261/1987

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tehtävänä on kuntien ja kuntainliittojen puolesta neuvotella ja sopia kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palvelussuhteen ehdoista kunnallisessa virkaehtosopimuslaissa (669/70) ja kunnallisista työehtosopimuksista annetussa laissa (670/70) säädetyssä järjestyksessä sekä suorittaa muut lain mukaan kunnalliselle työmarkkinalaitokselle kuuluvat tehtävät.

Kunnallinen työmarkkinalaitos voi antaa kuntien keskusjärjestöjen suostumuksin suosituksia yleisistä palvelussuhdetta koskevista asioista, joista ei voida sopia virkaehtosopimuksin.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen päätösvaltaa käyttää sen valtuuskunta, jollei laista muuta johdu tai lain nojalla ole toisin määrätty.

Valmistelu, täytäntöönpano ja muu hallinto on työmarkkinalaitoksen hallituksen ja sen valvonnan alaisena toimikuntien ja työmarkkinalaitoksen toimiston toimihenkilöiden asiana.

Valtuuskunnan käsiteltävät asiat on hallituksen valmisteltava lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat valtuuskunnan toiminnan sisäistä järjestelyä.

Hallitus valvoo työmarkkinalaitoksen etua sekä edustaa työmarkkinalaitosta ja tekee sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet, jollei toisin ole säädetty tai määrätty.

Valtuuskunnassa on 21 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä, jotka kaikki sisäasiainministeriö määrää kunnallisvaalien jälkeisen vuoden lokakuun 1 päivänä alkavaksi nelivuotiskaudeksi. Valtuuskunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja enintään kolme varapuheenjohtajaa.

mJäsenet ja varajäsenet määrätään kuntien keskusjärjestöjen ehdottamista kuntaan, kuntainliittoon tai kunnalliseen keskusjärjestöön keskeisessä luottamushenkilö- tai palvelussuhteessa olevista, kunnallista työnantajaa edustavista henkilöistä siten, että viimeksi toimitetuissa kunnallisvaaleissa esiintyneet puolueet tulevat suhteellisuusperiaatteen mukaisesti valtuuskunnassa edustetuiksi, ja muutoinkin siten, että tasapuolisuusnäkökohdat tulevat huomioon otetuiksi.

Kuntien keskusjärjestöjen on mahdollisuuksien mukaan yhteisesti tehtävä sisäasiainministeriölle ehdotus valtuuskunnan jäsenistä ja varajäsenistä viimeistään kuukautta ennen valtuuskunnan toimikauden alkamista. Kuntainliittojen merkittävimpien keskusjärjestöjen on viimeistään kuukautta tätä ennen tehtävä ehdotuksensa kuntien keskusjärjestöille kuntainliittoja edustavista henkilöistä.

Hallituksessa on yhdeksän jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä.

Valtuuskunta valitsee hallituksen jäsenet ja varajäsenet toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Vaalissa noudatetaan soveltuvin osin, mitä kunnallislain 28§:n 2-4 momentissa on säädetty suhteellisesta vaalista. Valtuuskunta myös valitsee jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan samassa vaalitoimituksessa siten, että puheenjohtajaksi tulee eniten ääniä saanut.

Enemmistö hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä on valittava kuntien keskusjärjestöjen yhteisesti hyväksymistä henkilöistä.

Valtuuskuntaan ja hallitukseen voidaan valita vain henkilö, jolla on kunnallislain 17§:n 1 momentin mukainen vaalikelpoisuus kunnan luottamustoimiin ja joka on antanut suostumuksen toimen vastaanottamiseen.

Vaalikelpoisia valtuuskuntaan ja hallitukseen eivät ole pääsopijajärjestöön tai sen jäsenjärjestöön luottamushenkilö- tai pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt.

Työmarkkinalaitoksen luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on määrätty tai valittu, ja sen jälkeenkin, kunnes toimeen on määrätty tai valittu toinen.

Työmarkkinalaitoksen avuksi kuntien keskusjärjestöt asettavat toimiston, jossa on tarpeellinen henkilöstö asioiden valmistelua ja päätösten täytäntöönpanoa varten.

