Laki valtion liikelaitoksista
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67§:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:
1 luku Yleiset säännökset
1 §Lain soveltamisala ja tarkoitus
Tätä lakia sovelletaan liiketoimintaa harjoittavaan valtion laitokseen (liikelaitos), johon sitä on erikseen annettavassa laissa (laitoskohtainen laki) säädetty sovellettavaksi.
Tässä laissa säädetään liikelaitosten toiminnan, talouden ja hallinnon perusteista.
2 §Liikelaitoksen tehtävät ja tavoitteet
Liikelaitoksen toimialasta ja tehtävistä säädetään laitoskohtaisessa laissa.
Liikelaitoksen on toimittava eduskunnan ja valtioneuvoston sille asettamien palvelutavoitteiden ja muiden toimintatavoitteiden sekä liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti.
Liikelaitoksen tulostavoitteesta päättää valtioneuvosto sen mukaan kuin 11§:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään. Tulostavoite on asetettava niin, että liikelaitos voi saavuttaa 2 momentissa tarkoitetut palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet.
3 §Budjetointiperiaate
Sen estämättä, mitä hallitusmuodon 66§:n 1 momentissa on säädetty, liikelaitoksen tuloja ja menoja ei oteta valtion tulo- ja menoarvioon, ellei tässä laissa tai laitoskohtaisessa laissa toisin säädetä.
4 §Liikelaitosta koskeva päätöksenteko
Liikelaitos ratkaisee ne toimintaansa, talouttansa ja hallintoansa koskevat asiat, joita ei tässä laissa säädetä eduskunnan hyväksyttäviksi taikka tässä laissa tai laitoskohtaisessa laissa säädetä valtioneuvoston tai ministeriön ratkaistaviksi.
2 luku Liikelaitoksen talous
5 §Oma pääoma
Liikelaitoksella on oma pääoma, joka muodostuu peruspääomasta ja muusta omasta pääomasta.
Peruspääoma on liikelaitokseen pysyvästi sijoitettua voiton tuloutuksen perusteena olevaa pääomaa.
Muu oma pääoma on liikelaitokselle sen voitosta osoitettua pääomaa, jota voidaan myös siirtää peruspääomaan.
6 §Menojen rahoitus
Menojaan liikelaitos rahoittaa:
toiminnastaan saamillaan tuloilla;
lainoilla, joita liikelaitos voi ottaa sen mukaan kuin 8§:ssä säädetään;
määrärahoilla, joita voidaan ottaa valtion tulo- ja menoarvioon myönnettäviksi liikelaitokselle lainaehdoin; sekä
määrärahoilla, joita valtion tulo- ja menoarvioon voidaan ottaa myönnettäviksi liikelaitoksen peruspääoman korottamiseen.
Liikelaitoksen menojen rahoittamiseksi myönnettävistä korvauksista säädetään 9§:ssä.
7 §Hinnoittelu
Liikelaitos päättää tuottamistaan palveluista ja tavaroista perittävistä hinnoista, jollei laitoskohtaisessa laissa säädetä toisin.
Hinnat päätetään liiketaloudellisin perustein. Laitoskohtaisessa laissa voidaan säätää myös muista hinnoitteluperusteista. Hinnoista päätettäessä on otettava huomioon 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet.
8 §Lainanotto
Liikelaitos saa sen estämättä, mitä hallitusmuodon 64 §:ssä on säädetty, ottaa toimintaansa varten lainaa, jonka takaisinmaksuaika on alle vuoden, sekä toimitusluottoa.
Liikelaitokselle voidaan laitoskohtaisessa laissa antaa eduskunnan suostumuksen rajoissa oikeus ottaa muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua lainaa.
Liikelaitosten lainanoton rajoista ja ehdoista antaa määräyksiä valtioneuvosto.
