491/1987

Ammattioppilaitoksessa annetaan teollisuuden, rakennustoiminnan, liikenteen ja ravitsemispalvelujen sekä eräiden palvelualojen ammatillista peruskoulutusta kouluasteella ammattitaitoisen työntekijän tehtäviin ja opistoasteella suunnittelu- ja työnjohtotehtäviin.

Oppilaitoksessa voidaan lisäksi järjestää alan ammatillista lisäkoulutusta ja muuta koulutustoimintaa.

Oppilaitoksessa voidaan järjestää myös palvelu- ja työtoimintaa.

Ammattioppilaitoksen ylläpitäjänä voi olla valtio, kunta tai kuntainliitto taikka rekisteröity suomalainen yhteisö tai säätiö.

Oppilaitoksen ylläpitämislupaa haettaessa on selvitettävä:

Kun hakijana on kuntainliitto, on hakemukseen lisäksi liitettävä kuntainliiton perussääntö. Milloin hakijana on yhteisö tai säätiö, tulee sen esittää selvitys yhteisön merkitsemisestä asianomaiseen rekisteriin sekä yhtiöjärjestys tai säännöt.

Valtion oppilaitosta perustettaessa on selvitettävä 2 momentin 2-7 kohdassa mainitut asiat.

Jos oppilaitoksen koulutustehtävää olennaisesti muutetaan tai oppilaitos lakkautetaan, on soveltuvin osin noudatettava, mitä 2§:ssä on säädetty.

Jos oppilaitoksen toimintaa aiotaan oleellisesti supistaa tai oppilaitos lakkauttaa, on hakemukseen tai ammattikasvatushallituksen esitykseen liitettävä selvitys siitä, miten keskeneräinen opetus saatetaan loppuun, ja selvitys omaisuudesta, jonka hankkimiseen on myönnetty valtionosuutta tai -avustusta.

Luvan oppilaitoksen linjajaon muuttamiseen sen koulutustehtävän rajoissa antaa lääninhallitus silloin, kun muutos on luonteeltaan alueellinen. Luonteeltaan valtakunnalliseen tai lisäkustannuksiltaan merkittävään muutokseen antaa luvan ammattikasvatushallitus. Opetusministeriö päättää tarvittaessa toimivallan jaosta.

Oppilaitoksen järjestämän peruskoulutuksen pohjakoulutusvaatimuksen muuttamisesta päättää lääninhallitus.

Jos oppilaitos aiotaan luovuttaa uudelle omistajalle tai oppilaitoksia yhdistää, on soveltuvin osin noudatettava, mitä 2§:ssä on säädetty. Samalla on esitettävä selvitys luovutettavan tai yhdistettävän oppilaitoksen omaisuudesta ja sen luovutusehdoista, omistusoikeuden siirtymisen ajankohdasta sekä henkilöstön aseman järjestämisestä.

Ammattioppilaitoksen ylläpitäjä valitsee johtokunnan jäsenet ja varajäsenet enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ylläpitäjä nimeää valituista johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Rehtorilla on oikeus olla läsnä johtokunnan kokouksessa ja käyttää siinä puhevaltaa.

Opettajien, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajat ja varaedustajat valitaan kokouksissa, jotka rehtori kutsuu koolle, siten kuin johtosäännössä tarvittaessa määrätään. Opiskelijoiden edustajat ja varaedustajat valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan, muut johtokunnan toimikaudeksi.

Valtion oppilaitoksen ylläpitäjälle tässä pykälässä tarkoitettua päätösvaltaa käyttää lääninhallitus. Valtion oppilaitoksen johtokunnassa tulee oppilaitoksessa edustettuina olevien alojen työelämän asiantuntemus olla riittävästi edustettuna.

Johtokunta käsittelee oppilaitoksen yleistä hallintoa, omaisuuden ja talouden hoitoa sekä opetusta ja muuta toimintaa koskevia kysymyksiä.

Edellä 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa johtokunnan tulee:

Valtion ja yksityisen oppilaitoksen johtokunta kokoontuu päättäminään aikoina tai milloin puheenjohtaja, rehtori taikka vähintään kolme johtokunnan jäsentä katsoo kokouksen tarpeelliseksi. Kokouskutsu jäsenille ja edustajille toimitetaan johtokunnan päättämällä tavalla.

