723/1987

Avoinna oleva virka, joka on täytettävä hakemuksen perusteella, on viivytyksettä julistettava haettavaksi, jollei virkaa lakkauteta tai jollei erityisestä syystä muuta johdu.

Virka on julistettava haettavaksi kuulutuksella, jossa on aina mainittava hakuajan päättymispäivä ja se viranomainen, jolle hakemus on osoitettava. Hakukuulutus on julkaistava asianmukaisella tavalla.

Virkamiehen, josta nimikirja-asetuksen (215/64) 1 ja 2§:n nojalla pidetään nimikirjaa, on liitettävä hakemukseensa häntä koskeva ote nimikirjasta. Hakemukseen ei kuitenkaan tarvitse liittää otetta nimikirjasta, jos virkamiehestä pidetään nimikirjaa siinä virastossa, jonka virkaa hän hakee, ja jos virasto niin määrää. Otteen nimikirjasta tulee olla enintään kolme kuukautta ennen hakemuksen jättämistä annettu.

Jos virka erityisten säännösten mukaan saadaan täyttää haettavaksi julistamatta, on ennen viran täyttämistä sen avoinna olemisesta asianmukaisesti ilmoitettava, jollei erityisestä syystä muuta johdu.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virkaa eikä virkaa, johon nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti, eikä virkaa, joka valtion virkamieslain (755/86) 34§:n 2 momentin ja 35§:n 2 momentin nojalla saadaan täyttää haettavaksi julistamatta.

Jos virkaan nimittäminen tai koeajaksi ottaminen on valtion virkamieslain 15§:n nojalla peruutettu, saadaan toinen virkaa hakenut henkilö nimittää tai ottaa koeajaksi virkaan julistamatta sitä uudelleen haettavaksi.

Virkaehdotuksesta ja nimityksestä, joihin voidaan hakea muutosta valittamalla, on virkaehdotuksen tai nimityspäätöksen tehneen viranomaisen viivytyksettä kirjallisesti ilmoitettava niille, jotka ovat virkaa hakeneet. Ilmoituksessa on mainittava haettavana ollut virka, päätöksen tehnyt viranomainen, ehdollepano- tai nimityspäivä sekä ehdollepannut hakijat tai virkaan nimitetty.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus saatetaan hakijan tietoon postitse kirjaamattomassa kirjeessä tai muuta tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) säädettyä tiedoksiantotapaa käyttäen.

Milloin jonkin viran osalta on annettu tästä pykälästä poikkeavia säännöksiä, on niitä noudatettava.

Avoinna olevaan virkaan voidaan ottaa väliaikainen hoitaja.

Vakinaisen virkamiehen virantoimituksen ollessa keskeytyneenä voidaan virkaan ottaa viransijainen.

Viran väliaikainen hoitaja ja viransijainen otetaan määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi.

Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta päättää nimittävä viranomainen, jollei erikseen toisin säädetä.

Virkamiehelle varattu asunto voidaan määrätä virka-asunnoksi, jossa virkamiehen on asuttava, jos virkaan kuuluvien tehtävien suorittaminen edellyttää virkamiehen olevan jatkuvasti tavoitettavissa virkapaikalla tai sen läheisyydessä.

Pätevästä syystä voidaan virkamiehelle myöntää poikkeus 1 momentissa säädetystä asumisvelvollisuudesta. Virkamies voi pätevästä syystä luovuttaa määräajaksi osan virka-asunnosta toisen käytettäväksi, jos asianomainen viranomainen myöntää luvan luovuttamiseen.

Viranomainen voi määrätä, että virkamiehen on virantoimituksen pitkäaikaisen keskeytymisen aikana luovutettava virka-asunto tai osa siitä viransijaisen käytettäväksi.