9 §Korvaukset
Valtion tulo- ja menoarvioon voidaan ottaa määräraha korvauksen myöntämiseen liikelaitokselle määrätyn tehtävän suorittamiseksi sekä asetettujen palvelutavoitteiden ja muiden toimintatavoitteiden saavuttamiseksi. Liikelaitos hoitaa asianomaisen tehtävän myönnetyn korvauksen ja tehtävästä saatavien muiden tulojen sekä tarvit-taessa lisäksi muista tehtävistä syntyvän ylijäämän rajoissa.
3 luku Liikelaitoksen ohjaus
10 §Valtion tulo- ja menoarvio
Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä eduskunta:
hyväksyy liikelaitoksen keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet;
päättää määrärahan ottamisesta tulo- ja menoarvioon myönnettäväksi liikelaitokselle lainaehdoin;
hyväksyy liikelaitoksen peruspääoman korotuksen ja alennuksen sekä päättää määrärahan ottamisesta tulo- ja menoarvioon myönnettäväksi liikelaitoksen peruspääoman korottamiseen;
hyväksyy liikelaitoksen investointien tärkeimmät kohteet, liikelaitoksen varainhoitovuoden investointien enimmäismäärän ja valtuutuksen tehdä investointeja koskevia sitoumuksia, joista aiheutuu menoja seuraavina varainhoitovuosina;
hyväksyy toimitusjohtajan viran ja laitoskohtaisessa laissa säädettyjen muiden virkojen perustamisen; sekä
päättää määrärahan ottamisesta tulo- ja menoarvioon liikelaitokselle myönnettäviä korvauksia varten.
11 §Tulos- ja rahoitussuunnitelman perusteet
Eduskunnan päätettyä valtion tulo- ja menoarviosta sekä liikelaitoksen esitettyä alustavan tulos- ja rahoitussuunnitelmansa valtioneuvosto päättää:
liikelaitoksen palvelutavoitteista ja muista toimintatavoitteista eduskunnan 10§:n 1 kohdan nojalla hyväksymissä rajoissa;
liikelaitoksen tulostavoitteesta ja tarvittaessa sen osista;
tarvittaessa liikelaitoksen varainhoitovuoden lainanotosta 8§:n 3 momentin nojalla määrätyissä rajoissa;
liikelaitokselle lainaehdoin myönnettävästä määrärahasta;
liikelaitoksen peruspääoman korotuksesta ja alennuksesta;
liikelaitoksen virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja nimien muuttamisesta, jollei 16§:n 2 momentista muuta johdu; sekä
korvausten myöntämisestä liikelaitokselle.
Valtioneuvosto voi tehdä 1 momentissa tarkoitettuja päätöksiä muulloinkin kuin alustavan tulos- ja rahoitussuunnitelman käsittelyn yhteydessä.
12 §Muu ohjaus
Valtioneuvosto antaa tarvittaessa määräyksiä tai ohjeita liikelaitosten investoinneista ja muusta taloudenhoidosta.
Valtioneuvosto voi hyväksyä suunnitelman liikelaitoksen talouden ja toiminnan vuotta pitempää ajanjaksoa koskevista tavoitteista.
4 luku Liikelaitoksen hallinto ja henkilöstö
13 §Hallitus
Liikelaitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo hallitus.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
päättää liikelaitoksen toimintaperiaatteista ja toiminnan kehittämisestä eduskunnan 10§:n 1 kohdan ja valtioneuvoston 11§:n 1 momentin 1 kohdan nojalla tekemien päätösten rajoissa;
päättää liikelaitoksen hallinnon ja taloudenhoidon asianmukaisesta järjestämisestä;
päättää liikelaitoksen vuotuisesta tulos- ja rahoitussuunnitelmasta valtioneuvoston 11§:n nojalla tekemien päätösten rajoissa;
päättää liikelaitoksen merkittävistä investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista;
päättää liikelaitoksen vuotta pitempää ajanjaksoa koskevista toiminta- ja taloussuunnitelmista;
laatia tilinpäätös ja toimittaa se valtioneuvoston vahvistettavaksi;
päättää liikelaitoksen edustamisoikeuden käytöstä; sekä
käsitellä ja ratkaista ne muut asiat, jotka on laitoskohtaisessa laissa tai asetuksessa säädetty hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi taikka joilla on laajakantoinen tai tärkeä merkitys.
