Valtioneuvoston päätös leimaverolain soveltamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvosto on valtiovarainministeriön esittelystä
muuttanut leimaverolain soveltamisesta 6 päivänä elokuuta 1943 annetun valtioneuvoston päätöksen 7, 11 ja 35§:n sekä 41§:n 1 momentin, sellaisina kuin ne ovat, 7 ja 11§ 30 päivänä joulukuuta 1987 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1211/87), 35§ 16 päivänä joulukuuta 1983 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (961/83) ja 41§:n 1 momentti 15 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (315/79), näin kuuluviksi:
7 §
Perintökirja varustetaan leimalla 1 markan määrään kultakin täydeltä 10 markalta siitä arvosta, jonka lääninhallitus harkitsee tilalla olevan, kuitenkin niin, että vero on vähintään 120 ja enintään 5 000 markkaa.
11 §
Päätös tai pöytäkirjanote, josta leimaverolain 10§:n Päätös-nimikkeen 5 kohdan mukaan on suoritettava leimaveroa, varustetaan leimalla seuraavin määrin, kun myönnetään lupa:
huvitusta varten valmistetun, maksua vastaan käytettävänä olevan raha-automaatin tai muun sellaisen laitteen pitämiseen, jonka käyttämisestä voi saada voittona rahaa taikka rahaan tai tavaraan vaihdettavissa olevia pelimerkkejä, kustakin erikseen 250 markkaa;
sellaisen huvitusta varten valmistetun, maksua vastaan käytettävänä olevan automaatin tai siihen verrattavan laitteen pitämiseen, jonka käyttämisestä voi saada voittona tavaraa, kustakin erikseen 150 markkaa;
huvitusta varten maksua vastaan käytettävänä olevan muun kuin edellä a ja b kohdassa tarkoitetun automaatin tai siihen verrattavan laitteen, kuten soitto- tai kuvaesitysautomaatin, maaliinammunta-automaatin taikka pallo- tai muun pelin käsittävän laitteen pitämiseen, kustakin erikseen 120 markkaa;
maaliinammunnan, nuolen- tai renkaanheiton, pienoisgolf-pelin, korttipelin tai muun siihen verrattavan huvitusta varten maksua vastaan toimeenpannun ajanvietteen tai kilpailun järjestämiseen, niin myös muunlaisen kuin edellä a, b ja c kohdassa mainitun maksullisen taitavuus- tai onnenpelin tai muun sellaisen pitämiseen, kustakin erikseen 100 markkaa.
Kaikki edellä tässä pykälässä mainitut määrät on laskettava kultakin kalenterikuukaudelta tai kalenterikuukauden osalta, jonka ajaksi lupa myönnetään.
Päätöksen leimalla varustamisesta, milloin vero jo on samalta ajalta toisella paikkakunnalla maksettu, säädetään leimaverolain 10§:n Päätös-nimikkeen 5 kohdan 2 kappaleessa.
35 §
Yleisesti käytettävät leimamerkit ovat 1,-; 2,-; 3,-; 4,-; 5,-; 6,-; 7,-; 9,-; 10,-; 20,-; 25,-; 30,-; 50,-; 70,-; 100,-; 250,-; 300,-; 500,-; 1 000,-; 2 000,- ja 5 000,- markan määräisiä.
41 §
Virasto, oikeus, oikeuden puheenjohtaja, henkikirjoittaja, nimismies ja apulaisnimismies, joka annettavia toimituskirjoja varten tavitsee leimamerkkejä, voi saada lääninverovirastolta pysyvän enintään 30 000 markan suuruisen leimamerkkikassan. Leimamerkkikassa perustetaan ja sitä täydennetään ostamalla postitoimipaikasta leimamerkkejä lääninveroviraston leimamerkkikassan saajien postisiirtotileille siirtämillä ja leimamerkeistä kertyneillä varoilla. Lääninverovirasto voi kuitenkin erityisistä syistä antaa pysyvän enintään 200 000 markan suuruisen leimamerkkikassan viranomaiselle, jonka leimamerkkien tarve on suuri. Mitä edellä on sanottu virastosta, sovelletaan vastaavasti myös sen osastoon, toimistoon tai muuhun yksikköön.
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.
Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1988
Ministeri Ulla PuolanneHallitusneuvos Maija-Leena Sarkko