Virkamiehen on luovutettava virka-asunto viranomaiselle samalla, kun hänen velvollisuutensa siinä asumiseen lakkaa. Virkamiehen kuoltua virka-asunto on luovutettava kuolinpäivää seuraavan kolmannen kalenterikuukauden loppuun mennessä. Yksittäistapauksessa voidaan kuitenkin siirtää virka-asunnon luovuttamisajankohtaa. Korvaus virka-asunnon käyttämisestä on suoritettava siihen ajankohtaan saakka, jolloin virka-asunnon luovutus tapahtuu.

Asunnon määrää virka-asunnoksi asianomainen ministeriö. Edellä 2 ja 4 momentissa tarkoitetun poikkeuksen ja luvan myöntää ja 3 momentissa tarkoitetun määräyksen antaa keskusvirasto tai muu välittömästi ministeriön alainen virasto, jollei ministeriö yksittäistapauksessa pidätä asiassa päätösvaltaa itselleen.

Asianomainen ministeriö voi määrätä, että virkamiehen on asuttava määrätyllä paikkakunnalla tai alueella, jos virkaan kuuluvien tehtävien laatu tai niiden asianmukainen suorittaminen muutoin välttämättä edellyttää tällaista tavoitettavissa olemista.

Asianomainen keskusvirasto tai ministeriön määräämä muu viranomainen voi pätevästä syystä myöntää virkamiehelle poikkeuksen 1 momentissa säädetystä asumisvelvollisuudesta.

Virkavapaudesta päättää nimittävä viranomainen, jollei erikseen toisin säädetä.

Viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää sama viranomainen, joka on myöntänyt virkavapauden, jollei erikseen toisin säädetä.

Virkamiehen on hakiessaan virkavapautta sairauden perusteella todistettava sairautensa sairausvakuutuslain (364/63) mukaisen päivärahan hakemista varten vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodistuksella, terveyskeskuksen terveydenhoitajan antamalla todistuksella taikka viraston osoittaman terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella. Jos sairaus kestää enintään kolme vuorokautta, virkamies voi todistaa sairautensa myös muulla virkavapauden myöntävän viranomaisen hyväksymällä luotettavalla tavalla. Jos sairaus kuitenkin kestää yli viisi vuorokautta, on se todistettava edellä mainitun mukaisella lääkärintodistuksella.

Erityisestä syystä valtiovarainministeriö voi määrätyn ajanjakson tai alueen tai muulla tavoin rajoitettujen tapausten osalta määrätä sairauden todistamisesta toisin kuin mitä 1 momentissa on säädetty.

Virkavapautta raskauden ja synnytyksen vuoksi ( äitiysloma ) on haettava viimeistään 70 päivää ennen laskettua synnytysaikaa. Hakemukseen on liitettävä sairausvakuutuslain 28§:n mukaan työnantajalle suoritettavan äitiysrahan hakemista varten vaadittava terveyskeskuksen terveydenhoitajan tai lääkärin antama todistus raskauden kestoajasta.

Virkavapautta lapsen hoidon vuoksi ajaksi, jolta virkamiehelle suoritetaan sairausvakuutuslain 23§:n 4 momentin nojalla isyysrahaa ( isyysloma ), on haettava viimeistään kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa. Hakijan on esitettävä lapsen äidin suostumus isyysrahan maksamiseen isälle.

Virkavapautta lapsen hoidon vuoksi ajaksi, jolta virkamiehelle suoritetaan sairausvakuutuslain 23§:n 2 momentin nojalla vanhempainrahaa ( vanhempainloma ), on haettava, mikäli mahdollista, kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Jos hakijana on lapsen isä, hänen on esitettävä lapsen äidin suostumus vanhempainrahan maksamiseen isälle.

Virkavapautta lapsen hoidon vuoksi ajaksi, jolta virkamiehelle suoritetaan sairausvakuutuslain 23 a§:n nojalla vanhempainrahaa ( vanhempainloma ), on haettava niin pian kuin se on mahdollista.

