Sijoitusrahastolaki
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku Yleiset säännökset
1 §
Tässä laissa tarkoitetaan:
sijoitusrahastolla pääasiallisesti osakkeista ja muista arvopapereista koostuvaa rahastoa, jonka omistavat siihen sijoittaneet henkilöt ja yhteisöt;
sijoitusrahastotoiminnalla varojen hankkimista yleisöltä sijoitusrahastoon ja näiden varojen sijoittamista edelleen arvopapereihin sekä sijoitusrahaston hallintoa;
rahastoyhtiöllä sijoitusrahastotoimintaa harjoittavaa osakeyhtiötä;
säilytyspankilla pankkia, jossa sijoitusrahaston varat säilytetään ja joka ottaa vastaan ja suorittaa sijoitusrahastoa koskevat maksut; sekä
rahasto-osuuden omistajalla jokaista henkilöä tai yhteisöä, joka omistaa yhden tai useamman osuuden sijoitusrahastossa olevasta omaisuudesta.
2 §
Toimintaa, jolla yleisölle tarjotaan mahdollisuus osallistua yhteisiin arvopaperisijoituksiin, saadaan harjoittaa vain sijoitusrahastotoimintana tai siten, että osallistuminen sijoittamiseen tapahtuu sijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön osakkeita merkitsemällä.
3 §
Sijoitusrahastotoimintaa saa harjoittaa vain rahastoyhtiö, joka on saanut toimiluvan.
4 §
Rahastoyhtiön toiminimessä on oltava sana rahastoyhtiö joko sellaisenaan tai yhdysosana.
Ainoastaan tämän lain mukaisella rahastoyhtiöllä on oikeus käyttää toiminimessään tai muuten toimintaansa osoittamaan nimitystä rahastoyhtiö tai rahasto-osakeyhtiö.
5 §
Rahastoyhtiöön sovelletaan osakeyhtiöistä voimassa olevaa lainsäädäntöä, mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty.
Rahastoyhtiön osalta osakeyhtiölain 2 luvun 1§:n 2 momentissa tarkoitetun poikkeusluvan antaa valtiovarainministeriö.
6 §
Rahastoyhtiön toimintaa valvoo pankkitarkastusvirasto.
2 luku Rahastoyhtiön perustaminen
7 §
Rahastoyhtiön perustajien on valtiovarainministeriöltä haettava yhtiölle toimilupa. Hakemukseen on liitettävä perustamiskirja ja yhtiöjärjestys. Valtiovarainministeriöllä on oikeus vaatia myös muita tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä. Ennen asian ratkaisemista valtiovarainministeriön on hankittava hakemuksesta pankkitarkastuviraston lausunto.
Rahastoyhtiön yhtiöjärjestykselle ja sen muutoksille on haettava valtiovarainministeriön vahvistus.
8 §
Rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksessä on oltava ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita annetun lain 3§:ssä tarkoitettu määräys.
9 §
Rahastoyhtiön osakepääoman on oltava vähintään miljoona markkaa, joka on kokonaan rahassa maksettava ennen kuin yhtiö aloittaa toimintansa. Osakepääoman on kuitenkin aina oltava vähintään yksi prosentti rahastoyhtiön hallinnassa olevien sijoitusrahastojen yhteenlasketusta pääomasta.
Rahastoyhtiön osakepääomaa korotettaessa uutta osaketta ei voida merkitä apporttiomaisuutta vastaan.
10 §
Rahastoyhtiölle, jonka perustaminen ei ole yleisen edun vastainen, on annettava toimilupa.
Rahastoyhtiön yhtiöjärjestys ja sen muutokset on vahvistettava, jos ne ovat lain mukaiset eikä muuten ole pätevää syytä niiden vahvistamatta jättämiseen.
11 §
Rahastoyhtiön on ilmoitettava pankkitarkastusvirastolle, milloin se aloittaa toimintansa.
3 luku Rahastoyhtiön hallinto
12 §
Rahastoyhtiö edustaa omissa nimissään rahasto-osuuden omistajia ja toimii näiden puolesta sijoitusrahastoa koskevissa asioissa sekä käyttää sijoitusrahastossa olevaan omaisuuteen liittyviä oikeuksia. Sijoitusrahastoa koskevissa oikeustoimissa on mainittava, minkä rahaston puolesta rahastoyhtiö toimii.
13 §
Rahastoyhtiön hallituksessa on oltava vähintään kuusi jäsentä. Vähintään puolet hallituksen jäsenistä ja toimitusjohtajan on oltava Suomessa asuvia Suomen tai muun pohjoismaan kansalaisia. Pohjoismaiden ulkopuolella asuvia taikka muun valtion kuin Suomen tai muun pohjoismaan kansalaisia voi yhtiön hallituksessa kuitenkin olla enintään kolmasosa. Valtiovarainministeriö voi myöntää yhtiölle luvan poiketa tässä säädetyistä vaatimuksista.
Rahasto-osuuden omistajat valitsevat rahastoyhtiön hallituksen jäsenistä vähintään kolmanneksen siten kuin rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksessä määrätään.
Mitä tässä laissa on säädetty rahastoyhtiön hallituksen jäsenestä ja toimitusjohtajasta, on vastaavasti sovellettava hallituksen varajäseneen ja toimitusjohtajan varamieheen.
