Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

123/1988

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki kansaneläkelain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain ( 347/56 ) 25§:n 5 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82),

muutetaan 30 a§, 31§:n 3 momentti, 41§:n 1 momentti, 42 a§, 42 b§:n 1 momentti, 69§, 73§:n 1 momentin 4 ja 5 kohta sekä 2 ja 3 momentti ja 91 a§, sellaisina kuin niistä ovat, 30 a§ muutettuna mainitulla 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla lailla ja 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetulla lailla (670/85), 31§:n 3 momentti, 41§:n 1 momentti, 42 a§, 42 b§:n 1 momentti ja 73§:n 2 momentti mainitussa 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa, 69§ osittain muutettuna 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetulla lailla (588/78), 73§:n 1 momentin 4 ja 5 kohta sekä 3 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetussa laissa (427/63) ja 91 a§ 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1083/82), sekä

lisätään 73§:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetussa laissa, uusi 6 kohta seuraavasti:

30 a §

Työkyvyttömyyseläkkeensaajalle ja vanhuus- tai varhennetun vanhuuseläkkeensaajalle, jonka toimintakyvyn voidaan sairauden tai vamman johdosta arvioida olevan yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan alentunut, maksetaan tarvittavan hoidon ja palvelusten tai erityiskustannusten korvaamiseksi hoitotukea,

1)

jos hän on yhtämittaisen hoidon ja valvonnan tarpeessa tai hänelle aiheutuu sairaudesta tai vammasta erittäin huomattavia erityiskustannuksia, 8 304 markkaa vuodessa;

2)

jos hän tarvitsee monissa henkilökohtaisissa toiminnoissaan jokapäiväistä, aikaa vievää toisen henkilön apua, huomattavassa määrin säännöllistä ohjausta ja valvontaa taikka hänelle aiheutuu sairaudesta tai vammasta huomattavia erityiskustannuksia, 4 152 markkaa vuodessa; tai

3)

jos hän tarvitsee henkilökohtaisissa toiminnoissaan, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella säännöllisesti toistuvaa toisen henkilön apua tai ohjausta ja valvontaa taikka hänelle aiheutuu sairaudesta tai vammasta erityiskustannuksia, 1 668 markkaa vuodessa.

Jos eläkkeensaajalla on oikeus hoitotukeen usealla 1-3 kohdassa säädetyllä perusteella, hoitotuki maksetaan sen kohdan markkamäärän mukaisena, johon eri tekijöiden yhteisvaikutus oikeuttaa.

Sokealla ja liikuntakyvyttömällä tai henkilöllä, joka on saanut vammaistukilain (124/88) mukaista vammaistukea välittömästi ennen tämän lain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen tai vanhuuseläkkeen tai varhennetun vanhuuseläkkeen saamista, on aina oikeus vähintään 1 momentin 3 kohdassa säädetyn markkamäärän suuruiseen hoitotukeen.

Hoitotuesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä tässä laissa on säädetty työkyvyttömyyseläkkeestä.

Jos vakuutetulla on sairaudesta tai vammasta aiheutuvan toimintakyvyn alenemisen tai erityiskustannusten perusteella oikeus saada siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään korvausta tapaturmavakuutuslain (608/48), maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81), sotilasvammalain, liikennevakuutuslain (279/59) tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaan, hänellä ei ole saman vamman perusteella oikeutta hoitotukeen.

31 §


Hoitotuki lakkautetaan tai sen määrää muutetaan, kun tuensaajan olosuhteissa tai toimintakyvyssä on tapahtunut sellainen muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada hoitotukea tai sen määrään.

41 §

Eläkkeen maksaminen ulkomailla oleskelevalle eläkkeensaajalle keskeytetään, kun sitä on suoritettu vuoden ajalta sen eläkejakson päättymisestä lukien, jonka aikana eläkkeensaaja on poistunut maasta. Jos eläkkeensaajan oleskeluun ulkomailla on hyväksyttävä syy, eläkkeen pohjaosa ja, jos erityiset syyt sitä puoltavat, myös eläkkeen lisäosa sekä eläkkeeseen kuuluva lapsikorotus, puolisolisä sekä hoitotuki voidaan senkin jälkeen määrätä maksettaviksi määräajaksi kerrallaan.


42 a §

Edellä 30 a§:ssä tarkoitettua hoitotukea ei makseta jatkuvassa laitoshoidossa tai siihen verrattavassa hoidossa olevalle eläkkeensaajalle siltä ajalta, jonka hoito kestää yli kolme kuukautta. Laitoshoidolla tai siihen verrattavalla hoidolla tarkoitetaan elatuksen sisältävää hoitoa valtion, kunnan tai kuntainliiton sairaalassa tai laitoksessa taikka asetuksessa määrätyissä tapauksissa muussa hoitolaitoksessa, jonka kustannuksiin käytetään julkisia varoja, samoin kuin hoitoa muualla, johon eläkkeensaaja on kunnan tai edellä tarkoitetun sairaalan toimesta ja kustannuksella sijoitettu.