Virkavapautta lapsen hoidon vuoksi ajaksi, jolta virkamiehelle suoritetaan vanhempainrahaa sairausvakuutuslain 21§:n 2 momentin tai 23§:n 3 momentin nojalla ( vanhempainloma ), on haettava viimeistään kuukautta ennen vanhempainloman alkamista. Haettaessa virkavapautta sairausvakuutuslain 21§:n 2 momentin nojalla hakijan on esitettävä lapsen hoitoon ottamisesta sosiaalilautakunnan tai lapseksiottamisesta annetun lain (153/85) 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun ottolapsitoimiston antama todistus. Haettaessa virkavapautta sairausvakuutuslain 23§:n 3 momentin nojalla hakijan on esitettävä puolisonsa suostumus vanhempainrahan maksamiseen hakijalle.

Virkavapautta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon vuoksi ( hoitovapaa ) on haettava alle kaksivuotiaan lapsen hoitamiseksi viimeistään kuukautta ennen vanhempainloman päättymistä ja yli kaksivuotiaan lapsen hoitamiseksi hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kuukautta ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta.

Jos asianomaisella viranomaisella ei ole käytettävissään sairausvakuutuslain 28§:n mukaan työnantajalle suoritettavan päivä- tai äitiysrahan hakemista varten tarvittavia tietoja ja selvityksiä, virkamiehen on toimitettava ne viranomaiselle.

Palkkauksen maksamisesta harkinnan mukaan sellaisia opintoja varten myönnetyn virkavapauden ajalta, jotka ovat omiaan edistämään viraston tehtävien suorittamista, päättää 37§:ssä tarkoitettu virasto.

Jos samalle virkamiehelle myönnetään 1 momentissa tarkoitettua virkavapautta kalenterivuoden aikana yhteensä yli 30 vuorokautta tai jos virkavapauden vuoksi virkaan otetaan viransijainen, 37§:ssä tarkoitetun viraston on ennen päätöksen tekemistä pyydettävä asiasta valtiovarainministeriön palkkaosaston lausunto.

Virkavapaus kestää enintään niin kauan kuin virkamies on siinä virassa, josta hänelle on myönnetty virkavapautta.

Virkamiehen on osoitettava irtisanoutumisensa nimittävälle viranomaiselle tai jos virkamiehen erityisten säännösten mukaan irtisanoo muu viranomainen, tälle viranomaiselle. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, irtisanoutuminen on osoitettava asianomaiselle ministeriölle. Upseerin, jonka tasavallan presidentti on nimittänyt puolustusvoimain komentajan esittelystä, on osoitettava irtisanoutuminen puolustusvoimain komentajalle.

Valtion virkamieslain 46§:n 5 momentissa tarkoitetun suostumuksen irtisanomisajasta poikkeamiseen ja lain 49§:n 3 momentissa tarkoitetun suostumuksen virkamiehen irtisanoutumisen peruuttamiseen antaa edellä 1 momentissa tarkoitettu viranomainen.

Virkamiehen irtisanoutumisen katsotaan tapahtuneen silloin, kun asiakirja, jolla virkamies irtisanoutuu, on saapunut 17§:n 1 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle. Samasta ajankohdasta luetaan irtisanomisaika.

Viranomaisen katsotaan irtisanoneen virkamiehen silloin, kun virkamies on saanut tiedon irtisanomispäätöksestä. Samasta ajankohdasta luetaan irtisanomisaika.

Valtion virkamieslain 49§:n 4 momentissa tarkoitetun todistuksen virkamiehen irtisanoutumisesta ja lain 50§:n 3 momentissa tarkoitetun todistuksen virkasuhteen päättymisestä antaa edellä 17§:n 1 momentissa tarkoitettu viranomainen, jollei erikseen toisin säädetä.

Sivutoimiluvan myöntää, jollei muualla toisin säädetä:

Virkamiehen on viipymättä ilmoitettava valtion virkamieslain 24§:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta edellä 20§:ssä tarkoitetulle tai erikseen säädetylle muulle viranomaiselle.

Virasto voi käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa ottaa tilapäisiä virkamiehiä. Todistukseksi tilapäiseksi virkamieheksi ottamisesta annetaan määräyskirja.