Valtion ja yksityisen oppilaitoksen johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Johtokunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa ja kurinpitoasioissa rangaistuksesta vapauttamista tai lievempää rangaistusta kannattava mielipide.

Kunnallisen oppilaitoksen johtokunnan kokoontumisesta, päätösvaltaisuudesta ja päätöksenteosta on voimassa, mitä niistä on kunnallislaissa (953/76) säädetty.

Oppilaitoksessa voi olla yksi tai useampia neuvottelukuntia.

Neuvottelukuntaan valitaan oppilaitosta, opettajakuntaa, alan keskeisimpiä työmarkkinajärjestöjä ja oppilaitoksen kehittämisen muuta asiantuntemusta edustavista henkilöistä enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan enintään kymmenen jäsentä, joista nimetään puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

Neuvottelukunta voi jakaantua jaostoihin. Jaostoon nimetään puheenjohtaja ja enintään neljä jäsentä. Jaostoon voidaan valita jäseniksi myös neuvottelukuntaan kuulumattomia henkilöitä.

Kahden tai useamman oppilaitoksen kesken voidaan sopia myös yhteisestä neuvottelukunnasta, jossa on 2 momentissa tarkoitettu oppilaitoksen ja opettajien edustus kustakin oppilaitoksesta.

Opettajakunnan kokoonkutsujana ja puheenjohtajana toimii rehtori tai, milloin hän on estynyt, hänen sijaisensa. Opettajakunta valitsee keskuudestaan sihteerin.

Opettajakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa.

Mitä tässä pykälässä on säädetty opettajakunnasta, on soveltuvin osin voimassa myös sen jaostosta.

Rehtori vastaa oppilaitoksen toiminnasta ja taloudesta.

Rehtorin tulee:

Rehtorin on oppilaitoksen toiminnan suunnittelussa otettava huomioon yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvan kehityksen opetukselle asettamat muutostarpeet. Tässä tarkoituksessa rehtorin on pyrittävä ylläpitämään ja edistämään oppilaitoksen yhteyksiä työelämään, julkiseen hallintoon ja muihin oppilaitoksiin.

Jollei oppilaitokseen ole perustettu rehtorin virkaa tai tointa, valitaan joku oppilaitoksen vakinaisista opettajista rehtoriksi enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Jollei oppilaitokseen ole perustettu apulaisrehtorin virkaa tai tointa, oppilaitokseen voidaan valita opettajakunnan keskuudesta enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan apulaisrehtori, joka rehtorin alaisena hoitaa osan rehtorin tehtävistä. Jos oppilaitoksessa on apulaisrehtori, hän toimii myös rehtorin sijaisena.

Jollei oppilaitoksessa ole apulaisrehtoria, on opettajakunnan keskuudesta valittava enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan vararehtori, joka rehtorin estyneenä ollessa hoitaa hänen tehtävänsä.

Rehtorin, apulaisrehtorin ja vararehtorin määrää johtokunta. Ennen rehtorin, apulaisrehtorin tai vararehtorin valitsemista on opettajakunnalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Rehtorille, apulaisrehtorille ja vararehtorille annettu määräys voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä.

Johtokunta voi opetusministeriön määräämien yleisten perusteiden mukaisesti määrätä opettajakunnan keskuudesta enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan osastonjohtajan, jonka tehtävänä on oman opetustyönsä lisäksi osaston johtaminen ja sen opetuksen suunnittelu, järjestely ja kehittäminen sekä yhteydenpito alan työelämään siten kuin johtosäännössä tarvittaessa määrätään. Ennen osastonjohtajan valintaa on osaston opettajille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Oppilaskunnan tulee:

Oppilaskunta voi oppilaitoksen opetuksen kehittämiseksi tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja opetussuunnitelmista ja opetusjärjestelyistä sekä oppimateriaalista, opetusväline-, kalusto- ja kirjastohankinnoista.

Oppilaitoksen tulee osoittaa oppilaskunnan toimintaa varten tarpeelliset tilat.

Oppilaitoksessa voi olla oppilaitostoimikunta.

