Valtiovarainministeriön päätös rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1057/1988
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtiovarainministeriö on 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain(1043/74) 45 §:n 6 momentin ja 46 §:n 3 momentin nojalla määrännyt, että rakennustenjälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita:
1. Yleisiä määräyksiä
1 §
Rakennusten jälleenhankinta-arvojenmääräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiäarvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Josrakennuksen rakennustaso poikkeaaolennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, onnäitä arvoja harkinnan mukaan korotettava taialennettava, kuitenkin enintään 20 prosenttia.
2 §
Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässäpäätöksessä sitä alaa, johon lasketaanulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden jalämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat.Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksiaeikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160cm.
3 §
Toimisto-, sosiaali-, varasto- japaikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin.Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilunpohjan pinta-ala niiden kerrostenlukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksenkuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät ettäkylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina.Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeussaadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla.Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaanhuomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.
2. Asuinrakennukset
2.1. Pientalot
4 §
Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa,paritaloa tai rivitaloa, jossa käyntiasuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maantasosta ilman erillistä porraskäytävää.
5 §
Pientalojen pinta-alan perusarvo on 2 000 mk/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puutaja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta1960, on pinta-alan perusarvo 1 600 mk/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960–1969, on pinta-alan perusarvo 1 810 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksenominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla jaalennuksilla.
1) Rakennuksen pinta-ala on:
– | yli 60 m 2 mutta | |
enintään 120 m 2 | perusarvosta vähennetään 3,40 mk jokaiselta alarajan (60 m 2 )ylittävältä neliömetriltä | |
– | yli 120 m 2 | alennus, mk/m 2 204 |
2) Rakennuksesta puuttuu:
mk/m 2 | |||
– | vesijohto ja viemäri | alennus | 129 |
– | keskuslämmitys | ,, | 146 |
– | sähkö | ,, | 78 |
6 §
Kun rakennuksen kellaritilat ovatpintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassavarasto käytössä, käytetään kellarin osaltapinta-alan arvona 685 mk/m 2 .
2.2. Asu in kerrostalot
7 §
Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintäänkaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.
8 §
Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on2 000 mk/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puutaja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta1960, on pinta-alan perusarvo 1 600 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1) Rakennuksessa on hissi:
lisäarvo, mk/m 2 | 85 |
2) Rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on:
– | yli 80 m 2 mutta enintään 120 m 2 | perusarvostavähennetään 5,10 mk jokaiselta alarajan (80 m 2 )ylittävältä neliömetriltä | |
– | yli 120 m 2 | alennus, mk/m 2 | 204 |
3) Rakennuksen kerrosluku kellarimukaanlukien on:
mk/m 2 | |||
– | 3 kerrosta | lisäarvo | 104 |
– | 4 ,, | ,, | 51 |
– | 5 ,, | ,, | 0 |
– | 6 ,, | alennus | 51 |
– | 7 ,, | ,, | 104 |
– | 8 kerrosta tai enemmän | ,,156 |
2.3. Vapaa-ajan asunnot
9 §
Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.
10 § Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 1 600 mk/m
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1) Rakennuksen pinta-ala on:
– | yli 10 m 2 mutta enintään 70 m 2 | perusarvosta vähennetään 10,50 mk jokaiselta alarajan (10 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä | |
– | yli 70 m 2 | alennus, mk/m 2 | 630 |
2) Rakennus on talviasuttava:
lisäarvo, mk/m 2 | 133 |
3) Rakennuksessa on kuisti:
lisäarvo kuistineliömetriltä, mk | 265 |
11 §
Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 070 markalla lisättynä 22 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden. Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on:
– | viemäri | 1 600 mk |
– | vesijohto | 2 000 ,, |
– | WC | 2600 ,, |
– | sauna | 2 600 ,, |
12 §
Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.
2.4. Talous- ja autotallirakennukset
13 §
Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.
Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 290 mk/m 2 .
Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 680 mk/ m 2 . Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 520 mk/m 2 .
3. Toimistorakennukset
14 §
Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.