Rahastoyhtiöön ei voida perustaa hallintoneuvostoa.
14 §
Sijoitusrahastoon kuuluvien osakkeiden tuottaman äänioikeuden käyttämisestä yhtiökokouksessa on päätettävä kussakin tapauksessa erikseen. Päätöksen tekevät 13 §:n 2 momentissa tarkoitetut rahasto-osuuden omistajien valitsemat hallituksen jäsenet hallituksen kokouksessa. Äänioikeutta on käytettävä, jos näistä jäsenistä enemmän kuin puolet sitä kannattaa. Tällöin on päätöksessä samalla annettava ohjeet äänestämistä varten.
15 §
Rahastoyhtiö sekä rahastoyhtiön osakkeenomistaja, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, tilintarkastaja ja toimihenkilö eivät saa ilman pankkitarkastusviraston lupaa hankkia rahastoyhtiön hallinnassa olevalta sijoitusrahastolta osakkeita tai muita arvopapereita eivätkä ilman arvopaperipörssin välitystä myydä sellaisia sijoitusrahastolle. Rahastoyhtiö ja rahastoyhtiön osakkeenomistaja eivät myöskään saa omistaa rahasto-osuuksia rahastoyhtiön hallinnassa olevassa sijoitusrahastossa.
Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös siinä mainitun henkilön aviopuolisoa taikka sitä, joka on häneen suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaissuhteessa, sekä lisäksi myös yhteisöä, jossa 1 tai tässä momentissa mainitulla henkilöllä tai yhteisöllä taikka useammalla heistä yhdessä on määräämisvalta.
Rahasto-osuuden omistajien valitsema rahastoyhtiön hallituksen jäsen ei saa omistaa rahastoyhtiön osakkeita tai olla rahastoyhtiön tai säilytyspankin palveluksessa. Hän ei myöskään saa olla muun rahastoyhtiön tai säilytyspankin hallituksen tai johtokunnan jäsen.
4 luku Sijoitusrahasto
16 §
Rahastoyhtiö voi perustaa yhden tai useamman sijoitusrahaston. Rahastoyhtiöt eivät saa perustaa yhteistä sijoitusrahastoa. Jokaisella sijoitusrahastolla on oltava säännöt. Sijoitusrahaston perustamisesta sekä säännöistä ja niiden muuttamisesta päättää rahastoyhtiön hallitus.
Sijoitusrahaston nimessä on oltava sana sijoitusrahasto. Ainoastaan tämän lain mukaisesta sijoitusrahastosta saadaan käyttää nimitystä sijoitusrahasto.
17 §
Sijoitusrahaston säännöissä on mainittava:
sijoitusrahaston nimi sekä rahastoyhtiön ja säilytyspankin toiminimi;
perusteet, joiden mukaan sijoitusrahastotoimintaa harjoitetaan, sekä missä määrin rahaston varat voidaan sijoittaa ulkomaisiin arvopapereihin;
rahastoyhtiön ja sijoitusrahaston tilikausi;
perusteet korvauksesta, jonka rahastoyhtiö ja säilytyspankki saavat toiminnastaan;
voitonjaon perusteet 23§:ssä mainitun osuuden ylittävältä osalta sekä missä ja miten voitonjako tapahtuu;
tarkemmat perusteet rahasto-osuuden arvon laskemiseksi;
perusteet, joiden mukaan rahastoyhtiölle tuleva korvaus rahasto-osuuksien myymisestä ja lunastamisesta lasketaan, sekä myyntilisän ja lunastusvähennyksen enimmäismäärä määrättäessä rahasto-osuuden myynti- tai lunastushinta;
rahasto-osuuden omistajien kokousten aika sekä kokousten kokoonkutsuja ja kutsumistapa sekä miten muut ilmoitukset saatetaan rahasto-osuuden omistajien tietoon;
milloin ja missä tiedot rahastoyhtiön rahasto-osuuksien myynti- ja lunastushinnoista sekä sijoitusrahaston neljännesvuosikertomukset sekä rahastoyhtiön ja sijoitusrahaston tilinpäätös ja toimintakertomukset ovat yleisön saatavissa; sekä
missä ja miten rahasto-osuudet myydään ja lunastetaan.
18 §
Sijoitusrahaston säännöille ja niiden muutoksille on haettava pankkitarkastusviraston vahvistus.
Sijoitusrahaston säännöt ja niiden muutokset on vahvistettava, jos ne ovat lain mukaiset ja niitä on pidettävä rahasto-osuuden omistajien edun mukaisina eikä muuten ole pätevää syytä niiden vahvistamatta jättämiseen.
Sijoitusrahaston sääntöjen muutos tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun muutos on 19§:n mukaan merkitty sijoitusrahastorekisteriin, jollei pankkitarkastusvirasto toisin määrää.
19 §
Sijoitusrahasto on ilmoitettava sijoitusrahastorekisteriin merkittäväksi. Rekisteri on julkinen ja sitä pitää pankkitarkastusvirasto.
Ilmoitus sijoitusrahastorekisteriin on tehtävä kirjallisesti pankkitarkastusvirastolle. Ilmoitukseen, joka on rahastoyhtiön hallituksen puheenjohtajan allekirjoitettava, on liitettävä sijoitusrahaston perustamista koskeva päätös ja rahaston säännöt, joiden vahvistamista on samalla pyydettävä.
