilyturvakeskuksen on liitettävä lausuntoonsa ydinenergialain 56 §:n 2 momentissa tarkoitetun neuvottelukunnan lausunto.

64 §

Ydinenergialain 13 §:ssä tarkoitetusta yleisestä kuulemisesta on soveltuvin osin voimassa mitä 28 ja 29 §:ssä on säädetty.

65 §

Kaivos- tai rikastustoimintaan myönnettävästä luvasta on voimassa mitä edellä 38 ja 39 §:ssä on säädetty.

10 lukuKulkuvälineessä olevaa ydinlaitosta koskevat luvat

66 §

Haettaessa valtioneuvostolta lupaa kulkuvälineessä käytettävän ydinlaitoksen rakentamiseen tai kulkuvälineessä tai sen voimanlähteenä käytettävän ydinlaitoksen käyttämiseen noudatetaan soveltuvin osin mitä 5 luvussa on säädetty ydinlaitoksen rakentamis- ja käyttöluvasta.

Jos ydinenergialain 22 §:n 1 momentissa tarkoitettu ydinlaitos viedään maasta tai tuodaan maahan, sovelletaan lisäksi mitä 7 luvussa on säädetty.

67 §

Haettaessa kauppa- ja teollisuusministeriöltä lupaa kulkuvälineessä olevan ydinlaitoksen tilapäiseen käyttöön Suomen alueella on hakemukseen liitettävä 24 §:n 1 ja 2 kohdassa mainitut hakijaa koskevat selvitykset sekä:

1)

selvitys kulkuvälineen käyttötarkoituksesta, maassaoloajasta ja reittisuunnitelmasta sekä käynnin tarkoituksesta;

2)

selvitys turva- ja valmiusjärjestelyistä maassaoloaikana;

3)

selvityssiitä, miten ydinlaitoksen haltijan vahingonkorvausvastuu ydinvahingon varalta on järjestetty;

4)

selvitys siitä, miten valvontaviranomaisen pääsy kulkuvälineeseen on järjestetty;

5)

selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja kulkuvälineen käyttöorganisaatiosta;

6)

pääpiirteinen kuvaus ydinlaitoksen teknisistä toimintaperiaatteista sekä teknisistä ratkaisuista ja muista järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan; sekä

7)

muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys.

Jos hakijana on ulkomaalainen yhteisö tai viranomainen, on hakemukseen liitettävä selvitys hakijan kansallisuudesta sekä 24 §:n 2 kohdassa tarkoitettuja selvityksiä vastaava selvitys.

Jos hakijana on vieraan valtion viranomainen, on hakijan toimitettava 1 momentin 4--6 kohdassa tarkoitettujen selvitysten sijasta sellaiset tiedot, joiden perusteella valvontaviranomainen voi todeta, että kulkuvälineen käyttö Suomen alueella on turvallista.

68 §

Kauppa- ja teollisuusministeriön on pyydettävä kulkuvälineessä olevan ydinlaitoksen tilapäistä käyttöä Suomen alueella koskevasta hakemuksesta lausunto ainakin sisäasiainministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä, puolustusministeriöltä, merenkulkuhallitukselta, säteilyturvakeskukselta ja ydinenergialain 56 §:n 1 momentissa tarkoitetulta neuvottelukunnalta.

Säteilyturvakeskuksen on liitettävä lausuntoonsa ydinenergialain 56 §:n 2 momentissa tarkoitetun neuvottelukunnan lausunto.

69 §

Lupapäätöksessä, joka koskee kulkuvälineessä olevan ydinlaitoksen tilapäistä käyttöä Suomen alueella, on ilmaistava ainakin:

1)

luvansaaja;

2)

kulkuvälineen reittisuunnitelma aikatauluineen;

3)

kulkuvälineen käyttötarkoitus;

4)

luvan voimassaoloaika;

5)

tarpeellisiksi katsottavat lupaehdot kuten turva- ja valmiusjärjestelyjä, vahingonkorvausvastuuta sekä Suomen kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämistä koskevat ehdot; sekä

6)

säteilyturvakeskuksen valvontaa ja valvontaoikeuksia koskevat ehdot.

70 §

Kulkuvälineessä olevan ydinlaitoksen tilapäistä käyttöä Suomen alueella koskevan luvan myöntämisestä kauppa- ja teollisuusministeriön on ilmoitettava sisäasiainministeriölle, ulkoasiainministeriölle, puolustusministeriölle, ympäristöministeriölle, merenkulkuhallitukselle, säteilyturvakeskukselle ja lääninhallituksille, joiden alueella kulkuvälineen reitti sijaitsee.

11 lukuTietoaineistoa ja sopimuksia koskevat luvat

71 §

Haettaessa kauppa- ja teollisuusministeriöltä lupaa tässä asetuksessa tarkoitetun tietoaineiston hallussapitoon tai luovutukseen taikka yksityisoikeudellisen sopimuksen tekemiseen ja toteuttamiseen on hakemuksessa ilmoitettava ainakin:

1)

hakijan nimi tai liikkeenharjoittamisessa käytettävä toiminimi ja kotipaikka; sekä

2)

mihin toimintaan lupa haetaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimus voidaan tehdä ennen luvan hakemista, jos siihen liitetyn ehdon mukaan sopimuksen voimaantulo edellyttää kauppa- ja teollisuusministeriön lupaa.

72 §

Hakemukseen on liitettävä 24 §:n 1 ja 2 kohdassa mainitut hakijaa koskevat selvitykset.

Tietoaineiston hallussapitoa tai luovutusta koskevaan hakemukseen on lisäksi liitettävä:

1)

selvitys tietoaineiston luovuttajasta tai vastaanottajasta; sekä

2)

muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys.

Sopimusta koskevaan hakemukseen on 1 momentissa mainitun lisäksi liitettävä:

1)

selvitys toisesta sopijapuolesta;

2)

selvitys siitä, missä maassa sopimus on tarkoitus toteuttaa;

3)

selvitys toteutettavasta hankkeesta kokonaisuudessaan ja siitä, millä tavalla hakija aikoo osallistua hankkeen toteuttamiseen, sekä sen muut mahdolliset toteuttajat; sekä

4)

muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys.

Jos hakemus koskee 71 §:n 2 momentissa tarkoitettua sopimusta, on oikeaksi todistettu jäljennös sopimuksesta liitettävä hakemukseen. Edellä 3 momentin 1–3 kohdassa mainitut selvitykset on liitettävä hakemukseen vain siltä osin kuin ne eivät ilmene sopimuksesta. Jos lupa on myönnetty ennen sopimuksen tekemistä, on sopimuksesta toimitettava jäljennös kauppa- ja teollisuusministeriölle välittömästi sen jälkeen, kun se on tehty.

73 §

Päätöksessä, jolla lupa tietoaineiston hallussapitoon tai luovutukseen myönnetään, on ilmaistava ainakin:

1)

luvan alaisen tietoaineiston jäljentämisen rajoittamista koskevat määräykset;

2)

salassapitoa koskevat määräykset; sekä

3)

muut tarpeellisiksi katsottavat lupaehdot.

