Asetus asevelvollisuuslain soveltamisesta annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Puolustusministerin esittelystä
kumotaan asevelvollisuuslain soveltamisesta 26 päivänä tammikuuta 1951 annetun asetuksen ( 63/51 ) 38-42§, 4 luku, 55, 95 ja 96§, 102§:n 2 momentti ja 106§, näistä 40§ sellaisena kuin se on 11 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa asetuksessa (479/71),
muutetaan 2§:n 1 momentti, 3§:n 1 momentti, 6§, 9§:n 1 momentti, 12§, 16§:n 1 momentti, 3 luku, 50, 51, 54§, 62§:n 2 momentti, 85§, 91§:n 2 momentti, 107§, 108§:n 1 momentti ja 114§, sellaisina kuin niistä ovat 12 ja 107§ 31 päivänä tammikuuta 1975 annetussa asetuksessa (62/75), 54§ muutettuna 13 päivänä lokakuuta 1967 ja 5 päivänä marraskuuta 1982 annetuilla asetuksilla (446/67 ja 799/82), 62§:n 2 momentti 19 päivänä huhtikuuta 1985 annetussa asetuksessa (339/85), 108§:n 1 momentti 22 päivänä joulukuuta 1983 annetussa asetuksessa (1082/83) ja 114§ 19 päivänä syyskuuta 1969 annetussa asetuksessa (597/69), sekä
lisätään asetukseen 20 päivänä toukokuuta 1966 annetulla asetuksella (309/66) kumotun 115§:n tilalle uusi 115§ ja 118§:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
2 §
Päätösvalta sotilaspiirin esikunnalle kuuluvissa asevelvollisuusasioissa on sotilaspiirin päälliköllä. Asevelvollisuusasiain esittelijänä toimii kutsunta-asiain sihteeri, jonka tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut tai upseeri, joka on perehtynyt asevelvollisuusasioihin.
3 §
Kutsunnat sotilaspiirin alueella toimittaa kutsuntalautakunta. Jos kutsunnassa tarkastettavien asevelvollisten lukumäärä sitä edellyttää, voi pääesikunta asettaa sotilaspiirin aluetta varten useampia kutsuntalautakuntia ja vahvistaa niiden työnjaon. Kutsuntalautakunnan puheenjohtajana toimii sotilaspiirin päällikkö tai hänen määräämänsä vähintään majurin arvoinen upseeri sekä muina jäseninä kutsunta-asiain sihteeri ja asevelvollisuuslain 21§:n 2 momentissa tarkoitettu kunnan edustaja.
6 §
Kutsuntalautakunnan tehtävänä kutsuntatoimituksessa on:
tarkastaa ja hyväksyä kutsuntaluettelot;
päättää kutsunnanalaisten asevelvollisten palveluskelpoisuudesta;
ratkaista palvelukseen määräämistä koskevat asiat; sekä
ratkaista lykkäyshakemukset.
9 §
Kutsunta-asiain keskuslautakunnan kutsuu kokoon puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
12 §
Väestörekisterikeskuksen on annettava pääesikunnalle asevelvollisten valvonnassa tarvittavat tiedot ja ennen kalenterivuoden päättymistä kutsuntaluetteloiden laatimista varten 13§:ssä tarkoitetut tiedot seuraavana vuonna kahdeksantoista vuotta täyttävistä asevelvollisista.
16 §
Sotilaspiirin esikunta laatii 12-15§:ssä tarkoitettujen ilmoitusten sekä muiden saatavissa olevien asiakirjojen ja tietojen perusteella kutsuntaluettelot, joihin merkitään sinä kutsuntavuonna kahdeksantoista vuotta täyttävät miehet.
3 luku Kutsunnan toimittaminen ja palvelukseen määrääminen
19 §
Puolustusministeriö säätelee puolustushaaroittain vuosittain varusmiespalvelukseen otettavien asevelvollisten kokonaismäärää ja määrää hyvissä ajoin etukäteen vuotuiset yleiset varusmiespalvelukseen astumispäivät.
20 §
Pääesikunta määrää ennen kutsuntojen toimeenpanoa kutsuntaikäisten asevelvollisten kiintiöt puolustushaaroittain ja aselajeittain ja jakaa ne sotilaslääneille joukko-osastokohtaisten kutsuntakiintiöiden määräämiseksi sotilaspiirien esikunnille.