20 §
Jos sijoitusrahasto säädetyssä järjestyksessä on ilmoitettu rekisteriin merkittäväksi ja sen säännöt on vahvistettu sekä jos sijoitusrahasto nimeltään selvästi eroaa ennen sitä rekisteriin merkitystä sijoitusrahastosta, on rekisteröiminen toimitettava.
Merkittyään sijoitusrahaston rekisteriin on pankkitarkastusviraston julkaistava rahastoyhtiön kustannuksella Virallisessa lehdessä sijoitusrahaston säännöt ja niiden muutokset.
Sijoitusrahastoon ei saa ottaa varoja ennen kuin rahasto on merkitty rekisteriin.
21 §
Sijoitusrahasto ei voi hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia eikä myöskään hakea, kantaa tai vastata tuomioistuimissa tai muiden viranomaisten luona.
Sijoitusrahastoon kuuluva omaisuus on pidettävä erillään rahastoyhtiön omaisuudesta. Sijoitusrahastoon kuuluvaa omaisuutta ei saa ulosmitata rahastoyhtiön velasta lukuun ottamatta 39§:ssä tarkoitettua velkaa.
Rahasto-osuuden omistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti sijoitusrahastoa koskevista velvoitteista.
22 §
Sijoitusrahastoon varoja sijoittaneella on oikeus rahasto-osuuteen.
Rahasto-osuuksien tulee olla määrätyn sijoitusrahaston osalta keskenään samansuuruiset ja niiden tulee tuottaa yhtäläiset oikeudet rahastossa olevaan omaisuuteen. Rahastoyhtiön on toiminnassaan kohdeltava rahasto-osuuden omistajia yhdenvertaisesti.
Rahasto-osuuden arvo on sijoitusrahaston arvo jaettuna liikkeellä olevien rahasto-osuuksien lukumäärällä. Sijoitusrahaston arvo lasketaan siten, että varoista vähennetään rahastoa koskevat velat. Sijoitusrahastoon kuuluville arvopapereille määrätään arvo niiden markkina-arvojen mukaan. Saataviin pankeilta on lisättävä niille nostokuukautta edeltävän kuukauden loppuun asti kertynyt korko. Rahastoyhtiön on kunakin arkipäivänä laskettava rahasto-osuuksien arvo.
23 §
Sijoitusrahaston viimeksi kuluneelta tilikaudelta vahvistetun taseen mukaisen voiton ja rahaston muun vapaan oman pääoman yhteismäärästä, vähennettynä taseen osoittamalla tappiolla, on enemmän kuin puolet jaettava rahasto-osuuden omistajille siten kuin sijoitusrahaston säännöissä tarkemmin määrätään, jollei valtiovarainministeriö erityisestä syystä myönnä poikkeusta.
24 §
Rahasto-osuuden omistajien yhteisesti tämän lain tai sijoitusrahaston sääntöjen mukaan päätettävät asiat ratkaistaan rahasto-osuuden omistajien kokouksessa, joka on pidettävä säännöissä määrättynä aikana.
25 §
Ylimääräinen rahasto-osuuden omistajien kokous on pidettävä, kun rahastoyhtiön hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka jos tilintarkastaja kirjallisesti sitä vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Mitä tässä on säädetty tilintarkastajasta, koskee vastaavasti rahasto-osuuden omistajia, joilla yhteensä on vähintään kahdeskymmenesosa kaikista liikkeellä olevista rahasto-osuuksista.
26 §
Jokainen rahasto-osuus sijoitusrahastossa tuottaa rahasto-osuuden omistajien kokouksessa yhden äänen.
Rahasto-osuuden omistajien kokoukseen sovelletaan muutoin vastaavasti mitä menettelystä yhdistyksen kokouksessa on voimassa, sikäli kuin sijoitusrahaston säännöissä ei ole muuta määrätty.
27 §
Ulkomaalainen tai ulkomainen yhteisö taikka sellainen suomalainen yhteisö, jota tarkoitetaan ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita annetun lain 2§:ssä, ei saa omistaa rahasto-osuuksia sijoitusrahastossa.
Edellä 1 momentissa mainitun kiellon vastainen luovutus on mitätön. Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, saa jokainen omistaa rahasto-osuuksia, jotka hän on saanut perintönä taikka avio-oikeuden tai testamentin nojalla. Suomen kansalaisuuden menettänyt henkilö säilyttää sijoitusrahastossa oikeutensa.
28 §
Rahasto-osuuden saajalla ei ole oikeutta käyttää rahasto-osuuden omistajalle tässä laissa säädettyjä oikeuksia ennen kuin rahasto-osuus on 31§:n mukaisesti rekisteröity tai hän on rahastoyhtiölle ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityksen. Tämä ei kuitenkaan koske sellaista oikeutta, jota käytetään esittämällä tai luovuttamalla osuustodistus tai siihen kuuluva osinkolippu.
29 §
Rahastoyhtiö on velvollinen antamaan rahasto-osuuden omistajalle osuustodistuksen. Osuustodistus voi koskea useita osuuksia ja voidaan asettaa vain nimetylle henkilölle. Osuustodistus saadaan antaa vain rekisteriin merkitylle henkilölle.