Päätöksessä, jolla lupa sopimuksen tekemiseen ja toteuttamiseen myönnetään, on ilmaistava ainakin:

1)

valtiot, joiden alueella yksityisoikeudellinen sopimus saadaan toteuttaa;

2)

ehdot, joilla sopimus voidaan tehdä; sekä

3)

muut tarpeellisiksi katsottavat lupaehdot.

12 lukuYdinjätehuolto

74 §

Ydinenergialain 28 §:ssä säädetyn tarkoituksen toteuttamiseksi on jätehuoltovelvollisen toimitettava kalenterivuosittain syyskuun loppuun mennessä mainitussa pykälässä tarkoitetulle viranomaiselle ydinjätehuoltotoimenpiteistään seuraavat suunnitelmat ja selvitykset:

1)

suunnitelma siitä, miten jätehuoltovelvollinen on suunnitellut toteuttaa ydinjätehuoltoon kuuluvat toimenpiteet ja niiden valmistelun; suunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat osat:

a)

kokonaissuunnitelma jätehuoltovelvollisen koko ydinjätehuollon hoitamiseksi asianmukaisine aikatauluineen ja erittelyineen mukaanlukien tarpeelliset valmistelut ja tutkimustoimenpiteet sekä huolehtimisvelvollisuuden edellyttämät hallintojärjestelyt ja muut tehtävät;

b)

yksityiskohtainen suunnitelma seuraavan kalenterivuoden aikana toteutettaviksi aiotuista toimenpiteistä; sekä

c)

yleispiirteinen suunnitelma seuraavien viiden vuoden aikana toteutettaviksi suunnitelluista toimenpiteistä;

2)

selvitys jätehuoltovelvollisen tekemistä ydinjätehuollon järjestämistä Koskevista sopimuksista tai muista järjestelyistä; sekä

3)

muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja seikkoja koskevan suunnitelman voi ydinenergialain 28 §:ssä mainittu viranomainen vaatia tehtäväksi muulloinkin, milloin aihetta siihen katsotaan olevan. Jos ydinjätehuollossa tapahtuu merkittäviä muutoksia, on jätehuoltovelvollisen ilmoitettava niistä viipymättä edellä tarkoitetulle viranomaiselle.

75 §

Milloin ydinjätehuoltovelvollisuus käsittää ydinlaitoksen käytöstä poistamisen tai kaivos- tai rikastustoiminnan lopettamisen, tulee jätehuoltovelvollisen 74 §:n mukaisessa ydinjätehuoltosuunnitelmassa olla selvitys:

1)

käytöstä poistamisen tai toiminnan lopettamisen menetelmästä ja aikataulusta;

2)

käytöstä poistamiseen tai toiminnan lopettamiseen liittyvän ydinjätteen varastoinnista ennen loppusijoitusta ja loppusijoittamisesta; sekä

3)

muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys.

76 §

Päätettäessä periaatteista, joihin huolehtimisvelvollisuuden on nojauduttava, on päätöksen perustuttava siihen, että ydinjätteet voidaan lopullisesti siirtää Suomen oikeudenkäyttövallan ulkopuolelle tai sijoittaa Suomen maa- tai kallioperään. Edellytyksenä Suomen oikeudenkäyttövallan ulkopuolelle siirtämisen hyväksymiselle on, että siirtämisestä on tehty sitova sopimus ja sopimusta voidaan pitää ydinjätehuollon kannalta toteuttamiskelpoisena ottaen huomioon sopimuksen toteuttamisen aikataulu sekä muut ehdot. Päätöksessä on mainittava, milloin ydinjätehuollon toimenpiteet on viimeistään suoritettava.

77 §

Jätehuoltovelvollisen on lisäksi kalenterivuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava ydinenergialain 28 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle selvitys niistä toimenpiteistä, jotka jätehuoltovelvollinen on suorittanut.

78 §

Kauppa- ja teollisuusministeriön on pyydettävä 74 ja 75 §:n mukaisista suunnitelmista ja selvityksistä lausunto säteilyturvakeskukselta.

79 §

Milloin ydinjätehuollon valvonta ei sitä edellytä, ydinenergialain 28 §:ssä mainittu viranomainen voi vapauttaa jätehuoltovelvollisen toimittamasta kalenterivuosittain edellä 74 §:n 1 momentissa ja 77 §:ssä tarkoitettuja suunnitelmia ja selvityksiä.

80 §

Ennen ydinenergialain 29 §:ssä tarkoitetun määräyksen antamista kauppa- ja teollisuusministeriön on pyydettävä lausunto säteilyturvakeskukselta pakollisen jätehuoltoyhteistyön vaikutuksesta ydinjätehuollon turvallisuuteen.

Ennen 1 momentissa tarkoitetun määräyksen antamista kauppa- ja teollisuusministeriön on kuultava jätehuoltoyhteistyön osapuolia, jollei määräyksen antaminen perustu näiden hakemukseen.

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä, jossa jätehuoltovelvolliset määrätään hoitamaan jätehuoltotoimenpiteitä yhteisesti, on määrättävä ainakin:

1)

mitä ydinjätteitä ja jätehuoltotoimenpiteitä yhteistoiminta koskee ja miten se järjestetään;

2)

ydinjätehuollosta aiheutuvien kustannusten jako jätehuoltovelvollisten kesken; sekä

3)

yhteisen ydinjätehuollon päättymisestä.

81 §

Hakemus huolehtimisvelvollisuuden siirtämisestä ydinenergialain 30 §:ssä tarkoitetulla tavalla on toimitettava kauppa- ja teollisuusministeriön ratkaistavaksi samassa yhteydessä kuin hakemus, joka koskee ydinlaitoksen, uraanin tai toriumin tuottamiseen tarkoitetun kaivoksen tai rikastuslaitoksen taikka ydinjätteen toiselle luovuttamista.

Hakemus on luovuttajan ja luovutuksensaajan yhteisesti tehtävä.

82 §

Hakiessaan 81 §:ssä tarkoitettuja lupia jätehuoltovelvollisen on esitettävä selvitys siitä, miten ydinenergialain 7 luvun mukainen varautuminen on luovutuksensaajalle siirtyvän huolehtimisvelvollisuuden osalta tarkoitettu järjestettäväksi, sekä suunnitelmat luovutuksensaajalle siirtyvien jätteiden ydinjätehuollon toteuttamisesta sen mukaan kuin ydinenergialaissa ja muualla tässä asetuksessa säädetään.

Edellä 81 §:n 1 momentissa tarkoitetut hakemukset on ratkaistava samanaikaisesti.

83 §

Ydinenergialain 30 §:ssä tarkoitetun päätöksen voimaantulon ehdoksi on pantava, että varautuminen ydinjätehuollon kustannuksiin on ydinenergialain 7 luvun tarkoittamalla tavalla järjestetty.

84 §

Jätehuoltovelvollisen on haettava ydinenergialain 32 §:n mukaista määräystä huolehtimisvelvollisuutensa päättymisestä sen jälkeen kun sanotussa pykälässä mainitut toimenpiteet on suoritettu.

