Asetus Turun yliopistosta annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Opetusministerin esittelystä
kumotaan Turun yliopistosta 23 päivänä marraskuuta 1984 annetun asetuksen ( 805/84 ) 75, 76 ja 103§,
muutetaan 4§, 17§:n 2 momentti, 18§:n 1 momentin 9 kohta, 20§:n 1 ja 4 momentti, 22§:n 2 momentti, 24§:n 2 momentti, 27§:n 1 momentin 3 kohta, 30§:n 1 momentin 4 ja 6 kohta, 35§:n 1 momentin 2, 4, 5 ja 12 kohta sekä 2 momentti, 38§, 41§:n 1 momentti, 42§:n 1 momentin 6-9 kohta ja 2 momentti, 43§, 44§:n 3 momentin 3 kohta, 49§, 50§:n 2 momentti, 54§:n 2 momentti, 12 luvun otsikko, 58-63§, 72§:n 1 momentti, 73§:n 4 momentti, 13 luvun otsikko, 74§, 81§:n 1 momentti, 84§:n 2 momentti, 88§:n 2 momentti, 94§, 16 luvun otsikko, 105§:n 1 momentti, 107 ja 108§, näistä 38 ja 59§ sellaisina kuin ne ovat osittain muutettuina 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetulla asetuksella (609/85), sekä
lisätään 18§:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
4 §
Yliopiston henkilökuntaan kuuluviksi katsotaan:
yliopiston vakinainen virkamies;
henkilö, joka on otettu hoitamaan enemmän kuin puolet viran edellyttämistä tehtävistä;
dosentti, joka johtosäännössä määrätyllä tavalla antaa säännöllisesti opetusta yliopistossa ja muu tilapäinen virkamies, ei kuitenkaan sivutoiminen tuntiopettaja;
yliopistoon päätoimisessa työsopimussuhteessa oleva henkilö; ja
henkilö, joka yliopiston suostumuksella päätoimisesti harjoittaa tutkimustyötä yliopistossa tai avustaa tutkimustyön tekemisessä.
Opiskelijaksi katsotaan yliopistoon läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa yliopistossa tutkinto. Hallintoelinten jäseniä valittaessa opiskelijaksi ei kuitenkaan katsota henkilöä, joka 1 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan.
17 §
Hallituksen jäsenet on määrättävä siten, että hallitukseen kuuluu vähintään yksi vakinainen opettaja kustakin tiedekunnasta.
18 §
Hallituksen tehtävänä on:
nimittää tai ottaa ne yliopiston vakinaiset ja tilapäiset virkamiehet sekä työsopimussuhteessa olevat henkilöt, jotka ovat hallituksen nimitettäviä tai otettavia;
Hallitus voi siirtää rehtorin ratkaistavaksi tutkimukseen ja tutkijankoulutukseen suuntaamiensa määrärahojen jakamisen.
20 §
Kanslerin tulee olla tieteellisesti ansioitunut, korkeakouluopetukseen perehtynyt ja korkeakouluhallintoa tunteva henkilö. Kanslerina ei voi olla Turun yliopiston tai muun korkeakoulun vakinainen virkamies. Kanslerin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä kolmeksi lukuvuodeksi sen jälkeen, kun yliopiston valtuusto on esittänyt kolme ehdokasta.
Kanslerin tehtävänä on toimia yliopiston kaikinpuoliseksi edistämiseksi ja sen tarkoitusperien toteuttamiseksi. Kansleri nimittää apulaisprofessorin, yliassistentin, lehtorin, apulaisopettajan ja harjoittelukoulun rehtorin sekä ottaa dosentin. Hän toimii muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajana sekä suorittaa muita tehtäviä siten kuin tässä asetuksessa säädetään.
22 §
Muutoksenhakulautakunnan jäsenistä kahden tulee olla yliopiston vakinaisia virkamiehiä ja yhden oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut.
24 §
Rehtorin ja vararehtorin tulee olla hallintoon sekä opetus- ja tutkimustoimintaan perehtyneitä. Rehtorin tulee lisäksi olla yliopiston vakinainen professori ja vararehtorin yliopiston vakinainen opettaja tai tutkija, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet.