Työmarkkinalaitoksen toimiston johtajan ja apulaisjohtajien vaalit tulevat voimaan, kun kuntien keskusjärjestöt ovat ne yhtäpitävin päätöksin vahvistaneet.

Työmarkkinalaitoksen luottamushenkilön ja toimihenkilön esteellisyydestä on soveltuvin osin voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä on säädetty.

Työmarkkinalaitoksen luottamushenkilöt ja toimihenkilöt ovat tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaessaan virkavastuun alaisia.

Valtuuskunnan puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on oikeus olla saapuvilla hallituksen kokouksessa sekä hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja muulla jäsenellä valtuuskunnan kokouksessa ja niissä ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen.

Kuntien keskusjärjestön johtajalla tai hänen varamiehellään on oikeus olla saapuvilla valtuuskunnan ja hallituksen kokouksessa sekä siellä ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen.

Edellä 2 momentissa tarkoitettu oikeus on myös kuntainliittojen sairaala-alalla toimivan merkittävimmän keskusjärjestön johtajalla tai hänen varamiehellään käsiteltäessä terveydenhuoltohenkilöstön palkkausta ja muita palvelussuhdetta koskevia asioita.

Valtiovarainministeriön palkkaosaston toimialaan kuuluvia asioita käsittelevällä ministerillä on oikeus olla saapuvilla valtuuskunnan kokouksessa. Sisäasiainministeriö määrää valtuuskuntaan lisäksi viisi valtion edustajaa ja heille yhteensä viisi varamiestä siten, että valtiovarainministeriön esityksestä määrätään kolme ja opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä kummallekin yksi edustaja, sekä hallitukseen yhden valtion edustajan ja hänelle varamiehen. Heille annettu määräys on voimassa, kunnes se peruutetaan.

Valtion edustajilla on oikeus ottaa osaa keskusteluun mutta ei päätöksen tekemiseen, käsiteltäessä niitä viranhaltijoita ja työntekijöitä koskevia virkaehto- ja työehtosopimusasioita, joiden palkkauskustannuksiin kunnilla tai kuntainliitoilla on oikeus saada valtionosuutta tai -avustusta.

Valtion edustajien tulee esittää valtionhallinnon näkökannat neuvottelujen kohteena olevista kysymyksistä ja pitää yhteyttä asianomaisten valtion viranomaisten ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä.

Työmarkkinalaitos voi toimintaansa varten omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä olla jäsenenä sellaisessa toimialaansa kuuluvassa yhteisössä, joka ei tee virka- ja työehtosopimuksia.

Työmarkkinalaitoksen menot peritään kunnilta, joilta myös voidaan periä ennakkoja niiden maksuosuuksista.

Suorituksen viivästyessä on viivästyneelle määrälle maksettava vuotuista viivästyskorkoa 12 prosenttia.

Tarpeelliset määräykset työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan ja hallituksen toiminnasta sekä määräykset perusteista, joiden mukaan kunnat ovat velvolliset osallistumaan työmarkkinalaitoksen kustannuksiin, annetaan ohjesäännössä. Ohjesäännöstä päättää valtuuskunta. Kuntien keskusjärjestöjen hyväksyttyä ohjesäännön se saatetaan sisäasiainministeriön vahvistettavaksi.

Valtuuskunta hyväksyy lisäksi johtosäännön sekä 16§:n 3 momentissa tarkoitetut taloussäännön ja tilintarkastussäännön sekä muut tarvittavat säännöt.

Valtuuskunnan ja hallituksen ohjesäännössä voidaan valtuuskunnan päätösvaltaa siirtää säännössä mainituissa asioissa hallitukselle, sen asettamalle toimikunnalle tai toimiston toimihenkilölle.

Yksittäistapauksessa valtuuskunta voi siirtää sille kuuluvan asian hallituksen ratkaistavaksi, milloin valtuuskunta katsoo siihen olevan perusteltua syytä.

Mitä 1 ja 2 momentissa on sanottu, ei koske asioita, joista valtuuskunnan on laissa olevan säännöksen mukaan päätettävä.

Valtuuskunta hyväksyy työmarkkinalaitoksen talousarvion ja tilinpäätöksen. Milloin talousarviota ei ole voitu hyväksyä ennen varainhoitovuoden alkamista, on siihen saakka, kunnes se on hyväksytty, työmarkkinalaitoksen tulot kannettava ja sen välttämättömät menot suoritettava.