Oppilaitostoimikuntaan valitsevat keskuudestaan opettajakunta, muu henkilökunta ja opiskelijat kukin vähintään kaksi ja enintään neljä jäsentä ja kullekin heistä varajäsenen. Oppilaitostoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä ottaa itselleen sihteerin. Oppilaitostoimikunnan koosta, toimikaudesta ja valinnasta määrätään johtosäännössä.

Oppilaitostoimikunnan tulee:

Oppilaitostoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Oppilaitostoimikunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa.

Oppilaitoksen johtosäännöstä tulee käydä selville:

Valtion ja yksityisen oppilaitoksen johtosäännön hyväksyy johtokunta ja vahvistaa lääninhallitus.

Ammattioppilaitoksen lukuvuosi jakaantuu syys- ja kevätlukukauteen.

Lukuvuoden tulee sisältää vähintään 190 työpäivää.

Oppilaitoksen työpäiväksi luetaan opetussuunnitelman ja työjärjestyksen mukainen päivä, muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä sekä syyslukukauden alkamispäivä ja lukukausien päättymispäivät. Työpäiviksi luetaan lukuvuodessa lisäksi kaksi muuta oppilaitoksen toimintaan liittyvää täyttä työpäivää.

Oppitunti kestää kuusikymmentä minuuttia. Oppituntiin, työnopetuksessa kuitenkin kahteen oppituntiin, sisältyy enintään viisitoista minuuttia kestävä välitunti. Opetukseen käytettävä aika ja välitunnit voidaan opetettavan aineen tai opetusmenetelmän vuoksi tai muusta erityisestä syystä työpäivää lyhentämättä järjestää toisinkin.

Ruokailutauko pidetään opetukseen käytettävää aikaa lyhentämättä, ja se kestää vähintään kolmekymmentä minuuttia.

Työpaikalla tapahtuvassa opetuksessa ja harjoittelussa voidaan poiketa oppilaitoksen työajoista.

Opetussuunnitelman valtakunnallisista perusteista tulee käydä ilmi koulutuksen tavoitteet, lukusuunnitelma, oppimäärät ja kurssit keskeisine tavoitteineen, opetusjärjestelyjen perusteet sekä alueellinen ja paikallinen liikkumavara.

Oppilaitoskohtaisesta opetussuunnitelmasta päättää 1 momentissa tarkoitettujen valtakunnallisten perusteiden mukaisesti johtokunta opettajakuntaa kuultuaan.

Opetussuunnitelmaan voi sisältyä oppilaitoksen valvonnan tai seurannan alaisena järjestettyä opetusta ja harjoittelua työpaikoilla.

Opiskelijoiden opintojen ja muuta ohjausta varten oppilaitoksessa järjestetään oppilaanohjausta.

Opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneille tai muusta syystä sitä tarvitseville opiskelijoille voidaan opiskelijan suostumuksella antaa tukiopetusta.

Opetusministeriö päättää tarvittaessa oppilaanohjauksen ja tukiopetuksen yleisistä perusteista.

Oppikirjat hyväksyy ammattikasvatushallitus. Muusta opetussuunnitelman perusteisiin liittyvästä oppimateriaalista ja opetusvälineistä ammattikasvatushallitus antaa tarvittaessa määräyksiä ja ohjeita.

Opetusryhmässä tulee olla 10-36 opiskelijaa, työnopetuksessa kuitenkin 10-18 opiskelijaa, jollei lääninhallitus erityisestä syystä myönnä tästä poikkeusta. Opetusryhmän muodostamisen perusteista päättää tarvittaessa tarkemmin opetusministeriö.

Oppilaitoksessa suoritettavista tutkinnoista päättää tarvittaessa ammattikasvatushallitus.

Ammattioppilaitokseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut peruskoulun oppimäärän tai muutoin hankkinut vastaavat tiedot. Muu kuin edellä tarkoitettu oppivelvollisuusiän sivuuttanut henkilö voidaan ottaa opiskelijaksi muutoin vapaaksi jäävälle paikalle.

Ylioppilaspohjaiseen koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon tai lukion oppimäärän taikka ammattikasvatushallituksen hyväksymän muun vastaavan koulutuksen.