27 §
Rehtorin tehtävänä on lisäksi:
johtaa yliopiston tiedotustoimintaa sekä vastata yliopiston toiminnan arviointijärjestelmästä;
30 §
Hallintoviraston tehtävänä on:
nimittää ja ottaa ne vakinaiset ja tilapäiset virkamiehet sekä työsopimussuhteessa olevat henkilöt, joiden nimittäminen tai ottaminen ei kuuluu muulle viranomaiselle tai yliopiston muulle hallintoelimelle;
huolehtia virkojen julistamisesta haettaviksi;
35 §
Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on:
harkita avoinna olevan opettajan viran tarpeellisuus, päättää viran opetusalan täsmentämisestä sekä tehdä tarpeen vaatiessa aloite viran muuttamiseksi;
valita professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisessä ja dosentin ottamisessa käytettävät asiantuntijat sekä ratkaista hakijoiden kelpoisuus;
tehdä ehdollepano professorin ja apulaisprofessorin virkaan ja esitys professorin viran täyttämiseksi kutsusta sekä esitys dosentin ottamisesta;
antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja myöntää humanististen tieteiden kandidaatin, luonnontieteiden kandidaatin, lääketieteen kandidaatin, hammaslääketieteen kandidaatin, maisterin ja kunniatohtorin arvoja sekä järjestää kanslerin suostumuksella promootioita;
Tiedekuntaneuvosto voi siirtää dekaanille tutkimukseen ja tutkijankoulutukseen suunnattavien määrärahojen jakamisen. Lisäksi tiedekuntaneuvosto voi siirtää päätösvaltaansa merkitykseltään vähäisissä asioissa dekaanille.
38 §
Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on sen lisäksi, mitä 35§:ssä on säädetty:
tehdä tiedekunnan osalta esitykset toiminta- ja taloussuunnitelmiksi sekä vuotuiseksi tulo- ja menoarvioksi saatuaan tiedekuntaan kuuluvien laitosten ehdotukset; ja
tehdä esitys tiedekunnan vakinaisen opettajan ja harjoittelukoulun rehtorin nimittämisestä.
41 §
Valtuusto määrää laitosneuvostoon laitokseen kuuluvista henkilöistä 6, 9, 12, 15 tai 18 jäsentä ja kullekin jäsenelle varamiehen. Laitosneuvoston jäsenistä ja varajäsenistä on kolmannes määrättävä vakinaisista professoreista ja apulaisprofessoreista. Kolmannes on määrättävä muiden opettajien ja tutkijoiden sekä muun henkilökunnan keskuudesta siten, että vähintään puolet heistä ovat opettajia ja tutkijoita, ja kolmannes opiskelijoiden keskuudesta. Mikäli laitokseen ei kuulu riittävästi vakinaisia professoreita ja apulaisprofessoreita voidaan puuttuvien sijasta laitosneuvostoon määrätä virkaatoimittavia professoreita tai apulaisprofessoreita. Kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluvan laitoksen laitosneuvostoon voidaan tällöin myös määrätä muita vakinaisia opettajia ja tutkijoita.
42 §
Laitosneuvoston tehtävänä on:
tehdä esitys laitoksen muun kuin professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämiseksi, jollei toisin ole säädetty;
tehdä esitys laitoksen muun henkilökunnan ottamisesta;
tehdä esitys viran opetusalan täsmentämisestä tai muuttamisesta;
tehdä esitys tai antaa lausunto avoinna olevan viran väliaikaisesta hoitamisesta sekä virkavapaudesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana;
Laitosneuvosto voi siirtää laitoksen johtajalle tutkimukseen ja tutkijankoulutukseen suunnattavien määrärahojen jakamisen. Lisäksi laitosneuvosto voi siirtää laitoksen johtajan ratkaistavaksi asian, joka ei ole laitoksen kannalta laajakantoinen tai tärkeä.
43 §
Laitoksen johtajaksi ja hänen varamiehekseen laitosneuvosto valitsee toimikaudekseen keskuudestaan tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittaneen vakinaisen virkamiehen, jollei valtuusto joidenkin laitosten osalta toisin määrää.
44 §
Laitoksen johtajan tehtävänä on lisäksi:
antaa virkamatkamääräykset ja ottaa sivutoimiset tuntiopettajat laitokselle myönnettyjen määrärahojen puitteissa sekä valvoa laitoksen määrärahojen käyttämistä ja tulo- ja menoarvion noudattamista; sekä
49 §
Yliopiston rehtori voi myöntää opettajankoulutuslaitoksen johtajalle hänelle laitoksen johtajana kuuluvien hallintotehtävien vuoksi vapautuksen opetusvelvollisuudesta enintään sen puoleen määrään saakka.
50 §
Merenkulkualan koulutuskeskuksen hallinnosta ja toiminnasta on säädetty erikseen. Muun erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta sekä johtaja taikka johtajaksi määrätty yliopiston vakinainen tai virkaatoimittava virkamies. Kirjaston johtajana on ylikirjastonhoitaja.
54 §
Viran täyttämistä sekä opiskelijoiden kurinpitoa koskevissa asioissa suoritetaan äänestys samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
12 luku Virkojen täyttäminen ja muun henkilökunnan ottaminen
58 §
Virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.
59 §
Professorin, hallintojohtajan ja ylikirjastonhoitajan nimittää tasavallan presidentti.