Milloin kauppa- ja teollisuusministeriö päättää huolehtimisvelvollisuudesta, on säteilyturvakeskuksen 1 momentissa tarkoitettua hakemusta varten annettava pyynnöstä todistus loppusijoituksen suorittamisesta.

Hakemus voidaan tehdä samassa yhteydessä kuin huolehtimisvelvollisuuden siirtämistä koskeva hakemus.

85 §

Säteilyturvakeskuksen on ilmoitettava ydinjätteiden loppusijoituspaikka samoin kuin ydinenergialain 63 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu toimenpidekielto merkittäväksi kiinteistörekisteriin, maarekisteriin tai tonttikirjaan.

13 lukuVarautuminen ydinjätehuollon kustannuksiin

86 §

Jätehuoltovelvollisen varautumisen perustana tulee olla erityinen jätehuoltokaavio ja siihen perustuvat jätehuollon kustannuslaskelmat. Jätehuoltovelvollisen tulee tehdä ehdotus jätehuoltokaavioksi ja siihen perustuvaksi laskelmaksi.

87 §

Jätehuoltokaaviossa on esitettävä ja vastuumäärän laskemista varten riittävällä tarkkuudella kuvattava kaikki jätehuollon edellyttämät toimenpiteet. Kaaviossa kuvattuja suunnitelmia on muutettava ja korjattava sen mukaan kuin teknologinen tai muu kehitys vaatii.

88 §

Jätehuoltovelvollisen on esitettävä jätehuoltokaavio kauppa- ja teollisuusministeriön hyväksyttäväksi ensimmäisen kerran riittävän ajoissa ennen ydinjätteitä tuottavan toiminnan aloittamista ja viimeistään tätä toimintaa koskevan lupahakemuksen yhteydessä.

Jätehuoltovelvollisen on myöhemmin täydennettävä hyväksyttyä jätehuoltokaaviota ja siihen liittyviä laskelmia vuosittain ja toimitettava kalenterivuoden lopun vastuumäärän ja seuraavan kalenterivuoden rahastotavoitteen sekä seuraavan kalenterivuoden lopun vastuumäärän arvioimiseksi kauppa- ja teollisuusministeriölle kalenterivuosittain syyskuun loppuun mennessä korjattu ja täydennetty jätehuoltokaavio ja ydinjätehuollon toimenpiteiden kustannus- ja hintatiedot, tiedot huolehtimisvelvollisuuteen sisältyvien ydinjätteiden määristä ja tarvittavista ydinjätehuollon toimenpiteistä samoin kuin näiden perusteella tehty laskelma ydinjätehuollon kokonaiskustannuksista edellä mainittuina ajankohtina.

Edellisen kalenterivuoden lopun vastuumäärän ja kuluvan kalenterivuoden rahastotavoitteen vahvistamiseksi jätehuoltovelvollisen on 2 momentissa säädettyjen selvitysten lisäksi toimitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle edellistä kalenteri vuotta koskevat lopulliset ja edellä tarkoitettuja selvityksiä täydentävät tiedot tammikuun 10 päivään mennessä.

89 §

Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa jätehuoltovelvollisen edellisen kalenterivuoden lopun vastuumäärän ja kuluvan kalenterivuoden rahastotavoitteen sekä tekee päätöksen jätehuoltovelvollisen kuluvan kalenterivuoden lopun arvioidusta vastuumäärästä tammikuun loppuun mennessä.

90 §

Ennen 86 §:ssä tarkoitetun jätehuoltokaavion hyväksymistä kauppa- ja teollisuusministeriön on pyydettävä lausunto säteilyturvakeskukselta jätehuoltokaaviossa esitettyjen toimenpiteiden turvallisuuteen liittyvistä seikoista.

Ennen ydinenergialain 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun vastuumäärän vahvistamista kauppa- ja teollisuusministeriön on pyydettävä säteilyturvakeskukselta vahvistus edellä 88 §:ssä tarkoitetuista huolehtimisvelvollisuuteen sisältyvien ydinjätteiden määristä ja tarvittavista ydinjätehuollon toimenpiteistä.

91 §

Jätehuoltovelvollisen on toimitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle ehdotuksensa ydinenergialain 45 §:n nojalla luovutettaviksi vakuuksiksi sekä haettava valtioneuvostolta ydinenergialain 45 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisen vakuuden hyväksymistä maaliskuun loppuun mennessä.

92 §

Milloin ydinenergialain 45 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiseksi vakuudeksi esitetään kiinteistökiinnitystä, on sen hyväksymistä koskevaan hakemukseen liitettävä seuraavat selvitykset:

1)

selvitys kiinteistön omistusoikeudesta;

2)

selvitys niistä veloista ja maksuista, joista kiinteistön on vastattava, mukaan lukien maksamattoman kauppahinnan panttioikeus;

3)

ote kiinteistö- tai maarekisteristä tai tonttikirjasta;

4)

kartta, josta selviää kiinteistön sijainti ja rakennukset;

5)

selvitys kiinteistön käyttötarkoituksesta ja alueen kaavoituksesta;

6)

luotettava arvio kiinteistön todennäköisestä luovutushinnasta;

7)

kiinteistön omistajan antama kirjallinen panttaussitoumus; sekä

8)

muu erikseen vaadittava selvitys.

93 §

Milloin ydinenergialain 45 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiseksi vakuudeksi esitetään suomalaisen yhteisön antamaa omavelkaista takausta, on sen hyväksymistä koskevaan hakemukseen liitettävä seuraavat takaajaa koskevat selvitykset:

1)

kaupparekisteriote tai muu vastaava rekisteriote;

2)

jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä;

3)

osakasluettelo tai muu selvitys yhteisön omistussuhteista;

4)

yhteisön viiden viimeisen vuoden tilinpäätösasiakirjat;

5)

yhteisön antama kirjallinen takaussuostumus; sekä

6)

muu erikseen vaadittava selvitys.

94 §

Ydinenergialain 45 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiseksi vakuudeksi ei voida hyväksyä kiinteistökiinnitystä, joka on vahvistettu ydinlaitoskiinteistöön.

Vakuutena käytettävä kiinteistökiinnitys ei saa ylittää kolmea neljättäosaa kiinteistön todennäköisestä luovutushinnasta.

95 §

Jätehuoltovelvollisen on kesäkuun loppuun mennessä luovutettava ydinenergialain 45 §:ssä tarkoitetut vakuudet valtiokonttorille.

96 §

Kauppa- ja teollisuusministeriön on vuosittain tarkastettava ydinenergialain 45 §:ssä tarkoitetut vakuudet ja arvioitava, onko niiden vakuusarvoa edelleen pidettävä riittävänä sekä tarpeen vaatiessa vietävä asia valtioneuvoston ratkaistavaksi.

Jos vakuutta ei enää voida pitää riittävänä, kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus vaatia lisävakuus tai uusi vakuus ja asettaa määräaika, jonka kuluessa sellainen vakuus on annettava.

97 §

Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus määrätä, missä järjestyksessä ydinenergialain 45 §:ssä tarkoitettuja vakuuksia muutetaan rahaksi.

Jos vakuuksia palautetaan jätehuoltovelvolliselle, kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus määrätä jätehuoltovelvollista kuultuaan, missä järjestyksessä ja mitä vakuuksia kulloinkin palautetaan.