30 §
Osuustodistuksessa on mainittava:
rahasto-osuuden omistajan ja sijoitusrahaston nimi, rahastoyhtiön toiminimi sekä säilytyspankin toiminimi;
osuustodistuksen järjestysnumero;
rahasto-osuuksien lukumäärä;
miten rahasto-osuus lunastetaan;
miten ja missä voitonjako tapahtuu; sekä
missä sijoitusrahaston säännöt sekä neljännesvuosi- ja toimintakertomukset ovat saatavissa.
Osuustodistuksen tulee olla päivätty ja rahastoyhtiön hallituksen tai sen valtuuttaman henkilön allekirjoittama. Allekirjoitus saadaan suorittaa painamalla tai muulla siihen verrattavalla tavalla.
31 §
Rahastoyhtiön on pidettävä rekisteriä kaikista rahasto-osuuksista. Rekisteriin on merkittävä:
rahasto-osuuden omistajan nimi, kansalaisuus, kotipaikka ja postiosoite;
kunkin rahasto-osuuden omistajan rahasto-osuuksien lukumäärä ja rekisteröintipäivämäärä; sekä
3) osuustodistusten järjestysnumero.
Rahasto-osuuden omistajan rahastoyhtiölle ilmoittama saanto, josta on esitetty luotettava selvitys, sekä muu 1 momentissa mainittuun rekisteriin merkittyä seikkaa koskeva yhtiölle ilmoitettu muutos on viivytyksettä merkittävä rekisteriin.
Rekisteri on pidettävä rahastoyhtiössä jokaisen nähtävänä. Rahastoyhtiön määräämää korvausta vastaan jokaisella on oikeus saada jäljennös rekisteristä tai sen osasta.
32 §
Milloin osuustodistus luovutetaan tai pantataan, on vastaavasti sovellettava, mitä velkakirjalain 13, 14 ja 22§:ssä on säädetty juoksevista velkakirjoista. Mainittuja säännöksiä sovellettaessa on se, jolla on osuustodistus hallussaan ja joka rahastoyhtiön osuustodistukseen tekemän merkinnän mukaan on omistajana merkitty rahasto-osuuksista pidettävään rekisteriin rinnastettava siihen, jolla velkakirjalain 13§:n 2 momentin mukaan edellytetään olevan velkakirjan osoittama oikeus.
Osuustodistukseen liitetystä osinkolipusta säädetään velkakirjalain 24 ja 25§:ssä.
Jollei osuustodistuksiin liity osinkolippuja voidaan sijoitusrahaston sääntöihin ottaa määräys, että se joka on rekisteriin merkitty rahasto-osuuden omistajaksi on oikeutettu nostamaan rahasto-osuudelle tulevan osingon. Tällöin on osingon maksua rekisteriin merkitylle pidettävä pätevänä, vaikkei tällä olisikaan ollut oikeutta osinkoon, jollei rahastoyhtiö tiennyt taikka sen olisi pitänyt tietää tästä.
33 §
Rahasto-osuuden omistajalla on oikeus saada rahastoyhtiöltä lunastus rahasto-osuudestaan sijoitusrahaston säännöissä tarkemmin määrätyllä tavalla luovuttamalla osuustodistuksensa rahastoyhtiölle. Lunastamisen tulee tapahtua välittömästi sijoitusrahaston varoista, jollei jäljempänä toisin säädetä. Lunastuksen tulee tapahtua rahasto-osuuden lunastuspäivän arvoon, josta voidaan vähentää sijoitusrahaston sääntöjen mukaiset lunastusvähennykset.
Mikäli varat lunastamiseen on hankittava myymällä arvopapereita, tulee myymisen tapahtua niin pian kuin mahdollista ja viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun lunastusta vaadittiin rahastoyhtiöltä. Lunastamisen tulee tapahtua heti, kun varat arvopapereiden myynnistä on saatu. Erityisestä syystä pankkitarkastusvirasto voi myöntää luvan ylittää edellä mainitun määräajan.
5 luku Rahastoyhtiön sijoitustoiminta
34 §
Rahastoyhtiön on harjoitettava sijoitusrahastotoimintaa huolellisesti ja asiantuntevasti rahasto-osuuden omistajien yhteiseksi eduksi.
35 §
Rahastoyhtiö ei saa harjoittaa muuta liiketoimintaa kuin sijoitusrahastotoimintaa.
36 §
Sijoitusrahaston varat on sijoitettava välittömästi seuraaviin kohteisiin:
Helsingin Arvopaperipörssissä noteerattuihin kotimaisiin osakkeisiin, obligaatioihin, debentuureihin ja muihin kotimaisiin arvopapereihin;
muihin kuin 1 kohdassa tarkoitettuihin luotettavalla tavalla noteerattuihin kotimaisiin arvopapereihin, mikäli noteeraus on tapahtunut julkisilla ja säännöllisesti toimivilla markkinoilla, yhteensä enintään määrä, joka vastaa 20 prosenttia sijoitusrahaston arvosta;
muihin kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin kotimaisiin arvopapereihin, yhteensä enintään määrä, joka vastaa 10 prosenttia sijoitusrahaston arvosta;
pankkitarkastusviraston hyväksymässä pörssissä noteerattuihin ulkomaisiin osakkeisiin, obligaatioihin, debentuureihin ja muihin ulkomaisiin arvopapereihin yhteensä enintään määrä, joka vastaa 20 prosenttia sijoitusrahaston arvosta;
edellä mainituin rajoituksin 1-3 kohdissa tarkoitettuihin arvopapereihin liittyviä oikeuksia koskeviin todistuksiin; sekä
saataviin kotimaisilta pankeilta yhteensä enintään määrä, joka vastaa 15 prosenttia sijoitusrahaston arvosta, vaadittaessa maksettavien saatavien määrä kotimaisilta pankeilta tulee aina olla kuitenkin vähintään 5 prosenttia sijoitusrahaston arvosta.
