Eduskunnan kanslian ohjesääntö
- Säädöksen tyyppi
- Johtosääntö
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 320/1987
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunta on 13 päivänä helmikuuta 1987 valtiopäiväjärjestyksen 90§:n nojalla hyväksynyt eduskunnan kanslialle seuraavan ohjesäännön:
Eduskunnan kanslian tehtävät ja organisaatio
1§
Eduskunnan kanslian tehtävänä on luoda eduskunnalle edellytykset suorittaa sille valtioelimenä kuuluvat tehtävät.
Eduskunnan kanslian päällikkönä on eduskunnan pääsihteeri.
2§
Eduskunnan kanslia jakaantuu keskuskansliaan ja hallinto-osastoon. Lisäksi kansliassa on valiokuntasihteeristö.
Valiokuntasihteeristön päällikkönä on eduskunnan apulaispääsihteeri. Keskuskanslian päällikkönä on vanhempi eduskuntasihteeri. Hallinto-osaston päällikkönä on hallintojohtaja.
3§
Keskuskansliassa on pöytäkirjatoimisto, ruotsalainen toimisto, asiakirjatoimisto ja tietopalvelu.
Hallinto-osastossa on hallintotoimisto, tilitoimisto ja kiinteistötoimisto.
Kansliatoimikunnan päätöksellä toimistoon voidaan perustaa jaostoja.
Toimiston päällikkönä on toimistopäällikkö. Kiinteistötoimiston päällikkönä toimii kuitenkin isännöitsijä. Jaoston päällikkönä on apulaistoimistopäällikkö, jaostopäällikkö tai kansliatoimikunnan määräämä muu eduskunnan kanslian virkamies.
4§
Eduskunnan kansliassa on lisäksi tiedotusyksikkö ja kansainvälisten asiain yksikkö sekä turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtävissään ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alaisia.
Tiedotusyksikön päällikkönä on kansliatoimikunnan tehtävään määräämä tiedotussihteeri ja kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä kansainvälisten asiain sihteeri.
Keskuskanslian ja sen toimintayksiköiden tehtävät
5§
Keskuskanslian tehtävänä on huolehtia eduskunnan täysistuntoihin liittyvistä valmistelu-, täytäntöönpano- ja palvelutehtävistä, valtiopäiväasiakirjojen ja rekisterien valmistamisesta ja julkaisemisesta, asiakirjojen jakelusta ja varastoinnista sekä eduskuntatyössä tarvittavien tietojen hankkimisesta.
6§
Pöytäkirjatoimiston tehtävänä on laatia täysistuntojen pöytäkirjat.
7§
Ruotsalaisen toimiston tehtävänä on:
kääntää valtiopäiväjärjestyksen 88§:n 2 momentissa tarkoitetut asiakirjat ruotsin kielelle;
kääntää eduskunnan toimintaan liittyvät muut kuin 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ruotsin tai suomen kielelle;
avustaa ruotsinkielisten eduskunnan vastausten ja kirjelmien laadinnassa;
järjestää tulkkaus täysistunnossa ja valiokunnissa.
8§
Asiakirjatoimiston tehtävänä on:
huolehtia valtiopäiväasiakirjojen toimittamisesta ja painattamisesta sekä eduskunnan muista painatustöistä;
toimittaa valtiopäiväasiakirjojen julkaisusarjaa;
huolehtia valtiopäiväasiakirjojen jakelusta ja varastoinnista yhdessä eduskunnan kanslian muiden yksiköiden, eduskunnan kirjaston ja valtion painatuskeskuksen kanssa;
laatia ja ylläpitää valtiopäiväasioiden rekistereitä ja toimittaa niiden pohjalta hakemistoja;
huolehtia keskuskanslian yhteisistä konekirjoituspalveluista; sekä
huolehtia eduskunnan monistuspalveluista.
9§
Tietopalvelun tehtävänä on hankkia kansanedustajien ja eduskunnan kanslian eduskuntatyössä tarvitsemia tietoja.
