Asetus sosiaalialan oppilaitoksista
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 499/1987
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lain (487/87) nojalla:
1 luku Yleisiä säännöksiä
1 §
Sosiaalialan oppilaitoksessa annetaan sosiaalialan ja siihen läheisesti liittyvien alojen ammatillista peruskoulutusta koulu- ja opistoasteella.
Oppilaitoksessa voidaan ammatillisen peruskoulutuksen ohella antaa kotitalousopetusta talouskoulussa.
Oppilaitoksessa voidaan lisäksi järjestää alan ammatillista lisäkoulutusta ja muuta koulutustoimintaa.
Oppilaitoksessa voidaan järjestää myös palvelu- ja työtoimintaa.
2 luku Ylläpitäminen
2 §
Sosiaalialan oppilaitoksen ylläpitäjänä voi olla kunta tai kuntainliitto taikka rekisteröity suomalainen yhteisö tai säätiö.
Oppilaitoksen ylläpitämislupaa haettaessa on selvitettävä:
ylläpitäjän nimi ja kotipaikka;
oppilaitoksen nimi ja sijaintipaikka;
opetuskieli;
oppilaitoksen tarpeellisuus ja koulutustehtävä;
opetus- ja muut tilat;
arvio perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma; sekä
oppilaitoksen toiminnan aloittamisaika.
Kun hakijana on kuntainliitto, on hakemukseen lisäksi liitettävä kuntainliiton perussääntö. Milloin hakijana on yhteisö tai säätiö, tulee sen esittää selvitys yhteisön merkitsemisestä asianomaiseen rekisteriin sekä yhtiöjärjestys tai säännöt.
3 §
Jos oppilaitoksen koulutustehtävää olennaisesti muutetaan tai oppilaitos lakkautetaan, on soveltuvin osin noudatettava, mitä 2§:ssä on säädetty.
Jos oppilaitoksen toimintaa aiotaan oleellisesti supistaa tai oppilaitos lakkauttaa, on hakemukseen tai ammattikasvatushallituksen esitykseen liitettävä selvitys siitä, miten keskeneräinen opetus saatetaan loppuun, ja selvitys omaisuudesta, jonka hankkimiseen on myönnetty valtionosuutta tai -avustusta.
Luvan oppilaitoksen linjajaon muuttamiseen sen koulutustehtävän rajoissa antaa lääninhallitus silloin, kun muutos on luonteeltaan alueellinen. Luonteeltaan valtakunnalliseen tai lisäkustannuksiltaan merkittävään muutokseen antaa luvan ammattikasvatushallitus. Opetusministeriö päättää tarvittaessa toimivallan jaosta.
Oppilaitoksen järjestämän peruskoulutuksen pohjakoulutusvaatimuksen muuttamisesta päättää lääninhallitus.
4 §
Jos oppilaitos aiotaan luovuttaa uudelle omistajalle tai oppilaitoksia yhdistää, on soveltuvin osin noudatettava, mitä 2§:ssä on säädetty. Samalla on esitettävä selvitys luovutettavan tai yhdistettävän oppilaitoksen omaisuudesta ja sen luovutusehdoista, omistusoikeuden siirtymisen ajankohdasta sekä henkilöstön aseman järjestämisestä.
3 luku Hallinto
5 §
Sosiaalialan oppilaitoksen ylläpitäjä valitsee johtokunnan jäsenet ja varajäsenet enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ylläpitäjä nimeää valituista johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Rehtorilla on oikeus olla läsnä johtokunnan kokouksessa ja käyttää siinä puhevaltaa.
Opettajien, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajat ja varaedustajat valitaan kokouksissa, jotka rehtori kutsuu koolle, siten kuin johtosäännössä tarvittaessa määrätään. Opiskelijoiden edustajat ja varaedustajat valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan, muut johtokunnan toimikaudeksi.
6 §
Johtokunta käsittelee oppilaitoksen yleistä hallintoa, omaisuuden ja talouden hoitoa sekä opetusta ja muuta toimintaa koskevia kysymyksiä.
