Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

143/1988

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus ympäristöministeriöstä

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
143/1988

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Ympäristöministerin esittelystä säädetään valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22) 3§:n 2 momentin ja 5§:n sekä asiain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä samana päivänä annetun lain (79/22) 3§:n nojalla:

Ministeriön organisaatio

1 §

Ympäristöministeriössä on:

1)

yleinen osasto;

2)

ympäristönsuojeluosasto;

3)

kaavoitus- ja rakennusosasto; sekä

4)

asunto-osasto.

Ministeriön alaiset keskusvirastot

2 §

Ministeriön alaisina keskusvirastoina ovat asuntohallitus sekä vesi- ja ympäristöhallitus.

Yleinen osasto

3 §

Yleisessä osastossa on:

1)

yleinen toimisto;

2)

taloustoimisto; sekä

3)

kansainvälisten asiain toimisto.

4 §

Yleinen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

virka- ja työsuhteita sekä muuta ministeriön henkilöstöhallintoa;

2)

ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä;

3)

ministeriön hallinnonalan virastojen henkilöstöhallintoa sekä hallinnon yleistä kehittämistä;

4)

rationalisointia ja tehokkuusvalvontaa;

5)

henkilöstökoulutusta sekä ministeriön hallinnonalan koulutustoiminnan yhteensovittamista;

6)

tiedotustoiminnan yhteensovittamista;

7)

asiakirjojen kirjaamista, lähettämistä ja arkistointia;

8)

edustusta tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä, jollei asia kuulu muun osaston käsiteltäviin;

9)

viranomaisille annettavia esityksiä ja lausuntoja, jos ne kuuluvat useiden osastojen toimialaan;

10)

taloussuunnittelua, laskentatointa ja ministeriölle tilivirastona kuuluvia tehtäviä;

11)

tulo- ja menoarvioehdotusta sekä erityismenoarviota;

12)

toimitiloja ja hankintoja;

13)

tietohallinnon sekä tietotekniikan käyttöönoton yhteensovittamista;

14)

kansainvälisten asioiden hoidon yhteensovittamista; sekä

15)

sen mukaan kuin erikseen määrätään lainsäädäntö- ja muita valmistelutehtäviä.

Yleinen osasto käsittelee myös ne muut ministeriön asiat, jotka eivät kuulu toisille osastoille.

Ympäristönsuojeluosasto

5 §

Ympäristönsuojeluosastossa on:

1)

yleinen toimisto;

2)

suunnittelu- ja kehittämistoimisto;

3)

luonnonsuojelutoimisto;

4)

jätehuoltotoimisto;

5)

vesiasiaintoimisto; sekä

6)

ilmansuojelu- ja meluntorjuntatoimisto.

Ministeriön yhteydessä toimivat ympäristönsuojeluneuvosto, jätehuollon neuvottelukunta, meriympäristöneuvottelukunta, vesiasiain neuvottelukunta, ilmansuojelun neuvottelukunta ja meluntorjunnan neuvottelukunta, joista on säädetty erikseen.

6 §

Ympäristönsuojeluosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

ympäristönsuojelun yleissuunnittelua, valvontaa, kehittämistä ja yhteensovittamista sekä tähän liittyvää suunnitelmien ja muiden toimien ympäristövaikutusten arviointia;

2)

ympäristönsuojelun tutkimusta;

3)

ympäristön tilan seurantaa;

4)

ympäristötietojärjestelmän kehittämistä;

5)

ympäristötaloutta;

6)

luonnonsuojelua ja maisemanhoitoa;

7)

muuta kuin kaavoitukseen liittyvää maa-ainesten ottamista;

8)

ulkoilua ja muuta luonnon virkistyskäyttöä;

9)

moottorikäyttöisten ajoneuvojen maastokäyttöä;

10)

jätehuoltoa ja jätteiden hyödyntämistä;

11)

ilmansuojelua;

12)

vesiensuojelua sekä vesien käytön, hoidon ja suojelun kokonaissuunnittelua;

13)

meriympäristön suojelua;

14)

öljyvahinkojen torjuntaa;

15)

kemikaalien ympäristöhaittojen ehkäisemistä;

16)

meluntorjuntaa;

17)

alan kansainvälistä yhteistoimintaa;

18)

ympäristönsuojelun hallintoa, mikäli asia ei kuulu yleisen osaston käsiteltäviin; sekä

19)

muuta ympäristönsuojelua.