Hallinto-osaston ja sen toimintayksiköiden tehtävät
10§
Hallinto-osasto huolehtii kansliatoimikunnan kokousten järjestelystä.
Hallinto-osasto käsittelee lisäksi asiat, jotka koskevat:
eduskunnan tulo- ja menoarviota ja taloudenhoitoa sekä toiminnan ja talouden suunnittelua;
eduskunnan oikeusasiamiehen, valtiontilintarkastajain ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian sekä Eduskunnan kirjaston tulo- ja menoarviota sekä kirjanpitoa ja maksuliikettä samoin kuin yhteistyötä mainittujen toimielinten kanssa;
eduskuntataloa ja eduskunnan käytössä olevia muita tiloja sekä niiden kalustoa;
edustajanpalkkiosta annetun lain (328/47) mukaisia ja niihin verrattavia toimenpiteitä; sekä
eduskunnan henkilöstöhallintoa, mikäli asia ei kuulu keskuskanslian tai valiokuntasihteeristön käsiteltäviin.
Osasto käsittelee ne muut eduskunnan kanslian hallintoasiat, jotka eivät kuulu toisille toimintayksiköille.
11§
Hallintotoimisto huolehtii, jollei kansliatoimikunta toisin määrää, pöytäkirjan pitämisestä kansliatoimikunnan kokouksissa ja pöytäkirjan otteiden antamisesta.
Hallintotoimisto käsittelee lisäksi asiat, jotka koskevat:
kaluston, konttorikoneiden ja atk-laitteiden hankintaa, käyttöä ja hoitoa;
kansanedustajien ylimääräisiä eläkkeitä;
eduskunnan henkilöstöhallintoa, mukaan lukien henkilöstökoulutuksen ja sisäisen tiedotuksen, sikäli kuin asia kuuluu hallinto-osaston käsiteltäviin;
virastopalvelujen järjestämistä; sekä
työsuojelua ja työterveydenhoitoa.
Toimisto käsittelee myös ne muut hallinto-osaston asiat, jotka eivät kuulu toisille toimintayksiköille.
12§
Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia eduskunnan samoin kuin eduskunnan oikeusasiamiehen, valtiontilintarkastajain ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian sekä eduskunnan kirjaston tulo- ja menoarvioon, kirjanpitoon ja maksuliikkeeseen liittyvistä tehtävistä siten kuin eduskunnan tilisäännössä ja tiliohjesäännössä on tarkemmin säädetty ja määrätty.
13§
Kiinteistötoimisto huolehtii eduskunnan isännöitsijäntoimeen kuuluvista asioista.
Kiinteistötoimiston tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat:
eduskunnan kiinteistöjen käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa;
kalusteiden huoltoa ja kunnossapitoa;
eduskunnan kiinteistöjen siivoushuoltoa;
eduskunnan ulkoalueiden talonmiestehtäviä;
LVI- ja sähköteknisten laitteiden käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa; sekä
muuta isännöitsijäntoimeen kuuluvaa.
Valiokuntasihteeristön tehtävät
14§
Valiokuntasihteeristön tehtävänä on huolehtia valiokuntien tarvitsemista sihteeripalveluista sekä valiokunnissa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja siihen liittyvien avustavien toimintojen järjestämisestä.
Muiden toimintayksiköiden tehtävät
15§
Tiedotusyksikkö huolehtii muusta kuin henkilöstöhallintoon kuuluvasta tiedotustoiminnasta.
16§
Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa puhemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälisten asiain hoitamisessa.
17§
Turvallisuuspäällikön tehtävänä on huolehtia eduskunnan turvallisuusjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä sekä toimia eduskunnan suojelujohtajana.
Virkamiesten tehtävät
18§
Pääsihteerin eduskunnan toimintaan liittyvistä tehtävistä on säädetty eduskunnan työjärjestyksessä (377/83).
