498/1987

Metsä- ja puutalousoppilaitoksessa annetaan metsä- ja puutalouden ammatillista peruskoulutusta koulu- ja opistoasteella sekä ammatillisella korkea-asteella.

Oppilaitoksessa voidaan lisäksi järjestää alan ammatillista lisäkoulutusta, metsätaloustuottajakoulutusta ja muuta koulutustoimintaa.

Oppilaitoksessa voidaan järjestää myös palvelu-, tutkimus- ja työtoimintaa.

Metsä- ja puutalousoppilaitoksia ylläpitää valtio.

Oppilaitosta perustettaessa on selvitettävä:

Jos oppilaitoksen koulutustehtävää olennaisesti muutetaan tai oppilaitos lakkautetaan, on soveltuvin osin noudatettava, mitä 2§:ssä on säädetty.

Luvan oppilaitoksen linjajaon muuttamiseen sen koulutustehtävän rajoissa antaa lääninhallitus silloin, kun muutos on luonteeltaan alueellinen. Luonteeltaan valtakunnalliseen tai lisäkustannuksiltaan merkittävään muutokseen antaa luvan ammattikasvatushallitus. Opetusministeriö päättää tarvittaessa toimivallan jaosta.

Oppilaitoksen järjestämän peruskoulutuksen pohjakoulutusvaatimuksen muuttamisesta päättää lääninhallitus.

Lääninhallitus valitsee metsä- ja puutalousoppilaitoksen johtokunnan jäsenet ja varajäsenet enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan sekä nimeää valituista johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Rehtorilla on oikeus olla läsnä johtokunnan kokouksessa ja käyttää siinä puhevaltaa.

Opettajien, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajat ja varaedustajat valitaan kokouksissa, jotka rehtori kutsuu koolle, siten kuin johtosäännössä tarvittaessa määrätään. Opiskelijoiden edustajat ja varaedustajat valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan, muut johtokunnan toimikaudeksi.

Johtokunnassa tulee oppilaitoksessa edustettuina olevien alojen työelämän asiantuntemus olla riittävästi edustettuna.

Johtokunta käsittelee oppilaitoksen yleistä hallintoa, omaisuuden ja talouden hoitoa sekä opetusta ja muuta toimintaa koskevia kysymyksiä.

Edellä 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa johtokunnan tulee:

Johtokunta kokoontuu päättäminään aikoina tai milloin puheenjohtaja, rehtori taikka vähintään kolme johtokunnan jäsentä katsoo kokouksen tarpeelliseksi. Kokouskutsu jäsenille ja edustajille toimitetaan johtokunnan päättämällä tavalla.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Johtokunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa ja kurinpitoasioissa rangaistuksesta vapauttamista tai lievempää rangaistusta kannattava mielipide.

Oppilaitoksessa voi olla yksi tai useampia neuvottelukuntia.

Neuvottelukuntaan valitaan oppilaitosta, opettajakuntaa, alan keskeisimpiä työmarkkinajärjestöjä ja oppilaitoksen kehittämisen muuta asiantuntemusta edustavista henkilöistä enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan enintään kymmenen jäsentä, joista nimetään puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

Neuvottelukunta voi jakaantua jaostoihin. Jaostoon nimetään puheenjohtaja ja enintään neljä jäsentä. Jaostoon voidaan valita jäseniksi myös neuvottelukuntaan kuulumattomia henkilöitä.

Kahden tai useamman oppilaitoksen kesken voidaan sopia myös yhteisestä neuvottelukunnasta, jossa on 2 momentissa tarkoitettu oppilaitoksen ja opettajien edustus kustakin oppilaitoksesta.

Opettajakunnan tulee:

Opettajakunnan kokoonkutsujana ja puheenjohtajana toimii rehtori tai, milloin hän on estynyt, hänen sijaisensa. Opettajakunta valitsee keskuudestaan sihteerin.

Opettajakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa.

Mitä tässä pykälässä on säädetty opettajakunnasta, on soveltuvin osin voimassa myös sen jaostosta.