Kaavoitus- ja rakennusosasto

7 §

Kaavoitus- ja rakennusosastossa on:

1)

yleinen toimisto;

2)

tutkimus- ja kehittämistoimisto;

3)

kaavoitustoimisto; sekä

4)

rakennusasiaintoimisto.

Ministeriön yhteydessä toimivat kaavoitus- ja rakennusneuvosto, kaavoitus- ja rakennustutkimuksen neuvottelukunta, maa-ainesasiain neuvottelukunta sekä rakennusteknillinen neuvottelukunta, joista on säädetty erikseen.

8 §

Kaavoitus- ja rakennusosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

kaavoitusta ja muuta alueiden käytön suunnittelua;

2)

rakentamista ja rakennusvalvontaa;

3)

yhdyskuntasuunnittelua, rakentamista ja rakennettua ympäristöä koskevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä sen yhteensovittamista;

4)

kaavoitusta ja rakentamista koskevia määräyksiä ja ohjeita sekä niiden yhteensovittamista;

5)

rakennussuojelua, rakennusten korjaamista ja rakennetun ympäristön hoitoa;

6)

kaavoitukseen liittyvää maa-ainesten ottamista ja ympäristövaikutusten arviointia;

7)

kaavoitus- ja rakennustoimeen liittyvää yhdyskuntatekniikkaa;

8)

lunastamista rakennuslain (370/58) nojalla ja kuntien etuosto-oikeutta;

9)

kaavoitusmittauksen ja kaavojen pohjakartoituksen ylintä valvontaa;

10)

kiinteistötietojärjestelmän kehittämistä;

11)

rakennusalan tyyppihyväksyntää;

12)

rakennuslaissa ja kaavoitusalueiden jakolaissa (101/60) tarkoitettuja lupa- ja muita asioita;

13)

alan kansainvälistä yhteistoimintaa;

14)

kaavoitus- ja rakennustoimen hallintoa, mikäli asia ei kuulu yleisen osaston käsiteltäviin; sekä

15)

muuta kaavoitus- ja rakennustointa.

Asunto-osasto

9 §

Asunto-osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

asunto-oloja ja asuntojen käyttöä;

2)

asuntotuotantoa;

3)

asuntojen korjaustoimintaa;

4)

asumiskustannuksia;

5)

asuntorahoitusta;

6)

huoneenvuokrasuhteita;

7)

asuntotutkimusta;

8)

alan kansainvälistä yhteistoimintaa;

9)

asuntohallintoa, mikäli asia ei kuulu yleisen osaston käsiteltäviin; sekä

10)

muuta asuntotointa.

Ministeriön yhteydessä toimii asuntoneuvosto, josta on säädetty erikseen.

Ministeriön virkamiehet

10 §

Ministeriössä on:

1)

kansliapäällikkö;

2)

yleisen osaston, ympäristönsuojeluosaston, kaavoitus- ja rakennusosaston sekä asunto-osaston osastopäälliköt;

3)

apulaisosastopäälliköitä, joista on kaksi ympäristönsuojeluosastossa, kaksi kaavoitus- ja rakennusosastossa ja yksi asunto-osastossa;

4)

hallitusneuvoksia, toimistopäälliköinä, jotka ovat yleisen osaston yleisen toimiston, ympäristönsuojeluosaston yleisen toimiston sekä kaavoitus- ja rakennusosaston yleisen toimiston päälliköinä;

5)

luonnonsuojelunvalvoja, toimistopäällikkönä, joka on ympäristönsuojeluosaston luonnonsuojelutoimiston päällikkönä;