21 §
Sotilaspiirin esikunnan on hyvissä ajoin ennen kutsuntaa varattava kutsuntatilaisuutta varten sopivat tilat, joihin kutsuntojen aikana on pääsy vain kutsuntalautakunnan puheenjohtajan luvalla.
22 §
Sotilaspiirin esikunnan on määrättävä kutsuntapäivät ja kuulutuksella ilmoitettava kutsunnan pitämisen aika ja paikka. Kuulutus on pidettävä kutsuntojen ajan ja vähintään kaksi viikkoa niitä ennen nähtävänä kunnan ilmoitustaululla ja tarpeen vaatiessa myös muissa sopivissa paikoissa. Kutsuntakuulutuksessa on lisäksi mainittava niistä seuraamuksista, joita asevelvollisuuslaissa on säädetty esteettömästä poissaolosta kutsunnasta.
Kutsuntakuulutuksessa mainitut tiedot voidaan lisäksi saattaa muullakin tavoin kutsunnanalaisten tietoon.
23 §
Sotilaspiirin esikunnan on toimitettava poliisiviranomaisen välityksellä 16§:n 3 momentin 3-5 kohdassa tarkoitetuille asevelvollisille kirjallinen kutsu saapua kutsuntatilaisuuteen. Poliisiviranomaisen on viipymättä toimitettava sotilaspiirin esikunnalle todistus kutsun tiedoksiannosta.
24 §
Sotilaspiirin esikunnan on sovittava terveyskeskusten kanssa asevelvollisuuslain 23§:n 3 momentissa tarkoitetun kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksen suorittamisesta sekä ilmoitettava ennakkoterveystarkastuksesta kutsunnanalaisille. Lisäksi sotilaspiirin esikunnan tulee huolehtia siitä, että kutsuntakuulutuksessa mainittuina päivinä kunta määrää tarvittaessa terveyskeskuksen lääkärin toimimaan lääkärinä kutsuntatoimituksessa.
Asevelvollisuuslain 24§:n 2 momentissa tarkoitetut asevelvolliset eivät ole velvollisia osallistumaan ennakkoterveystarkastukseen.
25 §
Poliisipiirin päällikkö tai hänen määräämänsä sekä tarpeelliseksi katsottava määrä muita poliisimiehiä on velvollinen olemaan saapuvilla kutsuntatilaisuudessa järjestystä valvomassa sekä antamassa kutsuntatoimituksessa tarvittavia tietoja ja muuta virka-apua.
26 §
Kutsuntatoimituksessa on kutsuntalautakunnan kaikkien jäsenten oltava saapuvilla. Kutsuntatoimituksessa saavat olla läsnä lisäksi ne henkilöt, joiden virkatehtävät sitä edellyttävät.
Kutsuntatoimituksessa läsnä olleet ovat salassapitovelvollisia siinä tietoonsa saamistaan asioista.
27 §
Kutsuntalääkärin on tarkastettava kutsuntatoimituksessa jokainen kutsunnanalainen ja merkittävä kunkin henkilöasiakirjoihin suositus kutsunnanalaisen palveluskelpoisuusluokaksi.
28 §
Kutsuntalautakunnan on erikseen jokaisen kutsunnanalaisen osalta päätettävä asianomaisen palveluskelpoisuudesta ja palvelukseen määräämisestä tai lykkäyksen myöntämisestä. Mikäli kutsunnanalainen ei ole palveluskelpoinen, hänet on vapautettava varusmiespalveluksesta rauhan aikana tai kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta taikka määrättävä uudelleen tarkastettavaksi.
Kutsuntalautakunnan päätös on annettava kirjallisena kutsunnanalaiselle tai hänen asiamiehelleen. Ulkomailla oleskelevalle kutsunnanalaiselle päätös on toimitettava todisteellisella tavalla postitse tai lähetettävä asianomaiselle Suomen edustustolle kutsunnanalaiselle toimitettavaksi.
Kutsunnanalaiselle, joka asevelvollisuuslain 24§:n 3 momentin mukaan ei ole ollut velvollinen itse tai asiamiehensä edustamana olemaan läsnä kutsuntatilaisuudessa, on päätös toimitettava todisteellisella tavalla.
29 §
Säännönmukaisesta kutsuntatilaisuudesta laillisen esteen takia poissa ollut kutsutaan myöhemmin saapumaan tarkastettavaksi kutsuntatilaisuuteen tai sotilaspiirin esikuntaan. Samoin menetellään sellaiseen asevelvolliseen nähden, jonka lähettämää lääkärintodistusta ei ole kutsunnassa hyväksytty.
