Laki liikevaihtoverolain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain ( 532/63 ) 1§:n 1 ja 4 momentti, 3§:n 1 momentin e kohta, 6§:n 1 momentti, 9§:n 1 momentti, 13§:n 1 momentin a kohta, 17§:n 1 ja 2 momentti, 21§:n 1 momentin a kohta, 22§:n 1 momentti ja 55 b§, sellaisina kuin niistä ovat 3§:n 1 momentin e kohta 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa (841/77), 9§:n 1 momentti 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa (1064/74) sekä 13§:n 1 momentin a kohta, 17§:n 2 momentti, 21§:n 1 momentin a kohta ja 22§:n 1 momentti 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa (608/76), 17§:n 1 momentti 8 päivänä kesäkuuta 1979 annetussa laissa (523/79) ja 55 b§ 16 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (6/87), sekä
lisätään lakiin uusi 1 a, 14 a ja 17 a§ seuraavasti:
1 §
Valtiolle on suoritettava liikevaihtoveroa tavaran ja telepalvelun myynnistä, joka tapahtuu liiketoiminnan muodossa, sekä tavaran maahantuonnista sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
Tavaran myynnistä ulkomaille ei suoriteta veroa. Verottomaksi telepalvelun myynniksi ulkomaille katsotaan vain televerkon käyttö saapuvassa ja läpikulkuliikenteessä.
1 a §
Telepalvelun myyntinä pidetään puhelin-, lennätin-, datasiirto- ja muun sellaisen palvelun sekä muun teletoimintaan kuuluvan palvelun suorittamista korvausta vastaan. Telepalvelun myyntinä ei pidetä yleisradiolähetystoiminnan harjoittamista.
3 §
Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti ja maahantuonti:
ilma-alukset sekä sellaiset vesialukset, joiden rungon suurin pituus on vähintään 10 metriä, lukuun ottamatta aluksia, jotka ovat rakenteeltaan pääasiallisesti huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettuja;
6 §
Velvollinen suorittamaan veroa on se, joka harjoittaa 1§:ssä tarkoitettua liiketoimintaa. Muun telepalvelun kuin datasiirtopalvelun myynnistä on velvollinen suorittamaan veroa kuitenkin vain posti- ja telelaitos sekä muu, joka luvan nojalla harjoittaa teletoimintaa. Posti- ja telelaitos on verovelvollinen myös teletoiminnan yhteydessä harjoittamastaan tavaran myynnistä, vuokrauksesta ja valmistustyöstä sekä 1§:n 3 momentissa tarkoitetuista tavaraan kohdistuvista työsuorituksista.
9 §
Valtio ja sen laitokset eivät 6§:ssä mainituin poikkeuksin ole verovelvollisia. Asetuksella säädetään verovelvolliseksi sellainen liikeperiaatteiden mukaisesti hoidettava valtion laitos, joka harjoittaa 1§:ssä tarkoitettua toimintaa. Suomen Pankki on verovelvollinen jalometallin maahantuonnin ja myynnin osalta.
13 §
Verovelvollisen on suoritettava veroa:
tavaran ja telepalvelun myynnistä; sekä
14 a §
Verollisen telepalvelutoiminnan harjoittajan katsotaan teletoiminnassaan hankkivan käytettäväksi myyntitarkoitukseen televerkkoon liitettävän puhelimen, vaihteen tai muun telepäätelaitteen sekä puhelinluettelon tai muun tavaran taikka verollisen telepalvelun, jos tavara tai telepalvelu tulee teletoiminnan yhteydessä luovutettavaksi asiakkaan käyttöön sellaisenaan tai välittömästi kulutettavaksi teletoiminnan yhteydessä.
17 §
Myynnin verotusarvoa laskettaessa sen perusteena pidetään tavaran tai telepalvelun myyntihintaa, vuokramaksua ja työsuorituksen korvausta, veroa vastaava lisä mukaan luettuna ja, kun tavara otetaan käytettäväksi muuhun kuin myyntitarkoitukseen, tavaran ostohintaa tai, jos tavaran käypä myyntihinta on tätä pienempi, viimeksi mainittua hintaa tahi, jos kysymyksessä on verovelvollisen valmistama tavara, 80 prosenttia tavaran käyvästä myyntihinnasta. Milloin verovelvollinen, joka harjoittaa 1§:n 2 momentissa tarkoitettua tarjoilua, ottaa valmistamansa aterian käytettäväksi muuhun kuin myyntitarkoitukseen, myynnin verotusarvona pidetään kuitenkin sen ennakonpidätystä varten vahvistettua ravintoedun raha-arvoa.