Edellä 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa johtokunnan tulee:
valvoa, että oppilaitoksessa annettava opetus vastaa yhteiskunnan ja työelämän vaatimuksia, sekä muutoinkin edistää oppilaitoksen toimintaa;
seurata alan kehitystä ja oppilaitoksesta valmistuvien työhön sijoittumista;
valvoa ja vastata, että oppilaitoksen hallintoa, opetusta ja taloutta sekä muuta toimintaa hoidetaan säännösten ja määräysten mukaisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla;
hyväksyä vuosittain oppilaitoksen toimintasuunnitelma sekä laatia tulo- ja menoarvioehdotus;
päättää oppilaitoksen työjärjestyksestä ja opettajien työnjaosta, jollei sitä ole johtosäännössä määrätty rehtorin tehtäväksi;
valvoa, että oppilaitoksen opetus- ja työtiloja, opetus- ja työvälineitä sekä raaka- ja tarveaineita hoidetaan huolellisesti ja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti;
antaa oppilaitostoimikuntaa tai opettajia, muuta henkilökuntaa ja opiskelijoita kuultuaan oppilaitoksen ja oppilasasuntolan järjestyssäännöt;
antaa viranomaisille niiden pyytämät lausunnot ja tehdä esityksiä oppilaitoksen toiminnan muutoksiksi ja muuksi kehittämiseksi;
ottaa rehtori, lehtorit, aikuiskoulutusosaston johtaja, tuntiopettajat ja muu henkilökunta sekä myöntää heille vapautusta virasta, toimesta tai tehtävästä ja ero, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty; sekä
käsitellä ne muut asiat, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai asian laadun mukaan kuuluvat johtokunnalle.
7 §
Yksityisen oppilaitoksen johtokunta kokoontuu päättäminään aikoina tai milloin puheenjohtaja, rehtori taikka vähintään kolme johtokunnan jäsentä katsoo kokouksen tarpeelliseksi. Kokouskutsu jäsenille ja edustajille toimitetaan johtokunnan päättämällä tavalla.
Yksityisen oppilaitoksen johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Johtokunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa ja kurinpitoasioissa rangaistuksesta vapauttamista tai lievempää rangaistusta kannattava mielipide.
Kunnallisen oppilaitoksen johtokunnan kokoontumisesta, päätösvaltaisuudesta ja päätöksenteosta on voimassa, mitä niistä on kunnallislaissa (953/76) säädetty.
8 §
Oppilaitoksessa voi olla yksi tai useampia neuvottelukuntia.
Neuvottelukuntaan valitaan oppilaitosta, opettajakuntaa, alan keskeisimpiä työmarkkinajärjestöjä ja oppilaitoksen kehittämisen muuta asiantuntemusta edustavista henkilöistä enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan enintään kymmenen jäsentä, joista nimetään puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.
Neuvottelukunta voi jakaantua jaostoihin. Jaostoon nimetään puheenjohtaja ja enintään neljä jäsentä. Jaostoon voidaan valita jäseniksi myös neuvottelukuntaan kuulumattomia henkilöitä.
Kahden tai useamman oppilaitoksen kesken voidaan sopia myös yhteisestä neuvottelukunnasta, jossa on 2 momentissa tarkoitettu oppilaitoksen ja opettajien edustus kustakin oppilaitoksesta.
9 §
Opettajakunnan tulee:
suunnitella ja edistää oppilaitoksen opetusta ja kasvatusta;
edistää oppilaitoksen opettajien yhteistoimintaa;
päättää opiskelijoille todistukseen annettavista arvosanoista;
tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja opetussuunnitelmista ja opetusjärjestelyistä sekä oppimateriaalista, opetusväline-, kalusto- ja kirjastohankinnoista ja muista oppilaitosta koskevista asioista; sekä
käsitellä ne muut asiat, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai muiden määräysten mukaan kuuluvat opettajakunnalle.
Opettajakunnan kokoonkutsujana ja puheenjohtajana toimii rehtori tai, milloin hän on estynyt, hänen sijaisensa. Opettajakunta valitsee keskuudestaan sihteerin.
Opettajakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa.
Mitä tässä pykälässä on säädetty opettajakunnasta, on soveltuvin osin voimassa myös sen jaostosta.
10 §
Rehtori vastaa oppilaitoksen toiminnasta ja taloudesta.
Rehtorin tulee:
suunnitella, johtaa ja valvoa oppilaitoksen toimintaa sekä vastata yleisestä järjestyksestä;
seurata ja valvoa, että opettajat hoitavat asianmukaisesti opetuksen ja muut heille kuuluvat tehtävät;
valmistella opettajia kuultuaan oppilaitoksen työjärjestys ja opettajien työnjako;
edistää yhteistyössä opettajien kanssa opiskelijoiden työhön sijoittumista sen mukaan kuin johtosäännössä tarvittaessa määrätään;
valvoa, että oppilaitoksen taloutta hoidetaan säännösten ja määräysten mukaan;
määrätä toimisto- ja muun henkilökunnan tehtävät sekä valvoa näiden tehtävien suorittamista, jollei niitä ole johtosäännössä määrätty muun viran tai toimen haltijan tehtäväksi;
osallistua työnantajan määräämään lisäkoulutukseen;
panna täytäntöön johtokunnan ja opettajakunnan päätökset; sekä
suorittaa ne muut tehtävät, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai asian laadun mukaan kuuluvat rehtorille.
Rehtorin on oppilaitoksen toiminnan suunnittelussa otettava huomioon yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvan kehityksen opetukselle asettamat muutostarpeet. Tässä tarkoituksessa rehtorin on pyrittävä ylläpitämään ja edistämään oppilaitoksen yhteyksiä työelämään, julkiseen hallintoon ja muihin oppilaitoksiin.