Rehtori vastaa oppilaitoksen toiminnasta ja taloudesta.

Rehtorin tulee:

Rehtorin on oppilaitoksen toiminnan suunnittelussa otettava huomioon yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvan kehityksen opetukselle asettamat muutostarpeet. Tässä tarkoituksessa rehtorin on pyrittävä ylläpitämään ja edistämään oppilaitoksen yhteyksiä työelämään, julkiseen hallintoon ja muihin oppilaitoksiin.

Oppilaitokseen valitaan opettajakunnan keskuudesta enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan vararehtori, joka rehtorin estyneenä ollessa hoitaa hänen tehtävänsä.

Vararehtorin määrää johtokunta. Ennen vararehtorin valitsemista on opettajakunnalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Vararehtorille annettu määräys voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä.

Johtokunta voi opetusministeriön määräämien yleisten perusteiden mukaisesti määrätä opettajakunnan keskuudesta enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan osastonjohtajan, jonka tehtävänä on oman opetustyönsä lisäksi osaston johtaminen ja sen opetuksen suunnittelu, järjestely ja kehittäminen sekä yhteydenpito alan työelämään siten kuin johtosäännössä tarvittaessa määrätään. Ennen osastonjohtajan valintaa on osaston opettajille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Oppilaskunnan tulee:

Oppilaskunta voi oppilaitoksen opetuksen kehittämiseksi tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja opetussuunnitelmista ja opetusjärjestelyistä sekä opetusmateriaalista, opetusväline-, kalusto- ja kirjastohankinnoista.

Oppilaitoksen tulee osoittaa oppilaskunnan toimintaa varten tarpeelliset tilat.

Oppilaitoksessa voi olla oppilaitostoimikunta.

Oppilaitostoimikuntaan valitsevat keskuudestaan opettajakunta, muu henkilökunta ja opiskelijat kukin vähintään kaksi ja enintään neljä jäsentä ja kullekin heistä varajäsenen. Oppilaitostoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä ottaa itselleen sihteerin. Oppilaitostoimikunnan koosta, toimikaudesta ja valinnasta määrätään johtosäännössä.

Oppilaitostoimikunnan tulee:

Oppilaitostoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Oppilaitostoimikunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa.

Oppilaitoksen johtosäännöstä tulee käydä selville:

Johtosäännön hyväksyy johtokunta ja vahvistaa lääninhallitus.

Metsä- ja puutalousoppilaitoksen lukuvuosi jakaantuu syys- ja kevätlukukauteen. Lukuvuoteen voi lisäksi kuulua kesätyöjakso.

Lukuvuoden työpäivien määrästä päättää opetusministeriö.

Oppitunti kestää kuusikymmentä minuuttia. Oppituntiin, työnopetuksessa kuitenkin kahteen oppituntiin, sisältyy enintään viisitoista minuuttia kestävä välitunti. Opetukseen käytettävä aika ja välitunnit voidaan opetettavan aineen tai opetusmenetelmän vuoksi tai muusta erityisestä syystä työpäivää lyhentämättä järjestää toisinkin.

Ruokailutauko pidetään opetukseen käytettävää aikaa lyhentämättä, ja se kestää vähintään kolmekymmentä minuuttia.

Työpaikalla tapahtuvassa opetuksessa ja harjoittelussa voidaan poiketa oppilaitoksen työajoista.

Opetussuunnitelman valtakunnallisista perusteista tulee käydä ilmi koulutuksen tavoitteet, lukusuunnitelma, oppimäärät ja kurssit keskeisine tavoitteineen, opetusjärjestelyjen perusteet sekä alueellinen ja paikallinen liikkumavara.

Oppilaitoskohtaisesta opetussuunnitelmasta päättää 1 momentissa tarkoitettujen valtakunnallisten perusteiden mukaisesti johtokunta opettajakuntaa kuultuaan.

Opetussuunnitelmaan voi sisältyä oppilaitoksen valvonnan tai seurannan alaisena järjestettyä opetusta ja harjoittelua työpaikoilla.