Virasto voi ottaessaan tilapäisen virkamiehen rajoittaa hänelle kuuluvan työajan, opetusvelvollisuuden tai muun työmäärän tietyksi osaksi tehtävään yleensä kuuluvasta koko työmäärästä.

Tilapäinen virkamies otetaan määräajaksi. Dosenttina ja tuntiopettajana toimiva tilapäinen virkamies voidaan kuitenkin ottaa myös toistaiseksi. Tilapäistä virkamiestä pidetään määräajaksi otettuna silloinkin, kun virkamies on otettu määrättyä työtä tai tehtävää varten taikka muulla tavoin rajoitetuksi ajaksi.

Tilapäiselle virkamiehelle suoritettavan palkkauksen määrää asianomainen virasto valtiovarainministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. Dosentille ja sivutoimiselle tuntiopettajalle suoritettavan palkkauksen perusteet vahvistaa kuitenkin opetusministeriö. Jos virasto haluaa poiketa vahvistetuista perusteista, asia on dosenttien ja sivutoimisten tuntiopettajien osalta saatettava opetusministeriön ratkaistavaksi ja muiden tilapäisten virkamiesten osalta asianomaisen ministeriön välityksellä alistettava valtiovarainministeriön ratkaistavaksi.

Tilapäisen virkamiehen virkasuhde voidaan viranomaisen ja virkamiehen puolelta irtisanoa päättymään tietyn irtisanomisajan kuluttua. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Viranomainen saa irtisanoa tilapäisen virkamiehen, kun siihen on syytä. Irtisanominen ei saa perustua valtion virkamieslain 17§:ssä tarkoitettuun seikkaan tai muuhun epäasialliseen syyhyn. Määräajaksi otetun tilapäisen virkamiehen virkasuhde päättyy ilman irtisanomista, kun määräaika on kulunut loppuun, jollei virkasuhde irtisanomisen johdosta ole päättynyt sitä ennen.

Tilapäisen virkamiehen irtisanoutuessa saadaan 1 momentissa tarkoitetusta irtisanomisajasta poiketa, jos asianomainen viranomainen antaa siihen suostumuksen.

Viranomaisen päätökseen, jolla viranomainen on irtisanonut tilapäisen virkamiehen, ei saa valittamalla hakea muutosta. Tilapäinen virkamies, joka on tyytymätön viranomaisen päätökseen, jolla viranomainen on irtisanonut virkamiehen, saa vaatia päätökseen oikaisua virkamieslautakunnalta soveltuvin osin niin kuin oikaisuvaatimuksesta on valtion virkamieslain 86§:ssä säädetty. Virkamieslautakunnan päätökseen asiassa ei saa valittamalla hakea muutosta.

Tilapäiselle virkamiehelle, joka toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä, voidaan määrätä kurinpitorangaistus noudattaen soveltuvin osin, mitä valtion virkamieslain 13 luvussa on säädetty.

Tilapäiseen virkamieheen sovelletaan muutoin soveltuvin osin, mitä valtion virkamieslaissa ja tässä asetuksessa on säädetty virkamiehestä. Häneen ei kuitenkaan sovelleta niitä säännöksiä, joissa on säädetty ainoastaan vakinaisesta virkamiehestä tai koeaikaisesta virkamiehestä.

Valtion virkamieslain 6§:n 4 momentin ja 7§:n nojalla annettavat asetukset virkojen lakkauttamisesta, virkojen perustamisesta lakkautettavien virkojen tilalle ja viran nimen muuttamisesta esittelee asianomainen ministeriö. Ministeriön on pyydettävä ennen asetuksen antamista asiasta valtiovarainministeriön palkkaosaston lausunto.

Asetuksen, joka koskee opetus- tai tutkimustehtäviä varten korkeakouluun tai muuhun oppilaitokseen perustetun viran opetusalan tai tehtäväpiirin muuttamista, esittelee se ministeriö, jonka alaisesta virastosta on kysymys.