98 §

Ydinenergialain 7 luvun säännöksiä ei sovelleta jätehuoltovelvolliseen, jonka toiminnan seurauksena syntyneiden tai syntyvien ydinjätteiden ydinjätehuollosta tulevaisuudessa aiheutuvien menojen määrän kauppa- ja teollisuusministeriö arvioi olevan enintään 200 000 markkaa.

14 lukuValtion ydinjätehuoltorahaston varat

99 §

Jätehuoltovelvollisen on ilmoitettava valtion ydinjätehuoltorahastolle helmikuun loppuun mennessä, paljonko se tai sen osakkeenomistaja haluaa lainata ydinenergialain 42 §:n 1 momentin mukaisesta ydinjätehuoltomaksusta.

Jätehuoltovelvollisen tai jätehuoltovelvollisen osakkeenomistajan on ilmoitettava valtion ydinjätehuoltorahastolle joulukuun loppuun mennessä, paljonko se haluaa lainata seuraavan tammikuun viimeisenä päivänä lainattavissa olevasta määrästä.

100 §

Jätehuoltovelvollisen tai jätehuoltovelvollisen osakkeenomistajan on liitettävä 99 §:ssä tarkoitettuun ilmoitukseen seuraavat asiakirjat tai selvitykset:

1)

lainahakemus;

2)

haettavan lainan määrä ja laina-aika;

3)

esitys turvaaviksi vakuuksiksi;

4)

jätehuoltovelvollisen osakkeenomistajan hakiessa lainaa selvitys siitä, että hakija on osakkeenomistaja; sekä

5)

muu valtion ydinjätehuoltorahaston tarpeelliseksi katsoma selvitys.

101 §

Ydinenergialain 52 §:n 1 momentissa tarkoitetun lainan myöntämisestä päättää valtion ydinjätehuoltorahasto.

Jos jätehuoltovelvollinen tai tämän osakkeenomistaja on laiminlyönyt maksaa valtion ydinjätehuoltorahastolle erääntyneen lainan tai lainan koron, ei tälle jätehuoltovelvolliselle tai osakkeenomistajalle saa myöntää lainaa valtion ydinjätehuoltorahastosta ennen kuin se on maksanut erääntyneen lainan tai lainan koron.

102 §

Ennen kuin valtion ydinjätehuoltorahasto siirtää ydinenergialain 52 §:n 2 momentin mukaisesti varoja valtiovarastoon, on niistä erotettava rahaston hallinnon hoitamiseen tarvittavat varat.

Milloin valtion ydinjätehuoltorahasto saa varoja, jotka ovat 1 momentin mukaan lainattavissa jätehuoltovelvolliselle tai jätehuoltovelvollisen osakkeenomistajalle, rahaston on lainattava ne niin pian kuin mahdollista.

103 §

Milloin valtion ydinjätehuoltorahasto siirtää varoja valtiovarastoon, on varojen siirtämisestä tehtävään sopimukseen otettava ehto, jonka mukaan valtion tulo- ja menoarvioon voidaan ottaa määräraha valtiovarastoon otettujen varojen siirtämiseksi takaisin rahastolle ennen sovitun määrärajan päättymistä, jos se on tarpeen rahastolle ydinenergialain 7 luvussa säädettyjen tehtävien täyttämiseksi.

104 §

Kauppa- ja teollisuusministeriön on laadittava vuosittain valtion ydinjätehuoltorahastolle arvio jätehuoltovelvollisten vastuumääristä ja rahastotavoitteista seuraavilta kuudelta vuodelta.

105 §

Valtion ydinjätehuoltorahaston on valvottava, että ydinenergialain 52 §:n 1 momentissa tarkoitettujen turvaavien vakuuksien vakuusarvoa on edelleen pidettävä riittävänä.

Jos vakuutta ei enää voida pitää riittävänä, valtion ydinjätehuoltorahastolla on oikeus vaatia lisävakuus tai uusi vakuus ja asettaa määräaika, jonka kuluessa sellainen vakuus on annettava.

106 §

Valtion ydinjätehuoltorahastolla on oikeus määrätä, missä järjestyksessä ydinenergialain 52 §:n 1 momentissa tarkoitettuja turvaavia vakuuksia muutetaan rahaksi.

Jos vakuuksia palautetaan jätehuoltovelvolliselle tai jätehuoltovelvollisen osakkeenomistajalle, rahastolla on oikeus määrätä velallista kuultuaan, missä järjestyksessä ja mitä vakuuksia kulloinkin palautetaan.

107 §

Ydinenergialain 45 §:ssä ja 52 §:n 1 momentissa tarkoitetut vakuudet säilytetään valtiokonttorissa. Valtiokonttorin on huolehdittava hallussaan olevien vakuuksien voimassaolosta.

15 lukuValvonta

108 §

Ydinlaitoksen rakentamisen eri vaiheet saa aloittaa vasta kun säteilyturvakeskus on todennut 35 §:ssä mainittujen asiakirjojen sekä muiden edellyttämiensä yksityiskohtaisten suunnitelmien ja asiakirjojen perusteella kunkin vaiheen osalta, että turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja turvallisuutta koskevat määräykset on otettu riittävästi huomioon.

109 §

Rakentamisluvan myöntämisen jälkeen säteilyturvakeskus valvoo yksityiskohtaisesti laitoshankkeen toteuttamista. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että rakentamisluvan ehtoja, paineastioita koskevia määräyksiä ja hyväksyttyjä 35 §:ssä tarkoitettuja suunnitelmia noudatetaan ja että ydinlaitos tehdään muutoinkin ydinenergialain nojalla annettujen määräysten mukaisesti.

110 §

Ydinlaitoksen käyttöönoton eri vaiheet saa aloittaa vasta kun säteilyturvakeskus on antanut näitä vaiheita koskevat ydinenergialain 20 §:n 2 momentissa edellytetyt päätökset.

111 §

Säteilyturvakeskus valvoo ydinlaitoksen käyttöä sen varmistamiseksi, että laitoksen käyttö on turvallista ja että sen käytössä noudatetaan lupaehtoja ja hyväksyttyjä suunnitelmia ja että käyttö on muutoinkin ydinenergialain ja sen nojalla annettujen määräysten mukaista. Ydinlaitoksen käytön valvonta kohdistuu myös ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden huoltoon, korjauksiin, tarkastuksiin ja testauksiin.

112 §

Jos luvanhaltija aikoo tehdä sellaisia turvallisuuteen vaikuttavia muutoksia ydinlaitoksen järjestelmissä, rakenteissa, ydinpolttoaineessa tai laitoksen käyttötavassa, jotka merkitsevät muutoksia säteilyturvakeskuksen hyväksymiin suunnitelmiin tai asiakirjoihin, on luvanhaltijan saatava tällaisille muutoksille säteilyturvakeskuksen hyväksyminen ennen niiden tekemistä. Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että 35 ja 36 §:ssä mainitut asiakirjat muutetaan vastaavasti.