Opiskelijoiden opintojen ja muuta ohjausta varten oppilaitoksessa järjestetään oppilaanohjausta.

Opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneille tai muusta syystä sitä tarvitseville opiskelijoille voidaan opiskelijan suostumuksella antaa tukiopetusta.

Opetusministeriö päättää tarvittaessa oppilaanohjauksen ja tukiopetuksen yleisistä perusteista.

Oppikirjat hyväksyy ammattikasvatushallitus. Muusta opetussuunnitelman perusteisiin liittyvästä oppimateriaalista ja opetusvälineistä ammattikasvatushallitus antaa tarvittaessa määräyksiä ja ohjeita.

Opetusryhmien muodostamisen perusteista päättää opetusministeriö.

Oppilaitoksessa voidaan suorittaa metsätalousteknikon, sahateollisuusteknikon, levyteollisuusteknikon, metsätalousinsinöörin ja puutalousinsinöörin tutkinnot. Oppilaitoksessa suoritettavista muista tutkinnoista päättää tarvittaessa ammattikasvatushallitus.

Metsä- ja puutalousoppilaitokseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut peruskoulun oppimäärän tai muutoin hankkinut vastaavat tiedot. Muu kuin edellä tarkoitettu oppivelvollisuusiän sivuuttanut henkilö voidaan ottaa opiskelijaksi muutoin vapaaksi jäävälle paikalle.

Ylioppilaspohjaiseen koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon tai lukion oppimäärän tai ammattikasvatushallituksen hyväksymän muun vastaavan koulutuksen.

Erikoistumislinjalle voidaan ottaa opiskelijaksi myös muu kuin peruslinjan yleisjakson suorittanut henkilö siten kuin siitä on erikseen säädetty.

Erikoistumislinjalle tai opintolinjalle, jonka opetus rakentuu suoritetulle ammatilliselle koulutukselle, voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, joka on hankkinut muun vastaavan ammattikasvatushallituksen hyväksymän koulutuksen tai työkokemuksen.

Opiskelijaksi pääsemiseksi vaaditaan sellainen terveys, joka ei ole esteenä asianomaisen alan tehtävissä toimimiselle.

Opiskelijat valitaan aikaisemmissa opinnoissa menestymisen, koulutusmotivaation, koulutustarpeen ja työkokemuksen sekä muiden niihin verrattavien seikkojen perusteella sen mukaan kuin valtioneuvosto tarvittaessa tarkemmin määrää. Ammattikasvatushallitus päättää opiskelijoiden valintajärjestyksen perusteista sekä mahdollisten pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä.

Ehdotuksen opiskelijoiden valinnasta tekee oppilaitoksen opettajakunta tai sen jaosto saatuaan, milloin valinta suoritetaan yhteisvalintajärjestelmän avulla, läänin oppilasvalintalautakunnan ehdotuksen. Opiskelijat ottaa johtokunta, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.

Jos opiskelijan oppilaitokseen ottamista koskeva päätös on virheellinen, lääninhallitus voi määrätä, että opiskelija on otettava oppilaitokseen.

Opiskelijan tulee osallistua opetukseen kaikissa pakollisissa aineissa ja valitsemissaan muissa aineissa. Opiskelijan aikaisemmin hankkiman koulutuksen perusteella tai muusta erityisestä syystä rehtori voi vapauttaa opiskelijan opetukseen osallistumisesta ja oppimäärän tai kurssin suorittamisesta.

Opiskelijalla on raskauden ja synnytyksen vuoksi tai muusta pakottavasta syystä oikeus koulunkäynnin tilapäiseen keskeyttämiseen. Opiskelija voi kuitenkin keskeytyksen aikana osallistua kirjallisiin kokeisiin.

Opiskelijan hyväksytyt suoritukset arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä (5), hyvä (4-3) ja tyydyttävä (2-1). Jollei opiskelija ole saavuttanut vähintään arvosanaa tyydyttävä, tehdään todistukseen merkintä vain kyseisen aineen opetukseen osallistumisesta arvosanatta.