11 §
Jollei oppilaitokseen ole perustettu rehtorin virkaa tai tointa, valitaan joku oppilaitoksen vakinaisista opettajista rehtoriksi enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Oppilaitokseen valitaan niin ikään neljäksi vuodeksi kerrallaan opettajakunnan keskuudesta vararehtori, joka rehtorin estyneenä ollessa hoitaa hänen tehtävänsä.
Rehtorin ja vararehtorin määrää johtokunta. Ennen rehtorin tai vararehtorin valitsemista on opettajakunnalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Rehtorille ja vararehtorille annettu määräys voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä.
12 §
Johtokunta voi opetusministeriön määräämien yleisten perusteiden mukaisesti määrätä opettajakunnan keskuudesta enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan osastonjohtajan, jonka tehtävänä on oman opetustyönsä lisäksi osaston johtaminen ja sen opetuksen suunnittelu, järjestely ja kehittäminen sekä yhteydenpito alan työelämään siten kuin johtosäännössä tarvittaessa määrätään. Ennen osastonjohtajan valintaa on osaston opettajille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
13 §
Oppilaskunnan tulee:
hyväksyä itselleen oppilaskunnan säännöt ja esittää ne johtokunnan vahvistettaviksi;
edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa sekä järjestää tarvittaessa harrastus- ja kulttuuritoimintaa;
tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja oppilaitosta koskevissa asioissa; sekä
käsitellä ne muut asiat, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai muiden määräysten mukaan kuuluvat oppilaskunnalle.
Oppilaskunta voi oppilaitoksen opetuksen kehittämiseksi tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja opetussuunnitelmista ja opetusjärjestelyistä sekä oppimateriaalista, opetusväline-, kalusto- ja kirjastohankinnoista.
Oppilaitoksen tulee osoittaa oppilaskunnan toimintaa varten tarpeelliset tilat.
14 §
Oppilaitoksessa voi olla oppilaitostoimikunta.
Oppilaitostoimikuntaan valitsevat keskuudestaan opettajakunta, muu henkilökunta ja opiskelijat kukin vähintään kaksi ja enintään neljä jäsentä ja kullekin heistä varajäsenen. Oppilaitostoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä ottaa itselleen sihteerin. Oppilaitostoimikunnan koosta, toimikaudesta ja valinnasta määrätään johtosäännössä.
Oppilaitostoimikunnan tulee:
edistää opettajien, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä;
tehdä esityksiä ja antaa pyydettäessä lausuntoja oppilaitosta koskevissa asioissa; sekä
käsitellä ne muut asiat, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai muiden määräysten mukaan kuuluvat oppilaitostoimikunnalle.
Oppilaitostoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Oppilaitostoimikunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa.
15 §
Oppilaitoksen johtosäännöstä tulee käydä selville:
ylläpitäjän nimi ja kotipaikka;
oppilaitoksen nimi ja sijaintipaikka;
opetuskieli;
oppilaitoksen koulutustehtävä;
tarpeelliset määräykset oppilaitoksen hallintoelimistä;
tarpeelliset oppilaitoksen henkilöstöhallintoa ja oppilaitoksen toiminnan muuta järjestelyä koskevat määräykset, mikäli niistä ei ole muualla erikseen säädetty tai määrätty; sekä
muut lain tai asetuksen nojalla taikka asian laadun mukaan johtosäännössä määrättävät asiat.
Yksityisen oppilaitoksen johtosäännön hyväksyy johtokunta ja vahvistaa lääninhallitus.
4 luku Työaika ja opetus
16 §
Sosiaalialan oppilaitoksen lukuvuosi jakaantuu syys- ja kevätlukukauteen.
17 §
Lukuvuoden tulee sisältää vähintään 190 työpäivää.
Oppilaitoksen työpäiväksi luetaan opetussuunnitelman ja työjärjestyksen mukainen päivä sekä muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä.
Oppitunnin pituudesta määrätään johtosäännössä.
18 §
Opetussuunnitelman valtakunnallisista perusteista tulee käydä ilmi koulutuksen tavoitteet, lukusuunnitelma, oppimäärät ja kurssit keskeisine tavoitteineen, opetusjärjestelyjen perusteet sekä alueellinen ja paikallinen liikkumavara.
Oppilaitoskohtaisesta opetussuunnitelmasta päättää 1 momentissa tarkoitettujen valtakunnallisten perusteiden mukaisesti johtokunta opettajakuntaa kuultuaan.
Opetussuunnitelmaan voi sisältyä oppilaitoksen valvonnan tai seurannan alaisena järjestettyä käytännöllistä opetusta sosiaalihuollon tai terveydenhuollon toimintayksiköissä taikka muissa vastaavissa paikoissa.