Erikoistumislinjalle voidaan ottaa opiskelijaksi myös muu kuin peruslinjan yleisjakson suorittanut henkilö siten kuin siitä on erikseen säädetty.

Erikoistumislinjalle tai opintolinjalle, jonka opetus rakentuu suoritetulle ammatilliselle koulutukselle, voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, joka on hankkinut muun vastaavan ammattikasvatushallituksen hyväksymän koulutuksen tai työkokemuksen.

Opiskelijaksi pääsemiseksi vaaditaan sellainen terveys, joka ei ole esteenä asianomaisen alan tehtävissä toimimiselle.

Opiskelijat valitaan aikaisemmissa opinnoissa menestymisen, koulutusmotivaation, koulutustarpeen ja työkokemuksen sekä muiden niihin verrattavien seikkojen perusteella sen mukaan kuin valtioneuvosto tarvittaessa tarkemmin määrää. Ammattikasvatushallitus päättää opiskelijoiden valintajärjestyksen perusteista sekä mahdollisten pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä.

Ehdotuksen opiskelijoiden valinnasta tekee oppilaitoksen opettajakunta tai sen jaosto saatuaan, milloin valinta suoritetaan yhteisvalintajärjestelmän avulla, läänin oppilasvalintalautakunnan ehdotuksen. Opiskelijat ottaa johtokunta, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.

Jos opiskelijan oppilaitokseen ottamista koskeva päätös on virheellinen, lääninhallitus voi määrätä, että opiskelija on otettava oppilaitokseen.

Opiskelijan tulee osallistua opetukseen kaikissa pakollisissa aineissa ja valitsemissaan muissa aineissa. Opiskelijan aikaisemmin hankkiman koulutuksen perusteella tai muusta erityisestä syystä rehtori voi vapauttaa opiskelijan opetukseen osallistumisesta ja oppimäärän tai kurssin suorittamisesta.

Opiskelijalla on raskauden ja synnytyksen vuoksi tai muusta pakottavasta syystä oikeus koulunkäynnin tilapäiseen keskeyttämiseen. Opiskelija voi kuitenkin keskeytyksen aikana osallistua kirjallisiin kokeisiin.

Opiskelijan hyväksytyt suoritukset arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä (5), hyvä (4-3) ja tyydyttävä (2-1). Jollei opiskelija ole saavuttanut vähintään arvosanaa tyydyttävä, tehdään todistukseen merkintä vain kyseisen aineen opetukseen osallistumisesta arvosanatta.

Päättötodistuksen saamiseksi vaaditaan, että opiskelija koulutukseen kuuluvissa oppiaineissa on saanut vähintään arvosanan tyydyttävä.

Opiskelijalla, joka ei ole saavuttanut arvosanaa jossakin oppimäärässä tai kurssissa taikka joka haluaa korottaa oppimäärässä saamaansa arvosanaa, on oikeus uusintakokeeseen oppilaitoksen määrääminä aikoina.

Tarkempia ohjeita oppilasarvioinnista ja luokalta siirtämisestä sekä uusintakokeista ja todistuksista antaa tarvittaessa ammattikasvatushallitus.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta häneen.

Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai, milloin kysymys on todistukseen annetusta arvosanasta, opettajakunnalta. Opettajan tekemään päätökseen tyytymätön voi saattaa asian rehtorin käsiteltäväksi. Rehtori päättää oikaisupyynnön käsittelyn siirtämisestä opettajakunnan päätettäväksi.

Jos opiskelijan suoritusten arviointia tai luokalta siirtämistä koskeva päätös on ilmeisesti virheellinen, lääninhallitus voi velvoittaa opettajakunnan toimittamaan uuden arvioinnin.

Opiskelijaa, joka rikkoo oppilaitoksen järjestyssääntöjä, voi rehtori rangaista antamalla hänelle muistutuksen.

Milloin rehtori ei katso muistutusta riittäväksi, on asia saatettava johtokunnan käsiteltäväksi. Johtokunta voi opiskelijaa ja hänen huoltajaansa sekä opettajakuntaa kuultuaan antaa opiskelijalle varoituksen tai erottaa hänet oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Opiskelijan saama rangaistus on saatettava hänen huoltajansa tietoon.