Viran nimeä ei saa muuttaa niin, että tästä aiheutuu palkkausmenojen lisääntymistä. Viran nimeä ei myöskään saa muuttaa siten, että viran vakinainen haltija ei täytä nimeltään muutettuun virkaan säädettyjä kelpoisuusehtoja.

Valtion virkamieslain 75§:n 1 momentissa tarkoitettuja virastoja, joiden yhteydessä on viraston virkamieslautakunta, ovat:

Oikeusministeriön yhteydessä on kaksi virkamieslautakuntaa, joista toinen käsittelee oikeusministeriön hallinnonalan muita kuin vankeinhoitolaitoksen virkamiehiä koskevat asiat ja toinen vankeinhoitolaitoksen virkamiehiä koskevat asiat.

Sisäasiainministeriön yhteydessä on kolme virkamieslautakuntaa, joista yksi käsittelee asiat, jotka koskevat poliisin virkamiehiä lukuun ottamatta poliisin ylijohtoa, yksi asiat, jotka koskevat rajavartiolaitoksen virkamiehiä ja yksi asiat, jotka koskevat sisäasiainministeriön hallinnonalan muita virkamiehiä lukuun ottamatta lääninhallitusten ja väestörekisterikeskuksen virkamiehiä.

Opetusministeriön yhteydessä on kaksi virkamieslautakuntaa, joista toinen käsittelee muiden korkeakoulujen kuin Helsingin yliopiston virkamiehiä koskevat asiat ja toinen opetusministeriön hallinnonalan muita virkamiehiä koskevat asiat lukuun ottamatta kouluhallituksen, ammattikasvatushallituksen ja Helsingin yliopiston virkamiehiä.

Asian käsittelystä virkamieslautakunnassa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään läsnä olleet lautakunnan jäsenet, muut saapuvilla olleet, lautakunnassa käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset.

Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtajana toiminut jäsen ja pöytäkirjanpitäjä.

Viraston virkamieslautakunnan sihteerinä ja pöytäkirjanpitäjänä toimii 28§:ssä tarkoitetun asianomaisen viraston määräämä virkamies ja yleisen virkamieslautakunnan sihteerinä ja pöytäkirjanpitäjänä valtioneuvoston kanslian määräämä virkamies.

Virkamieslautakunnan päätöksestä laadittavan toimituskirjan taltion allekirjoittaa puheenjohtajana toiminut jäsen. Jos päätöksestä on äänestetty, äänestyslausunto merkitään taltioon.

Toimituskirjan allekirjoittaa virkamieslautakunnan puheenjohtajana toiminut jäsen.

Viraston virkamieslautakunnan päätös on viipymättä ilmoitettava kurinpitoasiamiehelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle sekä yleisen virkamieslautakunnan päätös valtion virkamieslain 83§:n 2 momentissa tarkoitetuille viranomaisille. Heille on vaadittaessa annettava päätös tai oikeaksi todistettu jäljennös siitä neljän päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Virkamieslautakunnalle osoitettujen asiakirjojen vastaanottamisesta ja lautakunnan asiakirjojen lähettämisestä sekä lautakunnan muista toimistotöistä huolehtii viraston virkamieslautakunnan osalta 28§:ssä tarkoitettu asianomainen virasto ja yleisen virkamieslautakunnan osalta valtioneuvoston kanslia.

Virkamieslautakunnan puheenjohtajan, muiden jäsenten ja sihteerin palkkioiden ja matkakustannusten osalta on voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty.

Viraston virkamieslautakunnan toiminnasta aiheutuvat menot suoritetaan 28§:ssä tarkoitetun asianomaisen viraston varoista ja yleisen virkamieslautakunnan toiminnasta aiheutuvat menot valtioneuvoston kanslian varoista.