6)

toimistopäälliköitä muiden toimistojen päällikköinä;

7)

lainsäädäntöneuvos;

8)

vanhempia ja nuorempia hallitussihteereitä;

9)

yliarkkitehtejä ja yli-insinöörejä;

10)

ylitarkastajia;

11)

toimistoarkkitehtejä ja toimistoinsinöörejä;

12)

erikoistutkija ja tutkijoita;

13)

erikoissuunnittelijoita ja suunnittelijoita;

14)

taloussihteeri;

15)

tiedotuspäällikkö ja tiedotussihteeri;

16)

koulutuspäällikkö;

17)

esittelijöitä ja kansainvälisten asiain sihteeri;

18)

tutkimussihteeri;

19)

kielenkääntäjä;

20)

kamreeri ja pääkirjanpitäjä;

21)

tarkastajia;

22)

kirjaaja ja arkistonhoitaja;

23)

ministerin sihteeri;

24)

osastosihteereitä;

25)

toimistosihteereitä, toimistovirkailijoita, piirtäjiä, puhelunvälittäjiä ja konekirjoittajia; sekä

26)

ylivirastomestari, virastomestareita ja vahtimestareita.

Lisäksi ministeriössä voi olla tulo- ja menoarvion rajoissa tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.

11 §

Osastopäälliköillä on ylijohtajan arvo.

Ympäristönsuojeluosastossa on apulaisosastopäälliköillä ympäristönsuojeluneuvoksen arvo.

Kaavoitus- ja rakennusosastossa on apulaisosastopäälliköllä, joka on suorittanut arkkitehdin tai diplomi-insinöörin tutkinnon, rakennusneuvoksen arvo ja apulaisosastopäälliköllä, joka on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon, hallitusneuvoksen arvo. Kaavoitus- ja rakennusosaston toimistopäälliköllä, joka on suorittanut arkkitehdin tai diplomi-insinöörin tutkinnon, on yliarkkitehdin tai yli-insinöörin arvo.

Asunto-osastossa on apulaisosastopäälliköllä, joka on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon, hallitusneuvoksen arvo.

Virkojen kelpoisuusvaatimukset

12 §

Kelpoisuusvaatimuksena on:

1)

kansliapäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;

2)

yleisen osaston osastopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;

3)

ympäristönsuojeluosaston, kaavoitus- ja rakennusosaston sekä asunto-osaston osastopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja osaston toimialaan;

4)

ympäristönsuojeluosaston ja asunto-osaston apulaisosastopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja osaston toimialaan;

5)

kaavoitus- ja rakennusosaston apulaisosastopäälliköistä toisella virkaan soveltuva arkkitehdin tai diplomi-insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja osaston toimialaan ja toisella oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja osaston toimialaan;

6)

hallitusneuvoksella, toimistopäällikkönä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;

7)

toimistopäälliköllä ja luonnonsuojelunvalvojalla, toimistopäällikkönä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja toimiston toimialaan;

8)

lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä lainvalmistelutyössä tarvittavaa tutkimus- ja suunnittelutaitoa;

9)

hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;

10)

yliarkkitehdillä ja toimistoarkkitehdillä arkkitehdin tutkinto;

11)

yli-insinöörillä ja toimistoinsinöörillä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto tai tehtävien laadun mukaan toimistoinsinöörillä virkaan soveltuva insinöörin tutkinto;

12)

ylitarkastajalla, erikoistutkijalla, tutkijalla, erikoissuunnittelijalla, suunnittelijalla, koulutuspäälliköllä, tiedotuspäälliköllä, taloussihteerillä, kansainvälisten asiain sihteerillä, esittelijällä, tutkimussihteerillä ja tiedotussihteerillä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;

13)

kielenkääntäjällä virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja viran hoitamiseen tarvittava kielitaito;

14)

kamreerilla ja kirjaajalla virkaan soveltuva korkeakoulututkinto;

15)

pääkirjanpitäjällä ja arkistonhoitajalla virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai opistotason tutkinto;

16)

kaavoitus- ja rakennusosaston tarkastajalla virkaan soveltuva teknillisen oppilaitoksen tutkinto; sekä

17)

muilla virkamiehillä sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Virkojen täyttäminen

13 §

Kansliapäällikön, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen toimistopäällikkönä, luonnonsuojelunvalvojan toimistopäällikkönä, toimistopäällikön ja hallitussihteerin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Kansliapäällikön, osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön virat täytetään haettavaksi julistamatta.