113 §

Ydinlaitoksen rakenteiden, järjestelmien ja laitteiden tarkastuksia ja testauksia saa luvanhaltijan sijasta suorittaa vain säteilyturvakeskuksen tähän tarkoitukseen erikseen hyväksymä tarkastaja tai tarkastusyhteisö.

Luvanhaltijan on haettava kirjallisesti 1 momentissa tarkoitetun tarkastajan tai tarkastusyhteisön hyväksymistä tehtäväänsä.

114 §

Säteilyturvakeskus valvoo, että ydinpolttoaine suunnitellaan, valmistetaan ja varastoidaan sekä että sitä käsitellään ja käytetään annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti. Ydinpolttoainetta saa sijoittaa reaktoriin vasta kun säteilyturvakeskus on hyväksynyt aineen otettavaksi käyttöön.

115 §

Säteilyturvakeskus valvoo, että ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetuksissa noudatetaan ydinenergialain nojalla annettuja määräyksiä sekä muita radioaktiivisten aineiden kuljetuksia koskevia määräyksiä.

Kuljetukseen saa ryhtyä vasta kun säteilyturvakeskus on todennut, että kuljetuskalusto ja kuljetusjärjestelyt sekä turva- ja valmiusjärjestelyt täyttävät niille asetetut vaatimukset ja että vahingonkorvausvastuu ydinvahingon varalta on järjestetty,

Säteilyturvakeskuksen on tarpeen vaatiessa ilmoitettava ydinaineiden tai ydinjätteiden kuljetuksesta sille lääninhallitukselle, jonka alueella kuljetus tapahtuu.

116 §

Säteilyturvakeskus valvoo, että ydinjätehuoltoon kuuluvat toimenpiteet ja niiden valmistelu suoritetaan annettujen säännösten ja määräysten sekä ydinenergialain 28 §:n nojalla annettujen päätösten mukaisesti.

Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on lisäksi vahvistaa, miten jätehuoltovelvollisen tulee pitää kirjaa ydinenergian käytössä syntyneistä ydinjätteistä.

117 §

Säteilyturvakeskus huolehtii ydinlaitosten paineastiavalvonnasta noudattaen ydinenergialakia ja soveltuvin osin paineastialakia (98/73) sekä niiden nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

118 §

Säteilyturvakeskus ylläpitää ydinmateriaalien valvontajärjestelmää, jonka tarkoituksena on huolehtia ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellisesta ydinenergian käytön valvonnasta sekä sellaisiin ydinenergia-alan kansainvälisiin sopimuksiin, joissa Suomi on sopimuspuolena, liittyvästä valvonnasta. Säteilyturvakeskus valvoo, että luvanhaltijalla on tarpeellinen asiantuntemus ja valmiudet valvonnan järjestämiseksi ja että luvanhaltija omalta osaltaan toteuttaa edellä tarkoitettua valvontaa annettujen määräysten mukaisesti.

119 §

Säteilyturvakeskus valvoo, että luvanhaltijan käytettävissä oleva organisaatio on tarkoituksenmukainen ja riittävä, että ydinenergian käyttöön osallistuvat henkilöt täyttävät asetetut kelpoisuusehdot ja että näille on järjestetty asianmukainen koulutus.

120 §

Ydinenergian käyttöä harjoittavan on tehtävä tämän toiminnan lopettamisesta ilmoitus säteilyturvakeskukselle.

121 §

Säteilyturvakeskuksen on kerran vuodessa annettava kauppa- ja teollisuusministeriölle selvitys ydinenergia-alan valvontatoiminnasta sekä muutoinkin riittävästi annettava tietoja kauppa- ja teollisuusministeriölle valvontatoiminnastaan.

Säteilyturvakeskuksen on pidettävä luetteloa ratkaisemistaan lupa-asioista. Kauppa- ja teollisuusministeriölle annettavaan vuosittaiseen selvitykseen on liitettävä luettelo kuluneen vuoden aikana ratkaistuista lupa-asioista.

16 lukuVastuullinen johtaja ja muu ydinenergian käytössä tarvittava henkilökunta

122 §

Ydinlaitoksen vastuullisen johtajan, tämän varamiehen sekä ydinlaitoksen käytössä tarvittavan muun henkilökunnan tehtävät. toimivalta ja vastuu on määrättävä säteilyturvakeskuksen hyväksymässä johtosäännössä.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on säteilyturvakeskuksen niin vaatiessa sovellettava myös muuhun ydinenergian käyttöön.

123 §

Vastuulliseksi johtajaksi ja tämän varamieheksi voidaan määrätä vain sellainen henkilö, jonka säteilyturvakeskus on hyväksynyt tähän tehtävään ja joka on antanut siihen suostumuksensa.

Luvanhaltijan on määrättävä vastuullinen johtaja ja tämän varamies:

1)

ydinlaitoksen rakentamiselle ja käytölle;

2)

kaivos- ja rikastustoiminnalle, jonka tarkoituksena on uraanin tai toriumin tuottaminen; sekä

3)

ydinaineiden ja ydinjätteiden hallussapidolle, valmistukselle, tuottamiselle, käsittelylle, käyttämiselle, varastoinnille ja kuljetukselle, jos näille toiminnoille on haettava erillinen lupa.

124 §

Vastuullisen johtajan tehtävänä on huolehtia siitä, että ydinenergian käytön turvallisuutta, turva- ja valmiusjärjestelyjä ja 118 §:ssä tarkoitettua valvontaa koskevia ydinenergialain säännöksiä ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä sekä lupaehtoja noudatetaan.

125 §

Vastuulliseksi johtajaksi hyväksyttävältä henkilöltä on vaadittava, että:

1)

hän hallitsee itseään ja omaisuuttaan;

2)

hän on Suomen kansalainen, jos lupa toimintaan voidaan myöntää ainoastaan Suomen kansalaiselle tai suomalaiselle yhteisölle, säätiölle tai valtion viranomaiselle;

3)

hän on suorittanut tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, jos kysymyksessä on ydinlaitoksen käytön vastuullinen johtaja, ja muissa tapauksissa, että hänellä on tehtävään soveltuva koulutus;

4)

hänellä on tehtävän edellyttämä ydinenergia-alan tekninen asiantuntemus ja erityisesti ydinenergian käytön turvallisuutta koskeva asiantuntemus;

5)

hänellä on riittävä käytännön kokemus alalta;

6)

hän hallitsee riittävästi ydinenergia-alan lainsäädäntöä sekä sen perusteella annettuja määräyksiä; sekä

7)

hän on muutoin tehtävään soveltuva.

126 §

Säteilyturvakeskus voi peruuttaa vastuullisen johtajan hyväksymisen, jos 125 §:n mukaiset edellytykset eivät enää täyty tai jos vastuullinen johtaja laiminlyö 124 §:ssä tarkoitettuja tehtäviään.

127 §

Tämän luvun vastuullista johtajaa koskevia säännöksiä sovelletaan myös tämän varamieheen.

128 §

Ydinlaitoksen päävalvomossa olevien laitosjärjestelmien ohjaajana saa toimia vain säteilyturvakeskuksen tähän tehtävään hyväksymä henkilö.