42 b §

Jos eläkkeensaaja on 42 a§:ssä tarkoitetussa hoidossa, lisäosasta ei siltä ajalta, kun hoito kestää yli kolme kuukautta, makseta sitä osaa, joka ylittää ensimmäisessä kuntaryhmässä sen määrän, joka on 43 prosenttia, ja toisessa kuntaryhmässä 40 prosenttia 25§:n 1 momentissa mainitusta täysimääräisestä lisäosasta ja saman pykälän 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa siinä mainitusta täysimääräisestä lisäosasta.


69 §

Sosiaalilautakunnan ja verotusviranomaisen tulee antaa eläkelaitokselle ja sosiaalivakuutustoimikunnan jäsenille näiden toiminnassa tarpeellisia tietoja ja selvityksiä.

Sosiaalilautakunnan tulee ilmoittaa paikallistoimistolle tapauksista, joissa sen käsityksen mukaan eläke olisi myönnettävä, oikaistava tai lakkautettava taikka joissa lautakunnan mielestä eläkkeen maksaminen eläkkeensaajalle itselleen ei ole tarkoituksenmukaista. Samoin on sosiaalilautakunnan ilmoitettava paikallistoimistolle hoitotukea saavan eläkkeensaajan sijoittamisesta 42 a§:ssä tarkoitettuun hoitoon.

73 §

Eläkelaitoksen hallituksen, hallituksen jaoston tai jäsenen taikka eläkelaitoksen toimihenkilön päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla tarkastuslautakuntaan, jos päätös koskee:


4)

eläkehakemuksen käsittelyn raukeamista 37§:ssä säädetyissä tapauksissa;

5)

korvausta matkasta, jonka vakuutettu on eläkelaitoksen määräyksestä tehnyt 36 tai 46§:ssä tarkoitettua tarkastusta varten, sekä matkasta, jonka vakuutettu on tehnyt 34§:ssä säädetyn lääkintähuollon, koulutuksen tai työhuollon saamiseksi, milloin eläkelaitos on sitoutunut korvaamaan matkan kustannukset; tai

6)

hoitotukea.

Joka on tyytymätön tarkastuslautakunnan päätökseen, saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta, jos päätös koskee oikeutta eläkkeeseen tai 1 momentin 2 ja 6 kohdassa mainittuja tapauksia.

Tässä pykälässä tarkoitettu hakemus ja valituskirjelmä on annettava eläkelaitoksen paikallistoimistoon tai asianomaiselle valitusviranomaiselle viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä.


91 a §

Mitä muualla laissa on säädetty kansaneläkkeen perusosasta, tukiosasta ja tukilisästä sekä apu- ja hoitolisästä, on soveltuvin osin voimassa kansaneläkkeen pohjaosasta ja lisäosasta sekä tämän lain mukaisesta hoitotuesta.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1988, kuitenkin siten, että kumotun 25§:n 5 momentin säännöstä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 1988 saakka sekä, että lain 42 a§ ja 42 b§:n 1 momentti tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Tämän lain 30 a§:n 1 momentin 1-3 kohdassa säädettyjen markkamäärien 8 304 markan, 4 152 markan ja 1 668 markan sijasta sovelletaan vuosina 1988-1991 seuraavia markkamääriä:

Vuosi

1 kohta 8 304 mk

2 kohta 4 152 mk

3 kohta 1 668 mk

1988

4 152

2 904

834

1989

4 152

2 904

834

1990

4 980

3 324

1 248

1991

6 642

3 732

1 668

Jos vakuutetulla on ennen tämän lain voimaantuloa oikeus saada iän perusteella apu- tai hoitolisää, muutetaan apu- tai hoitolisä hakemuksetta tämän lain mukaiseksi hoitotueksi, jonka määrä on maksetun aputai hoitolisän suuruinen. Vakuutetulle, jolla välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa on oikeus saada avuttomuuden perusteella apu- tai hoitolisää, suoritetaan ilman eri hakemusta lain voimaantulosta lukien apulisän sijasta hoitotukea sen keskimmäinen määrä ja hoitolisän sijasta hoitotukea sen suurin määrä. Vuosien 1990-1992 hoitotuen korotukset toteutetaan ilman eri hakemusta.

Jos kansaneläkettä ja invaliidirahalain (374/51) mukaista invalidirahaa saavalle vakuutetulle myönnetään muussa kuin vammaistukilain 11§:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa vammaistuki, hänellä ei enää ole oikeutta saada kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä eikä hoitotukea.

Jos vakuutetulla on ennen tämän lain voimaan tuloa oikeus saada sairaudesta tai vammasta aiheutuvan toimintakyvyn alenemisen tai erityiskustannusten perusteella tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain, sotilasvammalain, liikennevakuutuslain tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaan korvausta ja lisäksi kansaneläkelain mukaista apu- tai hoitolisää, muutetaan apu- tai hoitolisä hakemuksetta tämän lain mukaiseksi hoitotueksi, jonka määrä on maksetun apu- tai hoitolisän suuruinen.

Jos tämän voimaantulosäännöksen 3 momentin mukaista hoitotukea saavalle henkilölle myönnetään 30 a§:n mukainen hoitotuki samalta ajalta kuin hän on saanut ensiksi mainittua hoitotukea, pidetään tätä 30 a§:n mukaisen hoitotuen ennakkosuorituksena.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Hallituksen esitys 126/87

Sosiaalivaliok. miet. 22/87

Suuren valiok. miet. 118/87

Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoSosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola

Sivun alkuun