Lainsäädäntöneuvoksen nimittää valtioneuvosto määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa ministeriö.

Virkamiesten tehtävät

14 §

Kansliapäällikön tehtävänä on seurata ministeriön hallinnonalalla tapahtuvaa kehitystä sekä tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädännöllisiksi ja muiksi uudistuksiksi. Kansliapäällikön tulee ministerin lähimpänä apuna sovittaa yhteen ministeriön eri osastojen toimintoja sekä osallistua laajakantoisten tai muutoin tärkeiden asioiden valmisteluun ja toteuttamiseen. Kansliapäällikkö käsittelee myös asiat, jotka ministeri niiden tärkeyden tai laadun vuoksi antaa hänen käsiteltäväkseen. Lisäksi kansliapäällikön tehtävistä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (995/43) on säädetty.

15 §

Osastopäällikön tulee:

1)

olla osaston toimialaan kuuluvissa asioissa ministerin apuna;

2)

johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää osaston toimintaa, huolehtia sen työskentelyedellytyksistä sekä valvoa, että osaston asiat hoidetaan tehokkaasti;

3)

seurata hallintoa ja olojen kehitystä osaston toimialalla sekä tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädäntö- ja muiksi uudistuksiksi;

4)

huolehtia osaston toimialan tarkoituksenmukaisesta ja taloudellisesta suunnittelusta; sekä

5)

käsitellä tärkeimmät osaston asiat.

16 §

Apulaisosastopäällikön tehtävänä on:

1)

johtaa, kehittää ja valvoa osastopäällikön apuna osaston toimintaa; sekä

2)

käsitellä ne osastolle kuuluvat asiat, jotka työjärjestyksen mukaan kuuluvat apulaisosastopäällikölle tai jotka ministeri, kansliapäällikkö tai osastopäällikkö määrää hänen käsiteltäväkseen.

17 §

Toimistopäällikön tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä 15§:ssä on osastopäällikön tehtävistä säädetty.

18 §

Osastojen ja toimistojen sekä virkamiesten tehtävistä ja työnjaosta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä, jonka ministeriö vahvistaa. Työjärjestyksessä määrätään myös virkamiehet, jotka toimivat osastoilla toimistoihin kuulumattomina osastopäällikön välittömässä alaisuudessa.

Vahvistetusta työnjaosta riippumatta virkamies on velvollinen tarvittaessa suorittamaan tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö, asianomainen osasto- tai apulaisosastopäällikkö taikka toimistopäällikkö hänelle määrää.

19 §

Kansliapäällikön ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan yleisen osaston osastopäällikkö tai tämänkin ollessa estynyt se tai ne osastopäälliköt, jotka ministeri määrää.

Osastopäällikön ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan ministerin määräämä apulaisosastopäällikkö tai toimistopäällikkö.

Muiden virkamiesten sijaisuuksista määrää asianomainen osastopäällikkö.

20 §

Jos syntyy epätietoisuutta siitä, minkä osaston käsiteltäväksi jokin asia kuuluu, ratkaisee tämän kansliapäällikkö, mikäli ministeri ei siitä määrää.

Vastaavasti ratkaisee kansliapäällikkö osastojen yhteisten virkamiesten kohdalta ja osastopäällikkö osastonsa kohdalta, minkä virkamiehen tai toimiston käsiteltävä asia on.