129 §

Luvanhaltijan on määrättävä henkilöt, joiden tehtävänä on huolehtia ydinlaitoksen valmiusjärjestelyistä, turvajärjestelyistä ja ydinmateriaalivalvonnasta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin voidaan määrätä vain säteilyturvakeskuksen kuhunkin tehtävään erikseen hyväksymä henkilö.

130 §

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että vastuullinen johtaja ja muut tässä luvussa tarkoitetut henkilöt ovat tässä tehtävässään sellaisessa asemassa, että heillä on riittävä toimivalta ja tosiasiallinen mahdollisuus tehokkaasti huolehtia tehtävistään.

17 lukuIlmoitusmenettely

131 §

Luvanvaraisuudesta vapautetun toiminnan harjoittajan on tässä luvussa tarkoitetuissa tapauksissa tehtävä säteilyturvakeskukselle ilmoitus, jonka tulee sisältää ilmoituksen tekijän nimi tai liikkeen harjoittamisessa käytettävä toiminimi ja kotipaikka sekä jäljempänä 132–135 §:ssä tarkoitetut tiedot.

132 §

Jos kysymyksessä on 14 §:n 2 momentissa tarkoitettu vienti, edellä 131 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tulee sisältää lisäksi seuraavat tiedot:

1)

viennin kohteena olevan malmin tai malmirikasteen määrä, laatu ja alkuperä;

2)

maa, johon malmi tai malmirikaste on tarkoitus viedä; sekä

3)

yhteenveto saman kalenterivuoden aikana toiminnan harjoittajan tähän maahan viemien malmien ja malmirikasteiden määristä.

133 §

Jos kysymyksessä on 12 §:n 1 momentissa, 13 §:n 1 momentissa, 14 §:n 1 momentissa 16 tai 18 §:ssä tarkoitettu maahantuonti 131 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tulee sisältää lisäksi seuraavat tiedot:

1)

aineiden tai tuotteiden määrä, laatu ja alkuperä;

2)

suunniteltu maahantuontipäivä;

3)

aineiden tai tuotteiden käyttötarkoitus;

4)

yhteenveto maahantuojan hallussa olevien muiden ydinenergialain 2 §:ssä tarkoitettujen aineiden ja tuotteiden määristä; sekä

5)

paikka, jossa maahantuotuja aineita tai tuotteita varastoidaan, käsitellään tai käytetään.

134 §

Jos kysymyksessä on 12 §:n 1 momentissa, 13 §:n 1 momentissa, 15, 16 tai 18 §:ssä tarkoitettu luovutus, 131 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tulee sisältää lisäksi seuraavat tiedot:

1)

aineiden tai tuotteiden määrä, laatu ja alkuperä;

2)

vastaanottajan nimi tai liikkeenharjoittamisessa käytettävä toiminimi sekä kotipaikka;

3)

luovutuspäivämäärä; sekä

4)

yhteenveto saman kalenterivuoden aikana samalle vastaanottajalle luovutettujen aineiden ja tuotteiden määristä.

135 §

Jos kysymyksessä on 12 §:n 2 momentissa, 13 §:n 1 momentissa tai 18 §:n 2 momentissa tarkoitettu hallussapito, varastointi, käsittely tai käyttö, 131 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tulee sisältää lisäksi seuraavat tiedot:

1)

aineiden tai tuotteiden määrä, laatu ja alkuperä;

2)

vastaanottopäivämäärä;

3)

aineiden tai tuotteiden käyttötarkoitus; sekä

4)

paikka, jossa toimintaa harjoitetaan.

136 §

Edellä 132 ja 133 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset on toimitettava säteilyturvakeskukselle kaksi viikkoa ennen maastavientiä tai maahantuontia. Lisäksi säteilyturvakeskukselle on toimitettava kahden viikon kuluessa maastaviennistä tai maahantuonnista vahvistus vienti- tai tuontipäivämäärästä sekä viedyn tai tuodun ydinmateriaalin määrästä.

Säteilyturvakeskuksen on annettava ilmoituksen tekijälle tulliviranomaisia varten jäljennös ilmoituksesta varustettuna säteilyturvakeskuksen tekemällä merkinnällä siitä, että kysymyksessä olevaa vientiä tai tuontia varten ei tarvita 7 luvussa tarkoitettua lupaa.

Edellä 134 ja 135 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset on toimitettava säteilyturvakeskukselle kahden viikon kuluessa vastaanottamisesta tai luovutuksesta.

18 lukuSiirtymäsäännökset

137 §

Vahvistettaessa tämän asetuksen voimaantultua ensimmäisen kerran jätehuoltovelvollisen kalenterivuoden rahastotavoitetta ydinenergialain 40 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, on rahastotavoite määrättävä yhtä suureksi kuin jätehuoltovelvollisen ydinjätehuoltovaraus oli sen tilivuoden tilinpäätöksessä, joka välittömästi edelsi tämän asetuksen voimaantuloa. Vahvistettaessa saman jätehuoltovelvollisen rahastotavoitetta tämän jälkeen lähinnä seuraavan joulukuun viimeisen päivän vastuumäärän perusteella, on rahastotavoitteen lisäys määrättävä vähintään 75 prosentiksi siitä, mitä se muutoin olisi ydinenergialain ja edellä tässä asetuksessa säädetyn nojalla.

138 §

Tämän asetuksen voimaantulon jälkeen 137 §:ssä säädetyn perusteella ensimmäisen kerran vahvistettu ydinjätehuoltomaksu on suoritettava valtion ydinjätehuoltorahastolle ydinjätehuoltomaksun vahvistamista seuraavan kesäkuun loppuun mennessä.

139 §

Joka tämän asetuksen voimaan tullessa on jätehuoltovelvollinen, saa silloin kulumassa olevan kalenterivuoden aikana:

1)

antaa 99 §:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen valtion ydinjätehuoltorahastolle maaliskuun loppuun mennessä;

2)

toimittaa 88 §:n 2 momentissa tarkoitetut kulumassa olevan kalenterivuoden lopun vastuumäärän arvioimiseksi tarpeelliset tiedot kauppa- ja teollisuusministeriölle huhtikuun loppuun mennessä;

3)

hakea 91 §:ssä tarkoitettua hyväksymistä syyskuun loppuun mennessä; sekä

4)

toimittaa 95 §:ssä tarkoitetut vakuudet valtiokonttorille marraskuun loppuun mennessä.

140 §

Tämän asetuksen 89 §:ssä tarkoitettu päätös kuluvan kalenterivuoden rahastotavoitteen vahvistamisesta on asetuksen voimaan tullessa kuluvan kalenteri vuoden osalta tehtävä voimaantuloa lähinnä seuraavan huhtikuun loppuun mennessä.

Tämän asetuksen 89 §:ssä tarkoitettu päätös jätehuoltovelvollisen kuluvan kalenterivuoden lopun arvioidusta vastuumäärästä on asetuksen voimaan tullessa kuluvan kalenterivuoden osalta tehtävä voimaantuloa lähinnä seuraavan kesäkuun loppuun mennessä.

141 §

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehdyt atomienergia-asetuksen (75/58)16 §:ssä tarkoitettua johtajaa ja tämän varamiestä koskevat hyväksymispäätökset jäävät voimaan yhtä pitkäksi ajaksi kuin ne atomienergialain (356/57) mukaiset luvat, joihin hyväksymispäätöksessä viitataan.