19 §
Opiskelijoiden opintojen ja muuta ohjausta varten oppilaitoksessa järjestetään oppilaanohjausta.
Opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneille tai muusta syystä sitä tarvitseville opiskelijoille voidaan opiskelijan suostumuksella antaa tukiopetusta.
Opetusministeriö päättää tarvittaessa oppilaanohjauksen ja tukiopetuksen yleisistä perusteista.
20 §
Oppikirjat hyväksyy ammattikasvatushallitus. Muusta opetussuunnitelman perusteisiin liittyvästä oppimateriaalista ja opetusvälineistä ammattikasvatushallitus antaa tarvittaessa määräyksiä ja ohjeita.
21 §
Opetusryhmässä tulee olla vähintään 15 opiskelijaa, käytännöllisessä opetuksessa kuitenkin 8-20 opiskelijaa, jollei lääninhallitus erityisestä syystä myönnä tästä poikkeusta. Opetusryhmän muodostamisen perusteista päättää tarvittaessa tarkemmin opetusministeriö.
22 §
Oppilaitoksessa voidaan suorittaa kodinhoitajan, kehitysvammaistenhoitajan, päivähoitajan, sosiaaliohjaajan, kehitysvammaistenohjaajan, sosiaalikasvattajan ja diakonin tutkinnot. Oppilaitoksessa suoritettavista muista tutkinnoista päättää tarvittaessa ammattikasvatushallitus.
5 luku Opiskelijat
23 §
Sosiaalialan oppilaitokseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut peruskoulun oppimäärän tai muutoin hankkinut vastaavat tiedot. Muu kuin edellä tarkoitettu oppivelvollisuusiän sivuuttanut henkilö voidaan ottaa opiskelijaksi muutoin vapaaksi jäävälle paikalle.
Ylioppilaspohjaiseen koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon tai lukion oppimäärän taikka ammattikasvatushallituksen hyväksymän muun vastaavan koulutuksen.
Erikoistumislinjalle voidaan ottaa opiskelijaksi myös muu kuin peruslinjan yleisjakson suorittanut henkilö siten kuin siitä on erikseen säädetty.
Opiskelijaksi pääsemiseksi vaaditaan sellainen terveys, joka ei ole esteenä alan tehtävissä toimimiselle ja vähintään 17 vuoden ikä.
24 §
Opiskelijat valitaan aikaisemmissa opinnoissa menestymisen, koulutusmotivaation, koulutustarpeen ja työkokemuksen sekä niihin verrattavien seikkojen perusteella sen mukaan kuin valtioneuvosto tarvittaessa tarkemmin määrää. Ammattikasvatushallitus päättää opiskelijoiden valintajärjestyksen perusteista sekä mahdollisten pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä.
Ehdotuksen opiskelijoiden valinnasta tekee oppilaitoksen opettajakunta tai sen jaosto saatuaan, milloin valinta suoritetaan yhteisvalintajärjestelmän avulla, läänin oppilasvalintalautakunnan ehdotuksen. Opiskelijat ottaa johtokunta, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.
Jos opiskelijan oppilaitokseen ottamista koskeva päätös on virheellinen, lääninhallitus voi määrätä, että opiskelija otettava oppilaitokseen.
25 §
Opiskelijan tulee osallistua opetukseen kaikissa pakollisissa aineissa ja valitsemissaan muissa aineissa. Opiskelijan aikaisemmin hankkiman koulutuksen perusteella tai muusta erityisestä syystä rehtori voi vapauttaa opiskelijan opetukseen osallistumisesta ja oppimäärän tai kurssin suorittamisesta.
Opiskelijalla on raskauden ja synnytyksen vuoksi tai muusta pakottavasta syystä oikeus koulunkäynnin tilapäiseen keskeyttämiseen. Opiskelija voi kuitenkin keskeytyksen aikana osallistua kirjallisiin kokeisiin.
26 §
Opiskelijan hyväksytyt suoritukset arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä (5), hyvä (4-3) ja tyydyttävä (2-1). Jollei opiskelija ole saavuttanut vähintään arvosanaa tyydyttävä, tehdään todistukseen merkintä vain kyseisen aineen opetukseen osallistumisesta arvosanatta. Käytännöllisessä opetuksessa työpaikalla tehdään todistukseen merkintä hyväksytystä osallistumisesta mainittuun opetukseen.
Päättötodistuksen saamiseksi vaaditaan, että opiskelija koulutukseen kuuluvissa aineissa on saanut vähintään arvosanan tyydyttävä.
Opiskelijalla, joka ei ole saavuttanut arvosanaa jossakin oppimäärässä tai kurssissa taikka joka haluaa korottaa oppimäärässä saamaansa arvosanaa, on oikeus uusintakokeeseen oppilaitoksen määrääminä aikoina.
Tarkempia ohjeita oppilasarvioinnista ja luokalta siirtämisestä sekä uusintakokeista ja todistuksista antaa tarvittaessa ammattikasvatushallitus.