Asiain ratkaiseminen

21 §

Kansliapäällikkö ratkaisee, mikäli valtioneuvoston ohjesäännön 32§:stä ei muuta johdu tai ministeri ole pidättänyt asiaa ratkaistavakseen, ne ministeriössä päätettävät asiat, jotka koskevat:

1)

lausunnon antamista muulle viranomaiselle lain tai asetuksen säätämistä, muuttamista tai kumoamista koskevista ehdotuksista, jollei asia ole merkitykseltään vähäinen;

2)

edellä 10§:n 1 momentin 19-22 ja 24 kohdissa mainittujen virkamiesten nimittämistä sekä väliaikaisen hoitajan ja viransijaisen ottamista näihin virkoihin;

3)

sellaisen tilapäisen ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottamista, jonka palkkaus vastaa enintään palkkausluokan A 20 mukaista palkkaa, jollei jäljempänä toisin säädetä;

4)

muun kuin sellaisen virkavapauden myöntämistä, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, jollei valtioneuvoston ohjesäännön 12§:n 1 momentin 3 kohdasta tai 42§:stä muuta johdu eikä jäljempänä tässä asetuksessa toisin säädetä;

5)

osastopäälliköiden ja heidän sijaistensa vuosilomajärjestystä ja vuosilomia;

6)

ulkomaille tehtäviä virkamatkoja koskevan suunnitelman (virkamatkasuunnitelma) vahvistamista sekä, jollei muuta ole säädetty tai määrätty, virkamatkoja koskevien määräysten antamista; sekä

7)

ministeriön sisäistä järjestystä.

22 §

Osastopäälliköt, apulaisosastopäälliköt, toimistopäälliköt ja muut virkamiehet ratkaisevat 23-43§:ssä mainitut toimialaansa kuuluvat ministeriössä päätettävät asiat, jollei valtioneuvoston ohjesäännön 32§:stä muuta johdu tai ministeri, kansliapäällikkö taikka asianomainen osastopäällikkö ole pidättänyt asiaa ratkaistavakseen.

Jäljempänä 23-43§:ssä säädetystä ratkaisuvallan käyttämisestä annetaan tarpeellisilta osin tarkemmat määräykset työjärjestyksessä.

23 §

Osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

lausunnon antamista muulle viranomaiselle osaston toimialaan kuuluvassa asiassa, jollei asia kuulu kansliapäällikön ratkaistaviin eikä jäljempänä toisin säädetä;

2)

osaston toimialaan kuuluvien ohjeiden antamista, jos ne eivät ole laajakantoisia tai periaatteellisesti merkittäviä;

3)

osaston virkamiesten ja muun henkilökunnan vuosilomajärjestystä ja vuosilomia, lukuun ottamatta osastopäällikön ja hänen sijaisensa lomia;

4)

kotimaassa sekä vahvistetun virkamatkasuunnitelman rajoissa myös ulkomaille tehtäviä virkamatkoja koskevien määräysten antamista osaston virkamiehille ja osaston toimialaan kuuluviin virkamatkoihin ministeriön ulkopuolisille henkilöille;

5)

osaston toimialaan kuuluvien komiteoiden ja toimikuntien valvontaa; sekä

6)

osaston määrärahojen käyttösuunnitelman hyväksymistä ja määrärahojen käyttämistä, jollei jäljempänä toisin säädetä.

24 §

Toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat lausunnon antamista toimiston toimialaan kuuluvassa asiassa, jos asia on merkitykseltään vähäinen eikä jäljempänä toisin säädetä.

25 §

Yleisen osaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

ministeriön käytettäväksi yleisiin kulutusmenoihin, kalustohankintoihin sekä hallinnonalan koulutus- ja tiedotustoimintaan osoitettujen yhteisten määrärahojen käyttämistä;

2)

edellä 10§:n 1 momentin 25 ja 26 kohdissa mainittujen virkamiesten nimittämistä ja väliaikaisen hoitajan ja viransijaisen ottamista näihin virkoihin sekä vastaavan tilapäisen ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottamista;

3)

edellä 2 kohdassa mainituille virkamiehille muun kuin sellaisen virkavapauden myöntämistä, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla;

4)

sivutoimilupia ja -ilmoituksia;

5)

kaluston ja muun siihen verrattavan omaisuuden poistamista sekä tileistä poistoa; sekä

6)

ministeriön alaisen viraston pääjohtajan virkamatkoja koskevan määräyksen antamista sekä matkalaskujen hyväksymistä.

