573/1987

Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta aina kuudeksi vuodeksi.

Oikeus asettaa ehdokas presidentiksi on rekisteröidyllä puolueella, jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa kansanedustajain vaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja, taikka kahdellakymmenellätuhannella vaalioikeutetulla henkilöllä, jotka ovat sopineet yhteisen ehdokkaan asettamisesta. Puolueella on oikeus asettaa kuolleen tai pysyvästi estyneeksi tulleen presidenttiehdokkaansa sijaan uusi ehdokas.

Jos vain yksi ehdokas on asetettu, tulee hän ilman vaalia presidentiksi.

Milloin ehdokkaita on asetettu useampia kuin yksi, toimitetaan tammikuun viimeisenä sunnuntaina ja seuraavana maanantaina presidentin välitön vaali ja 301 valitsijamiehen vaalit. Näissä vaaleissa on vaalioikeutetuilla kummassakin yksi ääni. Jos presidentin vaalissa joku ehdokkaista saa enemmän kuin puolet äänioikeuttaan käyttäneiden äänistä, on hänet valittu presidentiksi. Muussa tapauksessa on presidentti valitsijamiesten valittava.

Milloin vaali on valitsijamiesten toimitettava, nämä kokoontuvat 15 päivänä helmikuuta pääministerin puheenjohdolla valitsemaan presidentin. Vaalissa voidaan äänestää niitä ehdokkaita, joiden valitsemiseksi tasavallan presidentiksi on valittu ainakin yksi valitsijamies. Jos näistä ehdokkaista joku on kuollut tai tullut pysyvästi estyneeksi, on hänen valitsijamiehellään oikeus ilmoittaa pääministerille ennen vaalin toimittamista uusi ehdokas.

Jos valitsijamiesten toimittamassa vaalissa, joka toimitetaan umpilipuin, joku ehdokas saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on hänet valittu. Muussa tapauksessa toimitetaan heti uusi vaali ja, jollei silloinkaan kukaan saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin uusi vaali niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka toisessa vaalissa ovat saaneet suurimmat äänimäärät. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee arpa.

Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi, lakkaa hänen edustajantoimensa. Valtion virassa oleva henkilö, joka valitaan presidentiksi, katsotaan virasta eronneeksi.

Vaalioikeudesta presidentin ja valitsijamiesten vaaleissa sekä vaalikelpoisuudesta valitsijamieheksi samoin kuin valitsijamiesten vaalien tavasta on voimassa, mitä vaalioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta sekä vaalien tavasta on kansanedustajain vaaleja varten säädetty. Tarkemmat säännökset presidenttiehdokkaiden ja valitsijamiesehdokkaiden asettamisesta sekä uuden presidenttiehdokkaan asettamisesta kuolleen tai pysyvästi estyneeksi tulleen ehdokkaan sijaan samoin kuin presidentin valitsemisessa noudatettavasta menettelystä annetaan lailla.

Presidentti astuu toimeensa valitsemista seuraavan maaliskuun 1 päivänä ja antaa silloin eduskunnan edessä seuraavan juhlallisen vakuutuksen:

''Minä N.N., jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani tulen vilpittömästi ja uskollisesti noudattamaan ja voimassa pitämään tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistämään Suomen kansan menestystä.''