27 §
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta häneen.
Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai, milloin kysymys on todistukseen annetusta arvosanasta, opettajakunnalta. Opettajan tekemään päätökseen tyytymätön voi saattaa asian rehtorin käsiteltäväksi. Rehtori päättää oikaisupyynnön käsittelyn siirtämisestä opettajakunnan päätettäväksi.
Jos opiskelijan suoritusten arviointia tai luokalta siirtämistä koskeva päätös on ilmeisesti virheellinen, lääninhallitus voi velvoittaa opettajakunnan toimittamaan uuden arvioinnin.
28 §
Opiskelijaa, joka rikkoo oppilaitoksen järjestyssääntöä, voi rehtori rangaista antamalla hänelle muistutuksen.
Milloin rehtori ei katso muistutusta riittäväksi, on asia saatettava johtokunnan käsiteltäväksi. Johtokunta voi opiskelijaa ja hänen huoltajaansa sekä opettajakuntaa kuultuaan antaa opiskelijalle varoituksen tai erottaa hänet oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.
Opiskelijan saama rangaistus on saatettava hänen huoltajansa tietoon.
Johtokunta voi päättää, että oppilaitoksesta määräajaksi erotetulla opiskelijalla on oikeus osallistua sanottuna aikana kirjallisiin kokeisiin.
29 §
Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.
Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen seikan nojalla, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta joka voi aiheuttaa kurinpidollisen rankaisemisen.
Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle samasta syystä saa määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi, jos se opiskelijan tekemään rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.
Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, voi johtokunta pidättää hänet koulunkäynnistä, mikäli se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. Päätöksestä on ilmoitettava ammattikasvatushallitukselle. Päätös voidaan heti panna täytäntöön, jollei ammattikasvatushallitus sitä kiellä.
30 §
Opiskelijalta, joka ei noudata oppilasasuntolan järjestyssääntöjä, voi rehtori evätä määräajaksi, enintään kuukaudeksi, ja johtokunta kuukautta pidemmäksi ajaksi tai kokonaan asumisen oppilasasuntolassa. Ennen päätöksen tekemistä on opiskelijalle ja hänen huoltajalleen varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
6 luku Virat ja toimet sekä henkilöstö
31 §
Kunnallisessa sosiaalialan oppilaitoksessa voi olla rehtorin virka ja lehtorin virkoja. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia sekä tarpeellisia muita virkoja, tilapäisiä viranhaltijoita ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.
Yksityisessä oppilaitoksessa voi olla rehtorin toimi ja lehtorin toimia. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla tuntiopettajia ja muuta tarpeellista työsopimussuhteista henkilökuntaa.
32 §
Rehtorin ja opettajan viran tai toimen haltijalta sekä tuntiopettajalta vaaditaan sellainen terveys, joka ei ole esteenä opettajan tehtävissä toimimiselle.
33 §
Rehtorin ja opettajan viran tai toimen haltijalta vaaditaan, että hän on joko saanut oppilaitoksen opetuskielellä koulusivistyksensä sekä, jos kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, sillä kielellä suorittanut kirjallisen kypsyysnäytteen, tai suorittanut opettajankoulutuksen oppilaitoksen opetuskielellä taikka osoittanut täydellisesti hallitsevansa koulun opetuskielen sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty.
Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kielitaito kuin viran tai toimen haltijalta.
34 §
Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena rehtorin virkaan tai toimeen vaaditaan sosiaalialan oppilaitoksen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun lehtorin kelpoisuus. Lisäksi rehtorilta vaaditaan, että hän on toiminut sosiaalialan oppilaitoksen päätoimisena opettajana vähintään kolme vuotta. Rehtorin viran tai toimen haltijalta vaaditaan myös, että hän on suorittanut ammattikasvatushallinnon tutkinnon.