14 §Hallituksen määrääminen ja vapauttaminen
Hallituksen jäsenet määrää valtioneuvosto enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vähintään yhden jäsenen tulee edustaa liikelaitoksen henkilöstöä. Tarkempia säännöksiä hallituksen kokoonpanosta ja asettamisesta annetaan tarvit-taessa laitoskohtaisessa laissa tai asetuksessa.
Valtioneuvosto voi vapauttaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävästään.
15 §Toimitusjohtaja
Liikelaitoksen toimintaa hoitaa ja kehittää sekä hallituksen päätösten toimeenpanosta huolehtii toimitusjohtaja.
Toimitusjohtajan on noudatettava hallituksen määräyksiä ja annettava hallitukselle tieto liikelaitoksen toiminnan kannalta merkittävistä toimenpiteistä ja tapahtumista.
Valtioneuvosto nimittää toimitusjohtajan määräajaksi tai toistaiseksi. Valtioneuvosto voi irtisanoa virkasuhteisen toimitusjohtajan sen mukaan kuin valtion virkamieslain (755/86) 47§:ssä on säädetty.
16 §Henkilöstö
Liikelaitoksessa voi olla vakinaisia ja tilapäisiä virkamiehiä sekä työsopimussuhteista henkilöstöä.
Liikelaitoksen virat perustaa ja lakkauttaa sekä niiden nimet muuttaa valtioneuvosto, jollei tätä ole laitoskohtaisessa laissa säädetty liikelaitoksen tehtäväksi. Liikelaitoksen viran valtion virkamieslain 8§:ssä tarkoitetusta siirtämisestä päättää liikelaitos.
Liikelaitoksen henkilöstön toimitusjohtajaa lukuun ottamatta ottaa ja irtisanoo liikelaitos, jollei laitoskohtaisessa laissa tai asetuksessa säädetä toisin.
Liikelaitoksen virkamiehiin, virkoihin ja virkasuhteeseen sovelletaan valtion virkasuhdetta koskevia säännöksiä ja virkaehtosopimusten määräyksiä tämän pykälän 2 momentista johtuvin poikkeuksin.
17 §Virkaehtosopimus ja työehtosopimus
Liikelaitos tekee henkilöstön palkkauksesta virkaehtosopimuksen, jos niin laissa säädetään.
Liikelaitos tekee henkilöstöä koskevan työehtosopimuksen sen mukaan kuin asetuksessa säädetään.
18 §Henkilöstön osallistuminen
Liikelaitokseen sovelletaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (725/78).
5 luku Liikelaitoksen rahatoimi ja tilinpäätös
19 §Rahatoimi ja kirjanpito
Liikelaitoksella on oma rahatoimi. Liikelaitosten rahavarojen säilyttämisestä ja hoitamisesta sekä maksuliikkeestä antaa valtiovarainministeriö tarkempia määräyksiä.
Liikelaitosten kirjanpidon perusteista määrää valtioneuvosto ottaen huomioon kirjanpitolain (655/73) säännökset. Tarkempia määräyksiä kirjanpidosta antaa valtiokonttori.
20 §Tilintarkastus
Valtioneuvosto asettaa vuosittain liikelaitoksen hallintoa, taloutta ja tilejä tarkastamaan vähintään kaksi ja enintään viisi esteetöntä tilintarkastajaa. Tilintarkastajien tulee olla liiketoimintaa harjoittavien valtion laitosten kirjanpitoon ja tilintarkastukseen perehtyneitä.
Liikelaitos on valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksen alainen.
21 §Tilinpäätös
Valtioneuvosto vahvistaa liikelaitoksen tilinpäätöksen. Valtioneuvosto päättää sen perusteella voiton tuloutuksesta valtion tulo- ja menoarvioon sekä muista toimenpiteistä, joihin liikelaitoksen toiminnan ja taloudellisen tuloksen johdosta on tarpeen ryhtyä. Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa määräyksiä liikelaitosten voiton tuloutuksesta ennakkoon.