30 §
Kunakin päivänä kutsuntatoimituksen päätyttyä on poliisiviranomaiselle annettava ilmoitus niistä, jotka esteettömästi ovat jääneet kutsuntatilaisuuteen saapumatta tai ovat sieltä toimituksen kestäessä luvatta poistuneet.
Esteettömästi pois jääneeksi katsotaan kutsunnanalainen, joka on jäänyt kutsuntaan saapumatta ilmoittamatta ja toteennäyttämättä estettään, ja joka ei myöskään ole asevelvollisuuslain 24§:n 2 momentin mukaisesti kutsuntalautakunnalle lähettänyt palveluskelpoisuuttaan koskevaa lääkärintodistusta, riippumatta siitä onko hänet kutsuntaluetteloon merkitty vai ei.
31 §
Poliisiviranomaisen on tavattaessa käskettävä 30§:ssä tarkoitettu tai erityiseen tarkastukseen saapumatta jäänyt tai sieltä poistunut asevelvollinen kutsuntatilaisuuteen tai lähimpään sotilaspiirin esikuntaan edellä 28§:ssä tarkoitetun päätöksen tekemistä varten.
Jos on ilmeistä, että asevelvollinen välttelee tarkastuksen suorittamista on poliisiviranomaisen toimitettava hänet kutsuntatilaisuuteen tai sotilaspiirin esikuntaan.
Poliisiviranomaisen on viipymättä ilmoitettava sotilaspiirin esikunnalle 1 momentin perusteella asevelvolliselle antamastaan käskystä.
32 §
Jos asevelvollisen tarkastus toimitetaan muulloin kuin kutsuntatilaisuudessa, toimittavat sen sotilaspiirin päällikkö tai 2§:n 2 momentissa tarkoitettu upseeri, kutsunta-asiain sihteeri ja tätä tehtävää varten määrätty lääkäri. Tarkastuksesta ja sen perusteella tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kutsuntatoimituksesta on säädetty.
33 §
Jollei palvelukseenastumismääräystä ole annettu kutsuntatilaisuudessa tai erityisessä tarkastuksessa, se on toimitettava asianomaiselle joko postitse saantitodistusta käyttäen tai aluevalvojan välityksellä. Ulkomailla oleskelevalle asevelvolliselle toimitetaan palvelukseenastumismääräys 28§:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.
34 §
Lykkäyksen varusmiespalveluksen suorittamisesta myöntää hakemuksesta kutsuntatilaisuudessa kutsuntalautakunta ja muulloin sotilaspiirin esikunta. Hakemukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys lykkäyksen perusteesta.
Kansanedustajana olevalle asevelvolliselle on myönnettävä asevelvollisuuslain 14§:ssä mainituin rajoituksin lykkäystä varusmiespalveluksesta hänen kirjallisesti ilmoitettuaan tarvitsevansa sitä edustajantoimen hoitamiseksi.
Kutsunnanalaiselle, joka on saanut varusmiespalveluksen suorittamisen lykkäystä, lykkäysaika luetaan kutsuntaa seuraavan vuoden alusta. Muulloin lykkäysaika lasketaan päätöksentekopäivästä.
35 §
Varusmiespalveluksen suorittamisesta lykkäystä saaneen asevelvollisen on ilmoitettava kirjallisesti sotilaspiirin esikunnalle, jos hän haluaa aloittaa palveluksensa ennen lykkäysajan päättymistä.
Tarkempia määräyksiä 1 momentissa mainitun ja myös muulloin kuin kutsunnassa varusmiespalvelukseen hyväksytyn asevelvollisen määräämisestä astumaan palvelukseen antaa pääesikunta.
36 §
Asevelvollisen palvelusaika alkaa siitä päivästä, jona hän on saapunut palvelukseen palvelukseenastumismääräyksessä tarkoitettuun joukko-osastoon.
Poliisiviranomaisen on ensi tilassa tuotava palveluspaikkaansa asevelvollinen, joka on ilman laillista estettä jäänyt määräpäivänä palvelukseen saapumatta.
37 §
Asevelvollisen palveluskelpoisuus on tarkastettava joukko-osastossa neljäntoista päivän kuluessa palvelukseen astumisesta.