Pääsihteerin tehtävänä eduskunnan kanslian päällikkönä on kansliatoimikunnan alaisuudessa johtaa ja valvoa kanslian toimintaa. Tällöin hänen tehtävänään on:
huolehtia yleisesti siitä, että kanslialla on työskentelyn vaatima toimintavalmius ja että kanslian toimintaa suunnitellaan ja johdetaan tehokkaasti ja henkilökunnan sijoitus ja käyttö eri tehtäviin on tarkoituksenmukainen;
tehdä kansliatoimikunnalle tarpeellisiksi katsomiansa esityksiä kanslian toiminnan kehittämiseksi;
valvoa erityisesti kansliaa koskevien lainsäädäntö- ja muiden tärkeimpien asioiden valmistelua;
esitellä kansliatoimikunnassa sen määräämät kanslian keskeisimmät nimitysasiat;
käsitellä asiat, jotka kansliatoimikunta niiden laadun vuoksi on antanut pääsihteerin tehtäväksi; sekä
ratkaista hänen päätettäväkseen säädetyt ja määrätyt asiat.
19§
Esimiestehtävissä toimivien tehtävänä on:
johtaa, valvoa, kehittää ja suunnitella yksikkönsä ja alaistensa toimintaa sekä toimialaansa kuuluvien asioiden hoitoa;
jakaa tehtävät alayksiköille tai virkamiehille sekä huolehtia asioiden tehokkaasta ja joutuisasta valmistelusta;
käsitellä tärkeimmät yksikölle kuuluvat asiat;
huolehtia alaisensa henkilökunnan kehittämisestä ja asianmukaisten työskentelytilojen ja -välineiden järjestämisestä;
seurata yleistä kehitystä toimialallaan; sekä
ratkaista heidän päätettäväkseen säädetyt ja määrätyt asiat.
20§
Apulaispääsihteerin tehtävänä on sen lisäksi, mitä eduskunnan työjärjestyksessä ja tämän ohjesäännön 19§:ssä on säädetty:
avustaa pääsihteeriä hänen tehtäviensä hoitamisessa;
huolehtia valiokuntien toiminnan yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta;
johtaa ja valvoa valiokuntien apuna valiokuntasihteerien toimintaa; sekä
huolehtia mahdollisuuksien mukaan muutoinkin eduskunnan lainsäädäntötyön teknisestä tasosta ja sen kehittämisestä.
21§
Vanhemman eduskuntasihteerin tehtävänä on sen lisäksi, mitä eduskunnan työjärjestyksessä ja tämän ohjesäännön 19§:ssä on säädetty:
toimia eduskunnan notaarina;
huolehtia täysistuntojen päiväjärjestysten laadinnasta;
avustaa pääsihteeriä täysistuntoon liittyvissä valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävissä;
ohjata ja valvoa pöytäkirjojen laadintaa sekä eduskunnan lainsäädäntötyöhön liittyvien tilastojen ja rekisterien laadintaa; sekä
valvoa eduskunnan tarkistajien tehtävään liittyvien asiakirjojen valmistelua.
22§
Eduskuntasihteerin tehtävänä on huolehtia edustajien tekemien kysymysten ja aloitteiden sekä muiden vastaavien valtiopäiväasiakirjojen vastaanottamisesta ja käsittelyn käynnistämisestä sekä keskuskanslialle kuuluvan palvelutoiminnan järjestämisestä. Eduskuntasihteeri toimii tarvittaessa eduskunnan notaarina.
Eduskuntasihteerin tehtävänä on lisäksi ohjata, yhteensovittaa ja valvoa ruotsalaisen toimiston, asiakirjatoimiston ja tietopalvelun toimintaa.
23§
Apulaiseduskuntasihteerin tehtävänä on avustaa keskuskanslian palvelutoiminnassa. Lisäksi apulaiseduskuntasihteeri toimii tarvittaessa eduskunnan notaarina.
