1289/1987

Henkilön toimittua hammaslääketieteellisen perustutkinnon suorittamisen lisäksi 2§:n 1 momentissa tarkoitetuissa laitoksissa asetuksella säädettävän ajan tai suoritettua Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa vastaavan palvelun ja osoitettua täyttävänsä asetuksella säädettävät mahdolliset muut pätevyysvaatimukset lääkintöhallitus myöntää hakemuksesta hänelle oikeuden harjoittaa itsenäisesti hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä.

Mitä 2-5 §:ssä on säädetty, koskee vain Suomen kansalaista, lukuun ottamatta 2§:n 2 momenttia, jota sovelletaan myös Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisiin.

Ulkomaalaiselle, joka on suorittanut 2§:n 1 momentissa tarkoitetun tutkinnon ja jolla on tehtävän edellyttämä, asetuksella säädettävä pätevyys sekä riittävä kielitaito, lääkintöhallitus voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää luvan määrääminsä ehdoin 2-5 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin.

Lääkintöhallitus voi peruuttaa 2 momentissa tarkoitetun luvan, jos siihen harkitaan olevan syytä.

Sen lisäksi, mitä tässä pykälässä säädetään, on Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisista säädetty erikseen.

Jokainen hammaslääkärintoimen harjoittaja on toimessaan lääkintöhallituksen ja lääninhallituksen valvonnan alainen sekä velvollinen noudattamaan, mitä lääkintöhallitus tai lääninhallitus säännösten tai määräysten nojalla määrää, sekä antamaan lääkintöhallituksen tai lääninhallituksen pyytämät ilmoitukset, selitykset ja selvitykset.

Jos hammaslääkärintoimen harjoittaja on iän, sairauden tai muun syyn vuoksi käynyt taikka toiminnallaan osoittanut käyneensä osittain tai kokonaan kykenemättömäksi harjoittamaan hammaslääkärintointa, lääkintöhallitus voi julistaa hänet toistaiseksi menettäneeksi oikeuden hammaslääkärintoimen harjoittamiseen tai rajoittaa sitä.

Jos on perusteltua aihetta otaksua, että hammaslääkärintoimen harjoittaja on käynyt kykenemättömäksi harjoittamaan hammaslääkärintointa, lääkintöhallitus voi asian selville saamiseksi määrätä hänet lääkärintarkastukseen ja hankkia muun tarvittavan selvityksen sekä kieltää häntä hammaslääkärintointa harjoittamasta, kunnes kysymys hänen kykenemättömyydestään on lopullisesti ratkaistu. Lääkärintarkastuksessa voidaan ottaa tarpeelliset näytteet ja suorittaa muu tutkimus, joka voi tapahtua ilman sanottavaa haittaa.

Lääkintöhallitus ja lääninhallitus voivat tarvittaessa määrätä suoritettavaksi hammaslääkärintoimen harjoittajan vastaanotto-, tutkimus- ja hoitotilojen sekä potilaskortiston tarkastuksen. Tarkastuksen toimittajaksi voidaan määrätä vain laillistettu hammaslääkäri.

Jollei hammaslääkärintoimen harjoittaja alistu 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun tarkastukseen tai muuhun tarvittavaan selvitykseen, poliisiviranomaisen on annettava tarvittavaa virka-apua.

Lääkintöhallitus voi julistaessaan hammaslääkärin menettäneeksi oikeuden harjoittaa hammaslääkärintointa taikka kieltäessään hammaslääkäriä harjoittamasta hammaslääkärintointa tai rajoittaessaan sitä määrätä hammaslääkärintointa yksityisesti harjoittaneen erityisestä syystä luovuttamaan potilastietoja koskevat asiakirjat ammatinharjoittamispaikkakuntansa terveyskeskukseen erillisarkistona hoidettaviksi.

Lääkintöhallitus julkaisee vuosittain luettelon hammaslääkärintoimen harjoittajista.

Muutoksenhausta lääkintöhallituksen tämän lain nojalla antamiin päätöksiin on voimasssa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Edellä 14-20 ja 20 a§:ssä tarkoitettu päätös on valituksesta huolimatta heti täytäntöönpantava.