Edellä 128 ja 129 §:ssä tarkoitettuja hyväksymisiä on haettava kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

19 lukuErinäisiä säännöksiä

142 §

Ydinenergialain 8 §:n 2 momentin mukaista ennakkotietoa haetaan kauppa- ja teollisuusministeriöltä kirjallisella hakemuksella, jonka tulee sisältää 24 §:n 1 ja 2 kohdassa mainitut hakijaa koskevat selvitykset sekä riittävä kuvaus siitä toiminnasta, jota ennakkotietohakemus koskee.

143 §

Ydinenergialain 80 §:n 2 momentissa tarkoitetun ydinlaitoksen, aineen, esineen tai tietoaineiston säilytyksestä huolehtii säteilyturvakeskus.

144 §

Säteilyturvakeskuksen on pyydettävä ehdotuksestaan ydinenergialain 81 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuiksi määräyksiksi ydinenergialain 56 §:n 2 momentissa tarkoitetun neuvottelukunnan ja ehdotuksestaan ydinenergialain 81 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuiksi määräyksiksi sisäasiainministeriön lausunto. Lausunto on ehdotuksen mukana toimitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle.

Sisäasiainministeriön on pyydettävä ydinenergialain 81 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista määräyksistä kauppa- ja teollisuusministeriön ja säteilyturvakeskuksen lausunto.

145 §

Jos ydinenergian käytössä ei ole noudatettu ydinenergialaissa tai tässä asetuksessa tai sen nojalla annettuja 118 §:ssä tarkoitettua valvontaa koskevia säännöksiä, määräyksiä tai lupaehtoja, on ydinenergialain 65 §:n 2 momentissa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen säteilyturvakeskus.

Muissa kuin ydinenergialain 65 §:n 1 momentissa tai edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa toimivaltainen viranomainen on kauppa- ja teollisuusministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1988.

Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoKauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen

A Liite

Ydinenergialain soveltamisalaan kuuluvat muut aineet kuin ydinaineet sekä laitteet, laitteistot ja tietoaineistot

1 Aineet ja ainemäärät, joihin ydinenergia-asetuksen 2, 3 ja 7 luvussa viitataan

1.1 Deuterium ja raskas vesi: Deuterium sekä kaikki deuteriumyhdisteet, joissa deuteriumin suhde vetyyn on suurempi kuin 1:5 000.

M 1

M 2

20 kg

200 kg

1.2 Reaktoripuhdas grafiitti: Grafiitti, jonka puhtausaste on parempi kuin 5 miljoonasosa booriekvivalenttia ja jonka tiheys on suurempi kuin 1 500 kg/m 3 .

3 000 kg

30 000 kg

2 Ydinreaktorit, ydinpolttoaineen valmistuslaitokset sekä niiden osat

2.1 Ydinreaktorit: Ydinenergian aikaansaamiseen tarkoitetut laitteet, joissa voidaan ylläpitää säädettävää itsestään jatkuvaa ytimien halkeamisketjureaktiota. Ydinreaktori käsittää ensisijaisesti reaktoriastiassa sijaitsevat tai siihen suoraan liitetyt osat ja laitteet (lukuunottamatta ydinpolttoainetta), reaktorin sydämen tehotasoa säätävät laitteet sekä ne osat, jotka yleensä sisältävät reaktorin sydämen primäärijäähdytteen tai ovat siihen suorassa kosketuksessa tahi säätävät sitä. Ydinreaktoriksi katsotaan jo pelkästään ydinreaktorin tärkeimmistä osista muodostuva kokonaisuus, jos osat ovat saman henkilön hallussa tai ne viedään maasta tai tuodaan maahan yhtenä toimituksena.

2.2 Erilliset ydinreaktorin osat:

2.2.1 Paineastiat: Metalliastiat, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sisältämään ydinreaktorin sydämen ja jotka kestävät primäärijäähdytteen käyttöpaineen, sekä sellaisten astioiden konepajavalmisteiset pääosat astian kansi mukaanluettuna.

2.2.2 Ydinpolttoaineen vaihtokoneet: Käsittelylaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu ydinpolttoainesauvojen ja -nippujen reaktoriin sijoittamista ja reaktorista poistamista varten.

2.2.3 Säätösauvat: Sauvat, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu reaktionopeuden säätämiseksi ydinreaktorissa sekä tällaisten sauvojen tuki- tai ripustusrakenteet.

2.2.4 Paineputket: Putket, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu ydinpolttoaineen ja primäärijäähdytteen koteloksi ydinreaktorissa, kun käyttöpaine on yli 5,0 MPa.

2.2.5 Zirkoniumputket: Ydinreaktorissa käytettäväksi tarkoitetut putket tai putkisarjat, jotka on valmistettu zirkoniummetallista tai -seoksesta ja joissa hafniumin painosuhde zirkoniumiin on pienempi kuin 1:500.

2.2.6 Pääkiertopumput sulan metallin kierrättämiseen: Pumput, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kierrättämään sulaa metallia primäärijäähdytteenä ydinreaktoreissa.

2.3 Ydinpolttoaineen valmistuslaitokset lukuunottamatta 3.3 kohdassa tarkoitettuja laitoksia: Valmistuslaitokseksi katsotaan jo pelkästään laitteisto, joka yleensä on suorassa yhteydessä, suoraan käsittelee tai suoraan säätää ydinaineen tuotantoprosessin kulkua tällaisessa laitoksessa tai jota käytetään polttoaineen suojakuorten sulkemiseen.

3 Sensitiiviset laitteet, laitteistot ja laitokset ja niiden osat

3.1 Ydinreaktorissa käytettyjen ydinpolttoainesauvojen ja -nippujen jälleenkäsittelylaitokset: Jälleenkäsittelylaitos käsittää laitteet ja osat, jotka yleensä ovat suorassa yhteydessä käytetyn ydinpolttoaineen ja tärkeimpiin ydinaineiden ja fissiotuotteiden prosessivirtoihin tai jotka välittömästi säätävät näitä virtoja.

3.2 Jälleenkäsittelylaitosta varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet:

3.2.1 Käytettyjen polttoainenippujen ja -sauvojen paloittelukoneet: Kauko-ohjatut laitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi 3.1 kohdassa tarkoitetussa jälleenkäsittelylaitoksessa ja jotka on tarkoitettu katkaisemaan, pilkkomaan tai leikkaamaan käytettyjä polttoainenippuja tai -sauvoja.

3.2.2 Kriittisyyden kannalta turvalliset säiliöt: esim. pienihalkaisijaiset, rengasmaiset tai laattasäiliöt, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi 3.1 kohdassa tarkoitetussa jälleenkäsittelylaitoksessa ja joiden tarkoituksena on käytetyn ydinpolttoaineen liuottaminen sekä jotka kestävät kuumaa, erittäin syövyttävää nestettä ja voidaan ladata ja huoltaa kauko-ohjatusti.

3.3 Uraanin tai plutoniumin isotooppirikastukseen tarkoitetut laitokset: Laitteistot, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin tai plutoniumin isotooppien erottamiseksi toisistaan lukuunottamatta analyyttisiä kojeita.

