Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1347/1988

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Ammattitautiasetus

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
1347/1988

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun ammattitautilain (1343/88) 2 ja 4§:n nojalla:

Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työssä olevasta altistuksesta ja josta ammattitautilain 2§:ssä tarkoitetuissa ammattitaudeissa vastaa asianomaiseen alaan perehtynyt lääkäri.

Ammattitautilain 2§:n ja 4§:n 1 kohdan nojalla jäljempänä 3§:ssä tarkoitetun sairauden katsotaan olevan ammattitauti, kun pykälässä mainittu fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä esiintyy henkilön työssä, jota tarkoitetaan ammattitautilain 1§:n 1 momentissa, siinä määrin, että sen altistava vaikutus riittää aikaansaamaan tämän sairauden, jollei osoittaudu, että sairaus on selvästi aiheutunut työn ulkopuolisesta altistuksesta.

Edellä 2§:ssä tarkoitettuja sairauksia sekä fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä ovat:

Fysikaaliset tekijät

1.Tärinä

Tyypilliset sairauden muodot

Valkosormisuusoireyhtymä; yläraajan monihermovaurio.

2.Melu

Tyypilliset sairauden muodot

Sisäkorvatyyppinen kuulonalenema.

3.Ylipaine

Tyypilliset sairauden muodot

Paineen vaihtelun suoranaiset vaikutukset kuten nenän sivuonteloiden verenvuodot ja tärykalvon repeämät; paineen epäsuorat vaikutukset kuten typpihumala ja sukeltajantauti; pitkäaikaisvaikutuksena suurten nivelten aseptiset luunekroosit.

4.Ionisoiva säteily

Tyypilliset sairauden muodot

Luuydinvaurio; linssisamentumat; ihomuutokset (ihottuma, haavaumat, arvet, ihosyöpä).

5.Infrapunasäteily

Tyypilliset sairauden muodot

Linssisamentumat, esimerkiksi lasinpuhaltajan kaihi; ihomuutokset (sidekudosmuutokset, teleangiektasiat).

6.Ultraviolettisäteily

Tyypilliset sairauden muodot

Silmän side- ja sarveiskalvon tulehdus; ihomuutokset (valoihottuma, valokosketusihottuma).

Kemialliset tekijät

1.Arseeni ja sen yhdisteet

Tyypilliset sairauden muodot

Äkillinen arseenimyrkytys (ruoansulatus-, hengityselimistö- ja hermosto-oireet); pitkäaikaisvaikutuksina hengitysteiden limakalvo-oireet, silmien sidekalvojen ärsytysoireet, ihomuutokset kuten krooninen ihottuma, ihon pigmentaatio, hyperkeratoosi, ihosyöpä; keuhkosyöpä; ääreishermostovauriot.

2.Beryllium ja sen yhdisteet

Tyypilliset sairauden muodot

Limakalvojen ärsytysoireet; suurina pitoisuuksina kemiallinen keuhkokuume; krooninen beryllioosi (=berylliumkeuhko); ihomuutokset (kosketusihottuma, vierasesinereaktio eli granulooma); keuhkosyöpä.

3.Elohopea ja sen yhdisteet

Tyypilliset sairauden muodot

Äkilliseen myrkytykseen kuuluvat limakalvojen ja ruoansulatuselinten ärsytysoireet, joskus kemiallinen keuhkokuume. Subkroonisen tai kroonisen myrkytyksen taudinkuva vaihtelee yksilöllisistä tekijöistä ja altistuksen muodosta riippuen: suuoireita (ientulehdus), keskus- ja ääreishermoston vauriot (mm. vapina ja psyykkiset muutokset), munuaisvauriot (valkuaisen erittyminen virtsaan) sekä oireisiin liittyen kohonneet veren ja virtsan elohopeapitoisuudet; ihomuutokset (kosketusihottuma, eksanteema tai muu laaja-alainen ihottuma).