Päättötodistuksen saamiseksi vaaditaan, että opiskelija koulutukseen kuuluvissa aineissa on saanut vähintään arvosanan tyydyttävä.

Opiskelijalla, joka ei ole saavuttanut arvosanaa jossakin oppimäärässä tai kurssissa taikka joka haluaa korottaa oppimäärässä saamaansa arvosanaa, on oikeus uusintakokeeseen oppilaitoksen määrääminä aikoina.

Tarkempia ohjeita oppilasarvioinnista ja luokalta siirtämisestä sekä uusintakokeista ja todistuksista antaa tarvittaessa ammattikasvatushallitus.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta häneen.

Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai, milloin kysymys on todistukseen annetusta arvosanasta, opettajakunnalta. Opettajan tekemään päätökseen tyytymätön voi saattaa asian rehtorin käsiteltäväksi. Rehtori päättää oikaisupyynnön käsittelyn siirtämisestä opettajakunnan päätettäväksi.

Jos opiskelijan suoritusten arviointia tai luokalta siirtämistä koskeva päätös on ilmeisesti virheellinen, lääninhallitus voi velvoittaa opettajakunnan toimittamaan uuden arvioinnin.

Opiskelijaa, joka rikkoo oppilaitoksen järjestyssääntöjä, voi rehtori rangaista antamalla hänelle muistutuksen.

Milloin rehtori ei katso muistutusta riittäväksi, on asia saatettava johtokunnan käsiteltäväksi. Johtokunta voi opiskelijaa ja hänen huoltajaansa sekä opettajakuntaa kuultuaan antaa opiskelijalle varoituksen tai erottaa hänet oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Opiskelijan saama rangaistus on saatettava hänen huoltajansa tietoon.

Johtokunta voi päättää, että oppilaitoksesta määräajaksi erotetulla opiskelijalla on oikeus osallistua sanottuna aikana kirjallisiin kokeisiin.

Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen seikan nojalla, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta joka voi aiheuttaa kurinpidollisen rankaisemisen.

Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle samasta syystä saa määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi, jos se opiskelijan tekemään rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.

Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, voi johtokunta pidättää hänet koulunkäynnistä, mikäli se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. Päätöksestä on ilmoitettava ammattikasvatushallitukselle. Päätös voidaan heti panna täytäntöön, jollei ammattikasvatushallitus sitä kiellä.

Opiskelijalta, joka ei noudata oppilasasuntolan järjestyssääntöjä, voi rehtori evätä määräajaksi, enintään kuukaudeksi, ja johtokunta kuukautta pidemmäksi ajaksi tai kokonaan asumisen oppilasasuntolassa. Ennen päätöksen tekemistä on opiskelijalle ja hänen huoltajalleen varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Metsä- ja puutalousoppilaitoksessa voi olla rehtorin virka ja lehtorin virkoja. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia sekä tarpeellisia muita virkoja, tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Rehtorin ja opettajan viran haltijalta sekä tuntiopettajalta vaaditaan sellainen terveys, joka ei ole esteenä opettajan tehtävissä toimimiselle.

Rehtorin ja opettajan viran haltijalta vaaditaan, että hän on joko saanut oppilaitoksen opetuskielellä koulusivistyksensä sekä, jos kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, sillä kielellä suorittanut kirjallisen kypsyysnäytteen, tai suorittanut opettajankoulutuksen oppilaitoksen opetuskielellä taikka osoittanut täydellisesti hallitsevansa koulun opetuskielen sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty.

Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kielitaito kuin viran ja toimen haltijalta.

Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena rehtorin virkaan vaaditaan metsä- ja puutalousoppilaitoksen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu lehtorin kelpoisuus ja ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi rehtorilta vaaditaan, että hän on toiminut metsä- ja puutalousoppilaitoksen päätoimisena opettajana vähintään kolme vuotta. Rehtorin viran haltijalta vaaditaan myös, että hän on suorittanut ammattikasvatushallinnon tutkinnon.