Liikelaitos antaa vuosittain valtioneuvostolle toiminnastaan kertomuksen.
6 luku Erinäiset säännökset
22 §Esiintyminen asianosaisena
Liikelaitos kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa, viranomaisissa ja toimituksissa valtion etua ja oikeutta kaikissa liikelaitosta koskevissa asioissa.
23 §Osakkuudet ja muut sitoumukset
Osakkeiden hankinnassa ja luovutuksessa liikelaitoksen on noudatettava valtioneuvoston antamia määräyksiä. Jos osakkeiden arvo on huomattava tai yhtiösuhdetta on muuten pidettävä merkittävänä, osakkeiden hankintaan samoin kuin luovutukseen on saatava valtioneuvoston lupa.
Mitä 1 momentissa on säädetty osakkeiden hankinnasta ja luovutuksesta, on vastaavasti sovellettava osakkuuteen tai jäsenyyteen muussa yhtiössä taikka yhteisössä sekä osallistumiseen sellaiseen muuhun yhteistoimintaan, josta liikelaitos saattaa joutua taloudelliseen vastuuseen.
Liikelaitos käyttää hallitsemiensa osakkeiden osalta osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia samoin kuin 2 momentissa tarkoitettuihin tekemiinsä sitoumuksiin liittyviä oikeuksia noudattaen valtioneuvoston antamia määräyksiä.
Liikelaitos ei saa antaa vakuutta vieraasta sitoumuksesta.
24 §Kiinteän omaisuuden luovutus
Liikelaitoksen hallinnassa olevan kiinteän omaisuuden luovuttaminen tapahtuu sen mukaan kuin valtion maaomaisuuden luovuttamisesta on erikseen säädetty.
25 §Eläkkeet sekä muut etuudet ja korvaukset
Liikelaitoksen henkilöstön eläkkeet ja muut henkilöstölle keskitetysti suoritettavat palvelussuhteesta johtuvat etuudet ja korvaukset samoin kuin palvelussuhteesta johtuvat henkilöstön omaisten perhe-eläkkeet maksetaan valtion tulo-ja menoarvioon otetuista määrärahoista sen mukaan kuin näistä etuuksista ja korvauksista on erikseen säädetty.
Liikelaitos maksaa valtion tulo- ja menoarvioon tuloutettavan eläkemaksun, jonka perusteet määrää valtioneuvosto. Muut 1 momentissa tarkoitetut etuudet ja korvaukset peritään liikelaitokselta sen mukaan kuin valtioneuvosto määrää.
26 §Toimivallan järjestely
Valtioneuvoston ratkaistaviin tämän lain 11§:n 1 momentin 1, 2 ja 7 kohdan ja vastaavin osin saman pykälän 2 momentin, 12§:n 2 momentin, 14§:n sekä 15§:n 3 momentin mukaan kuuluvat asiat voidaan laitoskohtaisessa laissa siirtää asianomaisen ministeriön ratkaistaviksi.
7 luku Siirtymäsäännökset ja voimaantulo
27 §Siirtymäsäännökset
Jos tätä lakia säädetään sovellettavaksi valtion laitoksena ennestään toimivaan liikelaitokseen, sen henkilöstö siirtyy laitoskohtaisen lain tullessa voimaan liikelaitoksen palvelukseen.
Liikelaitoksen aloittaessa toimintansa valtioneuvosto päättää eduskunnan valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä antaman valtuutuksen nojalla liikelaitoksen hallintaan siirrettävästä valtion omaisuudesta sekä siitä, mikä osa omaisuudesta merkitään liikelaitoksen peruspääomaksi, muuksi omaksi pääomaksi tai lainaehdoin annetuksi.
28 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.
Hallituksen esitys 137/86
Valtiovarainvaliok. miet. 107/86
Suuren valoik. miet. 268/86
Valtiovarainvaliok. miet. 9/87
Naantalissa 10 päivänä heinäkuuta 1987
Tasavallan presidentti Mauno KoivistoMinisteri Ulla Puolanne