4.Fosfori ja sen yhdisteet

Tyypilliset sairauden muodot

Luukudoksen ja maksan vauriot; hengityselinten ärsytysoireet; keskushermosto-oireet; ihon syöpymävammat; orgaanisten fosforiyhdisteiden aiheuttamissa myrkytystiloissa taudinkuvaan liittyvä kudosten kolinesteraasiaktiviteetin alentuminen.

5.Kadmium ja sen yhdisteet

Tyypilliset sairauden muodot

Äkillinen myrkytys voimakkaine hengityselinoireineen (kemiallinen keuhkokuume); krooninen myrkytys (munuaisvauriot, keuhkojen laajentuma); ihomuutokset (kosketusihottuma); keuhkosyöpä.

6.Koboltti ja sen yhdisteet

Tyypilliset sairauden muodot

Ihomuutokset (kosketusihottuma); nuha ja astma, jotka johtuvat herkistymisestä koboltille; kovametallipölykeuhko.

7.Kromi ja sen yhdisteet

Tyypilliset sairauden muodot

Paikallinen kromin aiheuttama ihon tai limakalvojen ärsytys ja syövytys (kromihaavat); ihomuutokset (kosketusihottuma); nuha ja astma, jotka johtuvat herkistymisestä kromiyhdisteille; keuhkosyöpä; nenän sivuonteloiden syöpä.

8.Lyijy ja sen yhdisteet

Tyypilliset sairauden muodot

Epäorgaanisten lyijy-yhdisteiden aiheuttaman subkroonisen tai kroonisen myrkytyksen ensimmäisiä merkkejä on häiriintynyt veren hemoglobiinin synteesi, myöhäisempiä anemia, retikulosytoosi, ääreishermostovauriot, maha- ja suolisto-oireet, munuais- ja maksavauriot sekä keskushermosto-oireet. Orgaanisen lyijyn aiheuttamalle myrkytykselle ovat ominaisia keskushermosto-oireet. Epäorgaanisten yhdisteiden aiheuttamassa myrkytyksessä oireisiin liittyvät kohonnut veren lyijypitoisuus ja kohonneet punasolujen protoporfyriiniarvot sekä orgaanisen lyijyn aiheuttamassa myrkytyksessä veren ja virtsan kohonnut lyijypitoisuus.

9.Mangaani ja sen yhdisteet

Tyypilliset sairauden muodot

Äkillisenä kemiallinen keuhkokuume; krooninen mangaanimyrkytys (=manganismi), jota hallitsevat hermostolliset oireet.

10.Nikkeli ja sen yhdisteet

Tyypilliset sairauden muodot

Ihomuutokset (kosketusihottuma); nuha ja astma, jotka aiheutuvat herkistymisestä nikkelille; nikkelikarbonyylin aiheuttama kemiallinen keuhkokuume; nenän sivuonteloiden ja keuhkojen syöpä.

11.Sinkki ja sen yhdisteet

Tyypilliset sairauden muodot

Sinkkikuume; sinkkikloridin aiheuttamat ihomuutokset (kosketusihottuma, syöpymä).

12.Vanadiini ja sen yhdisteet

Tyypilliset sairauden muodot

Hengityselinten ärsytysoireet (kemiallinen keuhkokuume, keuhkoputkien supistustilat).

13. Halogeenit ja niiden epäorgaaniset yhdisteet (kloori, bromi, fluori)

Tyypilliset sairauden muodot

Limakalvojen ja sidekalvojen ärsytysoireet ja syöpymät; kemiallinen keuhkokuume; fluoriyhdisteiden aiheuttamat luumuutokset (fluoroosi); fluoripolymeerien hajoamistuotteiden aiheuttama kuume (polymeerikuume); ihomuutokset (kosketusihottuma, fluoridien aiheuttama syöpymä).

14.Syaaniyhdisteet

Tyypilliset sairauden muodot

Äkillinen syanidimyrkytys; krooninen myrkytys (hengitystieoireet, hermosto-oireet); isosyanaattien aiheuttamat hengityselinsairaudet (astma).