50 §
Vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen hakevan on liitettävä hakemukseensa pääesikunnan määräämä selvitys ja alaikäisen lisäksi holhoojansa suostumus.
Vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen hyväksytylle on toimitettava palvelukseenastumismääräys, jossa on ilmoitettava minä päivänä ja mihin joukko-osastoon hänen on saavuttava palvelukseen.
Jos hakemus saada palvella vapaaehtoisena on hylätty, on päätöksestä annettava tieto hakijalle.
51 §
Puolustusministeriö vahvistaa palvelukseen otettavien vapaaehtoisten lukumäärän. Tarkemmat määräykset vapaaehtoisten ottamisesta palvelukseen antaa pääesikunta.
54 §
Asevelvolliset, jotka havaitaan sopiviksi miehistön vaativimpiin erityistehtäviin tai erityistaitoa vaativiin tehtäviin, voi joukko-osaston komentaja määrätä sellaisiin tehtäviin koulutettaviksi.
Vaativimpia erityistehtäviä, joissa palvelusaika on 330 päivää, ovat panssarivaunujoukkojen tehtävät, merivoimien laivapalvelustehtävät, radio- ja elektroniikka-alan tehtävät, erikoisajoneuvojen kuljettajan tehtävät sekä vastaavat muut teknillisesti tai muutoin erittäin vaativat ja vastuulliset tehtävät.
Erityistaitoa vaativia tehtäviä, joissa palvelusaika on 285 päivää, ovat ammattitaitoista osaamista vaativat koulutushaara- ja erikoiskoulutustehtävät.
62 §
Jos asevelvollisuuslain 16§:n 2 momentissa tarkoitettujen lomien yhteenlaskettu määrä on jonkun asevelvollisen osalta neljäätoista vuorokautta suurempi, on palvelusaikaa pitennettävä neljäntoista vuorokauden yli menevältä osalta.
85 §
Tarkempia ohjeita valvontaviranomaisten toiminnasta antaa puolustusministeriö.
91 §
Edellä 1 momentissa tarkoitettu tarkastus toimitetaan 32§:ssä säädetyssä järjestyksessä.
107 §
Varusmiehen vapaa-aikaa on palvelukseen ja lepoaikaan kuulumaton aika. Määräykset varusmiehen palveluksesta, lepoajasta ja vapaa-ajasta antaa pääesikunta.
Asevelvollisuuslain 16§:ssä tarkoitettujen lomien antamisesta ja myöntämisestä antaa tarkemmat määräykset pääesikunta.
108 §
Asevelvollinen on oikeutettu saamaan vapaan matkan tai korvauksen matkustamiskustannuksista matkustaessaan varusmiespalvelukseen tai siihen liittyvään valintakokeeseen tai -testiin, reservin kertausharjoitukseen ja ylimääräiseen palvelukseen sekä sieltä palatessaan.
114 §
Jos Suomen kansalaiseksi otettu ulkomaan kansalainen, joka ei ole täyttänyt eikä sinä vuonna täytä kolmeakymmentä vuotta, on ennen Suomen kansalaiseksi tuloaan suorittanut siinä maassa rauhanaikaisen palvelusvelvollisuutensa tai ollut tällaisessa palveluksessa vähintään kuusi kuukautta, hänet on pyynnöstä vapautettava varusmiespalveluksesta rauhan aikana.
Samoin edellytyksin on asevelvollinen Suomen kansalainen, jolla on myös toisen maan kansalaisuus, pyynnöstä vapautettava varusmiespalveluksesta rauhan aikana.
Suomen kansalainen, jolla on myös toisen maan kansalaisuus ja jonka varsinainen asunto ja koti ei ole Suomessa, voidaan vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana, jos asianomainen todistettavasti osoittaa, että hänen tosiasialliset perhe- ja muut henkilökohtaiset siteensä ovat muualla kuin Suomessa.
115 §
Asevelvollisuuslain 50 ja 50 a§:ssä tarkoitetun luvan myöntää asianomaisen joukko-osaston komentaja.
118 §
Puolustusministeriö antaa yleiset ohjeet varusmiesten palvelusolosuhteiden kehittämistä varten perustettujen varusmiestoimikuntien toiminnan järjestelystä.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.
Tämän asetuksen 54§:n säännöksiä sovelletaan niihin asevelvollisiin, jotka astuvat palvelukseen 1 päivänä tammikuuta 1990 tai sen jälkeen.
Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1988
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoPuolustusministeri Ole Norrback