Myynnin verotusarvoa laskettaessa verovelvollinen saa vähentää myyntitarkoitukseen käytettävän, verovelvolliselta verollisena hankitun tai verollisena itse maahantuodun tavaran ostohinnan. Sen lisäksi saa verollisen telepalvelutoiminnan harjoittaja vähentää myyntitarkoitukseen käytettävän, verovelvolliselta verollisena hankitun telepalvelun ostohinnan.
17 a §
Telepalvelusta perittävänä korvauksena pidetään myös sellaista verollisen telepalvelutoiminnan harjoittajan omaan televerkkoon kohdistuvasta työsuorituksesta perittävää korvausta, asennus- tai huoltopalkkiota, perusmaksua, luettelotekstimaksua tai muuta korvausta, joka tässä toiminnassa peritään varsinaisesta telepalvelumaksusta erillisenä eränä. Korvaukseksi telepalvelusta ei katsota osake- tai osuuspääomana ja muuna pääomansijoituksena saatuja eriä eikä perittyjä liittymismaksuja, jotka palautetaan suorittajalle tai joilla saadut edut suorittajalla on oikeus siirtää kolmannelle henkilölle.
21 §
Vero lasketaan kalenterikuukausittain:
niiden laskutus- tai muiden veloitusmäärien perusteella, joilla verovelvollinen on ostajaa tai asiakasta toimitetusta tavarasta tai telepalvelusta kuukauden aikana veloittanut, tai, jollei laskutusta tai muuta veloitusta käytetä, verovelvolliselle toimitetusta tavarasta tai telepalvelusta kuukauden aikana kertyneiden myyntihintojen, vuokramaksujen ja työsuoritusten korvausten perusteella;
22 §
Edellä 17§:n 2 momentissa ja 18§:ssä säädetyt vähennykset saadaan tehdä siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana vähennykseen oikeutettua on toimitetusta tavarasta tai telepalvelusta veloitettu, sekä 19§:ssä säädetty vähennys siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana ostohyvitys, ylijäämäpalautus tai vuosi-, vaihto- tahi käteisalennus on annettu taikka luottotappio on syntynyt. Maahantuodun tavaran osalta saadaan 17§:n 2 momentissa tai 18§:ssä säädetty vähennys tehdä siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana tavara on tullattu.
55 b §
Jos suoritettavaksi edellä tässä luvussa säädetyin tavoin vahvistetun veron määrä vähennettynä palautettavaksi ehkä vahvistettujen verojen määrällä on kalenterivuodelta enintään 3 000 markkaa, suoritettu vero maksetaan takaisin verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle. Jos kalenterivuodelta edellä mainituin tavoin lasketun veron määrä on yli 3 000 markkaa, mutta enintään 4 940 markkaa, verosta maksetaan takaisin määrä, joka saadaan, kun 5 000 markasta vähennetään laskettu vero ja näin saatu erotus kerrotaan luvulla 1,5.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.
Lakia sovelletaan, milloin telepalvelu on suoritettu, myyty tavara on toimitettu, tavara on otettu käytettäväksi muuhun kuin myyntitarkoitukseen tai luovutettu tullivalvonnasta lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen taikka jos vuokramaksu on veloitettu lain voimaantulopäivältä tai sen jälkeen. Jos tavaran toimittaminen tai työsuorituksen tekeminen on lain voimaantullessa kesken, sovelletaan tätä lakia vain niihin tavaroihin, jotka toimitetaan asennuspaikalle tämän lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, sekä työsuorituksen siihen osaan, joka tapahtuu mainittuna päivänä tai sen jälkeen.
Sen estämättä, mitä liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 19 päivänä joulukuuta 1986 annetun lain (962/86) voimaantulosäännöksen 3 momentissa on säädetty, verollisen telepalvelutoiminnan harjoittajan ei ole suoritettava veroa joulukuun 31 päivän 1987 päättyessä hallussaan olevista myyntitarkoitukseen käytettäväksi hankituista tavaroista, niin kuin ne olisi otettu käytettäväksi muuhun kuin myyntitarkoitukseen eikä laadittava tätä varten inventointiluetteloa. Verollisen telepalvelutoiminnan harjoittajan, jolla joulukuun 31 päivän 1987 päättyessä on tavaran toimittaminen tai työsuorituksen tekeminen kesken, ei myöskään ole laadittava inventointiluetteloa.
Hallituksen esitys 59/87
Valtiovarainvaliok. miet. 19/87
Suuren valiok. miet. 33/87
Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1987
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoValtiovarainministeri Erkki Liikanen