26 §

Yleisen osaston yleisen toimiston toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

sellaisen virkavapauden myöntämistä, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla;

2)

ikälisiä;

3)

todistuksen antamista virkamiehen irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä; sekä

4)

toimiston käytettäväksi käyttösuunnitelmassa tai muutoin asetettujen määrärahojen käyttämistä enintään 200 000 markan menoeriin asti.

27 §

Yleisen osaston taloustoimiston toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

ministeriölle tilivirastona kuuluvia tehtäviä;

2)

sairausvakuutuslaista (364/63) johtuvia tehtäviä;

3)

myöhästyneinä esitettyjen matkalaskujen maksamista;

4)

lupaa oman auton käyttämiseen virkamatkoilla; sekä

5)

toimiston käytettäväksi käyttösuunnitelmassa tai muutoin asetettujen määrärahojen käyttämistä enintään 200 000 markan menoeriin asti.

28 §

Yleisen osaston kansainvälisten asiain toimiston toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat toimiston käytettäväksi käyttösuunnitelmassa tai muutoin asetettujen määrärahojen käyttämistä enintään 200 000 markan menoeriin asti.

29 §

Ympäristönsuojeluosaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

lainan hyväksymistä korkotukilainaksi, jollei jäljempänä toisin säädetä;

2)

valtionavustusten myöntämistä, jollei jäljempänä toisin säädetä; sekä

3)

ympäristönsuojelun tutkimuksen vuosiohjelman hyväksymistä.

30 §

Ympäristönsuojeluosaston apulaisosastopäälliköt ratkaisevat työjärjestyksessä määrättävän työnjaon mukaisesti asiat, jotka koskevat:

1)

ympäristön tilan seurannan yhteensovittamista ja yhdennettyä seurantaa;

2)

ympäristötilastointia;

3)

arktisten olojen ympäristönsuojelun tutkimusta, määrärahojen käyttämisen osalta kuitenkin tutkimuksen hyväksytyn vuosiohjelman puitteissa;

4)

moottorikäyttöisten ajoneuvojen maastokäyttöä;

5)

suojelualueen ostamista valtiolle, jos kauppahinta on enintään 1 000 000 markkaa eikä asia kuulu lääninhallituksen ratkaistaviin;

6)

luonnonsuojelulain (71/23) 11 a§:ssä tarkoitetun korvauksen myöntämistä, jos korvaus on enintään 500 000 markkaa;

7)

luonnonsuojelualueiden hoitoa ja käyttöä koskevien suunnitelmien vahvistamista lukuun ottamatta kansallispuistojen ja muiden huomattavien luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien runko-osia; sekä

8)

lausunnon antamista luonnonsuojelua ja maisemanhoitoa koskevissa asioissa, jollei asia kuulu kansliapäällikön ratkaistaviin eikä jäljempänä toisin säädetä.

31 §

Ympäristönsuojeluosaston yleisen toimiston toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

määrärahojen myöntämistä kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/86) 8§:n mukaisten valtionosuuksien maksamiseen; sekä

2)

toimiston käytettäväksi käyttösuunnitelmassa tai muutoin asetettujen määrärahojen käyttämistä enintään 200 000 markan menoeriin asti.

32 §

Ympäristönsuojeluosaston suunnittelu- ja kehittämistoimiston toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

ympäristönsuojelun yleistä tutkimusta, jollei muualla toisin säädetä;

2)

ympäristönsuojelun julkaisutoimintaa; sekä

3)

toimiston käytettäväksi käyttösuunnitelmassa tai muutoin asetettujen määrärahojen käyttämistä enintään 200 000 markan menoeriin asti.