Erityisestä syystä pankkitarkastusvirasto voi antaa määräajaksi luvan ylittää 1 momentissa mainittuja rajoja.
37 §
Rahastoyhtiö saa sijoittaa hallinnassaan olevien sijoitusrahastojen varoja saman osakeyhtiön osakkeisiin enintään määrän, joka vastaa 20 prosenttia osakeyhtiön koko osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.
Rahastoyhtiö saa sijoittaa sijoitusrahaston varoja saman antajan arvopapereihin yhteensä enintään määrän, joka vastaa 10 prosenttia sijoitusrahaston arvosta.
Rahastoyhtiö ei saa omistaa toisen rahastoyhtiön osakkeita. Rahastoyhtiö ei myöskään saa sijoittaa hallinnassaan olevien sijoitusrahastojen varoja toisen rahastoyhtiön osakkeisiin tai sen hallinnassa oleviin sijoitusrahastoihin.
38 §
Rahastoyhtiö ei saa sijoitusrahastoon hankkia arvopapereita markkina-arvoa kalliimmalla hinnalla tai rahastosta myydä arvopapereita markkina-arvoa halvemmalla hinnalla, ellei siihen ole erityistä syytä.
39 §
Rahastoyhtiö ei saa ilman pankkitarkastusviraston lupaa ottaa luottoa sijoitusrahastotoimintaa varten tai antaa sijoitusrahastoon kuuluvaa omaisuutta pantiksi taikka muulla tavalla käyttää tällaista omaisuutta luoton vakuutena.
Lupa 1 momentissa tarkoitetun luoton ottamiseen tai omaisuuden käyttämiseen luoton vakuutena voidaan myöntää, jos siihen on erityistä syytä. Lupa voidaan myöntää enintään vuodeksi kerrallaan. Pankkitarkastusvirastolla on oikeus antaa määräyksiä luotonotosta tai omaisuuden käyttämisestä luoton vakuutena.
6 luku Säilytyspankki
40 §
Sijoitusrahastoon kuuluvat arvopaperit ja muut varat on säilytettävä yhdessä tai useammassa säilytyspankissa. Säilytyspankkina voi toimia ainoastaan liikepankki, säästöpankki, osuuspankki tai Postipankki. Säilytyspankin tehtävänä on lisäksi vastaanottaa ja suorittaa rahastoa koskevat maksut rahastoyhtiön antamien ohjeiden mukaan.
Säilytyspankki voi käyttää ulkomaisia arvopapereita koskevien tehtävien hoitamisessa apunaan ulkomaisia pankkeja tai muita luottolaitoksia.
41 §
Varojen säilyttämisestä ja hoitamisesta on rahastoyhtiön ja säilytyspankin sovittava kirjallisesti. Sopimukselle ja sen muutoksille on haettava pankkitarkastusviraston hyväksyminen.
42 §
Säilytyspankin on noudatettava rahastoyhtiön antamia määräyksiä arvopapereiden myymisestä ja ostamisesta sekä osakkeiden merkinnästä ja rahastosta suoritettavista maksuista. Säilytyspankki ei saa noudattaa yhtiön antamaa määräystä, joka pankin tieten on ristiriidassa lain tai sen nojalla annettujen määräysten taikka sijoitusrahaston sääntöjen kanssa. Jos säilytyspankki päättää olla noudattamatta rahastoyhtiön määräystä ja jollei yhtiö sitä peruuta, yhtiön on pyydettävä asiasta pankkitarkastusviraston lausunto.
7 luku Tilintarkastus ja tilinpäätös
43 §
Rahastoyhtiön yhtiökokouksen on kullekin tilikaudelle yhtiön ja sen hallinnassa olevien sijoitusrahastojen tilintarkastusta varten valittava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet. Edellä mainittujen tilintarkastajien lisäksi vähintään yhden tilintarkastajan ja hänen varamiehensä on oltava rahasto-osuuden omistajien valitsema.
Mitä tässä laissa on säädetty tilintarkastajasta, on vastaavasti sovellettava tilintarkastajan varamieheen.
44 §
Tilintarkastajan on oltava täysivaltainen Suomessa asuva Suomen kansalainen. Tilintarkastajalla tulee olla sellainen laskentatoimen ja taloudellisten asiain tuntemus ja kokemus kuin sijoitusrahastotoiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen tehtävän suorittamiseksi.
Tilintarkastajaksi voidaan valita Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Ainakin yhden tilintarkastajan ja hänen varamiehensä on oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitun yhteisön on ilmoitettava rahastoyhtiön hallitukselle, kenellä on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta. Tämän henkilön on oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.
