846/1987

Suomi kuuluu nykyään maailman vauraimpien kansakuntien joukkoon. Maamme taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset olot ovat viimeksi kuluneina vuosikymmeninä kehittyneet hyvin. Sosiaali- ja terveyspalvelumme ottavat pitkälle huomioon kansalaisten yksilölliset tarpeet. Koululaitoksemme on korkeatasoinen. Saamme elää rauhantilassa ja vapaassa maassa, jonka yhteiskuntajärjestelmä on kansanvaltainen.

Samalla kun toteamme nämä myönteiset olosuhteet meidän on hyvä muistaa, että hyvinvointimme ja vaurautemme perusta on suurelta osalta menneitten sukupolvien työssä ja ponnistuksissa. Usein puutteessa ja vaatimattomissa oloissa eläen esivanhempamme tekivät työtä uskoen ja toivoen, että tulevaisuus tuo tullessaan paremman huomenen. Tämä työ ansaitsee arvostuksemme ja kiitollisuutemme.

Hyvinvoinnin ja vaurauden keskellä elävän nykyihmisen usko huomiseen on kuitenkin alkanut horjua. Sodan uhka, työttömyyden pelko ja huoli ympäristön tuhoutumisesta rasittavat ihmismieliä. Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti ja murentaa perinteellistä elämänmuotoamme. Ihmisten epävarmuus lisääntyy. Pelkoa ja epävarmuutta seuraa piittaamattomuus ja itsekkyys. Perusluottamuksen elämään ja tulevaisuuteen järkkyessä moni joutuu kysymään, miten jaksan elää ja tehdä työtä. Monien henkinen terveys järkkyy. Elämän mielekkyyden ja järkevyyden oivaltaminen on se perusta, jonka varassa ihminen jaksaa elää. Tähän perustaan luottaminen antaa kärsivällisyyttä ja voimaa pitkäjänteiseen ponnisteluun ja työskentelyyn niin yksilöiden kuin kansakunnankin elämässä. Me olemme toisaalta rengas sukupolvien ketjussa, toisaalta osa elävää, kärsivää ja toivovaa ihmiskuntaa.

Niin kuin sukupolvet ennen meitä ovat jaksaneet tehdä työtä uskossa ja toivossa niin myös nykypäivän ihmisellä on mahdollisuus turvautua siihen huolenpitoon, joka ilmaistaan Raamatussa seuraavasti: "Ole luja ja rohkea; älä säikähdy, äläkä arkaile, sillä Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi, missä ikinä kuljetkin." (Joos. 1:9)

Hallitus on vanhaa kristillistä tapaa noudattaen päättänyt, etta vuonna 1988 on vietettävä neljä yleistä kiitos-, katumus- ja rukouspäivää, nimittäin sunnuntaina helmikuun 21 päivänä, sunnuntaina toukokuun 15 päivänä, sunnuntaina heinäkuun 10 päivänä ja sunnuntaina lokakuun 16 päivänä, sekä määrännyt saarnojen aiheiksi näinä rukouspäivinä myötä seuraavat tekstit. Tasavallan kansalaisia kehotetaan ottamaan osaa näihin yhteisiin jumalanpalveluksiin Herran huoneissa sekä myös kodeissa syventymään kristinuskon iankaikkisiin totuuksiin. Kaikkien asianomaisten velvollisuus on julistaa tämä päätös ja valvoa sen noudattamista.

Rukouspäivätekstit

vuodelle 1988

1. Rukouspäivä

Aamusaarna:

Ilm. 2:5: Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus, ja tee niitä ensimmäisiä tekoja; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi ja työnnän sinun lampunjalkasi pois paikaltaan, ellet tee parannusta.

Päiväsaarna:

Hebr. 3:12-13: Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta, vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: ''tänä päivänä'', ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi.

Iltasaarna:

Ps. 119:176: Minä olen eksyksissä kuin kadonnut lammas; etsi palvelijaasi, sillä minä en unhota sinun käskyjäsi.

2. Rukouspäivä

Aamusaarna:

Joos. 1:9: Ole luja ja rohkea; älä säikähdy äläkä arkaile, sillä Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi, missä ikinä kuljetkin.

Päiväsaarna:

Ap.t. 16:30-31: Ja hän vei heidät ulos ja sanoi: ''Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?'' Niin he sanoivat: ''Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut niin myös sinun perhekuntasi''.

Iltasaarna:

Room. 12:2: Älkää mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.

3. Rukouspäivä

Aamusaarna:

Room. 5:10: Sillä jos me silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta, paljoa ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitetut.

Päiväsaarna:

Gal. 5:1: Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.

Iltasaarna:

Ef. 2:10: Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.

4. Rukouspäivä

Aamusaarna:

Kol. 3:15-17: Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset. Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne.

Päiväsaarna:

Ps. 50:23: Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua; joka ottaa tiestänsä vaarin, sen minä annan nähdä Jumalan autuuden.

Iltasaarna:

Ef. 1:3-5: Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa, niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa, edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan.