1125/1988

Maksuton oikeudenkäynti myönnetään tässä laissa säädetyillä ehdoilla Suomen kansalaiselle tai ulkomaalaiselle, joka, huomioon ottaen hänen tulonsa ja varansa sekä elatusvelvollisuutensa ja muut taloudelliseen asemaansa vaikuttavat seikat, ei asiaan osallisena vaikeuksitta kykene kokonaisuudessaan suorittamaan asian käsittelyn vaatimia menoja:

Rikosasiassa maksuton oikeudenkäynti voidaan myöntää jo esitutkinnan aikana riippumatta siitä, tuleeko asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Ennen asian vireille tuloa, tuomioistuimen istuntojen välisenä aikana tai muutoksenhakua tai vastauksen antamista varten säädettynä aikana yleinen alioikeus voi päättää maksuttomasta oikeudenkäynnistä istunnossa tai kansliassa kokoonpanossa, jossa tuomioistuimen muodostaa yksin sen puheenjohtaja. Kysymys maksuttoman oikeudenkäynnin myöntämisestä voidaan tarvittaessa siirtää ratkaistavaksi sen asian käsittelyn yhteydessä, johon maksutonta oikeudenkäyntiä pyydetään.

Milloin maksutonta oikeudenkäyntiä pyydetään ennen asian käsittelyä, kantajan tai muun asian vireille panijan on pyyntönsä yhteydessä esitettävä lisäksi haastehakemus tai muu asian laatua osoittava asiakirja sekä vastapuolen mahdollisesti saamansa haaste taikka muu vaatimuskirjelmä tai niiden jäljennös. Milloin rikosasiassa maksutonta oikeudenkäyntiä pyydetään ennen kuin rikoksen johdosta on esitetty vaatimus, hakijan on esitettävä selvitys tutkittavana olevasta asiasta ja hänen asemastaan siinä. Esitutkintaviranomainen on hakijan pyynnöstä velvollinen antamaan tällaisen selvityksen hakijalle.

Jos maksutonta oikeudenkäyntiä koskeva asia käsitellään kansliassa, on käsittelyn päättyessä saapuvilla olevalle hakijalle ilmoitettava päätöksen antamispäivä. Jos hakija ei tuolloin ole paikalla, päätöksen antamispäivä on ilmoitettava kirjallisesti hyvissä ajoin ennen päätöksen antamista silloin, kun asiaa ei ratkaista pyynnön mukaisesti.

Jos hakemusasiassa on jollekin hakijoista myönnetty maksuton oikeudenkäynti, hakemusmaksua ei peritä.

Milloin maksuttoman oikeudenkäynnin saanut on asiaan osallisena riita-asiassa tai hakemusasiassa taikka asianomistajana rikosasiassa määrätty asian selvittämisen vuoksi saapumaan henkilökohtaisesti tuomioistuimeen, korvataan hänen tuomioistuimeen saapumisestaan aiheutuneet kustannukset valtion varoista.

Jos maksuttoman oikeudenkäynnin saanut ei kykene ilman avustajaa asianmukaisesti valvomaan etuaan ja oikeuttaan asiassa, maksuttoman oikeudenkäynnin myöntäneen tai, milloin tuomioistuinkäsittely on alkanut, asiaa käsittelevän tuomioistuimen on määrättävä avustaja.

Avustajaksi on määrättävä asianajaja tai muu tehtävään kykenevä henkilö, joka lain mukaan saa olla toisen asiamiehenä. Rikosasiassa vangitulle ja vangittavaksi vaaditulle sekä 18 vuotta nuoremmalle henkilölle, jolle vaaditaan rangaistusta rikoksesta, josta saattaa seurata vapausrangaistus, on avustajaksi kuitenkin määrättävä asianajaja tai erityisestä syystä muu oikeustieteen kandidaatin tai sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. Ennen määräyksen antamista on asianomaista kuultavaa tarkoitukseen soveltuvalla tavalla.

Avustajalle tulevan palkkion ja korvauksen määrää jokainen tuomioistuin osaltaan siihen asti suoritetuista toimenpiteistä tehtävän siinä päättyessä. Jos tehtävä päättyy ilman, että asiaa käsitellään tuomioistuimessa, määrää palkkion maksuttoman oikeudenkäynnin myöntänyt tuomioistuin. Avustajan tulee esittää selvitys suorittamistaan toimista ja kuluistaan, jollei sitä katsota tarpeettomaksi. Selvityksen johdosta on kuultava maksuttoman oikeudenkäynnin saaneen vastapuolta, mikäli se vaikeuksitta käy päinsä. Jos tehtävä jatkuu pitkähkön ajan, voidaan palkkio ja korvaus määrätä puolivuosittain tai erityisestä syystä lyhyemmältäkin ajalta. Avustajalle voidaan määrätä suoritettavaksi ennakkoa tehtävän hoitamisesta hänelle aiheutuvista huomattavista kuluista, milloin siihen on erityinen syy.

Jos maksuttoman oikeudenkäynnin myöntämisen jälkeen havaitaan, että jokin sen edellytyksistä on puuttunut tai lakannut, tuomioistuimen, jossa asia on vireillä tai, jos asia ei ole vireillä, tuomioistuimen, joka on myöntänyt maksuttoman oikeudenkäynnin, on virallisen syyttäjän vaatimuksesta tai omasta aloitteestaan määrättävä, että sanottu etu lakkaa.

Päätökseen, jolla ennen pääasian ratkaisua on:

Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu päätös, joka on annettu ennen asian vireille tuloa, ei estä hakemasta uudelleen maksutonta oikeudenkäyntiä tai avustajan määräämistä sen jälkeen, kun asia on tullut vireille, jollei päätökseen ole haettu muutosta.

Päätökseen, jolla maksuton oikeudenkäynti on myönnetty pyynnön mukaisesti ilman korvausvelvollisuutta tai oikeudenkäyntiavustaja määrätty, ei saa hakea muutosta.