45 §
Pankkitarkastusviraston on määrättävä kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja:
milloin 43§:n 1 momentin ja 44§:n säännöksiä on rikottu;
milloin tilintarkastaja on osakeyhtiölain 10 luvun 5§:n 1 ja 2 momentin mukaan esteellinen eikä esteettömien tilintarkastajien lukumäärä ole tämän lain tai rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan riittävä; tai
milloin rahastoyhtiön yhtiöjärjestykseen otettua tilintarkastajien lukumäärää tai kelpoisuutta koskevaa määräystä ei ole noudatettu.
Osakeyhtiölain 10 luvun 1§:n 3 momentissa ja 14§:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun määräyksen antaa pankkitarkastusvirasto.
Ennen kuin tässä pykälässä tarkoitettu määräys annetaan, on rahastoyhtiön hallitusta kuultava. Määräys on voimassa siihen asti, kun 1 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan tilalle on säädetyssä järjestyksessä valittu tilintarkastaja.
46 §
Rahastoyhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan sekä säilytyspankin johtokunnan tai hallituksen ja toimitusjohtajan on varattava tilintarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota tilintarkastaja pyytää.
47 §
Tilintarkastajan on hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastettava sijoitusrahaston ja rahastoyhtiön tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto.
Tilintarkastajan tulee noudattaa rahastoyhtiön yhtiökokouksen ja rahasto-osuuden omistajien kokouksen antamia erityisiä ohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa lain, rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksen tai sijoitusrahaston sääntöjen taikka hyvän tilintarkastustavan kanssa.
Kun tilintarkastus on suoritettu, tilintarkastajan on tehtävä siitä tilinpäätökseen merkintä, jossa viitataan tilintarkastuskertomukseen. Jos tilintarkastaja katsoo, että tuloslaskelmaa tai tasetta ei ole vahvistettava, hänen on tehtävä siitäkin merkintä.
48§
Tilintarkastajien on kultakin tilikaudelta annettava rahastoyhtiön yhtiökokoukselle tilintarkastuskertomus. Kertomus on luovutettava rahastoyhtiön hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista yhtiökokousta.
Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausunto siitä, onko tilinpäätös laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti. Jollei tilinpäätöksessä ole annettu sellaisia tietoja, joita siinä lain tai viranomaisten määräysten mukaan on annettava, tilintarkastajien tulee mainita siitä ja, jos se käy päinsä, antaa kertomuksessaan nämä tiedot.
Jos tarkastuksessa havaitaan, että rahastoyhtiön hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus, taikka muutoin rikkonut tätä lakia tai rahoitusyhtiön yhtiöjärjestystä taikka sijoitusrahaston sääntöjä, on tilintarkastuskertomuksessa tehtävä siitä muistutus. Kertomuksessa on oltava myös vastuuvapautta koskeva lausunto. Tilintarkastajilla on muutoinkin oikeus antaa kertomuksessaan tietoja, joiden saattamista rahastoyhtiön yhtiökokouksen ja rahasto-osuuden omistajien kokouksen tietoon he pitävät tarpeellisina.
Tilintarkastuskertomuksen tulee aina sisältää erityinen lausuma tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta sekä toimintakertomukseen sisältyvästä ehdotuksesta rahastoyhtiön ja sijoitusrahaston voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi.
49 §
Rahastoyhtiön on lähetettävä pankkitarkastusvirastolle rahastoyhtiön ja sijoitusrahaston tilinpäätösasiakirjat, tilintarkastuskertomukset ja jäljennökset yhtiön yhtiökokousten ja rahasto-osuuden omistajien kokousten pöytäkirjoista sekä rahaston neljännesvuosikertomukset.
50 §
Kultakin tilikaudelta on laadittava erikseen rahastoyhtiön ja kunkin sijoitusrahaston osalta oma tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen.
Pankkitarkastusvirasto antaa tarkemmat määräykset ja ohjeet sijoitusrahaston tilinpäätöksestä sekä siitä miten kirjanpitolakia (655/73) on sovellettava sijoitusrahaston tilinpäätökseen ja sen laatimiseen.
8 luku Sijoitusrahastotoiminnan luovuttaminen ja lopettaminen
51 §
Rahastoyhtiö voi pankkitarkastusviraston luvalla luovuttaa sijoitusrahaston hallinnon toisen rahastoyhtiön hoidettavaksi.
52 §
Jos rahastoyhtiön toimilupa peruutetaan tai yhtiö asetetaan selvitystilaan taikka yhtiön omaisuus luovutetaan konkurssiin taikka rahastoyhtiö muutoin lopettaa toiminnan, tulee säilytyspankin välittömästi ryhtyä hoitamaan sijoitusrahaston hallintoa. Mikäli säilytyspankkeja on useita, pankkitarkastusviraston on määrättävä, mikä niistä ryhtyy hoitamaan rahaston hallintoa.
53 §
Säilytyspankin hoitaessa sijoitusrahaston hallintoa on sen oikeuksista ja velvollisuuksista sijoitusrahastotoiminnan harjoittamisessa, jollei tässä laissa toisin säädetä, soveltuvin osin voimassa, mitä rahastoyhtiöstä on säädetty.
Säilytyspankki ei saa käyttää äänioikeutta niiden osakkeiden osalta, jotka kuuluvat sijoitusrahastoon.
54 §
Hoitaessaan sijoitusrahaston hallintoa säilytyspankki ei saa ottaa vastaan sijoituksia sijoitusrahastoon eikä lunastaa rahasto-osuuksia.
