Valtioneuvoston päätös vuoden 1987 satovahinkojen johdosta suoritettavista yleiskorvauksista
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 773/1987
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä satovahinkojen korvaamisesta 24 päivänä lokakuuta 1975 annetun asetuksen (820/75) 2§:n nojalla päättänyt:
1 §
Vuoden 1987 satovahinkojen johdosta voidaan suorittaa satovahinkojen korvaamisesta annetun asetuksen (820/75) 2§:ssä tarkoitettuna yleiskorvauksena enintään 11 miljoonaa markkaa koko maassa maksettavana rukiin, vehnän, ohran ja kauran lisähintana siten kuin jäljempänä tässä päätöksessä määrätään.
2 §
Rukiin, vehnän, ohran ja kauran lisähintaa voidaan maksaa yksityiselle viljelijälle tai yksityisten viljelijöiden muodostamalle yhtymälle, jonka tarkoituksena on harjoittaa maataloudellista yhteistoimintaa.
3 §
Lisähintaa voidaan maksaa 2§:ssä tarkoitetun viljelijän tai yhtymän tuottamasta elokuun 1. päivän 1987 ja helmikuun 28. päivän 1988 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan luettuina, myymästä rehuteollisuuden käyttöön tai alkoholin valmistukseen tulevasta rukiista, vehnästä, ohrasta ja kaurasta, joiden hehtolitrapainot ovat ohran osalta alle 51, kuitenkin vähintään 40 kg, kauran osalta alle 42, kuitenkin vähintään 40 kg, vehnän osalta alle 60, kuitenkin vähintään 50 kg ja rukiin osalta alle 54, kuitenkin vähintään 50 kg. Lisähinnan maksamisen edellytyksenä on, että myytävän viljaerän kosteuspitoisuus on enintään 15 prosenttia ja rikkapitoisuus enintään 2,0 prosenttia.
Lisähintaa voidaan maksaa edellä 1 momentissa tarkoitetusta rukiista, vehnästä ja ohrasta 25 penniä kilolta sekä kaurasta 20 penniä kilolta edellyttäen, että tuottajalle maksettava kokonaishinta on rukiin ja vehnän osalta vähintään 1,40 markkaa kilolta sekä ohran ja kauran osalta vähintään 1,35 markkaa kilolta.
4 §
Tuotettu viljaerä voidaan myydä teollisuudelle joko suoraan tai viljaliikkeen välityksellä. Lisähinnan maksaa siihen oikeutetulle tuottajalle viljan hinnassa se viljaliike tai teollisuuslaitos, jolle kyseinen viljaerä on myyty. Tuottajalle annettavassa viljan hintatilityksessä tulee eritellä lisähinnan osuus kokonaishinnasta.
Edellä 1 momentissa tarkoitetulla viljaliikkeellä tai teollisuuslaitoksella on oikeus tilitystä vastaan periä maksamansa lisähinta valtiolta.
5 §
Maksettua lisähintaa vastaavan osuuden viljan hinnasta suorittaa viljaliikkeelle tai teollisuuslaitokselle maatilahallitus hakemuksen perusteella. Hakemukseen tulee, sen mukaan kuin maatilahallitus tarkemmin määrää, sisältyä maksatuksen kannalta tarpeelliset tiedot.
6 §
Jos lisähinnan maksanut viljaliike tai teollisuuslaitos on maksanut tuottajalle tai saanut tilityksen perusteella lisähintaa perusteettomasti tai enemmän kuin tämän päätöksen mukaan olisi voitu suorittaa, noudatetaan liikaa maksetun määrän takaisinperimisen osalta, mitä maataloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta 27 päivänä tammikuuta 1971 annetussa laissa (88/71) on säädetty.
7 §
Tässä päätöksessä tarkoitettujen viljaerien myyntiin ei sovelleta viljakauppalain (580/78) nojalla vahvistettuja viljan laatuhinnoittelua koskevia määräyksiä.
8 §
Maataloustoimiston ja Ahvenanmaalla lääninhallituksen tulee osaltaan valvoa tämän päätöksen ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamista.
Viljaliike ja teollisuuslaitos on velvollinen esittämään maatilahallituksen sekä maataloustoimiston ja Ahvenanmaalla lääninhallituksen määräämälle tarkastajalle kaikki tarkastuksessa tarvittavat tili- ja muut asiakirjat sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksen suorittamista.
9 §
Tarkemmat määräykset tämän päätöksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta antaa maatilahallitus.
10 §
Tämä päätös tulee voimaan 14 päivänä lokakuuta 1987.
Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1987
Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. PohjalaNuorempi hallitussihteeri Esko Laurila