Valtuuskunta päättää vastuuvapauden myöntämisestä.

Tarkemmat määräykset työmarkkinalaitoksen talousarviosta, rahatoimesta, laskentatoimesta ja muusta taloudenhoidosta annetaan taloussäännössä sekä tarkemmat määräykset työmarkkinalaitoksen hallinnon ja talouden tarkastuksesta annetaan tilintarkastussäännössä.

Valtuuskunnan, hallituksen tai muun toimielimen päätökseen, joka koskee virka- tai työehtosopimuksen tekemistä tai soveltamista taikka irtisanomista taikka perustuu kunnallisen virkaehtosopimuslain 5§:n 2 tai 4 momenttiin, ei saa hakea muutosta. Sama koskee kunnan tai kuntainliiton viranomaisen päätöstä, joka on tehty kunnallisen virkaehtosopimuslain 3§:n 2 momentin nojalla.

Muuhun kuin 17§:ssä tarkoitettuun työmarkkinalaitoksen päätökseen saa valittamalla hakea muutosta Uudenmaan lääninoikeudelta. Edellä 14§:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa valitus tehdään kuitenkin sisäasiainministeriölle. Muutosta saa hakea jokainen sillä perusteella, että päätös loukkaa hänen oikeuttaan. Asioissa, jotka koskevat työmarkkinalaitoksen hallinnon järjestämistä, valitusoikeus on myös kunnilla ja kuntainliitoilla. Valituksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta myös työmarkkinalaitoksen hallitus.

Työmarkkinalaitoksen ja lääninoikeuden päätökset on pidettävä työmarkkinalaitoksen toimistossa yleisesti nähtävänä. Tästä on ilmoitettava etukäteen työmarkkinalaitoksen julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Valitusaika luetaan siitä päivästä, josta lukien päätös on ollut nähtävänä. Päätöksistä asioissa, jotka koskevat työmarkkinalaitoksen hallinnon järjestämistä, on lisäksi ilmoitettava kunnille ja kuntainliitoille virkakirjeellä. Jos päätös on annettu erikseen asianosaiselle tiedoksi, valitusaika luetaan kuitenkin tiedoksi saamisesta.

Muutoksen hakemisesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kunnallislain 33, 139, 141-144 ja 146§:ssä on säädetty.

Työmarkkinalaitoksella on oikeus saada kunnilta ja kuntainliitoilta 1§:ssä säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeelliset tiedot. Työmarkkinalaitoksella on sama oikeus saada valtion viranomaisilta ne tiedot, jotka kunnat ja kuntainliitot ovat niille toimittaneet.

Milloin 1 momentissa mainitut tiedot on säädetty tai määrätty pidettäviksi salassa, työmarkkinalaitoksen luottamushenkilöllä ja sillä, jolla on oikeus osallistua valtuuskunnan kokouksiin, sekä työmarkkinalaitoksen toimiston toimihenkilöllä on sama velvollisuus salassapitoon kuin tiedot antaneella valtion tai kunnallisella viranomaisella.

Edellä 2 momentissa tarkoitettu henkilö ei myöskään saa ilmaista, mitä hän muutoin toimessaan on saanut tietää sellaista, mikä asian laadun vuoksi on pidettävä salassa.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1987. Sillä kumotaan kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta 6 päivänä marraskuuta 1970 annettu laki (671/70) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Kulumassa olevaa toimikautta varten asetetun kunnallisen sopimusvaltuuskunnan jäsenten ja varajäsenten toimikausi jatkuu 1 päivään lokakuuta 1989 saakka.

Lain 17§:n säännöstä siltä osin kuin se koskee muutoksenhakua kunnallisen virkaehtosopimuslain 5§:n 2 tai 4 momenttiin perustuviin päätöksiin sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 1988.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston toimihenkilö siirtyy tämän lain voimaan tullessa kunnalliseen työmarkkinalaitokseen kuntien keskusjärjestöjen toimihenkilönä.

Mitä muussa laissa on säädetty kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta, koskee tämän lain voimaan tultua työmarkkinalaitoksen valtuuskuntaa.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin lain täytäntöönpanemiseksi.