55 §
Kun säilytyspankki on ryhtynyt hoitamaan rahaston hallintoa, tulee pankin viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin rahaston hallinnon luovuttamiseksi toiselle rahastoyhtiölle tai rahaston purkamiseksi. Luovutuksen, johon tarvitaan pankkitarkastusviraston lupa, on tapahduttava niin pian kuin rahasto-osuuden omistajien edut huomioon ottaen se on mahdollista. Ellei luovutusta voida tehdä, pankin on ryhdyttävä toimenpiteisiin rahaston purkamiseksi.
Jos säilytyspankki päättää purkaa rahaston, tulee sen viipymättä myydä rahastoon kuuluvat arvopaperit. Kun arvopaperit on myyty ja rahastoa koskevat velat on maksettu tai varat niihin on erotettu, tulee pankin jakaa jäljellä olevat varat rahasto-osuuden omistajille.
Jos säilytyspankki on sopinut sijoitusrahaston hallinnon luovuttamisesta toiselle rahastoyhtiölle ja saanut siihen pankkitarkastusviraston luvan tai on päättänyt purkaa rahaston, on pankin välittömästi toimitettava tästä kuulutus Viralliseen lehteen ja ilmoitettava erikseen rahasto-osuuden omistajille. Jos rahasto puretaan, tulee kuulutuksessa ilmoittaa, milloin ja millä tavoin 2 momentissa tarkoitetut varat ovat nostettavissa.
56 §
Jollei rahasto-osuuden omistaja ole vuoden kuluessa siitä, kun 55§:n 2 momentissa tarkoitetut varat olivat nostettavissa, ilmoittautunut nostamaan varoja, jotka hän on jaossa saanut, on säilytyspankin viipymättä talletettava ne rahan, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapauttamiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetun lain (281/31) mukaisesti ulosotonhaltijan huostaan.
Ulosotonhaltijan huostaan tämän lain nojalla talletetut varat on pantava, ellei niitä nosteta neljäntoista päivän kuluessa, rahalaitokseen korkoa kasvamaan.
Jollei varoja ole nostettu kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun ne talletettiin ulosotonhaltijan huostaan, menetetään ne valtiolle.
9 luku Erinäiset säännökset
57 §
Rahastoyhtiön on neljännesvuosittain laadittava kertomus sijoitusrahaston taloudellisesta asemasta ja arvopaperisijoituksista sekä sijoitusrahastotoiminnasta yleensä. Neljännesvuosikertomuksesta on käytävä ilmi arvopapereiden lukumäärä, laatu ja arvot, rahaston varat ja rahastoa koskevat velat, liikkeellä olevien osuuksien ja osuustodistusten lukumäärä sekä osuuden arvo. Neljännesvuosikertomus on rahastoyhtiön hallituksen allekirjoitettava.
Rahastoyhtiön on pidettävä sijoitusrahaston neljännesvuosikertomus ja rahastoyhtiön sekä rahaston tilinpäätösasiakirjat niin pian kuin mahdollista yleisön saatavissa yhtiössä sekä muissa säännöissä määrätyissä paikoissa.
58 §
Rahastoyhtiön hallituksen jäsen tai varajäsen, toimitusjohtaja, tilintarkastaja tai hänen varamiehensä sekä toimihenkilö on velvollinen pitämään salassa, mitä hän on tehtävässään saanut tietää rahastoyhtiön asiakkaan tai jonkun muun taloudellisesta asemasta taikka liike- tai ammattisalaisuudesta.
Rahastoyhtiö on oikeutettu antamaan 1 momentissa tarkoitettuja tietoja ainoastaan syyttäjä- tai poliisiviranomaisille rikoksen selvittämiseksi sekä muuten laissa sellaisten tietojen saantiin oikeutetulle viranomaiselle.
59 §
Rahastoyhtiö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka yhtiö on sijoitusrahastotoiminnassaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut rahasto-osuuden omistajalle tai muulle henkilölle.
Säilytyspankki on korvausvelvollinen 1 momentin mukaisesti tässä laissa säädettyjä tehtäviä hoitaessaan aiheuttamastaan vahingosta.
60 §
Rahastoyhtiön hallituksen jäsen, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän tehtävässään on rikkomalla tätä lakia tai sijoitusrahaston sääntöjä tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut rahasto-osuuden omistajalle tai muulle henkilölle.
61 §
Rahastoyhtiön osakkeenomistaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän myötävaikuttamalla tämän lain tai rahaston sääntöjen rikkomiseen tahallisesti tai törkeästä tuottamuksesta on aiheuttanut rahasto-osuuden omistajalle tai muulle henkilölle.
62 §
Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa on säädetty.
63 §
Kaikkia rahasto-osuuden omistajia yhteisesti kohdanneesta vahingosta johtuvan 59-61§:ssä tarkoitetun korvausvaatimuksen esittämisestä ja kanteen nostamisesta päättää rahasto-osuuden omistajien kokous.
Jos korvauskanne päätetään nostaa on kokouksessa valittava asiamies, jolla on oikeus edustaa rahasto-osuuden omistajia vahingonkorvausasiassa. Asiamiehelle on annettava toimiohjeet. Asiasta aiheutuneet kulut ja asiamiehelle menevä palkkio suoritetaan sijoitusrahaston varoista pankkitarkastusviraston vahvistaman laskelman mukaisesti.
Rahasto-osuuden omistajille yhteisesti tuleva vahingonkorvaus suoritetaan sijoitusrahastolle.
64 §
Jos rahasto-osuuden omistajien kokouksessa on päätetty olla esittämättä korvausvaatimusta ja nostamatta korvauskannetta, mutta rahasto-osuuden omistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osuuksista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osuuksista, ovat äänestäneet päätöstä vastaan, voidaan kannetta ajaa rahasto-osuuden omistajien puolesta sen estämättä, mitä 63§:n 1 momentissa on säädetty.
Kanteen voivat nostaa rahasto-osuuden omistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osuuksista tai vähintään vastaava määrä osuuksia kuin 1 momentissa tarkoitetuilla päätöstä vastustaneilla rahasto-osuuden omistajilla. Jos rahasto-osuuden omistaja luopuu kanteesta sen nostamisen jälkeen, voivat muut kanteen nostaneet rahasto-osuuden omistajat kuitenkin jatkaa sitä.
Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa rahasto-osuuden omistajien kokouksen päätöksestä. Kanteen nostaneet rahasto-osuuden omistajat vastaavat oikeudenkäyntikuluista. He ovat kuitenkin oikeutettuja saamaan sijoitusrahaston varoista korvauksen niistä siinä määrin, kuin sijoitusrahastolle oikeudenkäynnillä voitetut varat siihen riittävät.
65 §
Jos 63§:ssä tarkoitettu vahinko on aiheutettu rikollisella teolla, on rahasto-osuuden omistajien tästä johtuvaan rangaistusvaatimukseen vastaavasti sovellettava mitä edellä vahingonkorvausvaatimuksesta on säädetty.
66 §
Rahasto-osuuden omistajille yhteisesti osoitettu haaste tai muu tiedonanto asiassa, joka tämän lain mukaan on omistajien kokouksessa käsiteltävä, katsotaan rahasto-osuuden omistajille toimitetuksi, kun se on annettu rahasto-osuuden omistajien kokouksen puheenjohtajalle tiedoksi.
67 §
Pankkitarkastusvirastolla on oikeus, milloin se katsoo rahasto-osuuden omistajien edun sitä vaativan, rahasto-osuuden omistajien puolesta ajaa 59-61§:ssä tarkoitettua korvauskannetta.
68 §
Joka
harjoittaa sijoitusrahastotoimintaa olematta siihen oikeutettu;
harjoittaa muuten kuin 2§:ssä mainituin tavoin yleisölle tarkoitettuja yhteisiä arvopaperisijoituksia koskevaa toimintaa;
4§:n 2 momentin vastaisesti käyttää toiminimessään tai muuten toimintaansa osoittamaan sanaa rahastoyhtiö tai rahasto-osakeyhtiö; tai
16§:n 2 momentin vastaisesti käyttää nimitystä sijoitusrahasto,
on tuomittava, jollei siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, sijoitusrahastorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Sama on laki, jos rahastoyhtiön hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai toimihenkilö antaa tahallaan viranomaiselle yhtiötä tai yhteisöä taikka rahasto-osuuden omistajaa koskevan väärän tai harhaanjohtavan tiedon.
69 §
Joka
rikkoo 15§:ssä, 20§:n 3 momentissa, 23 tai 35§:ssä taikka 39§:n 1 momentissa säädettyä kieltoa;
laiminlyö rahastoyhtiölle tai säilytyspankille 22§:n 2 momentissa, 31, 33, 34, 36, 54 tai 57§:ssä säädettyjä velvollisuuksia; tai
muuten kuin 1 tai 2 kohdassa taikka 68§:ssä mainitulla tavalla rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä,
on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, sijoitusrahastorikkomuksesta sakkoon.
70 §
Joka rikkoo 58 §:ssä säädettyä salassapitovelvollisuutta, on tuomittava jollei teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, sijoitusrahastolaissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon.
71 §
Milloin rikoksella, josta tässä laissa säädetään, on loukattu ainoastaan yksityisen oikeutta, ei virallinen syyttäjä saa tehdä siitä syytettä, jollei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.
Muuten saa 69 ja 70§:n mukaan rangaistavasta rikkomuksesta virallinen syyttäjä tehdä syytteen vain, jos pankkitarkastusvirasto on ilmoittanut sen syytteeseen pantavaksi.
72 §
Jos rahastoyhtiö, rahastoyhtiön hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, tilintarkastaja taikka vastuullisessa asemassa oleva toimihenkilö ei ole toiminnassaan noudattanut tätä lakia, rahastoyhtiön yhtiöjärjestystä, sijoitusrahaston sääntöjä tai pankkitarkastusviraston antamia määräyksiä, lääninhallitus voi pankkitarkastusviraston esityksestä velvoittaa hänet uhkasakolla täyttämään velvollisuutensa.
73 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1987.
Mitä 15§:n 1 momentissa on säädetty, ei sovelleta ennen tämän lain voimaantuloa hankittuihin osakkeisiin tai muihin arvopapereihin, mikäli ne myydään sijoitusrahastolle yhden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
Hallituksen esitys 238/86
Lakivaliok. miet. 5/86
Suuren valiok. miet. 271/86
Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1987
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Ulla Puolanne