Muihin virkoihin tai toimiin vaaditaan:
lehtorilta (yhteiskuntatieteelliset, kasvatustieteelliset, psykologiset ja teologiset aineet) virkaan tai toimeen soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja siinä tai erillisinä yhdessä virkaan tai toimeen kuuluvassa aineessa vähintään 55 opintoviikon ja muussa virkaan tai toimeen kuuluvassa aineessa vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinnot sekä vähintään kahden vuoden käytännön kokemus sosiaalihuollossa tai vastaavalla alalla tutkinnon jälkeen;
lehtorilta (terveydenhuolto) sairaanhoidon opettajan tutkinto tai terveydenhuollon opettajankoulutusohjelman mukaan suoritettu terveydenhuollon kandidaatin tutkinto sekä vähintään kahden vuoden käytännön kokemus terveydenhuollon opistoasteen tutkintoa edellyttävissä tehtävissä;
lehtorin (kotitalouden hoito) virkaan tai toimeen soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja siinä tai erillisinä vähintään 55 opintoviikon laajuiset opinnot soveltuvalla tieteenalalla, tai kotitalousopettajan tutkinto;
lehtorilta (kehitysvammaisten työ-, leikki- ja harrastustoiminnan ohjaus) kehitysvammahuollon ohjaajan tutkinto tai sitä vastaava aikaisempi tutkinto ja vähintään kahden vuoden käytännön kokemus vastaavalla alalla tutkinnon jälkeen;
lehtorilta (äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, kansalaistieto, matematiikka, fysiikka, kemia ja tietotekniikka) virkaan tai toimeen soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja siinä tai erillisinä yhdessä virkaan tai toimeen kuuluvassa aineessa vähintään 55 opintoviikon ja muussa virkaan tai toimeen kuuluvassa aineessa vähintään 35 opintoviikon laajuiset opetettavan aineen opinnot;
lehtorilta (liikunta ja terveystieto) virkaan tai toimeen soveltuva liikuntatieteiden kandidaatin tai liikuntakasvatuksen kandidaatin taikka voimistelunopettajan tutkinto; sekä
lehtorilta (taide- ja ympäristökasvatus sekä ilmaisu- ja virikeaineet) virkaan tai toimeen soveltuva korkeakoulututkinto tai opistoasteen tutkinto.
Jos viran tai toimen haltijalta edellytetään kelpoisuusvaatimuksena opintoja soveltuvalla tieteenalalla, ammattikasvatushallitus päättää tarvittaessa siitä, mikä on soveltuva tieteenala.
Opettajan virkaan tai toimeen vaaditaan lisäksi opetusministeriön hyväksymä opettajankoulutus.
Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kelpoisuus kuin viran tai toimen haltijalta.
35 §
Rehtorin ja vararehtorin palkkauksen perusteista, opetusvelvollisuudesta ja työajasta sekä osastonjohtajan opetusvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.
Opettajan viran tai toimen haltijan opetus- ja työvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.
Milloin opetuksen järjestäminen vaatii, voi johtokunta velvoittaa opettajan ottamaan ylitunteja. Ylituntien enimmäismäärästä on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.
36 §
Opettajien työnjaossa vahvistettujen oppituntien pitämisen ja siihen liittyvien tehtävien lisäksi päätoimisen opettajan tulee:
osallistua oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen, opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun sekä muutoinkin seurata alansa kehitystä;
kehittää opetustaan siten, että se vastaa hänen opetusalansa ja työelämän kehitystä;
valvoa palvelu- ja työtoiminnan tarkoituksenmukaisuutta sekä opetusvälineiden ja muun kaluston hoitoa;
avustaa rehtoria opiskelijavalintaan kuuluvissa tehtävissä ja todistusten antamisessa sekä vuosikertomuksen ja työjärjestyksen laatimisessa;
toimia luokanvalvojana ja suorittaa oppilaitoksen toimintaan kuuluvia suunnittelu-, valvonta- ja muita tehtäviä samoin kuin osallistua opetussuunnitelman mukaisen työpaikalla tapahtuvan käytännöllisen opetuksen järjestämiseen sen mukaan kuin rehtori määrää;
osallistua työnantajan määräämään ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen vähintään viiden päivän ajan lukuvuodessa ammattikasvatushallituksen antamien ohjeiden mukaisesti sekä perehtyä työelämään; sekä
suorittaa oppilaitoksen toimintaan liittyviä muita tehtäviä sen mukaan kuin rehtori määrää.
7 luku Ammatillinen erityisopetus
37 §
Erityisopetusta annetaan opiskelijalle, joka vamman tai muun siihen rinnastettavan syyn takia tarvitsee sosiaalialan oppilaitoksessa erityisiä opetus-, oppilaanohjaus- tai oppilashuoltopalveluja.
38 §
Erityisopetuksessa on opetus mukautettava siten, että opiskelija saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa.
Oppilaitoksen tulee järjestää erityisopetusta sitä tarvitseville samassa opetusryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa.
Opetusministeriö päättää tarvittaessa erityisopetuksen tarvitsemien erityisjärjestelyjen yleisistä perusteista.
8 luku Ammatillinen aikuiskoulutus
39 §
Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen sekä jatkolinjoina annettavan ja muun pitempikestoisen lisäkoulutuksen järjestämiseen sosiaalialan oppilaitoksessa antaa luvan ammattikasvatushallitus.
Lyhytkestoisen lisäkoulutuksen ja muun koulutustoiminnan järjestämisestä oppilaitos laatii vuosittain kurssiohjelman.
40 §
Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmista on soveltuvin osin voimassa, mitä 18§:ssä on säädetty, ottaen huomioon, että työaika ja opetus sekä opetusmenetelmät on sovitettava työssä olevien tai työkokemusta omaavien opiskelijoiden tarpeisiin.