15.Rikkihiili

Tyypilliset sairauden muodot

Äkilliset myrkytystilat pääasiassa keskushermosto-oireineen; rikkihiilen aiheuttama krooninen myrkytys keskus- ja ääreishermosto-oireineen, joihin voi liittyä myös sepelvaltimotauti.

16.Rikkivety

Tyypillisimmät sairauden muodot

Äkilliset myrkytystilat pääasiassa hengityselin- ja keskushermosto-oireineen sekä keuhkopöhö.

17.Rikkidioksidi ja rikkihappo

Tyypilliset sairauden muodot

Limakalvojen ja hengityselinten ärsytys- ja tulehdusoireet; hampaiden ja silmien syöpymä; ihomuutokset (kosketusihottuma, syöpymät).

18.Typpioksidit, typpihappo ja ammoniakki

Tyypilliset sairauden muodot

Äkilliset hengityselinten ärsytysoireet, keuhkopöhö, paikallinen limakalvojen ärtyminen tai syöpyminen; ihomuutokset (kosketusihottuma, syöpymä).

19.Hiilimonoksidi

Tyypilliset sairauden muodot

Hiilimonoksidin aiheuttama äkillinen myrkytys pääasiassa keskushermosto-oireineen. Taudinkuvaan liittyy veren hiilimonoksidihemoglobiinipitoisuuden kohoaminen.

20.Fosgeeni

Tyypilliset sairauden muodot

Äkilliset hengityselinten ja sidekalvojen ärsytysoireet; keuhkopöhö.

21. Epäorgaaniset emäkset ja niiden anhydridit

Tyypilliset sairauden muodot

Ihomuutokset (kosketusihottuma, syöpymä); äkilliset tai krooniset sidekalvojen, limakalvojen, hengityselinten tai ruoansulatuselinten syöpymis- ja ärsytysoireet.

22. Alifaattiset, aromaattiset ja alisykliset hiilivedyt

Tyypilliset sairauden muodot

Äkilliset tai krooniset pääosin keskus- ja ääreishermostoon kohdistuvat myrkytykset; ihomuutokset (kosketusihottuma); bentseenin aiheuttamat leukemiat, vinyylikloridin aiheuttama maksan hemangiosarkoma.

23.Hiilivetyjen halogeenijohdannaiset

Tyypilliset sairauden muodot

Äkilliset tai krooniset pääosin hermostoon kohdistuvat myrkytykset; ihomuutokset (kosketusihottuma); freonien aiheuttamat sydämen rytmihäiriöt ja hengityselinärsytysoireet.

24. Hiilivetyjen nitro- ja aminojohdannaiset, amiinit

Tyypilliset sairauden muodot

Äkilliset myrkytykset, joihin liittyy methemoglobiinin muodostusta; trinitrotolueenin aiheuttama hemolyyttinen anemia, maksavauriot ja silmävauriot; ihomuutokset (kosketusihottuma); amiinien aiheuttama astma, aromaattisten amiinien aiheuttama virtsarakon syöpä.

25.Nitroglyseroli ja nitroglykoli

Tyypilliset sairauden muodot

Keskushermoston ja verenkiertoelinten oireet (esimerkiksi verenpaineen lasku, verisuonten laajeneminen) joko äkillisen tai kroonisen myrkytyksen aiheuttamana; ihomuutokset (kosketusihottuma).

26. Aldehydit, ketonit, alkoholit, eetterit ja esterit

Tyypilliset sairauden muodot

Ihomuutokset (kosketusihottuma); formaldehydin aiheuttama astma ja nuha; alkoholin, ketonien, eetterien ja estereiden aiheuttamat äkilliset tai krooniset pääasiassa hermostoon kohdistuvat myrkytykset, etyleenioksidin aiheuttamat leukemiat.

27.Orgaaniset hapot ja happoanhydridit

Tyypilliset sairauden muodot

Ihon ja limakalvojen ärsytys ja syövytys; happoanhydridien (esimerkiksi ftaalihappo-, maleiinihappo- ja trimellitiinihappoanhydridi) aiheuttama astma ja nuha.