24§
Hallintojohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä 19§:ssä on säädetty:
huolehtia kansliatoimikunnan kokousten järjestelyistä ja toimia esittelijänä kansliatoimikunnassa;
toimia eduskunnan hallinnassa olevien kiinteistöjen isännöitsijänä;
vastata eduskunnan kanslian hallinnon tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä eduskunnan oikeusasiamiehen, valtiontilintarkastajain ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian sekä eduskunnan kirjaston kanssa;
huolehtia eduskunnan kanslian toimintaan osoitettujen voimavarojen ja organisaation rakenteen sekä suunnittelu-, päätöksenteko-, toiminta- ja seurantajärjestelmien tarkoituksenmukaisuudesta ja muutenkin kanslian henkilöstö- ja muun hallinnon jatkuvasta suunnittelusta ja kehittämisestä; sekä
johtaa ja valvoa kanslian hallintoon kuuluvien määräaikaistehtävien suorittamista ja muita hallintoon liittyviä toimintoja.
25§
Erikoisvaliokuntien sihteerien tehtävistä on määrätty puhemiesneuvoston vahvistamissa erikoisvaliokuntien sihteerien johtosäännössä ja erikoisvaliokuntien yleisohjeissa.
Asioiden käsittely
26§
Valiokuntasihteeristön ja keskuskanslian sekä hallinto-osaston päällikkö ratkaisee yksikkönsä henkilökunnan osalta asiat, jotka koskevat matkamääräyksen antamista kotimaassa tehtävää virkamatkaa varten ja pääsihteerin ohjeiden mukaan asiat, jotka koskevat vuosiloman ajankohtaa.
Jos asia koskee pääsihteeriä tai 1 momentissa mainittua päällikköä, ratkaisee asian puhemies.
27§
Hallintojohtaja ratkaisee, sen mukaan kuin kansliatoimikunta ohjeissaan määrää, irtaimisto- ja laitehankintoja sekä vuokrausta, huoltoa ja korjausta koskevat asiat samoin kuin muut eduskunnan kanslian hallintoa ja määrärahojen käyttöä koskevat asiat, jotka eivät ole merkitykseltään laajakantoisia tai periaatteellisia.
Hallintojohtaja ratkaisee myös asiat, jotka koskevat:
virkavapauden myöntämistä eduskunnan kanslian virkamiehelle sairauden vuoksi taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainloman tai hoitovapaan johdosta taikka palkattomana enintään yhdeksi kuukaudeksi muun kuin edellä mainitun syyn johdosta;
enintään yhden kuukauden pituista viranhoitoa 1 kohdassa tarkoitetuissa virkavapaustapauksissa;
ikälisän tai muun säännönmukaisen palkanlisän myöntämistä; sekä
eläkkeitä koskevien valvontatietojen antamista valtiokonttorille.
Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu muu kuin lakisääteinen virkavapaus ja 2 kohdassa tarkoitettu asia koskee keskuskansliaan tai valiokuntasihteeristöön kuuluvaa virkamiestä, ei hallintojohtaja saa ratkaista asiaa vastoin mainitun toimintayksikön päällikön lausuntoa.
28§
Eduskunnan kanslian virkamies ratkaisee esittelystä ne päätösvaltaansa kuuluvat asiat, joista kansliatoimikunta on niin määrännyt.
Esittelystä ratkaistujen asioiden toimituskirjat allekirjoittaa ratkaisija ja varmentaa esittelijä.
29§
Kansliatoimikunta voi, jos katsoo asian laadun sitä vaativan, omasta aloitteestaan tai pääsihteerin esityksestä yksittäistapauksessa ottaa käsiteltäväkseen muuten virkamiehen ratkaistaviin kuuluvan asian.
Pääsihteeri voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen muulle eduskunnan kanslian virkamiehelle kuuluvan asian, jos hän katsoo asian laadun sitä vaativan.
30§
Jos syntyy epätietoisuutta siitä, kenen eduskunnan kanslian virkamiehen ratkaistaviin asia kuuluu, pääsihteeri voi ratkaista toimivaltakysymyksen tai saattaa sen kansliatoimikunnan päätettäväksi.