Jatkolinjoina annettavan ja muun pitempikestoisen lisäkoulutuksen opetussuunnitelmista on soveltuvin osin voimassa, mitä 18§:ssä on säädetty. Lyhytkestoisen koulutuksen ja muun koulutustoiminnan opetussuunnitelmista päättää johtokunta.
Koulutusta voidaan järjestää myös ilta- ja etäopetuksena.
41 §
Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksipääsyvaatimuksista päättää ammattikasvatushallitus ottaen soveltuvin osin huomioon, mitä 23§:ssä on säädetty. Oppilaitoksessa järjestettävän lisäkoulutuksen ja kurssien pääsyvaatimuksista päättää tarvittaessa ammattikasvatushallitus.
Yksityisopiskelijaksi pääsemiseksi vaaditaan soveltuvin osin, mitä 23 §:ssä on säädetty. Lisäksi hakijalta vaaditaan vähintään 25 vuoden ikä ja vähintään kahden vuoden hyväksyttävä työkokemus, jollei lääninhallitus erityisestä syystä myönnä niistä poikkeusta.
Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen oppilasarvioinnista on soveltuvin osin voimassa, mitä 26§:ssä on säädetty. Ammatillisen lisäkoulutuksen oppilasarvioinnista antaa ammattikasvatushallitus tarvittaessa ohjeita.
42 §
Aikuiskoulutuksena järjestettävää ammatillista koulutusta varten oppilaitoksessa voi olla aikuiskoulutusosasto. Saman ylläpitäjän oppilaitoksilla voi olla yhteinen aikuiskoulutusosasto.
Milloin oppilaitoksessa on aikuiskoulutusosasto, siinä voi olla aikuiskoulutusosaston johtajan virka tai toimi, johon vaaditaan 34§:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu lehtorin kelpoisuus. Yhteisen aikuiskoulutusosaston johtajan virkaan tai toimeen on kelpoinen henkilö, jolla on mainittu kelpoisuus johonkin 1 momentissa tarkoitetuista oppilaitoksista.
Aikuiskoulutusosaston johtajan tulee opetustehtävien lisäksi vastata rehtorin alaisena oppilaitoksen aikuiskoulutuksesta.
Aikuiskoulutusosaston johtajan viran tai toimen haltijan opetus- ja työvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.
9 luku Kiinteistö ja irtaimisto
43 §
Sosiaalialan oppilaitoksen kiinteistöä, huoneistoa tai irtaimistoa saadaan korvauksetta tai kohtuullisesta korvauksesta käyttää muihin kuin oppilaitoksen omiin tarpeisiin, mikäli siitä ei aiheudu sanottavaa haittaa oppilaitoksen toiminnalle. Asiasta päättää johtokunta, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.
10 luku Erinäisiä säännöksiä
44 §
Sosiaalialan oppilaitoksessa, jossa järjestetään toiseen oppilaitosmuotoon kuuluvaa koulutusta, [1] ja yhdistetyssä oppilaitoksessa on työajasta ja opetuksesta, opiskelijoista sekä viroista ja toimista sekä henkilöstöstä soveltuvin osin voimassa, mitä asianomaisesta oppilaitosmuodosta on säädetty tai määrätty.
Yhdistetyn oppilaitoksen rehtorin virkaan tai toimeen on kelpoinen henkilö, jolla on rehtorin kelpoisuus johonkin yhdistetyistä oppilaitoksista.
45 §
Opiskelija ei saa luvatta ilmaista, mitä hän työpaikalla tapahtuvassa käytännöllisessä opetuksessa ollessaan on saanut tietää, jos asia on sen laadun vuoksi salassa pidettävä.
46 §
Oppilaitos voi järjestää ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi tarpeellista kokeilua ammattikasvatushallituksen hyväksymän kokeiluohjelman mukaisesti. Kokeilussa voidaan poiketa koulutusrakennetta, koulutuspituutta, työaikaa ja opetusryhmiä koskevista ammatillisista oppilaitoksista annetun lain (487/87) ja tämän asetuksen säännöksistä sekä niiden nojalla annetuista tai keskiasteen koulutuksen kehittämisestä annetun lain (474/78) 9§:ssä tarkoitetun kehittämisohjelman määräyksistä.
Opetusministeriö voi, milloin kokeilulla on yleistä merkitystä ammatillisen koulutuksen kehittämiselle, päättää, että kokeilusta aiheutuvista lisätehtävistä suoritetaan korvausta ja määrätä korvausten kokonaismäärän perusteet.
47 §
Johtokunnan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta, jos päätös koskee:
viran tai toimen väliaikaisen hoitajan, viransijaisen taikka tuntiopettajan ottamista;
vararehtorin tai osastonjohtajan valintaa;
oppilaitoksen tai oppilasasuntolan järjestyssääntöjä taikka oppilaskunnan sääntöjen vahvistamista;
kiinteistön tai irtaimiston käyttöä;
opiskelijaksi ottamista;
opiskelijalle annettua varoitusta tai koulunkäynnistä pidättämistä; taikka
oppilaitoskohtaista opetussuunnitelmaa tai muuta opetuksen järjestelyä.