33 §

Ympäristönsuojeluosaston luonnonsuojelutoimiston toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

lausunnon antamista luonnonsuojelulain 9, 12 ja 20§:ssä tarkoitetuissa asioissa;

2)

luonnonsuojelulain 14 a§:ssä tarkoitetun poikkeuksen myöntämistä;

3)

poikkeusten myöntämistä luonnonsuojelualueen rauhoitussäännöksistä ja -määräyksistä;

4)

luonnonsuojelulain 16 ja 16 a§:ssä tarkoitettujen lupien myöntämistä;

5)

eräiden kasvien rauhoittamisesta annetun asetuksen (402/83) 5§:ssä tarkoitetun poikkeuksen myöntämistä;

6)

valaiden suojelusta annetun lain (1112/82) 2§:ssä tarkoitetun luvan myöntämistä; sekä

7)

toimiston käytettäväksi käyttösuunnitelmassa tai muutoin asetettujen määrärahojen käyttämistä enintään 200 000 markan menoeriin asti.

34 §

Ympäristönsuojeluosaston jätehuoltotoimiston toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

jätehuoltolain (673/78) 23 f§:ssä tarkoitettua ongelmajätteiden vientiä, tuontia ja kauttakuljetusta;

2)

jätehuoltoa ja jätteiden hyödyntämistä koskevan lainan hyväksymistä korkotukilainaksi, kun lainan määrä on enintään 1 000 000 markkaa;

3)

ongelmajätteiden kuljetusta ja saaristoalueiden jätehuoltoa koskevien valtionavustusten myöntämistä sekä enintään 200 000 markkaan asti jätehuollon ja jätteiden hyödyntämisen edistämiseen tarkoitettujen valtionavustusten myöntämistä; sekä

4)

toimiston käytettäväksi käyttösuunnitelmassa tai muutoin asetettujen määrärahojen käyttämistä enintään 200 000 markan menoeriin asti.

35 §

Ympäristönsuojeluosaston vesiasiaintoimiston toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

vesiensuojelua koskevan lainan hyväksymistä korkotukilainaksi, kun lainan määrä on enintään 1 000 000 markkaa;

2)

lausunnon antamista vesihuoltoavustuksen myöntämistä koskevassa asiassa; sekä

3)

toimiston käytettäväksi käyttösuunnitelmassa tai muutoin asetettujen määrärahojen käyttämistä enintään 200 000 markan menoeriin asti.

36 §

Ympäristönsuojeluosaston ilmansuojelu- ja meluntorjuntatoimiston toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

ilmansuojelulain (67/82) 13§:n 1 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä ilmoituksen tekemiseen säädettyä ajankohtaa myöhemmin;

2)

ilmansuojelua koskevan lainan hyväksymistä korkotukilainaksi, kun lainan määrä on enintään 1 000 000 markkaa;

3)

määrärahojen myöntämistä lääninhallituksille ilmansuojelulain 29§:n mukaisten valtionosuuksien maksamiseen; sekä

4)

toimiston käytettäväksi käyttösuunnitelmassa tai muutoin asetettujen määrärahojen käyttämistä enintään 200 000 markan menoeriin asti.

37 §

Kaavoitus- ja rakennusosaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

yleiskaavan taikka sen muutoksen tai kumoamisen vahvistamista;

2)

asema- ja rakennuskaavan taikka sen muutoksen tai kumoamisen vahvistamista, milloin asiassa on tehty valitus tai ratkaisulla on olennaista merkitystä maankäytön järjestämisen kannalta;

3)

rakennuslain mukaisia poikkeuslupia, milloin ratkaisulla on olennaista merkitystä maankäytön järjestämisen kannalta, sekä rakennustai muita kieltoja ja rakentamisrajoituksia;

4)

poikkeusten myöntämistä Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksistä, milloin ratkaisulla on periaatteellista merkitystä;

5)

kaavoitus- ja rakennustoimen tutkimuksen vuosiohjelman hyväksymistä; sekä

6)

valtionosuuksien ja -avustusten myöntämistä, jollei jäljempänä toisin säädetä.