3.4 Uraanin tai plutoniumin isotooppien erottamiseen käytettävää laitteistoa varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut osat, kuten esimerkiksi:

3.4.1 Kaasudiffuusiolaitteiston diffuusiokalvot.

3.4.2 Kaasudiffuusiolaitteiston diffuusiokammiot.

3.4.3 Kaasusentrifugeja varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut, UF 6 -korroosiota kestävät laitteet ja osat.

3.4.4 Kaasusentrifugilaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut apujärjestelmät, -laitteet ja -osat.

3.4.5 Suihkutuspoikkeamaan perustuvat erotusyksiköt.

3.4.6 Pyörre-erotusyksiköt.

3.4.7 Suuret UF 6 -korroosiota kestävät aksiaaliset tai keskipakokompressorit.

3.4.8 Erityiset kompressoritiivisteet 3.4.7 kohdassa tarkoitettuihin kompressoreihin.

3.5 Raskaan veden, deuteriumin ja deuterium-yhdisteiden tuottamiseen tarkoitetut laitokset.

3.6 Raskasta vettä, deuteriumia tai deuterium-yhdistettä tuottavaa laitosta varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteistot.

3.7 Plutoniumia sisältävän polttoaineen valmistuslaitokset: Valmistuslaitokseksi katsotaan jo pelkästään laitteisto, joka yleensä on suorassa yhteydessä, suoraan käsittelee tai suoraan säätää ydinaineen tuotantoprosessin kulkua tällaisessa laitoksessa tai jota käytetään polttoaineen suojakuorten sulkemiseen.

4 Tietoaineisto, jota ei ole yleisesti saatavilla

4.1 Sensitiivisiä laitoksia koskeva tietoaineisto: aineellisessa muodossa oleva tietoaineisto, josta voi olla merkittävää apua edellä 3 kohdassa tarkoitetun laitteen, laitteiston tai laitoksen suunnittelussa, rakentamisessa, käytössä tai huollossa ja jota ei ole yleisesti saatavilla.

Aineellisella muodolla tarkoitetaan kirjallisen muodon lisäksi myös esimerkiksi piirustuksia, valokuvanegatiiveja ja -vedoksia sekä muita tallenteita. Yleisesti saatavilla olevalla tietoaineistolla tarkoitetaan mm. kirjoissa ja aikakausjulkaisuissa julkaistua tietoaineistoa.

5 Muut ydinenergia-alan kansainvälisten sopimusten määräysten alaisuuteen kuuluvat aineet, laitteet, laitteistot ja tietoaineistot

5.1 Yksittäinen erä muuta ainetta kuin ydinainetta tai 1 kohdassa tarkoitettua ainetta, joka laadultaan tai puhtaudeltaan on erityisen sopivaa käytettäväksi ydinenergian aikaansaamisessa;

5.2 muu kuin 2.2 kohdassa tarkoitettu osa, erillinen laite tai laitteisto, joka on nimenomaisesti suunniteltu tai valmistettu tahi muuten erityisesti soveltuu käytettäväksi 2.1 kohdassa tarkoitetun ydinreaktorin yhteydessä;

5.3 yksittäinen muu kuin 2.3, 3.1–3.4 tai 5.2 kohdassa tarkoitettu osa, erillinen laite tai laitteisto, joka on nimenomaisesti suunniteltu tai valmistettu taikka muuten erityisesti soveltuu käytettäväksi 2.3 tai 3.1–3.4 kohdassa tarkoitetun laitoksen, laitteiston, laitteen tai osan yhteydessä;

ja

5.4 yksittäinen muun kuin 4 kohdassa tarkoitetun tietoaineiston erä, jota ei ole yleisesti saatavilla ja jota voidaan käyttää 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun osan, muun laitteen, laitteiston tai laitoksen suunnittelussa, tuotannossa, käytössä tai koestuksessa tahi ydinaineen tai 1 kohdassa tarkoitetun aineen tuotannossa tai käytössä,

mikäli Suomen jonkun toisen valtion kanssa tekemän kansainvälisen ydinenergia-alan sopimuksen nojalla on Suomen ulkoasiainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön tai säteilyturvakeskuksen ja kyseisen toisen valtion vastaavan viranomaisen kesken jälkimmäisen vaatimuksesta sovittu ennen maahantuontia, että tämä aine-erä, yksittäinen osa, laite, laitteisto, laitos tai tietoaineistoerä tulee maahantuonnin yhteydessä sopimuksen määräysten alaisuuteen.

Sopimukset, joita tässä liitteen kohdassa tarkoitetaan, ja kohdat, joita nämä sopimukset koskevat, ovat:

1 Suomen Tasavallan hallituksen sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan hallituksen välinen yhteistyösopimus atomienergian rauhanomaisesta käytöstä (SopS 16/69);

5.1, 5.2

2 Suomen Tasavallan hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen liiton hallituksen välinen sopimus yhteistyöstä atomienergialain rauhanomaisen käytön alalla (SopS 39/69);

5.1, 5.2

3 Suomen Tasavallan hallituksen ja Amerikan Yhdysvaltain hallituksen välinen yhteistyösopimus atomienergian siviilikäytöstä (SopS 33/70);

5.1–5.3

4 Suomen hallituksen ja Ruotsin hallituksen välinen yhteistyösopimus atomienergian rauhanomaisesta käytöstä (SopS 41/70);

5.1, 5.2

5 Ruotsin kanssa tehty ydinenergian alalla tapahtuvassa materiaalin, teknologian tai laitteiston viennissä noudatettavia suuntaviivoja koskeva sopimus (Sops 20/83);

5.1, 5.2

6 Suomen Tasavallan hallituksen ja Kanadan hallituksen välinen Suomen ja Kanadan välillä siirrettyjen ydinmateriaalien, laitteiden, laitoksien ja tietoaineiston käyttöä koskeva sopimus (SopS 43/76);

5.2–5.4

7 Suomen ja Kanadan välillä siirrettyjen ydinmateriaalien, laitteiden, laitoksien ja tietoaineiston käyttöä koskevan sopimuksen soveltamisesta tehty sopimus (SosS 43/84).

5.2–5.4

Sopimuksia, joita tässä liitteen kohdassa tarkoitetaan, ovat myös Suomen hallituksen ja vieraan valtion välillä yksittäisiä edellä 5.1–5.4 kohdassa tarkoitettujen aineiden, laitteiden, laitteistojen ja tietoaineistojen toimituksia varten tehdyt sopimusjärjestelyt, joista aiheutuu alkuperämaarajoituksia.

B Liite

Valtiot, joita tarkoitetaan ydinenergia-asetuksen 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa

Alankomaat

Australia

Belgia

Bulgaria

Irlanti

Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti

Italia

Itävalta

Japani

Kanada

Kreikka

Luxemburg

Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto

Norja

Portugali

Puola

Ranska

Ruotsi

Saksan Demokraattinen Tasavalta

Saksan Liittotasavalta

Sveitsi

Tanska

Tsekkoslovakia

Unkari

Amerikan Yhdysvallat

Sivun alkuun