15 §
Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 2 760 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:
– | yli 3,2 m mutta enintään 3,5 m | perusarvoon lisätään 57 mk jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä |
– | yli 3,5 m lisäarvo, mk/m 2 | 342 |
2) Rakennuksen muoto:
mk/m 2 | ||
– | rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita | |
alennus | 285 | |
– | rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai l muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistokerroksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia | 0 |
– | rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi kertaa muita kerroksia suurempi | |
lisäarvo | 146 |
3) Varasto- ja paikoitustilat:
mk/m 2 | ||
– | varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta | |
alennus | 173 | |
– | varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta | 0 |
– | varasto- ja paikoitustiloja on alle 5 % rakennuksen pinta-alasta | |
lisäarvo | 114 |
4) Hissit:
– | rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään0,5 % | |
alennus | 224 | |
– | hissikuilujen yhteenlaskettu pintaala rakennuksen pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 % | 0 |
– | hissikuilujen yhteenlaskettu pintaala rakennuksen pinta-alasta on yli 1 % | |
lisäarvo | 346 |
5) Ilmastointi:
– | rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus | |
alennus | 224 | |
– | rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus | 0 |
– | edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen äädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä | |
lisäarvo | 285 |
4. Myymälärakennukset
16 §
Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.
17 §
Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 860 mk/m 3 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1) Rakennuksen tilavuus on:
– | yli 700 m 3 mutta enintään 2 500 m 3 | perusarvosta vähennetään 10,40 mk jokaiselta alarajan (700 m 3 ) ylittävältä 100 m 3 :ltä | |
– | yli 2 500 m 3 mutta enintään 10 000 m 3 | perusarvosta vähennetään 10,40 mk jokaiselta 700 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä 2 500 m 3 :iin saakka ja 1,35 mk jokaiselta 2 500 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä | |
– | yli 10 000 m 3 | alennus, mk/m 3 | 288 |
2) Kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta:
– | yli 20 % mutta enintään 40 % | perusarvosta vähennetään 4,40 mk jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä | |
– | yli 40 % | alennus, mk/m 3 | 88 |
3) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:
– | vähintään 3 m mutta enintään 6,2 m | perusarvosta vähennetään 6,80 mk jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä | |
– | yli 6,2 m | alennus, mk/m 3 | 217 |
4) Rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen:
lisäarvo, mk/m 3 | 68 |
Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m 3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 660 mk/ m 3 . Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.
5. Teollisuusrakennukset
18 §
Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.
19 §
Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 330 mk/m 3 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:
– | yli 3,8 m mutta enintään 5,8m | perusarvosta vähennetään 17,10 mk jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä | |
– | yli 5,8 m mutta enintään 8,8 m | perusarvosta vähennetään 17,10 mk jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin saakka ja 8,60 mk jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä | |
– | yli 8,8 m | alennus, mk/m 3 | 120 |
2) Lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:
mk/m 3 | ||
– | rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- tai toimistotiloja | |
alennus | 95 | |
– | rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön | |
alennus | 60 | |
– | rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18Ý C, sekä sosiaali- ja |
toimistotiloja on yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % rakennuksen pintaalasta
0 | ||
– | rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 180 C, sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai ns.märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-alasta sekä rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä | |
lisäarvo | 58 |
3) Ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:
– | rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta | |
alennus | 60 | |
– | rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 % | 0 |
– | rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään- että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä | |
lisäarvo | 58 | |
4) Rakennus on vähintään kolmikerroksinen:
lisäarvo, mk/m 3 | 51 |
5) Jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on:
– | yli 5 000 m 3 mutta enintään 10 000 m 3 | vähennetään sen perusarvosta 10,60 mk alarajan (5 000 m 3 ) ylittävältä jokaiselta 1 000 m 3 :ltä | |
– | yli 10 000 m 3 | alennus, mk/m 3 | 53 |
6. Muut rakennukset ja rakennelmat
20 §
Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.
Vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvosta on määrätty erikseen.
21 §
Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen eivoida lainkaan soveltaa edellä 4–19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.
7. Voimaantulo
22 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989, ja sitä sovelletaan vuodelta 1988 toimitettavassa tulo- ja varallisuusverotuksessa.
Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1988
Ministeri Ulla PuolanneVs. vanhempi hallitussihteeriMarja-Liisa Lindström