38 §

Kaavoitus- ja rakennusosaston apulaisosastopäälliköt ratkaisevat työjärjestyksessä määrättävän työnjaon mukaisesti asiat, jotka koskevat:

1)

asema- ja rakennuskaavan taikka sen muutoksen tai kumoamisen vahvistamista 37§:n 2 kohdassa ja 41§:ssä mainittuja tapauksia lukuun ottamatta;

2)

rakennuslain mukaisia poikkeuslupia, ei kuitenkaan 37§:n 3 kohdassa ja 41§:ssä mainituissa tapauksissa;

3)

rakennusalan tyyppihyväksyntäpäätösten antamista; sekä

4)

osaston määrärahojen käyttämistä hyväksytyn käyttösuunnitelman rajoissa.

39 §

Kaavoitus- ja rakennusosaston yleisen toimiston toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

määrärahojen myöntämistä valtionosuuksiksi rakennustarkastajien palkkaukseen; sekä

2)

valtionavustuksen myöntämistä aluearkkitehtien palkkaukseen.

40 §

Kaavoitus- ja rakennusosaston tutkimus- ja kehittämistoimiston toimistopäällikkö ratkaisee toimiston käytettäväksi käyttösuunnitelmassa tai muutoin asetettujen määrärahojen käyttämistä koskevat asiat enintään 200 000 markan menoeriin asti.

41 §

Kaavoitus- ja rakennusosaston kaavoitustoimiston toimistopäällikkö, yliarkkitehti ja yli-insinööri ratkaisevat työjärjestyksessä määrättävän työnjaon mukaisesti 37§:n 2 ja 3 kohdassa mainitut asiat, milloin niitä on pidettävä vähäisinä.

42 §

Kaavoitus- ja rakennusosaston rakennusasiaintoimiston toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

rakentamisesta annettujen teknillisten määräysten ja ohjeiden soveltamista, ei kuitenkaan 43§:ssä mainituissa tapauksissa;

2)

poikkeusten myöntämistä Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksistä muissa kuin 37§:n 4 kohdassa ja 43§:n 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;

3)

I-luokan betonirakenteiden suunnittelijan ja työnjohtajan pätevyyttä; sekä

4)

toimiston käytettäväksi käyttösuunnitelmassa tai muutoin asetettujen määrärahojen käyttämistä enintään 200 000 markan menoeriin asti.

43 §

Kaavoitus- ja rakennusosaston rakennusasiaintoimiston yli-insinööri ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

rakentamisesta annettujen teknillisten määräysten ja ohjeiden soveltamista rakennusten paloturvallisuuden sekä lämpö-, vesijohto-ja ilmanvaihtolaitteiden osalta; sekä

2)

poikkeusten myöntämistä Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksistä 1 kohdassa mainittujen asioiden osalta muissa kuin 37§:n 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

Erinäisiä säännöksiä

44 §

Henkilöstön osallistumisesta itseään koskevan päätöksenteon valmisteluun ministeriössä ja sen osastoissa määrätään virastodemokratiaohjesäännössä, jonka ministeriö vahvistaa.

45 §

Mikäli toisin ei ole säädetty, ministeriöstä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä on säädetty.

Voimaantulo

46 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1988.

Tällä asetuksella kumotaan ympäristöministeriöstä 17 päivänä kesäkuuta 1983 annettu asetus (571/83) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kumottavan asetuksen nojalla annettu työjärjestys ja virastodemokratiaohjesääntö ovat kuitenkin edelleen voimassa, kunnes ympäristöministeriö toisin määrää.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.

47 §

Täytettäessä virkaa, jonka hakuaika on päättynyt ennen 1 päivää maaliskuuta 1988, sovelletaan hakuajan päättyessä voimassa olleita kelpoisuusvaatimuksia.

Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoYmpäristöministeri Kaj Bärlund

Sivun alkuun