Apulaisprofessorin, yliassistentin, lehtorin ja apulaisopettajan sekä harjoittelukoulun rehtorin nimittää kansleri. Kansleri ottaa myös dosentin.
Yliopiston hallitus nimittää tai ottaa:
muut kuin 1 ja 2 momentissa mainitut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto;
päätoimiset tuntiopettajat, ei kuitenkaan harjoittelukoulussa toimivia, ja muut tilapäiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto; sekä
pysyvään työsopimussuhteeseen otettavat henkilöt, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto.
Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto, jollei 44§:n 3 momentissa toisin säädetä.
60 §
Yliassistentin, apulaisopettajan, apulaisosastonhammaslääkärin ja assistentin virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, siten kuin johtosäännössä määrätään.
61 §
Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää hallintovirasto. Väliaikaisen hoitajan ottamisesta vuotta pidemmäksi ajaksi päättää kuitenkin nimittävä viranomainen, tai jos virkamies on tasavallan presidentin nimitettävä, yliopiston hallitus.
62 §
Hakemuksen perusteella täytettävän viran julistaa haettavaksi hallintovirasto.
Ulkomaalaiselle tarkoitettu kielen lehtorin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.
Viran kelpoisuusvaatimuksia, opetusalaa tai sen täsmennystä taikka tehtäväpiiriä ei saa haettavaksi julistamisen jälkeen muuttaa.
63 §
Viran hakijan velvollisuudesta liittää ote nimikirjasta hakemukseensa on erikseen säädetty. Yliopisto määrää hakemukseen liitettävästä muusta selvityksestä.
72 §
Mitä 68§:ssä on säädetty opetustaidon osoittamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös täytettäessä yliassistentin ja lehtorin virkoja. Opetustaidosta päättää kuitenkin virkaesityksen tekevä hallintoelin.
73 §
Jos tiedekuntaneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin ottamiselle säädetyt edellytykset ja hänen kiinnittämisensä yliopistoon opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaiseksi, sen on tehtävä yliopiston kanslerille esitys asianomaisen ottamiseksi dosentiksi.
13 luku Virkavapaus
74 §
Virkavapauden sekä virkavapautta vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto.
81 §
Kukin opettaja toimittaa kuulustelut virkaansa kuuluvissa oppiaineissa siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
84 §
Humanististen tieteiden kandidaatin, luonnontieteiden kandidaatin, lääketieteen kandidaatin ja hammaslääketieteen kandidaatin arvon myöntämisestä on erikseen säädetty.
88 §
Yliopiston hallitus määrää ne yleiset perusteet, joilla henkilö, joka ei ole suorittanut suomalaista ylioppilastutkintoa, voidaan hyväksyä opiskelijaksi, jollei näistä perusteista ole erikseen säädetty.
94 §
Hallitus hyväksyy täydennyskoulutuskeskuksen esityksestä yliopiston vuotuisen täydennyskoulutussuunnitelman. Täydennyskoulutuskeskuksen järjestämään koulutukseen osallistuvien valinnasta päättää täydennyskoulutuskeskus siten kuin johtosäännössä määrätään.
16 luku Opiskelijoiden oikeusturva ja kurinpito
105 §
Edellä 104§:ssä tarkoitetun kurinpitoasian esittelee hallituksen tähän tehtävään määräämä yliopiston virkamies, joka on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon.
107 §
Yliopiston vaalilautakunnan ja muun hallintoelimen kuin kanslerin päätökseen saa valittamalla hakea muutosta jokainen sillä perusteella, että hänen yksityistä oikeuttaan on loukattu, jollei tässä asetuksessa tai muualla toisin säädetä. Valitus tehdään yliopiston muutoksenhakulautakunnalle. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.
Yliopiston kanslerin ja muutoksenhakulautakunnan päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa on säädetty muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen, jollei tässä asetuksessa tai muualla toisin säädetä.
108 §
Valitusta ei saa tehdä yliopiston hallintoelimen päätöksestä, joka koskee:
opintosuorituksen arvostelua tai arvostelijan valintaa;
opiskelijaksi valintaa;
professorin viran täyttämistä kutsusta;
apurahaa tai avustusta;
virkavapautta vastaavaa vapautusta työsopimussuhteiselle henkilökunnalle; tai
muistutuksen tai varoituksen antamista opiskelijalle.
Päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa valittaa. Valittaa ei saa erikseen päätöksestä, jolla ratkaistaan, onko opettajan viran hakijalla riittävä opetustaito tai tieteellinen pätevyys.
Vaalilautakunnan päätöstä noudatetaan muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Jos viran täyttäminen tai muun asian käsittely on kesken silloin kun tämä asetus tulee voimaan, asian käsittelyä jatkaa se hallintoelin, jolle asia tämän asetuksen mukaan kuuluu.
Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1988
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoOpetusministeri Christoffer Taxell