Opiskelijan määräaikaista erottamista tai oppilasasuntolassa asumisen epäämistä koskevasta johtokunnan päätöksestä saavat sekä opiskelija että hänen huoltajansa valittaa kirjallisesti ammattikasvatushallitukselle neljäntoista päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.
Mitä 1 momentissa on säädetty, on voimassa myös kuntainliiton liittohallituksen päätöksestä silloin, kun liittohallitus toimii oppilaitoksen johtokuntana.
48 §
Ammattikasvatushallituksen päätökseen, jolla on ratkaistu johtokunnan päätöksestä tehty valitus, ei saa hakea muutosta valittamalla.
49 §
Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa opetusministeriö.
11 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
50 §
Tämä asetus tulee 51 §:n 2 momentissa säädetyin poikkeuksin voimaan 1 päivänä elokuuta 1987 ja sillä kumotaan kunnallisesta kodinhoitoavusta 16 päivänä joulukuuta 1966 annetun asetuksen (675/66) 9-17 ja 20-21§ siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja lisäyksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
51 §
Opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet ja oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat tulee laatia siten, että ne voidaan ottaa alkavilla luokilla käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 1989. Sitä ennen aloitettu koulutus on saatettava loppuun sille hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti.
Ennen elokuun 1 päivää 1988 aloitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen sovelletaan tämän asetuksen 4 luvun opetusta koskevien säännösten sijasta vastaavia aikaisempia säännöksiä.
52 §
Rehtori ja opettaja, joka on nimitetty virkaansa tai toimeensa ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka on täyttänyt aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, on edelleen kelpoinen virkaansa tai toimeensa ja voi tämän asetuksen säännösten estämättä tulla nimitetyksi toiseen vastaavaan virkaan tai toimeen. Niin ikään päätoiminen tuntiopettaja, joka on otettu tehtäväänsä ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka on täyttänyt silloin voimassa olleet vastaavaan opettajan virkaan tai toimeen edellytetyt kelpoisuusvaatimukset, säilyttää tämän kelpoisuutensa ja voi tämän asetuksen säännösten estämättä tulla nimitetyksi vastavaan tai lähinnä vastaavaan virkaan tai toimeen.
Sen estämättä mitä 34§:n 1 momentissa on säädetty voidaan rehtorin virkaan tai toimeen nimittää ennen 31 päivää heinäkuuta 1991 henkilö, jolla ei ole säädettyä opettajankoulutusta ja kokemusta opettajantehtävissä.
Lehtorin (tietotekniikka) virkaan tai toimeen on kelpoinen myös 34 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu lehtori, joka on suorittanut vuoden 1995 loppuun mennessä tietotekniikassa opetusministeriön määräämät lisäopinnot.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa ammatillisten oppilaitosten opettajankoulutuksen suorittanut henkilö, joka muutoin täyttää aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, säilyttää kelpoisuutensa tämäm asetuksen mukaisiin vastaaviin tai lähinnä vastaaviin virkoihin ja toimiin. Sama kelpoisuus on niin ikään niillä opettajankoulutuksen suorittavilla ja muutoin aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävillä henkilöillä, jotka tämän asetuksen voimaan tullessa ovat opettajankoulutuksessa tai ennen tämän asetuksen voimaantuloa on hyväksytty opettajankoulutukseen.
53 §
Joulukuun 31 päivään 1987 saakka noudatetaan tämän asetuksen säännöksistä ja aikaisemmista säännöksistä poiketen seuraavia säännöksiä:
virkojen, toimien ja tehtävirn nimet säilyvät tämän asetuksen 31§:n ja 42§:n 2 momentin säännösten estämättä entisinä;
virkojen, toimien ja tehtävien yleiset ja erityiset kelpoisuusvaatimukset ovat voimassa tässä asetuksessa säädetyn mukaisina siten, että milloin nimet 1 kohdan nojalla poikkeavat tässä asetuksessa olevista, sovelletaan nimeltään lähinnä vastaavien virkojen, toimien ja tehtävien kelpoisuusvaatimuksia; sekä
yksityisen oppilaitoksen opettajan tehtävässä olevan toimen haltijan sekä tuntiopettajan vapauttamisessa toimestaan samoin kuin kurinpidollisessa rankaisemisessa noudatetaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä kuitenkin niin, että asiasta päättää oppilaitoksen johtokunta ja muutoksenhausta ovat voimassa tämän asetuksen säännökset.
Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1987
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoOpetusministeri Pirjo Ala-Kapee
Alaviitteet
- 1.
Merkitty kohta oikaistu (v. 1990), alkuperäinen sanamuoto kuului:
toiseen oppilasmuotoon kuuluvaa koulutusta,