Muihin virkoihin vaaditaan:

Jos viran haltijalta edellytetään kelpoisuusvaatimuksena opintoja soveltuvalla tieteenalalla, ammattikasvatushallitus päättää tarvittaessa siitä, mikä on soveltuva tieteenala.

Opettajan virkaan vaaditaan lisäksi opetusministeriön hyväksymä opettajankoulutus.

Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kelpoisuus kuin viran haltijalta.

Rehtorin nimittää lääninhallitus oppilaitoksen johtokunnan esityksestä.

Lehtorin ja aikuiskoulutusosaston johtajan sekä muut viran haltijat nimittää ja muun henkilökunnan ottaa oppilaitoksen johtokunta hankittuaan opettajakunnan lausunnon opettajan tehtävää hakeneiden kelpoisuudesta ja sopivuudesta.

Tuntiopettajat ottaa johtokunta, jollei sitä johtosäännössä ole määrätty rehtorin tehtäväksi.

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen muiden kuin opettajan viran haltijoiden nimittäminen sekä muun henkilökunnan ottaminen voidaan johtosäännöllä siirtää rehtorin tai oppilaitoksen muun viranhaltijan tehtäväksi.

Rehtorin ja vararehtorin palkkauksen perusteista, opetusvelvollisuudesta ja työajasta sekä osastonjohtajan opetusvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Opettajan viran haltijan opetus- ja työvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Opettajien työnjaossa vahvistettujen oppituntien pitämisen ja siihen liittyvien tehtävien lisäksi päätoimisen opettajan tulee:

Erityisopetusta annetaan opiskelijalle, joka vamman, henkisen kehityksen jälkeenjääneisyyden taikka tunne-elämän häiriön tai muun niihin rinnastettavan syyn takia tarvitsee metsä- ja puutalousoppilaitoksessa erityisiä opetus-, oppilaanohjaus- tai oppilashuoltopalveluja.

Erityisopetuksessa on opetus mukautettava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa.

Oppilaitoksen tulee järjestää erityisopetusta sitä tarvitseville samassa opetusryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa. Eri opetusryhmä voidaan kuitenkin muodostaa lääninhallituksen luvalla.

Erityisopetuksessa saadaan ammattikasvatushallituksen määräämin perustein poiketa opiskelijaksi ottamista, koulutuksen pituutta, työajan pituutta, opetusryhmien kokoa ja oppilasarviointia koskevista säännöksistä.

Opetusministeriö päättää tarvittaessa erityisopetuksen tarvitsemien erityisjärjestelyjen yleisistä perusteista.

Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen sekä jatkolinjoina annettavan ja muun pitempikestoisen lisäkoulutuksen järjestämiseen metsä- ja puutalousoppilaitoksessa antaa luvan ammattikasvatushallitus.

Lyhytkestoisen lisäkoulutuksen ja muun koulutustoiminnan järjestämisestä oppilaitos laatii vuosittain kurssiohjelman.

Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmista on soveltuvin osin voimassa, mitä 18§:ssä on säädetty, ottaen huomioon, että työaika ja opetus sekä opetusmenetelmät on sovitettava työssä olevien tai työkokemusta omaavien opiskelijoiden tarpeisiin.

Jatkolinjoina annettavan ja muun pitempikestoisen lisäkoulutuksen opetussuunnitelmista on soveltuvin osin voimassa, mitä 18§:ssä on säädetty. Lyhytkestoisen koulutuksen ja muun koulutustoiminnan opetussuunnitelmista päättää johtokunta.

Koulutusta voidaan järjestää myös ilta- ja etäopetuksena.

Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksipääsyvaatimuksista päättää ammattikasvatushallitus ottaen soveltuvin osin huomioon, mitä 23§:ssä on säädetty. Oppilaitoksessa järjestettävän lisäkoulutuksen ja kurssien pääsyvaatimuksista päättää tarvittaessa ammattikasvatushallitus.