Valtion virkamieslain 25§:n 1 momentissa tarkoitettuihin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määrää virkamiehen nimittävä viranomainen. Sama viranomainen määrää virkamiehen antamaan sanotussa momentissa tarkoitettuja tietoja. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti, määräyksen antaa kuitenkin asianomainen ministeriö ja jos nimittävänä viranomaisena on valtioneuvosto, määräyksen antaa asianomainen virasto. Upseerille määräyksen antaa kuitenkin puolustusvoimain komentaja. Tuomioistuinten virkamiehille määräyksen antaa se tuomioistuin, jonka palveluksessa he ovat, paitsi kihlakunnantuomarille, käräjätuomarille, pormestarille, neuvosmiehelle, maaoikeustuomarille ja -insinöörille sekä vesioikeustuomarille ja -insinöörille asianomainen ylioikeus.

Valtion virkamieslain 25§:n 2 momentin nojalla valtion varoista suoritettavia kustannuksia ovat myös valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaan korvattavat matkakustannukset tarkastuksiin tai tutkimuksiin toiselle paikkakunnalle 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen antaman määräyksen mukaan tehdystä matkasta.

Ennen kuin virkamiehen toiseen virkaan siirtämisestä valtion virkamieslain 33§:n nojalla tai virkamiehen irtisanomisesta valtion virkamieslain 46§:n nojalla tehdään päätös viranomaisen on varattava, mikäli siirrettävä tai irtisanottava virkamies sitä pyytää, asianomaiselle pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi. Samoin edellytyksin on pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen valtion virkamieslain 65§:n 2 momentin nojalla tapahtuvaa virkamiehen virantoimituksesta pidättämistä, jollei virantoimituksesta pidättämistä asian laadun vuoksi ole saatettava voimaan välittömästi.

Viranomaisen on ennen 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä ilmoitettava virkamiehelle mahdollisuudesta pyytää pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kuulemista.

Valtion virkamieslain 36§:n nojalla valtioneuvoston käytettäväksi asetetulla virkamiehellä on oikeus tänä aikana käyttää entisen viran nimeä ja arvoa, jollei sitä häneltä ole evätty.

Virkamatkasta ja muista virkatoimien kustannuksista on haettava korvausta asianomaiselta viranomaiselta kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä tai muun kustannuksen syntymisestä uhalla, että oikeus korvaukseen ja mahdollisesti maksettuun ennakkoon muutoin menetetään. Erityisestä syystä voi asianomainen viranomainen määrätä, että korvausta on haettava lyhyemmän ajan kuluessa. Asianomainen viranomainen voi hakemuksesta myöntää luvan korvauksen maksamiseen, vaikka korvausta ei ole haettu määräajassa.

Jos valtion virkaehtosopimuslain (664/70) mukaisella virkaehtosopimuksella sovitaan, että valtion viranomainen voi määrätä virkamatkalta suoritettavaksi ulkomailla tehtyjen virkamatkojen kustannusten korvaamista koskevan virkaehtosopimuksen mukaisia korvauksia alempia korvauksia, määräyksen antaa asianomainen ministeriö.

Virkamiehelle virkasuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta ja kustannusten korvausta koskevan asian ratkaisee, jollei muualla toisin säädetä:

Muuttokustannusten korvausta haetaan siltä 1 momentissa tarkoitetulta viranomaiselta, jonka palveluksesta virkamies on siirretty.

Komiteoista annetun valtioneuvoston päätöksen (606/74) mukaiselle komitealle otettava päätoiminen sihteeri on asianomaisen ministeriön tilapäinen virkamies.

Mitä tässä asetuksessa on säädetty ministeriöstä, koskee myös valtioneuvoston kansliaa, ja mitä tässä asetuksessa on säädetty virastosta, koskee myös valtion laitosta.

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.

Tällä asetuksella kumotaan ilmoituksesta eräissä virkanimitysasioissa 9 päivänä toukokuuta 1969 annettu asetus (288/69) ja valtion oppilaitosten tuntiopettajista 20 päivänä joulukuuta 1957 annettu asetus (425/57) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.