28. Fenoli ja sen homologit sekä niiden halogeeni- ja nitrojohdannaiset

Tyypilliset sairauden muodot

Äkilliset myrkytykset, joihin kuuluvat hengityselinten, maksan, munuaisten ja keskushermoston oireet; krooninen myrkytys, johon kuuluu keskushermoston ja ruoansulatuselimistön oireita; ihomuutokset (kosketusihottuma, ihon värimuutokset); hemolyyttinen anemia; methemoglobianemia; polykloorattujen bifenyylien aiheuttama maksasyöpä.

29.Antibiootit

Tyypilliset sairauden muodot

Ihomuutokset (kosketusihottuma) ja herkistymisestä johtuvat hengityselinoireet.

30.Syöpälääkkeet

Alkyloivat aineet (syklofosfamidi, klorambusili, melfalaani, semustiini, kermustiini, lomustiini) ja antimetaboliitit (atsatiopriini).

Tyypillisimmät sairauden muodot

Leukemiat, lymphohematopoeettiset syövät ja virtsarakon syöpä.

31. Muovit ja tekohartsit sekä niiden valmistuksessa käytetyt aineet ja syntyvät välituotteet

Tyypilliset sairauden muodot

Hengitysteiden sairaudet (astma, nuha); ihomuutokset (kosketusihottuma).

32.Orgaaniset pölyt ja altisteet

Esimerkiksi jauhot, vilja, puupölyt ja -materiaalit, eläinten epiteeli, eritteet ja muut eläinperäiset altisteet, luonnonkuitupölyt ja entsyymit, luonnonhartsit, luonnonkumi.

Tyypilliset sairauden muodot

Ihomuutokset (kosketusihottuma, kosketusurtikaria, proteiinikosketusihottuma); orgaanisen pölyn aiheuttama allerginen nuha, konjunktiviitti tai keuhkoastma, raakapuuvillapölyn aiheuttama ns. maanantaikuume (byssinoosi).

33.Mineraalipölyt

Tyypilliset sairauden muodot

Kvartsi- ja asbestipölyjen aiheuttamat keuhkosairaudet (pneumokonioosit); asbestin aiheuttama keuhkosyöpä ja mesoteliooma; pölykeuhkosairauksien jälkiseuraukset hengitys- ja verenkiertoelimissä.

34. Tiuraamit, karbamaatit, parafenyleenidiamiinien johdannaiset

Tyypilliset sairauden muodot

Ihomuutokset (kosketusihottuma).

35.Reaktio- ja dispersioväriaineet

Tyypilliset sairauden muodot

Ihomuutokset (kosketusihottuma), reaktioväriaineiden aiheuttama astma ja nuha.

36.Aflatoksiinit

Tyypillisimmät sairauden oireet

Maksasyöpä.

Biologiset tekijät

1. Bakteerien ja homeiden vapauttamat itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet

Tyypilliset sairauden muodot

Homepölykeuhkosairaus, homeiden aiheuttama astma ja nuha, ilmankostuttajakuume.

2.Tuberkuloosibasilli

Tyypilliset sairauden muodot

Tuberkuloosin eri muodot.

3. Virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja halkiomadot

Tyypilliset sairauden muodot

Hepatiitti B, lypsäjän kyhmyt, sikaruusu, luomatauti, pernarutto, listerioosi, ihon sienitaudit, toxoplasmoosi, malaria, bilhartsia.

Ammattitautilain 4§:n 2 kohdassa tarkoitettu jännetupen tulehdus ja olkaluun sivunastan tulehdus korvataan fysikaalisen tekijän aiheuttamana ammattitautina, jos se on aiheutunut tavan takaa toistuvan ja yksipuolisen taikka ammattitautilain 1§:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle oudon liikkeen suorittamisesta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Tapaturmavakuutuslain ja ammattitautilain täytäntöönpanosta 3 päivänä joulukuuta 1948 annettu asetus (850/48) on edelleen voimassa myös ammattitautien osalta.

Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1988

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Tarja Halonen

Sivun alkuun