Asetus kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1339/1987
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Opetusministerin esittelystä säädetään kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta 16 päivänä tammikuuta 1976 annetun lain (48/76) 7§:n nojalla:
Tehtävät
1§
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tehtävänä on:
harjoittaa kotimaisten kielten ja suomen sukukielten tutkimusta;
kehittää ja huoltaa kotimaisia kieliä ilmaisuvälineinä;
toimittaa sanakirjoja ja muita kieltä esitteleviä julkaisuja; sekä
pitää yllä ja tarpeen mukaan täydentää kielenaineskokoelmiaan julkisina arkistoina.
Kotimaisilla kielillä tarkoitetaan tässä asetuksessa suomen, ruotsin ja saamen kieltä.
Hallinto
2§
Tutkimuskeskuksessa on seuraavat toimistot:
kielitoimisto;
nimitoimisto;
murretoimisto;
sukukielten toimisto;
ruotsin kielen toimisto; sekä
hallintotoimisto.
Lisäksi tutkimuskeskuksessa on erillinen kehittämisyksikkö.
Tarkemmat määräykset toimistoista ja kehittämisyksiköstä, virkamiesten tehtävistä sekä asioiden käsittelystä annetaan tutkimuskeskuksen työjärjestyksessä.
3§
Tutkimuskeskuksessa on johtajan virka. Johtajalla on professorin arvonimi.
Kussakin toimistossa on toimistopäällikkö. Lisäksi tutkimuskeskuksessa voi olla muita virkoja. Tutkimuskeskuksessa voi olla myös tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
4§
Tutkimuskeskuksella on johtokunta, johon opetusministeriö määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja viisi muuta jäsentä sekä näille henkilökohtaiset varamiehet kuultuaan alan keskeisiä tieteellisiä seuroja sekä asianomaisia korkeakouluja. Lisäksi johtokuntaan kuuluu tutkimuskeskuksen johtaja.
Jäseniä määrättäessä on huolehdittava siitä, että tutkimuskeskuksen toimiala tulee johtokunnassa sisällöllisesti, kielellisesti ja alueellisesti monipuolisesti edustetuksi. Johtokunta valitsee keskuudestaan toimikaudekseen varapuheenjohtajan.
5§
Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta.
Johtokunta on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään kolmen muun jäsenen ollessa läsnä.
Johtokunta ratkaisee käsittelemänsä asiat esittelystä.
Johtokunnan kokouksissa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos johtokunnassa ilmaantuu erimielisyyksiä asian ratkaisusta, asia päätetään äänestyksellä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
6§
Jos esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, hänellä on oikeus saada merkityksi mielipiteensä kokouksessa ratkaistusta asiasta pöytäkirjaan ja muussa esittelyssä ratkaistusta asiasta toimituskirjan taltiokappaleeseen.
Ylemmälle viranomaiselle tehtävään esitykseen tai annettavaan lausuntoon on liitettävä pöytäkirjanote tai jäljennös toimituskirjan taltiokappaleesta, milloin asiassa on äänestetty tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteensä.
7§
Johtokunnan tehtävänä on ohjata ja valvoa tutkimuskeskuksen toimintaa sekä siinä tarkoituksessa:
vahvistaa tutkimuskeskuksen työjärjestys;
tehdä esitykset tutkimuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä tulo- ja menoarvioksi;
myöntää apurahoja;
vahvistaa tutkimuskeskuksen vuotuinen toimintasuunnitelma;
vahvistaa tutkimuskeskuksen tutkimuspoliittinen ohjelma; sekä
päättää muut tutkimuspoliittisesti tärkeät ja laajakantoiset asiat.
8§
Johtajan tulee johtaa, valvoa ja kehittää tutkimuskeskuksen toimintaa sekä huolehtia johtokunnalle esiteltävien asioiden valmistelusta ja johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta.
Johtaja voi ottaa ratkaistavakseen asian, jonka muu virkamies työjärjestyksen mukaan muuten saisi ratkaista.
Johtajan ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan johtokunnan määräämä toimistopäällikkö.
Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset
9§
Kelpoisuusvaatimuksena tutkimuskeskuksen virkoihin on:
johtajan virkaan tohtorin tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys tutkimuskeskuksen toimialaan ja hallintoon;
toimistopäällikön virkaan korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluvaan tutkimukseen tai kielenhuoltoon;
hallintotoimiston toimistopäällikön virkaan korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallintotehtävissä;
suunnittelupäällikön virkaan korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tutkimuskeskuksen toimialan tutkimus- ja suunnittelutehtäviin;
erikoistutkijan virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto sekä erityinen perehtyneisyys työalaansa;
tutkijan ja apulaistutkijan virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto;
kirjastonhoitajan ja kirjastoamanuenssin virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus.
Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena tutkimuskeskuksen virkoihin on lisäksi aikaisemmalla toiminnalla tai muutoin osoitettu sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen vaatii.
Virkojen täyttäminen
10§
Johtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.
Tutkimuskeskuksen ne virat, joiden kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, täyttää johtokunta. Johtokunta ottaa myös vastaavan työsopimussuhteisen henkilökunnan. Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa johtaja.
11§
Tutkimuskeskuksen johtajalle myöntää virkavapautta opetusministeriö. Yli yhden vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää johtajalle kuitenkin valtioneuvosto.
Muille tutkimuskeskuksen virkamiehille myöntää virkavapautta tutkimuskeskuksen johtaja. Yli yhden vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden virkamiehelle, jonka nimittää johtokunta, myöntää kuitenkin johtokunta.
Viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta viran ollessa avoinna päättää sama viranomainen, joka päättää virkavapauden myöntämisestä.
Lautakunnat
12§
Tutkimuskeskuksen asiantuntijaeliminä ovat suomen, ruotsin ja saamen kielen lautakunnat. Lautakuntien jäsenet määrää opetusministeriö johtokunnan esityksestä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ministeriö myös nimeää määräämistään jäsenistä kullekin lautakunnalle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
13 §
Suomen ja ruotsin kielten lautakuntien tehtävänä on alallaan päättää kielen käyttöä koskevista periaatteellisista ja yleisluonteisista suosituksista.
Suomen kielen lautakuntaan kuuluu kielitoimiston toimistopäällikön lisäksi kuusi muuta jäsentä. Näistä kuudesta jäsenestä neljän tulee olla suomen kielen tutkimukseen ja käyttöön hyvin perehtyneitä sekä kahden johonkin kielen käytön erikoisalaan tai tiedotustoimintaan käytännössä perehtyneitä.
Ruotsin kielen lautakuntaan kuuluu ruotsin kielen toimiston toimistopäällikkö tai hänen määräämänsä kielenhuoltoon perehtynyt toimiston virkamies sekä kuusi muuta jäsentä. Näistä kuudesta jäsenestä neljän tulee olla ruotsin kielen tutkimukseen ja käyttöön hyvin perehtyneitä sekä kahden johonkin kielen käytön erikoisalaan tai tiedotustoimintaan käytännössä perehtyneitä.
14 §
Saamen kielen lautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä. Jäsenten tulee olla saamen kielen tutkimuksen tai käytön asiantuntijoita. Lautakunnan tehtävänä on edistää ja seurata tutkimusta, joka palvelee Suomessa puhuttavan saamen kielen huoltoa, pitää yhteyttä yhteispohjoismaiseen saamen kielen lautakuntaan sekä kehittää saamen kielen huollon käytännön neuvontatyötä.
15 §
Lautakunnat ovat päätösvaltaisia, kun vähintään puolet jäsenistä kokouksen puheenjohtaja mukaan lukien on saapuvilla.
Lautakunnille määrää sihteerit tutkimuskeskuksen johtaja tutkimuskeskuksen virkamiehistä.
16§
Lautakuntien kokouksissa asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Jos lautakunnissa ilmaantuu erimielisyyksiä asian ratkaisusta, asia päätetään äänestyksellä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
Erinäiset säännökset
17§
Opetusministeriö vahvistaa johtokunnan ja lautakuntien puheenjohtajien sekä jäsenten palkkiot.
18§
Tutkimuskeskuksen johtajan on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä annettava opetusministeriölle kertomus tutkimuskeskuksen edellisen vuoden toiminnasta.
19§
Tutkimuskeskuksen johtokunnan päätökseen, joka koskee apurahan myöntämistä, ei saa hakea muutosta valittamalla.
20§
Opetusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.
Tällä asetuksella kumotaan kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta 20 päivänä helmikuuta 1976 annettu asetus (187/76) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1987
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoOpetusministeri Christoffer Taxell