Yksityisopiskelijaksi pääsemiseksi vaaditaan soveltuvin osin, mitä 23§:ssä on säädetty. Lisäksi hakijalta vaaditaan vähintään 25 vuoden ikä ja vähintään kahden vuoden hyväksyttävä työkokemus, jollei lääninhallitus erityisestä syystä myönnä niistä poikkeusta

Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen oppilasarvioinnista on soveltuvin osin voimassa, mitä 26§:ssä on säädetty. Ammatillisen lisäkoulutuksen oppilasarvioinnista antaa ammattikasvatushallitus tarvittaessa ohjeita.

Oppilaitoksessa voidaan järjestää erityisesti metsänomistajille metsätaloustuottajakoulutusta metsien hoitoon, käyttöön ja tuottavuuden kohottamiseen liittyviä tehtäviä varten. Metsätaloustuottajakoulutuksen opetussuunitelmista on soveltuvin osin voimassa, mitä 18§:ssä on säädetty.

Metsätaloustuottajakoulutuksessa voidaan suorittaa metsätaloustutkinto.

Aikuiskoulutuksena järjestettävää ammatillista koulutusta varten oppilaitoksessa voi olla aikuiskoulutusosasto. Saman ylläpitäjän oppilaitoksilla voi olla yhteinen aikuiskoulutusosasto.

Milloin oppilaitoksessa on aikuiskoulutusosasto, siinä voi olla aikuiskoulutusosaston johtajan virka, johon vaaditaan 34§:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu lehtorin kelpoisuus. Yhteisen aikuiskoulutusosaston johtajan virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on mainittu kelpoisuus johonkin 1 momentissa tarkoitetuista oppilaitoksista.

Aikuiskoulutusosaston johtajan tulee opetustehtävien lisäksi vastata rehtorin alaisena oppilaitoksen aikuiskoulutuksesta.

Aikuiskoulutusosaston johtajan viran haltijan opetus- ja työvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Metsä- ja puutalousoppilaitoksella tulee olla opetuksen kannalta sopiva ja kooltaan riittävä havaintometsä.

Oppilaitos voi suorittaa suunnittelu-, työnjohto- ja työharjoituksia metsähallituksen hallinnassa olevalla valtion maalla sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö ja opetusministeriö siitä erikseen sopivat.

Oppilaitoksen kiinteistöä, huoneistoa tai irtaimistoa saadaan korvauksetta tai kohtuullisesta korvauksesta käyttää muihin kuin oppilaitoksen omiin tarpeisiin, mikäli siitä ei aiheudu sanottavaa haittaa oppilaitoksen toiminnalle. Asiasta päättää johtokunta, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.

Metsä- ja puutalousoppilaitoksessa, jossa järjestetään toiseen oppilasmuotoon kuuluvaa koulutusta, ja yhdistetyssä oppilaitoksessa on työajasta ja opetuksesta, opiskelijoista sekä viroista ja toimista sekä henkilöstöstä soveltuvin osin voimassa, mitä asianomaisesta oppilaitosmuodosta on säädetty tai määrätty.

Yhdistetyn oppilaitoksen rehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on rehtorin kelpoisuus johonkin yhdistetyistä oppilaitoksista.

Oppilaitos voi järjestää ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi tarpeellista kokeilua ammattikasvatushallituksen hyväksymän kokeiluohjelman mukaisesti. Kokeilussa voidaan poiketa koulutusrakennetta, koulutuspituutta, työaikaa ja opetusryhmiä koskevista ammatillisista oppilaitoksista annetun lain (487/87) ja tämän asetuksen säännöksistä sekä niiden nojalla annetuista tai keskiasteen koulutuksen kehittämisestä annetun lain (474/78) 9§:ssä tarkoitetun kehittämisohjelman määräyksistä.

Opetusministeriö voi, milloin kokeilulla on yleistä merkitystä ammatillisen koulutuksen kehittämiselle, päättää, että kokeilusta aiheutuvista lisätehtävistä suoritetaan korvausta ja määrätä korvausten kokonaismäärän perusteet.