31§
Asia, joka koskee keskuskansliaa, hallinto-osastoa ja valiokuntasihteeristöä tai ainakin kahden mainitun toimintayksikön toimialaa, käsitellään siinä toimintayksikössä, jonka toimialaan asia pääasiallisesti kuuluu. Valmistelun tulee tapahtua tarpeen mukaan yhteistoiminnassa toisten toimintayksiköiden kanssa. Epäselvässä tapauksessa pääsihteeri määrää, missä toimintayksikössä asia on käsiteltävä.
Erinäiset säännökset
32§
Kelpoisuusehtona vaaditaan:
pääsihteeriltä ja apulaispääsihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön hyvä tuntemus;
hallintojohtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotoimiin sekä eduskuntatyön tuntemusta;
vanhemmalta eduskuntasihteeriltä ja eduskuntasihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön tuntemusta;
valiokuntasihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön;
toimistopäälliköltä ja apulaistoimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin asioihin;
kansainvälisten asiain sihteeriltä ja tiedotussihteeriltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin;
turvallisuuspäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin; sekä
apulaiseduskuntasihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmistelutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta.
Kelpoisuusehtona muilta kuin 1 momentissa mainituilta eduskunnan kanslian virkamiehiltä vaaditaan virkaan, toimeen tai tehtävään soveltuva koulutus ja se, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut omaavansa sellaisen taidon ja kyvyn, jota viran, toimen tai tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
33§
Asianosainen, joka on tyytymätön eduskunnan kanslian virkamiehen päätökseen, voi saattaa päätöksen kansliatoimikunnan käsiteltäväksi vaatimalla sitä kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
34§
Pääsihteerin sijaisesta on säädetty eduskunnan työjärjestyksen 9§:ssä.
Apulaispääsihteerin ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan kansliatoimikunnan määräämä virkamies. Vanhemman eduskuntasihteerin sijaisena toimii eduskuntasihteeri. Hallintojohtajan sijaisena toimii hallintotoimiston toimistopäällikkö tai hänenkin ollessaan estynyt tilitoimiston toimistopäällikkö.
Toimistopäällikön sijaisena toimii apulaistoimistopäällikkö.
Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa sijaisen määrää asianomainen esimies.
35§
Toimintayksiköiden sekä virkamiesten tehtävistä ja työnjaosta määrätään tarvittaessa tarkemmin eduskunnan kanslian johtosäännössä sekä kansliatoimikunnan ja asianomaisten esimiesten päätöksillä.
Eduskunnan kanslian virkamies on velvollinen esimiestensä määräyksestä suorittamaan muitakin kuin vahvistetun työnjaon mukaan hänelle kuuluvia tehtäviä.
36§
Virastodemokratian toteuttamisesta eduskunnan kansliassa on määrätty kansliatoimikunnan vahvistamassa virastodemokratiaohjesäännössä.
37§
Tarkempia määräyksiä tämän ohjesäännön täytäntöönpanosta voidaan antaa kansliatoimikunnan vahvistamassa eduskunnan kanslian johtosäännössä ja kansliatoimikunnan päätöksillä.
38§
Tämä ohjesääntö tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1987.
Tällä ohjesäännöllä kumotaan eduskunnan 2 päivänä joulukuuta 1977 hyväksymä eduskunnan kanslian ohjesääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tämän ohjesäännön 32§:n säännökset kelpoisuusehdoista eivät koske virkamiestä siinä virassa, toimessa tai tehtävässä, jossa hän ohjesäännön voimaan tullessa on tai johon hänet tätä ennen on nimitetty.
Samalla eduskunta on päättänyt, että
eduskunnan kanslian ohjesääntö julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.
Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1987
Eduskunnan puolestaErkki Pystynen puhemiesMatti Louekoski varapuhemiesMikko Pesälä varapuhemies