Johtokunta voi päättää, että oppilaitoksesta määräajaksi erotetulla opiskelijalla on oikeus osallistua sanottuna aikana kirjallisiin kokeisiin.

Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen seikan nojalla, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta joka voi aiheuttaa kurinpidollisen rankaisemisen.

Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle samasta syystä saa määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi, jos se opiskelijan tekemään rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.

Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, voi johtokunta pidättää hänet koulunkäynnistä, mikäli se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. Päätöksestä on ilmoitettava ammattikasvatushallitukselle. Päätös voidaan heti panna täytäntöön, jollei ammattikasvatushallitus sitä kiellä.

Opiskelijalta, joka ei noudata oppilasasuntolan järjestyssääntöjä, voi rehtori evätä määräajaksi, enintään kuukaudeksi, ja johtokunta kuukautta pidemmäksi ajaksi tai kokonaan asumisen oppilasasuntolassa. Ennen päätöksen tekemistä on opiskelijalle ja hänen huoltajalleen varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Valtion ammattioppilaitoksessa voi olla rehtorin virka sekä apulaisrehtorin ja lehtorin virkoja. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia sekä talouspäällikön virka ja tarpeellisia muita virkoja, tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Kunnallisessa oppilaitoksessa voi olla rehtorin virka sekä apulaisrehtorin ja lehtorin virkoja. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia sekä talouspäällikön virka ja tarpeellisia muita virkoja, tilapäisiä viranhaltijoita ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Yksityisessä oppilaitoksessa voi olla rehtorin toimi ja lehtorin toimia. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla tuntiopettajia sekä talouspäällikkö ja muuta tarpeellista työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Rehtorin ja opettajan viran tai toimen haltijalta sekä tuntiopettajalta vaaditaan sellainen terveys, joka ei ole esteenä opettajan tehtävissä toimimiselle.

Rehtorin ja opettajan viran tai toimen haltijalta vaaditaan, että hän on joko saanut oppilaitoksen opetuskielellä koulusivistyksensä sekä, jos kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, sillä kielellä suorittanut kirjallisen kypsyysnäytteen, tai suorittanut opettajankoulutuksen oppilaitoksen opetuskielellä taikka osoittanut täydellisesti hallitsevansa oppilaitoksen opetuskielen sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty.

Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kielitaito kuin viran tai toimen haltijalta.

Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena rehtorin ja apulaisrehtorin virkaan tai toimeen vaaditaan ammattioppilaitoksen lehtorin kelpoisuus ja ylempi korkeakoulututkinto taikka insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto. Lisäksi rehtorilta ja apulaisrehtorilta vaaditaan, että hän on toiminut ammattioppilaitoksen päätoimisena opettajana vähintään kolme vuotta. Rehtorin viran tai toimen haltijalta vaaditaan myös, että hän on suorittanut ammattikasvatushallinnon tutkinnon.

Muihin virkoihin tai toimiin vaaditaan:

Lehtoriksi (matematiikka, fysiikka, kemia ja tietotekniikka) on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon virkaan tai toimeen soveltuvalla tieteenalalla ja jolla on vähintään kahden vuoden käytännön kokemus vastaavalla alalla.

Lehtoriksi (tietotekniikka) on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut insinöörin tutkinnon virkaan tai toimeen soveltuvalla koulutusalalla ja jolla on vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus vastaavalla alalla.

Jos viran tai toimen haltijalta edellytetään kelpoisuusvaatimuksena opintoja soveltuvalla tieteenalalla tai soveltuvalla koulutusalalla, ammattikasvatushallitus päättää tarvittaessa siitä, mikä on soveltuva tieteenala tai koulutusala.

Opettajan virkaan tai toimeen vaaditaan lisäksi opetusministeriön hyväksymä opettajankoulutus.

Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kelpoisuus kuin viran tai toimen haltijalta.

Valtion oppilaitoksen rehtorin nimittää lääninhallitus oppilaitoksen johtokunnan esityksestä.

Valtion oppilaitoksen apulaisrehtorin, lehtorin ja aikuiskoulutusosaston johtajan sekä muut viran haltijat nimittää ja muun henkilökunnan ottaa oppilaitoksen johtokunta hankittuaan opettajakunnan lausunnon opettajan tehtävää hakeneiden kelpoisuudesta ja sopivuudesta.

Valtion oppilaitoksen tuntiopettajat ottaa johtokunta, jollei sitä johtosäännössä ole määrätty rehtorin tehtäväksi.

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen muiden kuin opettajan viran haltijoiden nimittäminen sekä muun henkilökunnan ottaminen voidaan johtosäännössä siirtää rehtorin tai oppilaitoksen muun viran haltijan tehtäväksi.

Rehtorin, apulaisrehtorin ja vararehtorin palkkauksen perusteista, opetusvelvollisuudesta ja työajasta sekä osastonjohtajan opetusvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Opettajan viran tai toimen haltijan opetus- ja työvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Milloin opetuksen järjestäminen vaatii, voi johtokunta velvoittaa opettajan ottamaan ylitunteja. Ylituntien enimmäismäärästä on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Opettajien työnjaossa vahvistettujen oppituntien pitämisen ja siihen liittyvien tehtävien lisäksi päätoimisen opettajan tulee:

Erityisopetusta annetaan opiskelijalle, joka vamman, henkisen kehityksen jälkeenjääneisyyden taikka tunne-elämän häiriön tai muun niihin rinnastettavan syyn takia tarvitsee ammattioppilaitoksessa erityisiä opetus-, oppilaanohjaus- tai oppilashuoltopalveluja.

Erityisopetuksessa on opetus mukautettava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa.

Oppilaitoksen tulee järjestää erityisopetusta sitä tarvitseville samassa opetusryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa. Eri opetusryhmä voidaan kuitenkin muodostaa lääninhallituksen luvalla.

Erityisopetuksessa saadaan ammattikasvatushallituksen määräämin perustein poiketa opiskelijaksi ottamista, koulutuksen pituutta, työajan pituutta, opetusryhmien kokoa ja oppilasarviointia koskevista säännöksistä.

Opetusministeriö päättää tarvittaessa erityisopetuksen tarvitsemien erityisjärjestelyjen yleisistä perusteista.

Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen sekä jatkolinjoina annettavan ja muun pitempikestoisen lisäkoulutuksen järjestämiseen ammattioppilaitoksessa antaa luvan ammattikasvatushallitus.

Lyhytkestoisen lisäkoulutuksen ja muun koulutustoiminnan järjestämisestä oppilaitos laatii vuosittain kurssiohjelman.

Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmista on soveltuvin osin voimassa, mitä 19§:ssä on säädetty, ottaen huomioon, että työaika ja opetus sekä opetusmenetelmät on sovitettava työssä olevien tai työkokemusta omaavien opiskelijoiden tarpeisiin.

Jatkolinjoina annettavan ja muun pitempikestoisen lisäkoulutuksen opetussuunnitelmista on soveltuvin osin voimassa, mitä 19§:ssä on säädetty. Lyhytkestoisen koulutuksen ja muun koulutustoiminnan opetussuunnitelmista päättää johtokunta.

Koulutusta voidaan järjestää myös ilta- ja etäopetuksena.

Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksipääsyvaatimuksista päättää ammattikasvatushallitus ottaen soveltuvin osin huomioon, mitä 24§:ssä on säädetty. Oppilaitoksessa järjestettävän lisäkoulutuksen ja kurssien pääsyvaatimuksista päättää tarvittaessa ammattikasvatushallitus.

Yksityisopiskelijaksi pääsemiseksi vaaditaan soveltuvin osin, mitä 24 §:ssä on säädetty. Lisäksi hakijalta vaaditaan vähintään 25 vuoden ikä ja vähintään kahden vuoden hyväksyttävä työkokemus, jollei lääninhallitus erityisestä syystä myönnä niistä poikkeusta.

Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen oppilasarvioinnista on soveltuvin osin voimassa, mitä 27§:ssä on säädetty. Ammatillisen lisäkoulutuksen oppilasarvioinnista antaa ammattikasvatushallitus tarvittaessa ohjeita.

Aikuiskoulutuksena järjestettävää ammatillista koulutusta varten oppilaitoksessa voi olla aikuiskoulutusosasto. Saman ylläpitäjän oppilaitoksilla voi olla yhteinen aikuiskoulutusosasto.