Johtokunnan, neuvottelukunnan ja oppilaitostoimikunnan puheenjohtajalle, jäsenelle ja sihteerille suoritettavan matkakustannusten korvauksen, päivärahan ja kokouspalkkion osalta noudatetaan valtion komiteoista annettuja määräyksiä.

Johtokunnan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta, jos päätös koskee:

Opiskelijan määräaikaista erottamista tai oppilasasuntolassa asumisen epäämistä koskevasta johtokunnan päätöksestä saavat sekä opiskelija että hänen huoltajansa valittaa kirjallisesti ammattikasvatushallitukselle neljäntoista päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

Lääninhallituksen päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta, jos päätös koskee 24§:n 3 momentissa tai 27§:n 3 momentissa tarkoitettua asiaa taikka viran väliaikaisen hoitajan tai viransijaisen ottamista.

Ammattikasvatushallituksen päätökseen, jolla on ratkaistu johtokunnan päätöksestä tehty valitus, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa opetusministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1987 ja sillä kumotaan niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen ja lisäyksineen:

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitettu koulutus on saatettava loppuun sille hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti.

Opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet ja oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat tulee laatia siten, että ne voidaan ottaa alkavilla luokilla käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 1989. Sitä ennen aloitettu koulutus on saatettava loppuun sille hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti.

Johtaja, lehtori, metsänhoitaja, insinööri, koneinsinööri, metsäteknikko, autoteknikko, koneteknikko, koneteknikko-opettaja, puuteollisuusteknikko, sahateknikko, teknikko, harjoitusmestari, metsätyönopettaja ja työnopettaja, joka on nimitetty virkaansa tai toimeensa ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka on täyttänyt aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, on edelleen kelpoinen virkaansa tai toimeensa tai sitä lähinnä vastaavaan virkaan tai toimeen ja voi tämän asetuksen säännösten estämättä tulla nimitetyksi toiseen vastaavaan virkaan tai toimeen. Niin ikään päätoiminen tuntiopettaja, joka on otettu tehtäväänsä ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka on täyttänyt silloin voimassa olleet vastaavaan opettajan virkaan tai toimeen edellytetyt kelpoisuusvaatimukset, säilyttää tämän kelpoisuutensa ja voi tämän asetuksen säännösten estämättä tulla nimitetyksi vastaavaan tai lähinnä vastaavaan virkaan.

Lehtorin (tietotekniikka) virkaan tai toimeen on kelpoinen myös lehtori (ammatilliset aineet), joka on suorittanut vuoden 1995 loppuun mennessä tietotekniikassa opetusministeriön määräämät lisäopinnot.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa ammatillisten oppilaitosten opettajankoulutuksen suorittanut henkilö, joka muutoin täyttää aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, säilyttää kelpoisuutensa tämän asetuksen mukaisiin vastaaviin tai lähinnä vastaaviin virkoihin ja toimiin. Sama kelpoisuus on niin ikään opettajankoulutuksen suorittavilla ja muutoin aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävillä henkilöillä, jotka tämän asetuksen voimaan tullessa ovat opettajankoulutuksessa tai ennen tämän asetuksen voimaantuloa on hyväksytty opettajankoulutukseen.

Milloin viran tai toimen kelpoisuusvaatimuksena on 22§:ssä tarkoitettu metsätalousinsinöörin koulutus, virkaan tai toimeen on kelpoinen myös aikaisempien säännösten mukaisen metsäteknikon koulutuksen suorittanut henkilö. Milloin viran tai toimen kelpoisuusvaatimuksena on 22§:ssä tarkoitettu puutalousinsinöörin koulutus, virkaan tai toimeen on kelpoinen myös aikaisempien säännösten mukaisen puuteollisuusteknikon koulutuksen suorittanut henkilö.

Joulukuun 31 päivään 1987 saakka noudatetaan tämän asetuksen säännöksistä ja aikaisemmista säännöksistä poiketen seuraavia säännöksiä: