Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1168/1988

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki aluepolitiikasta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
1168/1988

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §Aluepolitiikka

Aluepolitiikalla tarkoitetaan tässä laissa julkisen vallan toimintaa, jolla tasapainotetaan alueellista kehitystä ja edistetään maan eri osien kehittämistä.

2 §Aluepolitiikan tavoitteet

Aluepolitiikan tavoitteena on:

1)turvata koko maassa tasapuolisesti kunkin alueen väestölle:

a)

mahdollisuus saada työpaikka;

b)

riittävä toimeentulo;

c)

ammattitaidon ja osaamisen ajanmukaisuus; ja

d)

tärkeiden palveluiden saatavuus ja hyvä elinympäristö;

2)

muutoinkin edistää väestön elinolojen alueellisesti tasapainoista kehitystä;

3)

turvata väestönkehityksen ja perusrakenteen kehittämisen alueellinen tasapainoisuus; sekä

4)

edistää tuotantorakenteen uusiutumista ja monipuolistumista sekä parantaa elinkeinoelämän yleisiä edellytyksiä alueellisesti tasapainoisella tavalla.

3 §Aluepoliittiset toimenpiteet

Aluepolitiikan tavoitteita toteutetaan:

1)

edistämällä yritystoiminnan kehittymistä;

2)

suuntaamalla yritysten sijoittumista;

3)

edistämällä eri alueiden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa;

4)

kehittämällä alueellista korkeakouluopetusta sekä muuta koulutusta ja tutkimusta;

5)

kehittämällä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä;

6)

suuntaamalla julkisia palveluja ja investointeja;

7)

vähentämällä rakennemuutosten aiheuttamia alueellisia haittoja;

8)

siirtämällä päätösvaltaa alue- ja paikallishallintoon;

9)

vahvistamalla kuntien elinkeinopoliittisia ja muita kehittämisedellytyksiä;

10)

kehittämällä tasapainoisesti maan eri osien keskuksia;

11)

turvaamalla maaseudun ja saariston elinvoimaisuus; sekä

12)

ryhtymällä tarvittaessa muihin toimenpiteisiin.

Aluepoliittisia toimenpiteitä toteutetaan kunkin alueen omatoimista kehittämistä edistävällä tavalla.

Aluepolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä säädetään tarkemmin erikseen. Läänin kehittämisrahasta säädetään 7§:ssä.

4 §Velvollisuudet ja yhteistoiminta aluepolitiikassa

Valtioneuvoston kanslian, ministeriöiden ja valtion muiden hallintoviranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon aluepolitiikan tavoitteet sekä arvioida toimialansa toimenpiteiden alueellisia vaikutuksia.

Alueelliseen kehitykseen merkittävästi vaikuttavia toimenpiteitä valmistellessaan ja toteuttaessaan valtioneuvoston kanslian, ministeriöiden ja valtion muiden hallintoviranomaisten sekä valtion liikelaitosten tulee olla yhteistoiminnassa sisäasiainministeriön kanssa. Samassa tarkoituksessa valtion piiri- ja paikallishallinnon viranomaisten on oltava yhteistoiminnassa lääninhallitusten kanssa.

5 §Aluepolitiikan yhteensovittaminen ja suuntaaminen

Aluepolitiikan yhteensovittamiseksi ja suuntaamiseksi sisäasiainministeriön tehtävänä on:

1)

valmistella sellaiset aluepoliittiset toimenpideohjelmat, jotka koskevat useiden ministeriöiden toimialaa;

2)

antaa ministeriöille ja muille viranomaisille lausuntoja ja ohjeita aluepoliittisten tavoitteiden huomioon ottamisesta niiden toiminnassa;

3)

antaa lääninhallituksille ja muille asianomaisille tahoille alueellista kehittämissuunnittelua ja muuta alueellista kehittämistä koskevia ohjeita;

4)

koota ja arvioida läänien alueellisten kehittämissuunnitelmien ministeriöiden toimintaa koskevat ehdotukset sekä esittää niitä koskevat kannanottonsa asianomaisille ministeriöille huomioon otettaviksi toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä tulo- ja menoarvion laadinnassa;

5)

valmistella lääneittäinen väestö- ja työpaikkasuunnite;

6)

seurata alueellista kehitystä ja aluepoliittisten tavoitteiden toteutumista sekä yhdessä muiden viranomaisten kanssa aluepoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia;

7)

edistää aluepoliittista tutkimusta; sekä

8)

ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Valtioneuvosto päättää 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta toimenpideohjelmasta ja hyväksyy 5 kohdassa tarkoitetun suunnitteen sisäasiainministeriön esityksestä.

6 §Läänien alueellinen kehittämissuunnittelu

Läänien alueellisella kehittämissuunnittelulla edistetään aluepolitiikan tavoitteiden toteuttamista. Kehittämissuunnitelmia ovat kunnittaiset väestö- ja työpaikkasuunnitteet sekä läänien tavoitesuunnitelmat ja toimenpidesuunnitelmat.

Suunnitelmat laaditaan lääninhallituksen johdolla yhteistoiminnassa valtion alue- ja paikallishallintoviranomaisten, kuntien ja kuntainliittojen, elinkeinoelämää edustavien ja ammatillisten järjestöjen sekä muiden asianomaisten tahojen kanssa.

Valtioneuvoston kanslian, ministeriöiden ja valtion muiden hallintoviranomaisten on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon läänien alueelliset kehittämissuunnitelmat toimialansa toiminnan ja talouden suunnittelussa sekä muussa suunnittelussaan.

7 §Läänin kehittämisraha

Läänin kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi myönnetään avustusta lähinnä läänin elinkeinotoiminnan omatoimiseen kehittämiseen (läänin kehittämisraha). Läänin kehittämisrahaa voidaan käyttää myös valtion viranomaisten vastaavasta toiminnasta aiheutuviin menoihin. Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosittain tarvittava määräraha tätä tarkoitusta varten.

Valtioneuvosto päättää läänin kehittämisrahan käyttöperusteista ja sisäasiainministeriö määrärahan jakamisesta lääneittäin. Lääninhallitus päättää määrärahan käytöstä läänissä.

Sisäasiainministeriö voi käyttää osan määrärahasta useampaa kuin yhtä lääniä koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin läänien kehittämishankkeisiin.

8 §Perusvyöhykkeet

Aluepoliittisten toimenpiteiden suuntaamista ja porrastamista varten kunnat määrätään kehittyneisyyserojen perusteella neljään perusvyöhykkeeseen. Ensimmäinen, toinen ja kolmas perusvyöhyke muodostavat kehitysalueen.

9 §Tukialueet ja toimenpidealue

Aluepoliittisten toimenpiteiden tarkempaa suuntaamista ja porrastamista varten kunnat määrätään ensimmäisen, toisen ja kolmannen perusvyöhykkeen sisällä kehittyneisyyserojen ja kehittämistarpeiden perusteella kahteen eri tukialueeseen: A- ja B-tukialueeseen. Tuki porrastetaan siten, että se on suurempi A-tukialueella. Neljännellä perusvyöhykkeellä voidaan määrätä kuntia yhteen tukialueeseen.

Erityisestä syystä kunnan osa voidaan määrätä saman perusvyöhykkeen sisällä eri tukialueeseen kuin muu osa kuntaa.

Kuntien muodostama aluekokonaisuus, jonka työpaikkakasvu ja muuttovoitto on poikkeuksellisen suuri, voidaan määrätä erilliseksi toimenpidealueeksi. Valtioneuvosto päättää tällaista aluetta koskevista toimenpiteistä.

10 §Aluejakoja koskevat päätökset

Edellä 8 ja 9§:ssä tarkoitetut päätökset tekee valtioneuvosto sisäasiainministeriön esityksestä. Sisäasiainministeriön on perusvyöhyke-, tukialue- ja toimenpidealuepäätöstä valmistellessaan pyydettävä lausunto asianomaisilta lääninhallituksilta.

11 §Erityisalueet

Kunta tai kunnan osa voidaan määrätä erityisalueeksi yhtäjaksoisesti enintään kolmen vuoden määräajaksi, jos sen

1)

työttömyysaste tai muuttotappio on pysynyt pitkään poikkeuksellisen suurena tai

2)

työllisyys on heikentynyt tai heikentyy äkillisen muutoksen seurauksena voimakkaasti taikka

3)

elinkeinotoiminnan kehittäminen on osoittautunut muutoin poikkeuksellisen vaikeaksi

ja se on tällaisesta syystä muuta perusvyöhykettä oleellisesti huonommassa asemassa.

Erityisalueet määrää valtioneuvosto sisäasiainministeriön esityksestä. Sisäasiainministeriön on esitystä valmistellessaan kuultava asianomaista lääninhallitusta.

12 §Erityisaluetoimenpiteet

Erityisalueille kohdistettavista toimenpiteistä tekee valtioneuvosto periaatepäätöksen sisäasiainministeriön esityksestä. Ministeriöt toteuttavat periaatepäätöksen mukaiset hallinnonalansa erityisaluetoimenpiteet.

Erityisalueella tarvittavien kehittämistoimien määrittelemiseksi valmistellaan lääninhallituksen johdolla kehittämisohjelma yhteistyössä kunnan ja valtion aluehallintoviranomaisten kanssa.

Ministeriöiden ja valtion muiden hallintoviranomaisten tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon kehittämisohjelmissa esitetyt toimenpiteet erityisalueiden kehittämiseksi.

13 §Saaristoalueen tukeminen

Valtioneuvosto voi päättää, että sisäasiainministeriöllä on oikeus saaristoasiain neuvottelukuntaa kuultuaan määrätä:

1)

pysyvästi asuttu, ilman kiinteää tieyhteyttä oleva saari tai saariryhmä kuuluvaksi ensimmäiseen perusvyöhykkeeseen; ja

2)

saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/81) 9§:n nojalla saaristokunnaksi nimetyn kunnan osa kuuluvaksi erityisestä syystä eri perusvyöhykkeeseen kuin muu osa kuntaa.

14 §Kuntajaon muutoksen vaikutus aluejakoihin

Valtioneuvosto voi sisäasiainministeriön esityksestä päättää, että kuntajaon muuttaminen ei aiheuta muutosta perusvyöhyke- tai tukialuejakoon.

15 §Aluepoliittinen neuvottelukunta

Aluepolitiikan tavoitteiden ja toimenpiteiden kehittämistä varten valtioneuvosto asettaa aluepoliittisen neuvottelukunnan, joka toimii sisäasiainministeriön yhteydessä.

Tarkemmat säännökset neuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä annetaan asetuksella.

16 §Tarkemmat säännökset

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

17 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1993. Tällä lailla kumotaan tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämisestä 10 päivänä heinäkuuta 1981 annettu laki (532/81) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Sen nojalla annettuja aluepoliittisia aluejakoja koskevia päätöksiä sovelletaan kuitenkin siihen asti kunnes tämän lain nojalla tehtävät uudet päätökset tulevat voimaan.

Ennen tämän lain voimaantuloa valtioneuvosto voi tehdä 8, 9, 11 ja 13§:ssä tarkoitetut päätökset. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä myös muihin lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1988

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoValtiovarainministeri Erkki Liikanen

Sivun alkuun