Milloin oppilaitoksessa on aikuiskoulutusosasto, siinä voi olla aikuiskoulutusosaston johtajan virka tai toimi, johon vaaditaan 35§:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu lehtorin kelpoisuus. Yhteisen aikuiskoulutusosaston johtajan virkaan tai toimeen on kelpoinen henkilö, jolla on mainittu kelpoisuus johonkin 1 momentissa tarkoitetuista oppilaitoksista.

Aikuiskoulutusosaston johtajan tulee opetustehtävien lisäksi vastata rehtorin alaisena oppilaitoksen aikuiskoulutuksesta.

Aikuiskoulutusosaston johtajan viran tai toimen haltijan opetus- ja työvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Ammattioppilaitoksen kiinteistöä, huoneistoa tai irtaimistoa saadaan korvauksetta tai kohtuullisesta korvauksesta käyttää muihin kuin oppilaitoksen omiin tarpeisiin, mikäli siitä ei aiheudu sanottavaa haittaa oppilaitoksen toiminnalle. Asiasta päättää johtokunta, ellei johtosäännössä ole toisin määrätty.

Ammattioppilaitoksessa, jossa järjestetään toiseen oppilaitosmuotoon kuuluvaa koulutusta, ja yhdistetyssä oppilaitoksessa on työajasta ja opetuksesta, opiskelijoista sekä viroista ja toimista sekä henkilöstöstä soveltuvin osin voimassa, mitä asianomaisesta oppilaitosmuodosta on säädetty tai määrätty.

Yhdistetyn oppilaitoksen rehtorin virkaan tai toimeen on kelpoinen henkilö, jolla on rehtorin kelpoisuus johonkin yhdistetyistä oppilaitoksista.

Oppilaitoksessa voi olla pääsääntöisesti muulla paikkakunnalla kuin pääkoulu sijaitseva tai muulla tavoin pääkoulusta erillinen pysyvästä ja huomattavasta koulutustehtävästä huolehtiva sivukoulu. Sivukouluun voidaan valita apulaisrehtori.

Oppilaitoksessa, jossa on sivukoulu, oppilaskunta ja oppilaitostoimikunta voivat jakaantua sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään. Niin ikään sivukouluun voidaan asettaa opettajakunnan jaosto.

Oppilaitos voi järjestää ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi tarpeellista kokeilua ammattikasvatushallituksen hyväksymän kokeiluohjelman mukaisesti. Kokeilussa voidaan poiketa koulutusrakennetta, koulutuspituutta, työaikaa ja opetusryhmiä koskevista ammatillisista oppilaitoksista annetun lain (487/87) ja tämän asetuksen säännöksistä sekä niiden nojalla annetuista tai keskiasteen koulutuksen kehittämisestä annetun lain (474/78) 9 §:ssä tarkoitetun kehittämisohjelman määräyksistä.

Opetusministeriö voi, milloin kokeilulla on yleistä merkitystä ammatillisen koulutuksen kehittämiselle, päättää, että kokeilusta aiheutuvista lisätehtävistä suoritetaan korvausta ja määrätä korvausten kokonaismäärän perusteet.

Valtion oppilaitoksen johtokunnan, neuvottelukunnan ja oppilaitostoimikunnan puheenjohtajalle, jäsenelle ja sihteerille suoritettavan matkakustannusten korvauksen, päivärahan ja kokouspalkkion osalta noudatetaan valtion komiteoista annettuja määräyksiä.

Johtokunnan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta, jos päätös koskee:

Opiskelijan määräaikaista erottamista tai oppilasasuntolassa asumisen epäämistä koskevasta johtokunnan päätöksestä saavat sekä opiskelija että hänen huoltajansa valittaa kirjallisesti ammattikasvatushallitukselle neljäntoista päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on voimassa myös kuntainliiton liittohallituksen päätöksestä silloin, kun liittohallitus toimii oppilaitoksen johtokuntana.

Lääninhallituksen päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta, jos päätös koskee 25 §:n 3 momentissa tai 28 §:n 3 momentissa tarkoitettua asiaa taikka viran väliaikaisen hoitajan tai viransijaisen ottamista.

Ammattikasvatushallituksen päätökseen, jolla on ratkaistu johtokunnan päätöksestä tehty valitus, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa opetusministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1987 ja sillä kumotaan niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen ja lisäyksineen:

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitettu koulutus on saatettava loppuun sille hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti.

Opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet ja oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat tulee laatia siten, että ne voidaan ottaa alkavilla luokilla käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 1989. Sitä ennen aloitettu koulutus on saatettava loppuun sille hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti.

Aikaisempien säännösten mukaisesti perustettu kurssiosasto muuttuu tämän asetuksen voimaantullessa aikuiskoulutusosastoksi.

Rehtori, apulaisrehtori, ammattiaineiden opettaja, ammatinopettaja, työnopettaja, yleisaineiden opettaja, kurssiosaston johtaja ja talouspäällikkö, joka on nimitetty virkaansa tai toimeensa ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka on täyttänyt aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, on edelleen kelpoinen virkaansa tai toimeensa tai sitä lähinnä vastaavaan virkaan tai toimeen ja voi tämän asetuksen säännösten estämättä tulla nimitetyksi toiseen vastaavaan virkaan tai toimeen. Niin ikään päätoiminen tuntiopettaja, joka on otettu tehtäväänsä ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka on täyttänyt silloin voimassa olleet vastaavaan opettajan virkaan tai toimeen edellytetyt kelpoisuusvaatimukset, säilyttää tämän kelpoisuutensa ja voi tämän asetuksen säännösten estämättä tulla nimitetyksi vastaavaan tai lähinnä vastaavaan virkaan tai toimeen.

Lehtoriksi (ammatilliset aineet) antamaan työnopetusta voidaan vuoden 1995 loppuun saakka ottaa myös henkilö, joka on suorittanut teknikon tutkinnon tai hankkinut lähinnä vastaavan koulutuksen virkaan tai toimeen soveltuvalla koulutusalalla ja jolla on vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus vastaavalla alalla.

Lehtorin (ammatilliset aineet) virkaan tai toimeen siirretty 1 momentissa tarkoitettu työnopettaja ja 2 momentissa tarkoitettu lehtori saavuttavat kelpoisuuden opettaa työnopetuksen lisäksi myös muita ammatillisia aineita suoritettuaan vuoden 1995 loppuun mennessä opetusministeriön määräämät lisäopinnot.

Lehtorin (ammatilliset aineet) virkaan tai toimeen siirretty ammattiaineiden opettaja ja ammatinopettaja on edelleen kelpoinen opettamaan matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, tietotekniikkaa ja taloustietoa. Sama kelpoisuus on niin ikään niillä lehtorin (ammatilliset aineet) virkaan tai toimeen vuoden 1995 loppuun mennessä otetuilla henkilöillä, jotka täyttävät 35§:n 2 momentin 1 kohdassa säädetyt kelpoisuusvaatimukset.

Lehtorin (tietotekniikka) virkaan tai toimeen on kelpoinen myös lehtori (ammatilliset aineet), joka on suorittanut vuoden 1995 loppuun mennessä tietotekniikassa opetusministeriön määräämät lisäopinnot.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa ammatillisten oppilaitosten opettajankoulutuksen suorittanut henkilö, joka muutoin täyttää aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, säilyttää kelpoisuutensa tämän asetuksen mukaisiin vastaaviin tai lähinnä vastaaviin virkoihin ja toimiin. Sama kelpoisuus on niin ikään niillä opettajankoulutuksen suorittavilla ja muutoin aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävillä henkilöillä, jotka tämän asetuksen voimaantullessa ovat opettajankoulutuksessa tai ennen tämän asetuksen voimaantuloa on hyväksytty opettajankoulutukseen.

Tämän asetuksen voimaantullessa sivukoulun rehtorin viran haltija siirretään apulaisrehtorin virkaan ja sivukoulun rehtorina toimiva opettajan viran haltija toimii tässä tehtävässä toimikautensa päättymiseen saakka.

Joulukuun 31 päivään 1987 saakka noudatetaan tämän asetuksen säännöksistä ja aikaisemmista säännöksistä poiketen seuraavia säännöksiä: