1250/1987

Tätä lakia sovelletaan suomalaiseen vakuutusyhdistykseen. Vakuutusyhdistys on osakkaiden keskinäiseen Vastuuseen perustuva vakuutuslaitos, jonka toiminta-alue saa käsittää enintään 40 kuntaa yhtenäisellä alueella tai joka harjoittaa ainoastaan kalastusvälineiden vakuutusta.

Vakuutusyhdistyksistä, jotka harjoittavat kalastusvälineiden vakuutusta, on lisäksi voimassa, mitä niistä on kalastusvakuutusyhdistyksistä annetussa laissa (331/58) säädetty.

Vakuutusyhdistyksen osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja, jos yhdistysjärjestyksessä niin määrätään, takuuosuudenomistajat.

Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, ettei jälleenvakuutuksen ottaminen tuota osakkuutta.

Vakuutuksenottajaosakkaan Vastuu yhdistyksen sitoumuksista on yhden vuoden vakuutusmaksujen määrä.

Vakuutusyhdistys saa harjoittaa yhdistysjärjestyksessä mainittua vakuutusliikettä.

Vakuutusyhdistyksen vakuutusliike ei saa käsittää henkilövakuutusta, lakisääteistä vakuutusta, luottovakuutusta, takuuvakuutusta eikä vakuutusta kymmentä vuotta pitemmäksi ajaksi.

Vakuutusyhdistys saa sen estämättä, mitä 2 momentissa on säädetty, harjoittaa muuta henkilövakuutusliikettä kuin henki- ja eläkevakuutusta, jos sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että yhdistyksellä on tämän vakuutusliikkeen harjoittamiseen riittävät toimintaedellytykset ja vahvistaa tätä koskevan yhdistysjärjestyksen määräyksen.

Vakuutusyhdistyksen jälleenvakuutusliike saa käsittää vain yhdistysjärjestyksen mukaisten ensivakuutuslajien jälleenvakuutusta, ei kuitenkaan toisen vakuutusyhdistyksen vakuutusliikkeen muuta jälleenvakuutusta kuin tämän vakuutusliikkeen edelleenvakuutusta.

Vakuutusyhdistys ei saa harjoittaa muuta liikettä kuin yhdistysjärjestyksessä mainittua vakuutusliikettä.

Vakuutusyhdistys saa ilman sosiaali- ja terveysministeriön suostumusta omistaa muun kuin asunto- tai kiinteistöyhteisön osakkeita tai osuuksia enintään määrän, joka on kaksikymmentä prosenttia yhteisön koko osake- tai osuuspääomasta ja joka tuottaa kaksikymmentä prosenttia yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien äänimäärästä. Yhdistyksen tällaisten yhteisöjen osakkeisiin tai osuuksiin sijoittama määrä saa olla enintään kymmenen prosenttia yhdistyksen omasta pääomasta. Vakuutusyhdistys saa yhdessä sellaisen yhteisön kanssa, jossa se omistaa osake-enemmistön tai vastaavan määräämisvallan, omistaa enintään 2 momentissa tarkoitetun määrän muiden yhteisöjen osakkeita tai osuuksia.

Vakuutusyhdistyksen voi perustaa yksi tai useampi perustaja. Perustajan tulee olla Suomessa asuva Suomen kansalainen taikka suomalainen yhteisö tai säätiö. Kauppayhtiö tai kommandiittiyhtiö voi olla perustajana edellyttäen, että yhtiön velvoitteista henkilökohtaisessa vastuussa olevat yhtiömiehet ovat Suomessa asuvia Suomen kansalaisia.

Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla perustajana.

Perustamisesta on tehtävä perustamiskirja, joka on päivättävä ja perustajien allekirjoitettava.

Perustamiskirjan tulee sisältää ehdotus yhdistysjärjestykseksi, minkä lisäksi siinä on mainittava:

Jos on sovittu perustamiseen liittyvien kulujen korvaamisesta, on siitä otettava määräys perustamiskirjaan. Näiden kulujen korvaamisesta voidaan sopia vain siten, että yhdistys korvaa yhdistyksen perustamiseen liittyvinä kuluina julkiset maksut ja tavanomaiset palkkiot perustamisasiakirjojen laatimisesta ja siihen rinnastettavasta työstä.

Vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestyksessä on mainittava:

Jos vakuutusyhdistys aikoo käyttää toiminimeään myös toisella kotimaisella kielellä, on kumpikin toiminimen ilmaisu mainittava yhdistysjärjestyksessä.

Jos takuupääoma on jaettu takuuosuuksiin, tulee takuuosuuksien olla samanmääräisiä.

Jos 1 momentin säännöksistä ei muuta johdu, yhdistysjärjestykseen ei saa ottaa vakuutussuhdetta koskevia määräyksiä.

Vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestykselle ja sen muutoksille on haettava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistus.

Ministeriö ei saa vahvistaa yhdistysjärjestystä tai sen muutosta, jos aiottu vakuutusliike on sellaista, jonka harjoittamisesta aiheutuvat velvoitteet ovat yhdistyksen toimintaedellytykset huomioon ottaen ilmeisessä epäsuhteessa sen vastuukykyyn.

Vakuutusyhdistyksen takuupääoman ja pohjarahaston (peruspääoma) tulee yhteensä olla vähintään 250 000 markkaa. Perustettavan vakuutusyhdistyksen peruspääoma on maksettava rahana.

Jos yhdistyksen toiminta käsittää henkilövakuutuksen tai yhdistyksen toiminta-alue käsittää enemmän kuin 25 kuntaa, tulee peruspääoman olla vähintään 500 000 markkaa.

Yhdistyksen oman pääoman tulee kuitenkin olla 250 000 markkaa lisättynä kolmella prosentilla yhdistyksen tilinpäätöksen mukaisesta vakuutusmaksujen keskimäärästä kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Vakuutusyhdistyksen on jälleenvakuutuksella tai muulla tavoin järjestettävä toimintansa siten, että syntyy vakuutettujen etuja turvaava suhde vastuumenojen todennäköisen vaihtelun ja oman pääoman välillä.

Valtioneuvosto voi korottaa tässä pykälässä mainittuja markkamääriä vastaamaan yleisessä hintatasossa tapahtuneita muutoksia.

Perusteilla olevan vakuutusyhdistyksen takuuosuudet on merkittävä asiakirjaan (merkintäasiakirja) , johon on jäljennetty perustamiskirja ja yhdistysjärjestyksen vahvistamisesta annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätös. Muulla tavoin tapahtuneeseen takuuosuuden merkintään ei yhdistys voi vedota, jos merkitsijä ennen yhdistyksen rekisteröimistä ilmoittaa virheestä rekisteriviranomaiselle.

Jos takuuosuus on merkitty ehdoin, joka ei ole perustamiskirjan määräysten mukainen, on merkintä pätemätön. Jollei pätemättömyydestä ole ilmoitettu rekisteriviranomaiselle ennen yhdistyksen rekisteröimistä, on merkintä kuitenkin merkitsijää sitova. Merkitsijä ei tässä tapauksessa voi vedota mainittuun ehtoon.

Sitten kun yhdistys on rekisteröity, merkitsijä ei voi merkinnän pätemättömyyden perusteeksi vedota siihen, että perustamiskirjassa olevaa ehtoa ei ole täytetty.

Merkinnän hyväksymisestä ja merkitsijälle annettavien takuuosuuksien lukumäärästä päättävät perustajat. Jos perustaja on perustamiskirjassa ilmoittanut merkitsevänsä tietyn määrän takuuosuuksia, on hänelle annettava vähintään tämä määrä.

Jos takuuosuuksia ei anneta merkinnän mukaisesti, on perustajien viivytyksettä ilmoitettava siitä merkitsijöille.

Vakuutusyhdistyksen perustamisesta päätetään perustamiskokouksessa. Perustamiskokous on pidettävä vuoden kuluessa siitä, kun yhdistysjärjestys on vahvistettu.

Jos yhdistyksen peruspääomana on vain pohjarahasto tai jos takuuosuudenomistajat eivät ole yhdistyksen osakkaita, päättävät yhdistyksen perustamisesta sen perustajat.

Jos kaikki takuuosuudet on merkitty ja hyväksytyt merkitsijät ovat yksimielisiä taikka jos perustamisesta päätetään 2 momentin mukaisesti, voidaan perustamiskokous pitää ilman kutsua.

Muussa kuin 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa perustajien tulee kutsua hyväksymänsä merkitsijät perustamiskokoukseen niin kuin perustamiskirjassa on määrätty. Merkintälistat ja perustamiskirjassa mainitut asiakirjat on perustajien toimesta vähintään viikon ajan ennen kokousta pidettävä- kutsussa mainitussa paikassa merkitsijöiden nähtävinä.

Perustamiskokouksessa on perustajien esitettävä alkuperäinen perustamiskirja ja 4 momentissa tarkoitetut asiakirjat. Niin ikään on perustajien ilmoitettava hyväksymiään merkintöjä vastaava takuuosuuksien lukumäärä, takuuosuuksien jakautuminen merkitsijöille ja takuuosuuksista maksettu määrä. Nämä tiedot on otettava kokouksen pöytäkirjaan.

Yhdistys on perustettu, jos perustamista on 8 §:n 1 momentissa mainitussa määräajassa pidetyssä perustamiskokouksessa kannattanut enemmistö merkitsijäin antamista äänistä ja vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetuista takuuosuuksista taikka 8 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa kaksi kolmasosaa perustajista ja jos perustamiskokouksessa voidaan osoittaa:

Muussa tapauksessa on yhdistyksen perustaminen katsottava rauenneeksi. Tällöin perustajat vastaavat yhteisvastuullisesti merkityistä takuuosuuksista maksetun määrän ja pohjarahaston sekä niistä saadun tuoton palauttamisesta.

Kun yhdistys on perustettu, on perustamiskokouksessa toimitettava yhdistysjärjestyksen mukaan yhdistyskokoukselle kuuluvat vaalit.

Muutoin on perustamiskokouksen osalta soveltuvin kohdin noudatettava yhdistyskokousta koskevia tämän lain säännöksiä ja yhdistysjärjestyksen määräyksiä.

Vakuutusyhdistyksen perustamisesta on kolmen kuukauden kuluessa perustamispäätöksen tekemisestä tehtävä ilmoitus rekisteröimistä varten niin kuin siitä on erikseen säädetty.

Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä yhdistyksen hallituksen kaikkien jäsenten vakuutus siitä, että yhdistyksen perustamisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä ja että takuuosuuksista maksettu määrä ja pohjarahasto on yhdistyksen hallussa. Ilmoitukseen on myös liitettävä yhdistyksen tilintarkastajien todistus siitä, että maksua koskevia säännöksiä on noudatettu.

Jollei yhdistystä 10 §:n 1 momentissa mainitussa ajassa ole ilmoitettu rekisteröitäväksi tai jos rekisteröiminen evätään, on perustaminen rauennut.

Hallituksen jäsenet vastaavat yhteisvastuullisesti merkityistä takuuosuuksista maksetun määrän ja pohjarahaston sekä niistä saadun tuoton palauttamisesta sen jälkeen, kun niistä on vähennetty 13 §:n 1 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset.

Takuuosuudesta maksettava määrä ei saa olla takuuosuuden nimellisarvoa pienempi.

Takuuosuuden merkintään perustuvan velan kuittaaminen saamisella yhdistykseltä voi tapahtua vain hallituksen suostumuksella. Suostumusta ei saa antaa, jos siitä aiheutuisi vahinkoa yhdistykselle tai sen velkojille.

Yhdistys ei saa luovuttaa eikä pantata takuuosuuden merkintään perustuvaa saamistaan. Jos yhdistys asetetaan konkurssiin, kuuluu saaminen konkurssipesään.

Jos takuuosuus luovutetaan toiselle ennen kuin siitä maksettava määrä on kokonaan suoritettu, on myös luovutuksensaaja ilmoitettuaan saantonsa takuuosuusluetteloon merkittäväksi vastuussa maksun suorittamisesta.

Ennen rekisteröimistä vakuutusyhdistys ei voi hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia eikä myöskään hakea, kantaa tai vastata tuomioistuimissa tai muiden viranomaisten luona. Perustajat voivat kuitenkin ennen perustamiskokousta käyttää puhevaltaa yhdistyksen perustamista koskevissa asioissa ja muutoin ryhtyä toimenpiteisiin merkitystä takuuosuudesta suoritettavan maksun saamiseksi.

Yhdistyksen puolesta ennen sen rekisteröimistä tehdystä toimesta aiheutuneesta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet tai siitä päättäneet yhteisvastuullisesti. Perustamiskirjasta johtuvasta tai perustamiskokouksen jälkeen syntyneestä velvoitteista siirtyy vastuu kuitenkin yhdistykselle sen jälkeen kun se on rekisteröity.

Jos yhdistyksen puolesta on ennen sen rekisteröimistä tehty sopimus sellaisen henkilön kanssa, joka tiesi yhdistyksen olevan rekisteröimätön, voi hän, jollei toisin ole sovittu, luopua sopimuksesta, jos hakemusta rekisteröimisestä ei ole tehty 11 §:ssä säädetyssä ajassa tai rekisteriviranomainen on evännyt yhdistyksen rekisteröimisen. Jollei sopimuskumppani tiennyt yhdistyksen olevan rekisteröimätön, voi hän luopua sopimuksesta siihen asti, kun yhdistys on rekisteröity.

Vakuutusyhdistyksen kaikki takuuosuudet tuottavat yhdistyksessä yhtäläiset oikeudet. Yhdistysjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhdistyksessä on erilajisia takuuosuuksia tai että sellaisia voidaan antaa. Samalla on mainittava eri takuuosuuslajien väliset eroavuudet ja kunkin lajisten takuuosuuksien lukumäärä.

Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että tietynlajinen takuuosuus voidaan määrätyssä järjestyksessä muuntaa toisenlajiseksi takuuosuudeksi. Sen jälkeen kun muuntamisesta aiheutuva yhdistysjärjestyksen muutos on vahvistettu, toimenpiteestä on viivytyksettä tehtävä ilmoitus rekisteröimistä varten. Kun rekisteröiminen on toimitettu, katsotaan muuntaminen täytäntöönpannuksi.

Takuuosuus voidaan rajoituksitta luovuttaa ja hankkia, jollei laista tai yhdistysjärjestyksestä muuta johdu. Yhdistysjärjestyksessä näitä oikeuksia voidaan rajoittaa vain 3 ja 4 §:n mukaisesti.

Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että takuuosuudenomistajalla tai jollakulla muulla on oikeus lunastaa uudelle omistajalle siirtyvä takuuosuus. Kun yhdistysjärjestykseen otetaan lunastuslauseke, on samalla määrättävä:

Jos samalla saannolla on hankittu useita takuuosuuksia, on ne kaikki lunastettava, jollei yhdistysjärjestyksessä toisin määrätä. Jos lunastushinnan suuruutta koskevan yhdistysjärjestyksen määräyksen soveltaminen tuottaisi jollekulle kohtuutonta etua, voidaan määräystä sovitella.

Lunastusoikeutta sekä lunastushinnan määrää koskevat erimielisyydet on käsiteltävä tuomioistuimessa, jollei yhdistysjärjestyksessä ole määräystä, jonka mukaan tällaiset riidat on siirrettävä välimiesten ratkaistaviksi välimiesmenettelystä annetun lain (46/28) mukaisessa järjestyksessä.

Ennen kuin on käynyt selville, käytetäänkö lunastusoikeutta, ei sillä, jolle takuuosuus on siirtynyt, ole yhdistyksessä muuta takuuosuuteen perustuvaa oikeutta kuin oikeus korkoon ja mahdollinen etuoikeus uuden takuuosuuden merkitsemiseen takuupääomaa korotettaessa. Sellaisesta merkinnästä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sille, joka käyttää lunastusoikeuttaan.

Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että takuuosuuden hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhdistyksen suostumus. Sellainen määräys ei kuitenkaan koske takuuosuutta, joka on hankittu pakkohuutokaupassa tai konkurssipesästä.

Suostumuksen antamisesta päättää hallitus, jollei yhdistysjärjestyksestä muuta johdu. Yhdistysjärjestykseen voidaan ottaa määräyksiä suostumuksen antamisen edellytyksistä. Suostumusta koskevasta ratkaisusta on ilmoitettava hakijalle kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta yhdistykselle, uhalla että suostumus muuten katsotaan annetuksi.

Takuuosuuskirja voidaan asettaa vain nimetylle henkilölle ja se saadaan antaa ainoastaan takuuosuusluetteloon merkitylle takuuosuudenomistajalle. Takuuosuuskirja voi koskea useita takuuosuuksia. Takuuosuuskirjaa ei saa antaa ennen kuin yhdistys tai takuupääomaa korotettaessa korotus on rekisteröity sekä täysi maksu takuuosuudesta suoritettu.

Takuuosuuskirjassa on mainittava yhdistyksen toiminimi, takuuosuuden tai takuuosuuskirjan järjestysnumero sekä takuuosuuden nimellisarvo. Takuuosuuskirjan tulee olla päivätty ja hallituksen tai hallituksen siihen valtuuttaman henkilön allekirjoittama. Allekirjoitus saadaan suorittaa painamalla tai muulla siihen verrattavalla tavalla.

Jos yhdistyksessä voi takuuosuuskirjaa annettaessa olla erilajisia takuuosuuksia, on takuuosuuden laji mainittava takuuosuuskirjassa. Jos yhdistysjärjestys sisältää 1 §:n 2 momentin, 3 tai 4 §:n taikka 5 luvun 3 §:n mukaisen määräyksen taikka määräyksen siitä, että takuuosuudenomistajalle voidaan asettaa velvollisuus suorittaa erityisiä maksuja yhdistykselle, on siitä mainittava takuuosuuskirjassa.

Jos yhdistys takuupääoman takaisinmaksamisen tai takuuosuuden nimellisarvon alentamisen johdosta taikka yhdistystä purettaessa suorittaa maksun takuuosuudenomistajalle, on takuuosuuskirjaan viivytyksettä tehtävä siitä merkintä. Samoin on takuuosuuskirjaan tehtävä merkintä, milloin takuuosuus on mitätöity tai sen nimellisarvoa on alennettu maksua suorittamatta. Jos takuuosuuskirja kuolettamisen yhteydessä on annettu toisen sijaan, on takuuosuuskirjassa siitä mainittava.

Yhdistyksen hallitus on velvollinen takuuosuudenomistajan pyynnöstä antamaan takuuosuuksista takuuosuuskirjat.

Takuuosuudenomistajan pyynnöstä hallituksen tulee kohtuullista maksua vastaan toimittaa takuuosuuskirjan jakaminen taikka takuuosuuskirjojen yhdistäminen tai muu vaihtaminen, jos on kysymys samanlajisista takuuosuuksista.

Ennen takuuosuuskirjan antamista yhdistys voi antaa nimetylle henkilölle asetetun todistuksen, joka koskee oikeutta yhteen tai useampaan takuuosuuteen ja joka sisältää ehdon takuuosuuskirjan antamisesta ainoastaan todistuksen palauttamista vastaan (väliaikaistodistus). Todistukseen on pyynnöstä tehtävä merkintä takuuosuudesta suoritetuista maksuista. Todistuksen allekirjoittamisesta ja siihen otettavista tiedoista on voimassa, mitä 5 §:n 2 ja 3 momentissa on säädetty takuuosuuskirjasta.

Jos takuuosuuskirja tai väliaikaistodistus luovutetaan tai pantataan, on vastaavasti sovellettava, mitä velkakirjalain (622/47)13, 14 ja 22 §:ssä on säädetty juoksevista velkakirjoista. Mainittuja säännöksiä sovellettaessa on se, jolla on takuuosuuskirja tai väliaikaistodistus hallussaan ja joka asiakirjaan yhdistyksen toimesta tehdyn merkinnän mukaan on omistajana merkitty takuuosuusluetteloon, rinnastettava siihen, jolla velkakirjalain 13 §:n 2 momentin mukaan edellytetään olevan velkakirjan osoittama oikeus.

Kun yhdistys on perustettu, hallituksen on viivytyksettä laadittava luettelo yhdistyksen kaikista takuuosuuksista (takuuosuusluettelo). Luetteloon merkitään takuuosuudet tai takuuosuuskirjat numerojärjestyksessä, niiden antamispäivä sekä takuuosuudenomistajan nimi, ammatti, kansalaisuus ja postiosolte.

Takuuosuudenomistajista on pidettävä aakkosellista luetteloa, jonka tulee sisältää 1 momentissa mainitut henkilötiedot sekä ilmoitus kunkin omistamien takuuosuuksien lukumäärästä.

Jos yhdistyksessä on erilajisia takuuosuuksia, tulee takuuosuusluettelosta ja takuuosuudenomistajista pidettävästä luettelosta ilmetä, mihin lajiin kukin takuuosuus kuuluu.

Takuuosuusluettelo ja takuuosuudenomistajista pidettävä luettelo voidaan pitää luotettavan irtolehti- tai korttijärjestelmän muodossa ja ne voidaan laatia automaattisen tietojenkäsittelyn avulla tai muulla tähän verrattavalla tavalla.

Takuuosuudensaajan yhdistykselle ilmoittama saanto, josta on esitetty luotettava selvitys samoin kuin selvitys säädetyn leimaveron suorittamisesta, sekä muu takuuosuusluetteloon merkittyä seikkaa koskeva yhdistykselle ilmoitettu muutos on viivytyksettä merkittävä takuuosuusluetteloon ja takuuosuudenomistajista pidettävään luetteloon. Merkintä on päivättävä. Jos takuuosuudenomistajalla tai jollakin muulla on 3 §:n mukainen lunastusoikeus tai jos 4 §:ssä tarkoitettu takuuosuuden hankkimista koskeva suostumus vaaditaan, ei merkintää kuitenkaan saa tehdä ennen kuin on selvinnyt, ettei lunastusoikeutta käytetä, tai ennen kuin suostumus on annettu.

Jos takuuosuuden viimeinen luovutus on merkitty takuuosuuskirjaan tai väliaikaistodistukseen avoimella siirrolla, on takuuosuuskirjaan tai väliaikaistodistukseen pantava uuden omistajan nimi ennen kuin saanto merkitään luetteloihin. Yhdistykselle esitettyyn takuuosuuskirjaan tai väliaikaistodistukseen on pantava todistus merkitsemisesta ja sen päivämäärästä.

Takuuosuusluettelo ja takuuosuudenomistajista pidettävä luettelo on pidettävä jokaisen nähtävänä yhdistyksen kotipaikan toimistossa, josta yhdistyksen hallintoa hoidetaan (päätoimipaikka) .

Jokaisella on, korvattuaan yhdistyksen kulut, oikeus saada jäljennös takuuosuusluettelosta ja takuuosuudenomistajista pidettävästä luettelosta tai niiden osasta.

Takuuosuudensaajalla ei ole oikeutta käyttää takuuosuudenomistajalle yhdistyksessä kuuluvia oikeuksia ennen kuin hänet on merkitty takuuosuusluetteloon tai hän on yhdistykselle ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityksen. Tämä ei kuitenkaan koske sellaista takuuosuuteen perustuvaa oikeutta, jota käytetään esittämällä tai luovuttamalla takuuosuuskirja tai muu yhdistyksen antama erityinen todistus.

Jos useat omistavat takuuosuuden, he voivat käyttää takuuosuudenomistajalle yhdistyksessä kuuluvia oikeuksia vain yhteisen edustajan kautta.

Jos takuuosuuskirja tämän lain mukaan on varustettava merkinnällä tai jos se on yhdistyskokouksen takuuosuuksien jakoa koskevan päätöksen perusteella vaihdettava kahteen tai useampaan takuuosuuskirjaan, yhdistys voi pidättää takuuosuudelle tulevan koron, kunnes takuuosuuskirja on sanottua tarkoitusta varten esitetty. Samoin voidaan menetellä, jos takuuosuuskirja on vaihdettava sen johdosta, että tietynlajinen takuuosuus yhdistysjärjestyksessä olevan määräyksen mukaan on muunnettava toisenlajiseksi takuuosuudeksi.

Takuupääomaa voidaan korottaa merkitsemällä maksullisia takuuosuuksia tai korottamalla takuuosuuksien nimellisarvoa maksua vastaan.

Takuupääoman korottamisesta päättää yhdistyskokous. Yhdistysjärjestystä on vastaavasti muutettava, kun takuupääomaa on päätetty korottaa. Päätöstä takuupääoman korottamisesta ei saa tehdä ennen vakuutusyhdistyksen rekisteröimistä.

Mitä tässä luvussa on säädetty takuupääoman korottamisesta, on vastaavasti sovellettava takuupääoman muodostamiseen.

Takuupääomaa korotettaessa on vakuutusyhdistyksen osakkaalla ja takuuosuudenomistajalla etuoikeus uusiin takuuosuuksiin, jos näin on yhdistysjärjestyksessä määrätty. Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että takuuosuudenomistajalla ei ole etuoikeutta merkitä uusia takuuosuuksia takuupääomaa korotettaessa.

Hallituksen ehdotus korottamispäätökseksi on pidettävä vakuutusyhdistyksen päätoimipaikassa osakkaiden nähtävänä vähintään viikon ajan ennen yhdistyskokousta ja viivytyksettä lähetettävä osakkaalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäväksi yhdistyskokouksessa. Ehdotukseen on liitettävä, jollei kokouksessa käsitellä tilinpäätöstä, seuraavat asiakirjat:

1)

jäljennökset viimeistä tilinpäätöstä koskevista asiakirjoista varustettuna merkinnöin ylijäämää tai alijäämää koskevasta yhdistyskokouksen päätöksestä;

Takuu pääoman korottamista koskevassa päätöksessä on mainittava:

Jos 3 luvun 1 §:n 2 momentin, 3 tai 4 §:n taikka 5 luvun 3 §:n 1 momentin mukainen määräys koskee uusia takuuosuuksia taikka uusille takuuosuudenomistajille voidaan yhdistysjärjestyksen mukaan asettaa velvollisuus suorittaa erityisiä maksuja yhdistykselle, on korottamispäätöksessä siitä mainittava.

Jos korottamispäätös sisällöltään poikkeaa siitä, mitä kokouskutsussa on mainittu, on osakkaalle ja takuuosuudenomistajalle, jolla päätöksen mukaan on etuoikeus takuuosuuksien merkitsemiseen, viivytyksettä ilmoitettava päätöksestä sillä tavalla kuin kutsu yhdistyskokoukseen toimitetaan. Samalla on ilmoitettava, kuinka osakkaan ja takuuosuudenomistajan on meneteltävä, jos hän haluaa käyttää etuoikeuttaan. Merkintäaika ei ala kulua ennen kuin ilmoittaminen on tapahtunut.

Uusi takuuosuus voidaan merkitä käyttämällä kuittausoikeutta, jos siitä on otettu määräys korottamispäätökseen ja hallitus on antanut siihen suostumuksensa. Määräystä koskevat asiakirjat on pidettävä yhdistyksen päätoimipaikassa osakkaiden nähtävinä vähintään viikon ajan ennen yhdistyskokousta ja lähetettävä viivytyksettä osakkaalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäviksi yhdistyskokouksessa.

Uudet takuuosuudet on merkittävä merkintälistaan, joka sisältää korottamispäätöksen. Jäljennökset yhdistysjärjestyksestä, yhdistysjärjestyksen muutoksen vahvistamisesta annetusta sosiaali- ja terveysministeriön päätöksestä sekä 3 §:n 1 momentin ja 5 §:n mukaan nähtäviksi asetetuista asiakirjoista on liitettävä merkintälistaan tai pidettävä merkitsijöiden nähtävinä listassa mainitussa paikassa.

Jos takuuosuus on merkitty 1 momentin säännöksiä noudattamatta tai merkitty tietyin ehdoin, on vastaavasti sovellettava, mitä 2 luvun 6 §:ssä on säädetty.

Kun takuuosuus merkitään, on takuuosuuskirja esitettävä ja varustettava merkinnällä siitä, että etuoikeutta on käytetty.

Jollei korottamispäätöksen mukaista määrää takuuosuuksia ole merkintäajan kuluessa merkitty, ovat korottamispäätös ja vastaava yhdistysjärjestyksen muutos rauenneet. Merkityistä takuuosuuksista maksettu määrä on tällöin heti palautettava.

Takuupääoman korottaminen ja vastaava yhdistysjärjestyksen muutos on ilmoitettava rekisteröitäväksi, jolleivät nämä ole 1 momentin mukaan rauenneet. Rekisteröimisen edellytyksenä on, että korotuksesta on maksettu vähintään puolet. Jos uudet takuuosuudet on merkitty ylikurssiin, on vastaava osa nimellisarvon ylittävästä määrästä oltava maksettuna. Korotusta ja vastaavaa yhdistysjärjestyksen muutosta ei kuitenkaan saa rekisteröidä ennen kuin täysi maksu aikaisemmin annetuista takuuosuuksista on rekisteröity suoritetuksi.

Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä yhdistyksen hallituksen kaikkien jäsenten vakuutus siitä, että rekisteröitävästä korotuksesta maksettu määrä on yhdistyksen hallussa. llmoitukseen on myös liitettävä yhdistyksen tilintarkastajien todistus siitä, että maksua koskevia 2 momentin säännöksiä on noudatettu.

Jollei ilmoitusta takuupääoman korottamisesta ole tehty vuoden kuluessa korottamispäätöksestä tai jos rekisteröiminen on evätty, on noudatettava, mitä 7 §:n 1 momentissa on sanottu.

Takuupääoma katsotaan korotetuksi, kun rekisteröiminen on toimitettu. Uudet takuuosuudet tuottavat oikeuden korkoon ja muut oikeudet vakuutusyhdistyksessä siitä päivästä, jona korottaminen rekisteröidään, jollei korottamispäätöksessä toisin määrätä. Oikeudet alkavat kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua rekisteröimisestä.

Mitä 2 luvun 12 §:ssä on säädetty, on vastaavasti sovellettava takuupääoman korottamisen osalta. Takuuosuuden merkintään perustuvan velan kuittaamisesta saamisella yhdistykseltä on lisäksi voimassa, mitä tämän luvun 5 §:ssä on säädetty.

Takuupääomaa korotettaessa merkitystä takuuosuudesta maksettava määrä on kokonaan suoritettava vuoden kuluessa takuupääoman korottamisen rekisteröimisestä. Vakuutusyhdistyksen on kuukauden kuluessa mainitun ajan päättymisestä ilmoitettava rekisteröitäväksi, kuinka monesta rekisteröityyn korotukseen sisältyvästä takuuosuudesta on maksettu täysi määrä. Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä yhdistyksen hallituksen kaikkien jäsenten vakuutus sekä tilintarkastajien todistus siitä, että osakkeista maksettu määrä on yhdistyksen hallussa. Jos yhdistys laiminlyö edellä mainitun ilmoituksen tekemisen, rekisteriviranomaisen tulee kehottaa yhdistystä määräajassa tekemään tällainen ilmoitus.

Jos tehty ilmoitus osoittaa, ettei kaikista takuuosuuksista ole 1 momentissa mainitussa määräajassa maksettu täyttä määrää, yhdistyksen on rekisteriviranomaisen asettamassa määräajassa toimitettava sille selvitys siitä, että sosiaali- ja terveysministeriö on yhdistyksen ilmoituksesta hyväksynyt takuupääoman vastaavasti alennetuksi ja vahvistanut sitä koskevan yhdistysjärjestyksen muutoksen.

Jollei 1 ja 2 momentin mukaista selvitystä maaraajassa toimiteta rekisteriviranomaiselle, korottamispäätös ja vastaava yhdistysjärjestyksen muutos raukeavat. Merkityistä takuuosuuksista maksettu määrä on tällöin heti palautettava.

Takuupääoman alentamisesta muissa kuin 4 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa päättää yhdistyskokous. Päätöstä ei saa tehdä ennen vakuutusyhdistyksen rekisteröimistä.

Yhdistyskokouksen tekemän alentamispäätöksen osalta on soveltuvin kohdin noudatettava, mitä 4 luvun 3 §:n 1 momentissa on säädetty. Päätöksessä on mainittava se määrä, jolla takuupääomaa alennetaan (alentamismäärä) . Takuupääomaa saadaan alentaa ainoastaan sellaisen vahvistetun taseen mukaisen alijäämän välittömäksi peittämiseksi, johon vapaa oma pääoma ja vararahasto eivät riitä.

Yhdistyskokouksen päätöksessä on lisäksi mainittava, suoritetaanko alentaminen mitätöimällä takuuosuuksia vai takuuosuuksien nimellisarvoa alentamalla.

Yhdistysjärjestystä on vastaavasti muutettava, kun takuupääomaa on päätetty alentaa. Yhdistyksen tulee kuukauden kuluessa alentamispäätöksen tekemisestä hakea sosiaali- ja terveysministeriön vahvistus yhdistysjärjestyksen muutokselle. Kuukauden kuluessa siitä, kun ministeriö on vahvistanut yhdistysjärjestyksen muutoksen, yhdistyksen on tehtävä tästä ilmoitus tekisteröimistä varten. Takuupääoma katsotaan alennetuksi, kun yhdistysjärjestyksen muutos on rekisteröity.

Jollei rekisteri- ilmoitusta ole tehty säädetyssä ajassa tai jos rekisteröiminen on evätty, ovat päätös ja vastaava yhdistysjärjestyksen muutos rauenneet.

Vakuutusyhdistyksen takuupääoma tai osa siitä voidaan maksaa takaisin, kun edellisiltä vuosilta ehkä syntynyt vajaus on täytetty. Takuupääomaa saadaan maksaa takaisin vain, jos yhdistykselle takaisinmaksamisen jälkeen jää vähintään 2 luvun 5 §:ssä säädetty peruspääoma.

Takuupääoman takaisinmaksamisesta päättää yhdistyskokous.

Yhdistysjärjestyksessä on määrättävä takuupääoman takaisinmaksamisessa noudatettava järjestys sekä takuuosuudesta maksettava hinta tai sen laskemisen perusteet. Takuupääoman takaisinmaksamista koskeva määräys, joka otetaan yhdistysjärjestykseen sitä muuttamalla, saa koskea vain päätöksen jälkeen merkittäviä uusia takuuosuuksia, jolleivät kaikki takuuosuuksien omistajat ole antaneet siihen suostumustaan.

Yhdistysjärjestystä on vastaavasti muutettava, kun takuuosuuksia on päätetty maksaa takaisin. Takuupääoma katsotaan alennetuksi, kun yhdistysjärjestyksen muutos on rekisteröity.

Vakuutusyhdistyksellä tulee olla hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Hallituksessa voi lisäksi olla enintään yhtä monta varajäsentä kuin on jäseniä.

Hallituksen valitsee yhdistyskokous. Hallituksen vaalista, jos yhdistyksellä on hallintoneuvosto, säädetään 11 §:n 2 momentissa.

Hallituksen jäsenen toimikausi on määrättävä yhdistysjärjestyksessä. Toimikauden tulee päättyä viimeistään neljäntenä vaalin jälkeisenä tilikautena joko uuden vaalin toimittavan yhdistyskokouksen tai tilikauden päättyessä.

Mitä tässä laissa on säädetty hallituksen jäsenestä, on vastaavasti sovellettava varajäseneen.

Vakuutusyhdistyksellä tulee olla toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan nimittää hallitus tai, jos yhdistysjärjestyksessä on niin määrätty, hallintoneuvosto.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on oltava Suomessa asuvia Suomen kansalaisia.

Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsenenä eikä toimitusjohtajana.

Hallituksen jäsen voi erota toimestaan ennen toimikauden päättymistä. Ennenaikaisesta eroamisesta on ilmoitettava hallitukselle ja, jos eroavan jäsenen on valinnut hallintoneuvosto, myös tälle. Hallituksen jäsenen voi erottaa toimestaan se, joka on hänet valinnut.

Jos hallituksen jäsenen toimi joutuu kesken toimikautta avoimeksi tai jos hallituksen jäsen menettää 3 §:ssä tarkoitetun kelpoisuutensa sanottuun toimeen eikä varajäsentä ole, hallituksen muiden jäsenten on huolehdittava siitä, että uusi jäsen valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Yhdistyskokoukselle kuuluva vaali voidaan kuitenkin, jos hallitus jäljellä olevine jäsenineen ja varajäsenineen on päätösvaltainen, siirtää siihen seuraavaan yhdistyskokoukseen, jossa hallituksen jäsenen vaali muutoinkin on toimitettava.

Jollei vakuutusyhdistyksellä ole kaupparekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta, Sosiaali- ja terveysministeriön tulee kutsua yhdistyskokous tai, jos hallitus on hallintoneuvoston valittava, tämä valitsemaan hallitusta. Jollei yhdistyksellä ole kaupparekisteriin merkittyä toimitusjohtajaa, ministeriön tulee kutsua hallitus tai, jos toimitusjohtaja on hallintoneuvoston valittava, tämä valitsemaan toimitusjohtaja. Jollei hallitusta tai toimitusjohtajaa valita taikka tätä ei viipymättä ilmoiteta kaupparekisteriin, ministeriön tulee määrätä yksi tai useampi toimitsija hoitamaan yhdistyksen asioita, kunnes hallitus tai toimitusjohtaja on valittu ja merkitty rekisteriin.

Hakemuksen 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa saa, jollei ministeriö jo ole ryhtynyt tarvittaviin toimiin, ministeriölle tehdä hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, osakas, velkoja tai muu, jonka oikeus saattaa riippua siitä, että yhdistyksellä on toimikelpoinen hallitus ja toimitusjohtaja.

Hallitus huolehtii vakuutusyhdistyksen hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Yhdistyksen toimitusjohtaja hoitaa yhdistyksen juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka yhdistyksen toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhdistyksen toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on niin pian kuin mahdollista annettava toimenpiteestä tieto.

Hallituksen on huolehdittava siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Hallituksessa tulee olla puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jollei yhdistysjärjestyksessä ole toisin määrätty tai hallitusta valittaessa ole toisin päätetty. Äänten mennessä hallituksessa tasan ratkaisee arpa puheenjohtajan vaalin. Toimitusjohtaja ei saa olla hallituksen puheenjohtajana.

Puheenjohtajan tulee huolehtia siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii. Toimitusjohtajalla on, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa, jollei hallitus määrätyssä tapauksessa toisin päätä.

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä, mikäli yhdistysjärjestyksessä ei vaadita suurempaa määrää. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Jos hallituksen jäsen on estyneenä, on hänen tilalleen tulevalle varajäsenelle varattava tilaisuus osallistua asian käsittelyyn.

Hallituksen päätökseksi tulee, jollei yhdistysjärjestyksen mukaan vaadita määräenemmistöä, mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista on kannattanut, tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa osallistua hänen ja vakuutusyhdistyksen välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn. Hän ei myöskään saa ottaa osaa yhdistyksen ja sivullisen henkilön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä on siitä odotettavana olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Mitä tässä on sanottu sopimuksesta, on vastaavasti sovellettava oikeudenkäyntiin tai muuhun puhevallan käyttämiseen.

Hallituksen jäsenelle tai toimitusjohtajalle ei saa maksaa palkkiota eikä antaa muuta etua vakuutusyhdistyksen antamien tai ottamien jälleenvakuutusten hankkimisesta tai välittämisestä.

Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että vakuutusyhdistyksellä on hallintoneuvosto. Yhdistykseen, jonka peruspääoma on pienempi kuin 500 000 markkaa, ei voida perustaa hallintoneuvostoa.

Hallintoneuvostossa on oltava vähintään viisi jäsentä. Toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen ei saa olla hallintoneuvoston jäsenenä. Mitä 2 luvun 3 §:n 1 momentin 8 kohdassa on säädetty hallituksesta, on vastaavasti sovellettava hallintoneuvostoon.

Yhdistyskokous valitsee hallintoneuvoston. Mitä 1 §:n 3 ja 4 momentissa sekä 3 ja 4 §:ssä on säädetty hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä, on vastaavasti sovellettava hallintoneuvoston jäseniin ja varajäseniin.

Hallintoneuvoston tulee valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhdistyksen hallintoa ja antaa varsinaiselle yhdistyskokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen johdosta. Hallituksen ja toimitusjohtajan on annettava hallintoneuvostolle ja sen jäsenille tiedot, joita nämä pitävät tarpeellisina tehtävänsä hoitamiseksi. Hallintoneuvoston jäsenen on pyydettävä tiedot hallintoneuvoston kokouksessa. Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallintoneuvosto päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista taikka muuta olennaista muuttamista. Hallintoneuvosto voi aina antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä.

Hallintoneuvoston on valittava hallitus ja määrättävä hallituksen jäsenten palkkio, jollei hallituksen valitsemista ole yhdistysjärjestyksessä määrätty yhdistyskokouksen tehtäväksi. Yhdistysjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että hallintoneuvosto valitsee toimitusjohtajan sekä päättää hänen palkkaeduistaan. Hallintoneuvoston oikeudesta vaatia ylimääräisen yhdistyskokouksen koollekutsumista sekä kutsua koolle yhdistyskokous säädetään 7 luvun 9 ja 11 §:ssä. Muita kuin tässä laissa mainittuja tehtäviä ei saa antaa hallintoneuvostolle.

Hallintoneuvostosta ja sen jäsenistä on soveltuvin kohdin voimassa, mitä hallituksesta ja hallituksen jäsenistä on 6–8 §:ssä ja 16 luvun 4 §:ssä säädetty.

Hallitus edustaa vakuutusyhdistystä ja kirjoittaa sen toiminimen.

Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenellä tai toimitusjohtajalla on oikeus toiminimen kirjoittamiseen tai että hallitus voi antaa tällaisen oikeuden jäsenelleen, toimitusjohtajalle tai muulle henkilölle. Mitä 3 ja 8 §:ssä on säädetty toimitusjohtajasta, on voimassa sellaisen toiminimenkirjoittajan osalta, joka ei ole hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja.

Toiminimen kirjoittamisoikeutta voidaan rajoittaa niin, että kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä oikeus kirjoittaa toiminimi. Muuta rajoitusta ei saa merkitä kaupparekisteriin.

Hallitus voi milloin tahansa peruuttaa antamansa toiminimen kirjoittamisoikeuden.

Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa vakuutusyhdistystä sellaisessa asiassa, joka 5 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

Hallitus tai muu 12 ja 13 §:ssä tarkoitettu vakuutusyhdistyksen edustaja ei saa ryhtyä sellaiseen oikeustoimeen tai muuhun toimenpiteeseen, joka on omansa tuottamaan osakkaalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhdistyksen tai toisen osakkaan kustannuksella.

Yhdistyksen edustaja ei saa noudattaa yhdistyskokouksen tai yhdistyksen muun elimen päätöstä, joka on tämän lain tai yhdistysjärjestyksen vastaisena pätemätön.

Jos vakuutusyhdistyksen edustaja tehdessään oikeustoimen yhdistyksen puolesta on ylittänyt toimivaltansa, ei oikeustoimi sido yhdistystä, jos henkilö, johon oikeustoimi kohdistui, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että toimivalta ylitettiin.

Osakkaat käyttävät vakuutusyhdistyksen yhdistyskokouksessa päättämisvaltaansa yhdistyksen asioissa.

Jokaisella osakkaalla on oikeus osallistua yhdistyskokoukseen ja siellä käyttää puhevaltaa. Osakkaana olevalla takuuosuudenomistajalla on tällainen oikeus kuitenkin vain, jos hänet on merkitty takuuosuusluetteloon tai hän on yhdistykselle ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityksen.

Vakuutusyhdistykselle kuuluvan takuuosuuden nojalla ei saa osallistua yhdistyskokoukseen. Sellaista takuuosuutta ei oteta lukuun, kun pätevän päätöksen syntymiseen tai tietyn oikeuden käyttämiseen vaaditaan kaikkien takuuosuudenomistajien suostumus tai niiden takuuosuudenomistajien suostumus, joilla on määräosa yhdistyksen takuuosuuksista.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovellettava yhdistyksen vakuutukseen perustuvaan osakkuuteen.

Osakas käyttää oikeuttaan yhdistyskokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehen tulee esittää päivätty valtakirja. Valtuutus koskee yhtä kokousta, jollei valtakirjasta muuta ilmene. Valtakirja on kuitenkin voimassa enintään kolme vuotta sen antamisesta.

Osakkaalla saa yhdistyskokouksessa olla avustaja.

Vakuutusyhdistyksen osakkaalla on yhdistyskokouksessa yksi ääni, jollei yhdistysjärjestyksessä ole muuta määrätty.

Yhdistyskokouksessa saa omasta puolesta tai toisen valtuuttamana äänestää enintään kahdeskymmenesosalla kokouksessa edustetusta äänimäärästä.

Takuuosuuksien omistajien yhteinen äänimäärä saa olla ottaen huomioon 1 momentissa mainitun rajoituksen enintään puolet kokouksessa edustettuina olevien muiden osakkaiden yhteisestä äänimäärästä.

Yhdistyskokous on pidettävä vakuutusyhdistyksen kotipaikassa, jollei yhdistysjärjestyksessä ole määrätty, että kokous on pidettävä tai voidaan pitää jollakin toisella nimetyllä yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvalla paikkakunnalla. Erittäin painavista syistä saadaan yhdistyskokous pitää muuallakin.

Osakas ei saa itse tai asiamiehen välityksellä äänestää yhdistyskokouksessa asiasta, joka koskee vastuuvapauden myöntämistä hänelle, kannetta häntä vastaan tai hänen vapauttamistaan vahingonkorvausvelvollisuudesta tai muusta velvoitteesta yhdistystä kohtaan. Hän ei myöskään saa äänestää asiasta, joka koskee kannetta muuta henkilöä vastaan tai tämän vapauttamista velvoitteesta, jos hänellä on asiassa odotettavana olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Mitä tässä on sanottu osakkaasta, on voimassa myös osakkaan asiamiehestä.

Hallituksen jäsen ei saa ottaa osaa tilinpäätöksen vahvistamista tai vastuuvapauden myöntämistä koskevan päätöksen tekemiseen eikä sellaisten tilintarkastajien valitsemiseen, joiden tehtävänä on hallinnon ja tilien tarkastaminen hänen toimikaudeltaan.

Varsinainen yhdistyskokous on pidettävä neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kokouksessa on esitettävä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus sekä, jos vakuutusyhdistyksellä on hallintoneuvosto, sen lausunto niistä.

Kokouksessa on päätettävä:

Päätöksen tekeminen asiassa, joka mainitaan 2 momentin 1–3 kohdassa, on kuitenkin siirrettävä tiettynä päivänä vähintään kuukautta ja enintään kahta kuukautta myöhemmin pidettävään jatkokokoukseen, jos äänioikeutetut, joilla on enemmistö kokouksessa edustetusta äänimäärästä, sitä vaativat. Päätöksen tekemistä ei saa toistamiseen siirtää.

Ylimääräinen yhdistyskokous on pidettävä, kun hallitus tai hallintoneuvosto katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen yhdistyskokous on pidettävä, jos vakuutusyhdistyksen osakkaat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa tai yhdistysjärjestyksessä määrätty pienempi osa osakkaiden yhteenlasketusta äänimäärästä, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Ylimääräinen yhdistyskokous on niin ikään pidettävä, jos sosiaali- ja terveysministeriö tai yhdistyksen tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava neljäntoista päivän kuluessa 2 tai 3 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

Osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia yhdistyskokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Hallitus kutsuu yhdistyskokouksen koolle. Jos vakuutusyhdistyksellä on hallintoneuvosto, voidaan yhdistysjärjestyksessä kuitenkin määrätä, että hallintoneuvoston on kutsuttava yhdistyskokous koolle.

Jollei yhdistyskokousta, joka tämän lain, yhdistysjärjestyksen tai yhdistyskokouksen päätöksen mukaan on pidettävä, ole kutsuttu säädetyssä järjestyksessä koolle, sosiaali- ja terveysministeriön tulee hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen, toimitusjohtajan, tilintarkastajan tai osakkaan hakemuksesta kutsua kokous koolle yhdistyksen kustannuksella. Ministeriö voi kutsua yhdistyskokouksen koolle, vaikkei tässä sanottua hakemusta tehdäkään.

Kutsu yhdistyskokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja, jollei yhdistysjärjestyksessä ole määrätty pitempää aikaa, viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen yhdistyskokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua. Jos yhdistysjärjestyksen mukaan päätöksen pätevyyden edellytyksenä on, että päätös tehdään kahdessa yhdistyskokouksessa, ei kutsua jälkimmäiseen kokoukseen saa toimittaa, ennen kuin edellinen kokous on pidetty. Kutsussa on mainittava edellisessä kokouksessa tehty päätös.

Kutsu on toimitettava yhdistysjärjestyksen mukaisesti.

Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävat asiat. Jos asia koskee yhdistysjärjestyksen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kutsussa.

Jos yhdistyskokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta yhdistyksen päätoimipaikassa osakkaiden nähtävänä ja viivytyksettä lähetettävä osakkaalle, joka sitä pyytää.

Asiasta, jossa ei ole noudatettu tämän lain tai yhdistysjärjestyksen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden osakkaiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia yhdistysjärjestyksen mukaan on käsiteltävä kokouksessa, saa yhdistyskokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Yhdistyskokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen yhdistyskokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Yhdistyskokouksen puheenjohtajan valitsee yhdistyskokous. Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että läsnä olevista osakkaista, osakkaiden valtuuttamista asiamiehistä sekä heidän käyttämistään avustajista laaditaan luettelo, johon merkitään kunkin vakuutuksenottajaosakkaan äänimäärä sekä takuuosuudenomistajan takuuosuuksien lukumäärä ja äänimäärä (ääniluettelo) .

Puheenjohtajan on niin ikään huolehdittava siitä, että kokouksessa pidetään pöytäkirjaa. Ääniluettelo on otettava pöytäkirjaan tai liitettävä siihen. Pöytäkirjaan on merkittävä kokouksessa tehdyt päätökset sekä, jos päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa valitun pöytäkirjantarkastajan allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä yhdistyksen päätoimipaikassa osakkaiden nähtävänä. Pöytäkirjat on säilytettävä luotettavalla tavalla. Osakkaalla on korvattuaan vakuutusyhdistyksen kulut oikeus saada jäljennös yhdistyskokouksen päytäkirjasta tai sen osasta.

Hallituksen ja toimitusjohtajan tulee yhdistyskokouksessa osakkaan pyynnöstä, jos hallitus katsoo sen käyvän päinsä vakuutusyhdistykselle olennaista haittaa tuottamatta, antaa tarkempia tietoja sellaisista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa yhdistyksen tilinpäätöksen ja taloudellisen aseman tai muun kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin.

Jos osakkaan kysymykseen voidaan vastata vain sellaisten tietojen perusteella, jotka eivät ole kokouksessa käytettävissä, on siihen annettava kirjallinen vastaus kahden viikon kuluessa. Vastaus on pidettävä yhdistyksen päätoimipaikassa osakkaiden nähtävänä ja lähetettävä kysymyksen esittäneelle osakkaalle.

Yhdistyskokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Yhdistyskokous voi kuitenkin ennen vaalia päättää, että valituksi tulee se, joka saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Mitä 1 momentissa on sanottu, on voimassa, jollei tästä laista tai yhdistysjärjestyksestä muuta johdu. Yhdistysjärjestykseen ei kuitenkaan saa muutoin kuin vaalien osalta ottaa määräystä, jolla lievennetään tässä laissa säädettyä enemmistövaatimusta.

Yhdistysjärjestyksen muuttamisesta päättää, paitsi 4 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, yhdistyskokous. Päätös on pätevä vain, jos osakkaat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa 5 § : n mukaan lasketusta kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.

Päätös yhdistysjärjestyksen muuttamisesta siten, että enemmän kuin yksi kymmenesosa tilikauden ylijäämästä, sitten kun siitä on vähennetty edellisiltä tilikausilta olevan alijäämän peittämiseen tarvittava määrä, on siirrettävä vararahastoon tai muutoin jätettävä jakamatta, on pätevä vain, jos osakkaat, joilla on enemmän kuin yhdeksän kymmenesosaa 5 §:n mukaan lasketusta kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Yhdistysjärjestyksen muuttamista koskeva päätös on sosiaali- ja terveysministeriön vahvistettua muutoksen viivytyksettä ilmoitettava rekisteröitäväksi, eikä päätöstä saa panna täytäntöön ennen kuin rekisteröiminen on toimitettu. Jos takuupääomaa taikka takuuosuuksien nimellisarvoa koskeva yhdistysjärjestyksen muutos edellyttää rekisteröidyn takuupääoman korottamista tai alentamista, tulee muutosta koskeva päätös ministeriön vahvistettua muutoksen kuitenkin edellä olevasta poiketen ilmoittaa rekisteröitäväksi ja rekisteröidä vasta samanaikaisesti korottamisen tai alentamisen yhteydessä. Jollei rekisteröitäväksi ilmoitettu takuupääoman korotus vastaa vahvistettua yhdistysjärjestyksen muutosta, on noudatettava, mitä 4 luvun 10 §:n 2 momentissa on säädetty.

Päätös yhdistysjärjestyksen muuttamisesta siten, että jo annettujen takuuosuuksien osalta niille määrättyä korkoa alennetaan, vaatii 17 §:n 1 momentin mukaisen päätöksen lisäksi niiden takuuosuudenomistajien suostumuksen, joiden takuuosuuksia muutos koskee.

Päätös yhdistysjärjestyksen muuttamisesta siten, että jo annettujen takuuosuuksien osalta takuuosuudenomistajien oikeutta vakuutusyhdistyksen takuuosuuksien hankkimiseen rajoitetaan 3 luvun 3 tai 4 §:n mukaisesti taikka takuuosuuksien tuottamia oikeuksia niiden antaman äänimäärän osalta alennetaan, vaatii 17 §:n 1 momentin mukaisen päätöksen lisäksi niiden takuuosuudenomistajien suostumuksen, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa niistä takuuosuuksista, joita muutos koskee.

Yhdistyskokouksessa ei saa tehdä päätöstä, joka on omansa tuottamaan osakkaalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua vakuutusyhdistyksen tai toisen osakkaan kustannuksella.

Jos yhdistyskokouksen päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on tämän lain tai yhdistysjärjestyksen vastainen, voi osakas, vakuutusyhdistyksen hallitus, hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja nostaa kanteen yhdistystä vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi tai sen muuttamiseksi.

Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos osakkaalla on ollut hyväksyttävä syy viivästymisien ja päätöksen päteväksi jääminen olisi hänelle ilmeisen kohtuutonta, kanne saadaan panna vireille viimeistään vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jollei kannetta nosteta määräajassa, on päätöstä pidettävä pätevänä.

Mitä 2 momentissa on säädetty, ei kuitenkaan ole voimassa:

Tuomioistuimen ratkaisu, jolla yhdistyskokouksen päätös on julistettu pätemättömäksi tai muutettu, on voimassa myös niihin osakkaisiin nähden, jotka eivät ole yhtyneet kanteeseen. Tuomioistuin voi muuttaa yhdistyskokouksen päätöstä vain, jos voidaan todeta, minkä sisältöinen päätöksen olisi pitänyt olla.

Vakuutusyhdistyksen yhdistyskokous voi tehdä päätöksen yhdistyksen muuttamisesta keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi.

Yhdistyksen on 1 momentissa mainitun yhdistyskokouksen päätöksen jälkeen haettava aiotulle vakuutusyhtiölle valtioneuvostolta vakuutusyhtiölain (1062/79) mukainen toimilupa. Hakemukseen on liitettävä yhdistyskokouksessa hyväksytty yhteisömuodon muuttamisesta johtuva yh - distysjärjestyksen muutos.

Valtioneuvoston myönnettyä 1 §:ssä tarkoitetun toimiluvan vakuutusyhdistyksen on haettava sosiaali- ja terveysministeriön suostumus yhdistyksen muuttamiselle keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi sekä samalla haettava yhteisömuodon muuttamisesta johtuvalle yhdistysjärjestyksen muutokselle ministeriön vahvistus.

Ministeriön suostumusta koskevasta hakemuksesta ministeriön on, jollei se katso, että hakemus on enemmittä selvityksittä hylättävä, kuulutettava yhdistyksen kustannuksella virallisessa lehdessä ja annettava siitä tieto osakkaille yhdistysjärjestyksessä määrätyllä tavalla sekä kuulutuksessa kehotettava niitä, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne ministeriölle sen määräämässä ajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta.

Ministeriön on annettava suostumuksensa, jollei 1 §:ssä tarkoitettu toimenpide loukkaa vakuutusten käsittämiä etuja tai minkään osakasryhmän etua.

Vakuutusyhdistyksen muuttamisesta keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi on tehtävä ilmoitus rekisteröimistä varten kuuden kuukauden kuluessa yhtiöjärjestyksen vahvistamisesta. Rekisteröimisen edellytyksenä on, että yhtiöjärjestyksen mukainen peruspääoma on kokonaan maksettu. Jos uudet takuuosuudet on merkitty ylikurssiin, on myös nimellisarvon ylittävä määrä oltava maksettuna. Vakuutusyhdistyksen katsotaan muuttuneen keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi, kun rekisteröiminen on toimitettu.

Jollei vakuutusyhdistyksen muuttamista keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi ole 3 §:ssä mainitussa ajassa ilmoitettu rekisteröitäväksi tai jos rekisteröiminen on evätty, ovat toimilupa, yhdistysjärjestyksen muutos sekä takuupääoman korottamispäätös rauenneet. Merkityistä takuuosuuksista maksettu määrä on tällöin heti palautettava.

Hallituksen jäsenet vastaavat yhteisvastuullisesti merkityistä takuuosuuksista maksetun määrän palauttamisesta.

Jos vakuutusyhdistyksen muuttaminen keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi lisää osakasten vastuuta yhdistyksen sitoumuksista, vakuutuksenottajalla, joka ei ole myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen, on oikeus kolmen kuukauden kuluessa 2 momentissa tarkoitetusta ilmoittamisesta kirjallisesti purkaa vakuutussopimuksensa.

Yhtiön hallituksen on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä kuuluttamalla siitä kuukauden kuluessa yhtiöjärjestyksen rekisteröimisestä virallisessa lehdessä ja ainakin yhdessä yhtiön kotipaikan sanomalehdessä.

Vakuutusyhdistyksessä tulee olla vähintään kaksi tilintarkastajaa sen mukaan kuin yhdistysjärjestyksessä määrätään. Tilintarkastajan valitsee yhdistyskokous. Jos tilintarkastajia on valittava useampia kuin kaksi, yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, asetetaan muussa järjestyksessä.

Yhdistyskokouksen on lisäksi valittava vähintään kaksi varatilintarkastajaa. Mitä tässä laissa on säädetty tilintarkastajasta, on vastaavasti sovellettava varatilintarkastajaan.

Osakas voi vaatia yhden tilintarkastajan asettamista osallistumaan tilintarkastukseen muiden tilintarkastajien ohella. Tätä koskeva ehdotus on tehtävä siinä yhdistyskokouksessa, jossa tilintarkastajien vaali on toimitettava tai jossa asia kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. Jos ehdotusta ovat kokouksessa kannattaneet äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kolmasosa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, osakas voi kuukauden kuluessa yhdistyskokouksesta hakea sosiaali- ja terveysministeriöltä tilintarkastajan määräämistä. Ministeriön tulee yhdistyksen hallitusta kuultuaan määrätä tilintarkastaja ajaksi, joka kestää seuraavana tilikautena pidettävän varsinaisen yhdistyskokouksen loppuun.

Tilintarkastajan toimikaudesta on määrättävä yhdistysjärjestyksessä. Tilintarkastajan tehtävä päättyy sen varsinaisen yhdistyskokouksen lopussa, joka pidetään hänen toimikauteensa sisältyvän viimeisen tilikauden päätyttyä, tai jos hänet on valittu tehtäväänsä toistaiseksi, silloin kun uusi tilintarkastaja on valittu hänen tilalleen.

Tilintarkastaja voi erota toimestaan ilmoittamalla siitä hallitukselle, vaikka hänen toimikautensa ei ole päättynyt. Tilintarkastajan voi erottaa toimestaan se, joka on hänet valinnut.

Jos tilintarkastajan toimi tulee kesken toimikautta avoimeksi taikka jos tilintarkastaja menettää kelpoisuutensa sanottuun toimeen eikä varatilintarkastajaa ole, hallituksen on huolehdittava siitä, että uusi tilintarkastaja valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Tilintarkastajan tulee olla Suomessa asuva Suomen kansalainen tai 3 momentissa tarkoitettu yhteisö. Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla tilintarkastajana.

Tilintarkastajalla tulee olla sellainen yleisen laskentatoimen ja taloudellisten asiain tuntemus sekä kokemus kuin vakuutusyhdistyksen toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen tehtävän suorittamiseksi.

Tilintarkastajaksi voidaan valita Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Keskuskauppakamarin hyväksymään yhteisöön on vastaavasti sovellettava, mitä tässä luvussa on sanottu Keskuskauppakamarin hyväksymästä tilintarkastajasta, ja kauppakamarin hyväksymään yhteisöön, mitä kauppakamarin hyväksymästä tilintarkastajasta on sanottu. Tilintarkastajaksi valitun yhteisön on ilmoitettava asianomaisen vakuutusyhdistyksen hallitukselle, kenellä on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta. Tämän henkilön tulee Keskuskauppakamarin hyväksymässä yhteisössä olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja ja kauppakamarin hyväksymässä yhteisössä Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Häneen on sovellettava 5 ja 12 §:n säännöksiä.

Vakuutusyhdistyksessä tulee vähintään yhden yhdistyskokouksen valitseman tilintarkastajan olla Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi erityisistä syistä hakemuksesta määrätä, että yhdistys saa Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymän tilintarkastajan sijaan valita muun 3 §:n 2 momentissa mainitut kelpoisuusehdot täyttävän tilintarkastajan.

Tilintarkastajana ei saa olla:

Tilintarkastajalla ei saa olla rahalainaa yhdistykseltä.

Sosiaali- ja terveysministeriön on ilmoituksesta määrättävä vakuutusyhdistykselle kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja:

Ilmoituksen saa edellä tarkoitetuissa tapauksissa tehdä kuka tahansa. Hallitus on velvollinen tekemään ilmoituksen, jollei se, jolle tilintarkastajan valitseminen kuuluu, viivytyksettä valitse kelpoisuusehdot täyttävää tilintarkastajaa.

Ennen kuin tässä pykälässä mainittu määräys annetaan, on yhdistyksen hallitusta kuultava. Määräys on voimassa siihen asti, kun yhdistykselle on säädetyssä järjestyksessä valittu tilintarkastaja ministeriön määräämän tilalle.

Tilintarkastajan tulee hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastaa tilinpäätös ja kirjanpito sekä vakuutusyhdistyksen hallinto.

Tilintarkastajan tulee noudattaa yhdistyskokouksen antamia erityisiä ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa lain, yhdistysjärjestyksen tai hyvän tilintarkastustavan kanssa.

Hallituksen ja toimitusjohtajan on varattava tilintarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota tilintarkastaja pyytää.

Kun tilintarkastus on suoritettu, tilintarkastajan tulee tehdä siitä tilinpäätökseen merkintä, jossa viitataan tilintarkastuskertomukseen. Jos tilintarkastaja katsoo, että tuloslaskelmaa tai tasetta ei ole vahvistettava, on hänen tehtävä siitäkin merkintä.

Tilintarkastajien on kultakin tilikaudelta annettava yhdistyskokoukselle tilintarkastuskertomus. Kertomus on luovutettava yhdistyksen hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista yhdistyskokousta.

Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausunto siitä, onko tilinpäätös laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti. Jollei tilinpäätöksessä ole annettu sellaisia tietoja, joita 10 luvun mukaan on annettava, tilintarkastajien tulee mainita siitä ja, jos se käy päinsä, antaa kertomuksessaan nämä tiedot.

Jos tarkastuksessa havaitaan, että yhdistyksen hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallintoneuvoston jäsen on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvaus velvollisuus, taikka muutoin rikkonut tätä lakia tai yhdistysjärjestystä, on kertomuksessa tehtävä siitä muistutus. Tilintarkastuskertomuksessa tulee olla myös vastuuvapautta koskeva lausunto. Tilintarkastajilla on muutoinkin oikeus antaa kertomuksessaan tietoja, joiden saattamista osakkaiden tietoon he pitävät tarpeellisena.

Tilintarkastuskertomuksen tulee aina sisältää erityinen lausuma tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta sekä toimintakertomukseen sisältyvästä ehdotuksesta yhdistyksen ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi lisäksi antaa tilintarkastuskertomuksesta tarkempia ohjeita.

Tilintarkastajan hallitukselle tai toimitusjohtajalle esittämät huomautukset on merkittävä pöytäkirjaan tai muuhun asiakirjaan, joka on annettava hallitukselle ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Tilintarkastajalla on oikeus olla yhdistyskokouksessa saapuvilla. Hänen tulee olla siinä saapuvilla, jos käsiteltävät asiat ovat sellaisia, että hänen läsnäolonsa on tarpeen.

Tilintarkastaja ei saa yksityiselle osakkaalle tai ulkopuoliselle antaa tietoja sellaisista vakuutusyhdistyksen asioista, jotka hän tehtäväänsä suorittaessaan on saanut tietoonsa, jos siitä voi aiheutua haittaa yhdistykselle.

Tilintarkastajan tulee vaadittaessa antaa yhdistyskokoukselle kaikki yhdistystä koskevat tiedot, jos siitä ei aiheudu olennaista haittaa yhdistykselle.

Osakas voi vaatia erityisen tarkastuksen toimittamista vakuutusyhdistyksen hallinnosta ja kirjanpidosta tietyltä päättyneeltä ajanjaksolta taikka tietyistä toimenpiteistä tai seikoista. Tätä koskeva ehdotus on tehtävä varsinaisessa yhdistyskokouksessa tai siinä yhdistyskokouksessa, jossa asia kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. Jos äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kolmasosa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat ehdotusta kannattaneet, osakas voi kuukauden kuluessa yhdistyskokouksesta hakea sosiaali- ja terveysministeriöltä tarkastajan määräämistä.

Ministeriön on kuultava yhdistyksen hallitusta ja, jos tarkastus hakemuksen mukaan koskee tietyn henkilön toimenpiteitä, tätä henkilöä. Hakemukseen on suostuttava, jos tarkastuksen toimittamiseen katsotaan olevan painavia syitä. Ministeriö voi määrätä yhden tai useamman tarkastajan.

Mitä tilintarkastajasta on säädetty 3 §:n 1 ja 3 momentissa, 5, 8, 12 ja 13 §:ssä, 15 luvun 2 ja 4–7 §:ssä sekä 16 luvun 4 §:ssä, on vastaavasti sovellettava tässä pykälässä tarkoitettuun tarkastajaan. Tarkastuksesta on yhdistyskokoukselle annettava lausunto. Lausunto on vähintään viikon ajan ennen yhdistyskokousta pidettävä yhdistyksen päätoimipaikassa osakkaiden nähtävänä ja viivytyksettä lähetettävä osakkaalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäväksi yhdistyskokouksessa. Tarkastajalla on oikeus saada yhdistykseltä palkkio.

Vakuutusyhdistyksen tilikautena on kalenterivuosi. Yhdistyksen toiminnan alkaessa tai päät. tyessä saa tilikausi olla tätä lyhyempi tai pitempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta.

Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen.

Vakuutusyhdistyksen kirjanpidossa on sen estämättä, mitä muualla laissa on säädetty, noudatettava tämän luvun säännöksiä ja sosiaali- ja terveysministeriön antamia vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvia ohjeita.

Hallituksen ja toimitusjohtajan tulee päivät ja allekirjoittaa tilinpäätös. Jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja on esittänyt eriävän mielipiteen tilinpäätöksestä, on tätä koskeva lausuma liitettävä siihen hänen vaatimuksestaan.

Tilinpäätökseen on sisällytettävä tuloslaskelma ja tase viimeistä edelliseltä tilikaudelta. Jos tilikauden aikana tuloslaskelman tai taseen erittelyä on muutettu, on aikaisempaan tilinpäätöksen sisältyviä tietoja mahdollisuuksien mukaan yhdisteltävä niin, että niitä voidaan verrata myöhem. pään tilinpäätökseen.

Tilinpäätös on annettava tilintarkastajille vä. hintään kuukausi ennen varsinaista yhdistyskokousta.

Vakuutusyhdistyksen vakuutussopimuksista aiheutuva vastuu kirjataan vastuuvelaksi. Sen muodostavat vakuutusmaksuvastuu ja korvausvastuu.

Vakuutusmaksuvastuu vastaa voimassa olevissa vakuutussopimuksissa tarkoitetuista tulevista vakuutustapahtumista johtuvien suoritusten ja näistä vakuutuksista aiheutuvien muiden menojen pääoma-arvoa, vähennettynä tulevien vakuutusmaksujen pääoma-arvolla.

Korvausvastuu vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, maksamatta olevia korvaus- ja muita määriä sekä runsasvahinkoisten vuosien varalta vastuuopillisesti laskettavaa tasoitusmäärää.

Jos vakuutuksen on antanut useampi kuin yksi vakuutuslaitos yhteisesti ehdoin, että ne ovat vastuussa omasta ja toistensa puolesta, saadaan sellaisesta ehdosta huolimatta jättää vastuuvelkaan ottamatta se osa vastuun pääoma-arvosta, joka sopimuksen mukaan kuuluu toiselle suomalaiselle vakuutuslaitokselle, jollei se ole selvitystilassa tai 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa asemassa. Viimeksi mainituissa ja muissa tapauksissa sosiaali- ja terveysministeriö määrää, saadaanko ja missä määrin toiselle vakuutuslaitokselle kuuluvan vastuun pääoma-arvo jättää vastuuvelkaan ottamatta.

Vastuuvelan laskemisessa on noudatettava ministeriön antamia tai yhdistyksen hakemuksesta vahvistamia perusteita.

Jos käyttöomaisuuden arvoa on tilikauden aikana korotettu, on korotusta vastaava määrä merkittävä vastattaviin arvonkorotustahastoon. Rahastoa saadaan käyttää ainoastaan pohjarahaston kartuttamiseen.

Jos vakuutusyhdistyksen kulumaton sijoitusomaisuus on kirjattu hankintamenoa tai sitä pienempää todennäköistä hankintamenoa taikka luovutushintaa alhaisempaan määrään, on erotus (ennakkokulukirjaus) merkittävä erikseen taseeseen. Tuloslaskelmaan on omana eränä merkittävä ennakkokulukirjauksen muutos tilikauden aikana.

Vakuutusyhdistyksen oma pääoma on taseessa jaoteltava sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan pääomaan. Sidottua omaa pääomaa ovat takuupääoma, pohjarahasto, vararahasto ja arvonkorotusrahasto. Muut oman pääoman rahastot ovat vapaata omaa pääomaa. Tilikauden ylijäämä ja ylijäämä edellisiltä tilikausilta ilmoitetaan erikseen vapaan oman pääoman lisäyksenä, tilikauden alijäämä ja alijäämä edellisiltä tilikausilta sen vähennyksenä.

Jos vakuutusyhdistys on antanut rahalainoja yhdistyksen hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenille tai toimitusjohtajalle, on ne ilmoitettava taseen liitteenä sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysministeriö määrää.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin henkilöihin on rinnastettava tällaisen henkilön aviopuoliso, veli ja sisar sekä se, joka on häneen suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaisuus- tai lankoussuhteessa taikka sellaisessa lankoussuhteessa, että toinen heistä on naimisissa toisen veljen tai sisaren kanssa.

Tuloslaskelmassa tai taseessa taikka niiden liitteenä on annettava seuraavat tiedot:

Toimintakertomus on laadittava hyvän kirjanpitotavan mukaisesti ja siinä on annettava tietoja sellaisista vakuutusyhdistyksen tilan ja sen toiminnan tuloksen arvostelemista varten tärkeistä seikoista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa, sekä yhdistyksen kannalta olennaisista tapahtumista, vaikka ne olisivat sattuneet tilikauden päätyttyäkin.

Jos yhdistys tilikauden aikana on sulautumisen taikka vakuutuskannan siirron nojalla vastaanottanut toisen yhdistyksen varoja ja velkoja, on siitä annettava toimintakertomuksessa selostus.

Hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys yhdistyksen ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi.

Yhdistyksen toimintakertomukseen on liitettävä rahoituslaskelma. Siinä on annettava selvitys varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana.

Jos yhdistyksen oma pääoma syntyneen alijäämän tai muun syyn takia ei enää täytä 2 luvun 5 §:ssä asetettuja vaatimuksia taikka jos selvitys- tai konkurssitilassa olevan yhdistyksen omaisuus ei riitä velkojen maksamiseen, on vakuutusyhdistyksen osakkaille viipymättä määrättävä lisämaksu. Lisämaksun tulee olla määrältään vähintään niin suuri kuin näiden tarkoitusten saavuttamiseksi tarvitaan ja enintään niin suuri kuin 1 luvun 3 §:ssä on säädetty.

Jollei osakas määräaikana suorita hänelle määrättyä lisämaksua, on se viipymättä pantava ulosottotoimin perittäväksi. Jollei lisämaksua saada osakkaalta perityksi, on puuttuva määrä, sikäli kuin sen periminen vielä on tarpeen, jaettava toisten osakkaiden suoritettavaksi enintään heidän lisämaksuvelvollisuutensa määrään.

Lisämaksu viivästyskorkoineen saadaan periä ulosottotoimin ilman tuomiota ja päätöstä noudattaen, mitä verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) on säädetty.

Jäljennös tilinpäätöksestä liitteineen sekä tilintarkastuskertomuksesta on kahden kuukauden kuluessa tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta toimitettava rekisteriviranomaiselle. Tilinpäätöksen jäljennöksessä on oltava hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus vahvistamisen päivämäärästä. Todistuksessa on niin ikään annettava tieto yhdistyksen ylijäämää tai alijäämää koskevasta yhdistyskokouksen päätöksestä.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa ohjeita ja lausuntoja tämän luvun säännösten soveltamisesta.

Vakuutusyhdistyksen varoja saadaan jakaa osakkaille vain sen mukaisesti kuin tässä laissa on säädetty ylijäämänjaosta, takuupääoman alentamisen yhteydessä suoritettavista maksuista ja varojen jaosta yhdistyksen purkautuessa.

Tämän luvun säännöksiä ylijäämänjaosta on soveltuvin osin noudatettava maksettaessa korkoa sellaisille takuuosuuksille, jotka tuottavat osakkuuden yhdistyksessä.

Ylijäämänjako ei saa ylittää viimeksi kuluneelta tilikaudelta vahvistetun taseen mukaisen ylijäämän ja vakuutusyhdistyksen muun vapaan oman pääoman yhteismäärää vähennettynä taseen osoittamalla alijäämällä sekä määrällä, joka 3 §:n johdosta tai yhdistysjärjestyksen mukaan on siirrettävä vararahastoon tai muutoin jätettävä jakamatta.

Vakuutusyhdistyksen, jonka 2 luvun 5 §:n 3 momentissa tarkoitettu oma pääoma on pienempi kuin tämän oman pääoman kaksinkertainen vähimmäismäärä, tulee vuosittain kartuttaa vararahastoa vähintään kymmenellä prosentilla liikkeen tuottamasta ylijäämästä.

Vararahastoon on siirrettävä takuuosuuden merkinnässä takuuosuuksista saatu nimellisarvon ylittävä määrä sekä määrä, joka yhdistysjärjestyksen mukaan on siirrettävä vararahastoon. Yhdistyskokous voi päättää, että tietty määrä taseen osoittamasta vapaasta omasta pääomasta on siirrettävä vararahastoon.

Vararahastoa saadaan alentaa yhdistyskokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi, jollei sitä voida peittää vapaalla omalla pääomalla, tai varojen siirtämiseksi pohjarahastoon.

Ylijäämänjaosta päättää yhdistyskokous. Yhdistyskokous saa päättää jaettavaksi hallituksen ehdottamaa tai hyväksymää määrää enemmän vain sikäli kuin se on yhdistysjärjestyksen mukaan siihen velvollinen.

Jos vakuutusyhdistyksen varoja on jaettu osakkaille vastoin tämän lain säännöksiä, näiden on palautettava saamansa määrä kuuden prosentin vuotuisine korkoineen. Mitä tässä on sanottu, ei kuitenkaan ole noudatettava, jos saajalla oli perusteltua aihetta olettaa varojen jakamisen tapahtuneen laillisena ylijäämänjakona.

Palautuksessa syntyvän vajauksen täyttämisestä vastaavat 15 luvun 1–4 §:n mukaisesti ne, jotka ovat osallistuneet varojen jakamista koskevan päätöksen tekemiseen tai täytäntöönpanoon taikka päätöksen perusteena olevan virheellisen taseen laatimiseen tai vahvistamiseen.

Vakuutusyhdistyksen omaisuutta ei ole lupa käyttää yhdistyksen toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Yhdistyskokous voi kuitenkin päätöksellä, jota ovat kannattaneet osakkaat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, antaa ylijäämästä käytettäväksi yleishyödylliseen tai siihen verrattavaan tarkoitukseen määriä, joilla 2 luvun 5 §:n 3 momentissa tarkoitettuun omaan pääomaan verrattuna ei ole sanottavaa merkitystä.

Rahalainan antaminen vakuutusyhdistyksen hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenelle tai toimitusjohtajalle on sallittu vain viimeksi kuluneelta tilikaudelta vahvistetun taseen osoittaman vapaan oman pääoman puitteissa. Sama koskee lainan antamista edellä mainitun henkilön aviopuolisolle, veljelle tai sisarelle taikka sille, joka on tällaiseen henkilöön suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaisuus- tai lankoussuhteessa taikka sellaisessa lankoussuhteessa, että toinen heistä on naimisissa toisen veljen tai sisaren kanssa.

Hallituksen pöytäkirjaan on erikseen merkittävä jokainen 1 momentissa tarkoitettu laina. Merkinnästä on käytävä ilmi velallisen nimi, lainan ehdot sekä velallisen antamat vakuudet. Hallituksen pöytäkirjaan merkitsemisen sijasta tiedot voidaan sisällyttää erityiseen luetteloon, johon laina on viivytyksettä sen antamisen jälkeen merkittävä.

Vakuutusyhdistys saa antaa rahalainaa ainoastaan sillä edellytyksellä, että velalliselta saadaan vakuus, joka on:

Vakuutusyhdistys ei saa antaa rahalainaa siihen tarkoitukseen, että velallinen tai häneen 7 §:ssä tarkoitetussa suhteessa oleva hankkisi lainavaroilla yhdistyksen takuuosuuksia.

Vakuutusyhdistys ei saa antaa vakuutta vieraan henkilön sitoumuksen vakuudeksi.

Vakuutusyhdistysten toimintaa valvoo Sosiaali- ja terveysministeriö. Ministeriöllä on oikeus antaa vakuutusyhdistysten toimintaa koskevia määräyksia.

Vakuutusyhdistysten toiminnan tarkastamista varten asettavat vakuutusyhdistysten keskusjärjestöt vakuutusyhdistystarkastuksen.

Vakuutusyhdistystarkastuksen toimintaa ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveysministeriö.

Vakuutusyhdistystarkastus on velvollinen antamaan sosiaali- ja terveysministeriölle kaikki sen vaatimat tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen vakuutusyhdistysten valvontaa varten.

Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on valvoa, että vakuutusyhdistykset toimivat lain, yhdistysjärjestyksensä, vakuutusta varten vahvistettujen perusteiden sekä hyvän vakuutustavan mukaisesti. Ministeriön on lisäksi seurattava vakuutusyhdistystoiminnassa vallitsevia kilpailuolosuhteita ja ryhdyttävä kehityksen kulloinkin vaatimiin toimenpiteisiin terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaamiseksi vahingollisilta kilpailunrajoituksilta vakuutusalalla.

Ministeriön tehtävänä on suorittaa yhdistysten tarkastus niin usein ja siinä laajuudessa kuin valvontatehtävien hoito vaatii.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus milloin tahansa tarkastaa vakuutusyhdistyksen liikettä ja muuta toimintaa. Ministeriön tarkastusoikeus koskee myös sellaisia yhteisöjä, joissa yhdistys omistaa osake-enemmistön tai vastaavan määräämisvallan. Ministeriön edustajalla on oikeus olla läsnä yhdistyksen yhdistyskokouksessa ja hallintoneuvoston sekä hallituksen kokouksessa, ottaa osaa keskusteluun ja saada pöytäkirjaan merkityksi ne huomautukset, joihin hän katsoo olevan aihetta.

Jos erityistä syytä on, voi ministeriö ottaa haltuunsa tarkastuksen alaisia asiakirjoja. Yhdistyksen pyynnöstä on niistä maksutta annettava yhdistykselle jäljennös.

Vakuutusyhdistyksen tulee vuosittain kuukauden kuluessa siitä yhdistyskokouksesta, jossa tilinpäätös on vahvistettu, toimittaa sosiaali- ja terveysministeriölle sen vahvistaman kaavan mukainen kertomus toiminnastaan ja tilastaan. Kertomukseen on liitettävä jäljennökset 10 luvun 11 §:ssä tarkoitetuista asiakirjoista.

Vakuutusyhdistyksen tulee ministeriön määräämässä kohtuullisessa ajassa antaa sille toiminnastaan muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja valvontaa varten tarpeellisia tietoja.

Jollei vakuutusyhdistys noudata lakia, yhdistysjärjestystään tai vakuutusta varten vahvistettuja perusteita taikka sosiaali- ja terveysministeriön tämän lain nojalla antamia määräyksiä tai jos sen toiminnan perusteet eivät enää ole lain mukaiset taikka jos yhdistys on ministeriön varoituksesta huolimatta käyttänyt hyvän vakuutustavan vastaisia menettelytapoja, ministeriön tulee kehottaa yhdistystä korjaamaan asia määräajassa, joka ilman erityistä syytä ei saa olla kuutta kuukautta pitempi.

Ministeriöllä on oikeus kieltää yhdistyskokouksen, hallintoneuvoston tai hallituksen 1 momentissa mainittua asiaa koskevan päätöksen toimeenpano. Jos päätös jo on pantu täytäntöön, ministeriö voi velvoittaa yhdistyksen ryhtymään toimenpiteisiin oikaisun aikaansaamiseksi.

Jollei edellä mainittua kehotusta tai kieltoa noudateta, ministeriö voi kieltää yhdistystä antamasta uusia vakuutuksia, kunnes asia on korjattu.

Vakuutusyhdistystarkastuksessa on vakuutusyhdistysten tarkastusjohtaja ja niin monta vakuutusyhdistysten tarkastajaa kuin tarkastukselle määrättyjen tehtävien hoito vaatii.

Vakuutusyhdistysten tarkastusjohtajan, tarkastajat ja muun henkilökunnan ottaa toimeensa vakuutusyhdistysten keskusjärjestö. Tarkastusjohtajan ja tarkastajan valintaa koskeva päätös on alistettava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistettavaksi.

Vakuutusyhdistystarkastuksen ja sen edustajan oikeuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä sosiaali- ja terveysministeriön oikeuksista on 4 §:n 1 momentissa ja 5 §:n 2 momentissa säädetty.

Vakuutusyhdistystarkastuksen toiminnasta aiheutuvien kustannusten peittämiseksi on kunkin vakuutusyhdistyksen vuosittain suoritettava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan määrätty maksu.

Tarkemmat säännökset vakuutusyhdistystarkastuksesta annetaan asetuksella.

Vakuutusyhdistys, joka ei enää täytä 2 luvun 5 §:ssä säädettyjä vaatimuksia, on asetettava selvitystilaan ja purettava, jollei sanottuja vaatimuksia ole täytetty kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asia ilmoitettiin yhdistyskokoukselle. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on kuitenkin valta pidentää määräaikaa enintään vuodeksi, jollei vakuutettuja etuja näin vaaranneta.

Yhdistyskokous voi sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, päättää yhdistyksen asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta.

Jos yhdistyksen vakuutuksenottajien lukumäärä on kahtena peräkkäisenä vuonna alle 300, ministeriö voi ryhtyä toimenpiteisiin yhdistyksen asettamiseksi selvitystilaan ja purkamiseksi, ellei ministeriö katso, että yhdistyksen toiminnassa edelleen toteutuvat terveet vakuutukselliset perusteet.

Vakuutusyhdistyksen yhdistyskokouksen päätös yhdistyksen asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa on pätevä, jos osakkaat, joilla on enemmän kuin puolet edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet tai äänten mennessä tasan, jos puheenjohtaja on siihen yhtynyt. Muussa tapauksessa on päätös pätevä vain, jos sitä ovat kannattaneet ne, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa tai yhdistysjärjestyksessä määrätty suurempi osa kokouksessa edustetusta äänimäärästä.

Selvitystila alkaa, kun sitä koskeva päätös on tehty. Yhdistyskokous voi kuitenkin 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa määrätä selvitystilan alkamisajankohdaksi muunkin myöhemmän päivän.

Jos on syytä otaksua, että vakuutusyhdistys ei täytä 2 luvun 5 §:ssä säädettyjä vaatimuksia, hallituksen ja toimitusjohtajan on viivytyksettä laadittava tilinpäätös siltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty yhdistyskokouksessa, sekä annettava se tilintarkastajille tarkastettavaksi. Soveltuvin osin on noudatettava, mitä edellä on säädetty tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta. Jos tilinpäätöksen aika käsittää myös edellisen tilikauden, on tältä tilikaudelta annettava erillinen tilinpäätös.

Jos 1 momentissa tarkoitettu tilinpäätös osoittaa, ettei yhdistys täytä 2 luvun 5 §:ssä säädettyjä vaatimuksia, on pidettävä yhdistyskokous kahden kuukauden kuluessa siitä, kun tilintarkastajat ovat antaneet lausuntonsa. Kutsusta yhdistyskokoukseen on hallituksen annettava tieto Sosiaali- ja terveysministeriölle.

Jollei hallitus ja toimitusjohtaja ole tehnyt 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tilinpäätöstä, ministeriön tulee kehottaa hallitusta ja toimitusjohtajaa viivytyksettä laatimaan tilinpäätös ja antamaan se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Jollei kehotusta noudateta, on ministeriöllä oikeus laadituttaa tilinpäätös ja antaa se tilintarkastajien tarkastettavaksi ja kutsua yhdistyskokous 2 momentissa mainitussa tapauksessa koolle.

Jollei yhdistys 1 § : n 1 momentin mukaisen määräajan tai siihen myönnetyn pidennyksen päättyessä täytä 2 luvun 5 §:ssä asetettuja vaatimuksia, yhdistyskokouksen on päätettävä yhdistyksen asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta. Jos yhdistyskokous ei tee päätöstä yhdistyksen asettamisesta selvitystilaan, hallituksen tulee hakea sellaista päätöstä sosiaali- ja terveysministeriöltä. Hakemuksen voi tehdä myös hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai tilintarkastaja.

Jos hallituksen jäsenet laiminlyövät 1 ja 4 momentissa säädetyt velvollisuutensa, vastaavat he samoin kuin toimitusjohtaja yhteisvastuullisesti velvoitteista, jotka sen jälkeen syntyvät yhdistykselle. Tässä säädettyä vastuuta ei kuitenkaan ole velvoitteesta, joka syntyy sen jälkeen, kun kysymys selvitystilaan asettamisesta on siirretty ministeriön käsiteltäväksi tai tilintarkastajat ovat tarkastaneet ja yhdistyskokous on hyväksynyt taseen, jonka mukaan yhdistys täyttää 2 luvun 5 §:ssä asetetut vaatimukset.

Jos sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että vakuutusyhdistys on joutunut tai on joutumassa sellaiseen tilaan, että yhdistys on purettava, on ministeriöllä oikeus ottaa haltuunsa yhdistyksen omaisuutta 11 §:ssä tarkoitettua vastuuvelkaa vastaava määrä. Ministeriö voi myös kieltää yhdistystä luovuttamasta tai panttaamasta sen hallinnassa olevaa omaisuutta.

Kun yhdistyskokous tekee päätöksen selvitystilasta, on samalla valittava vähintään yksi selvitysmies hallituksen, toimitusjohtajan ja mahdollisen hallintoneuvoston tilalle. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus lisäksi määrätä yksi selvitysmies. Jollei selvitystilassa olevalla yhdistyksellä ole rekisteriin merkittyjä toimikelpoisia selvitysmiehiä, tulee ministeriön määrätä väliaikainen selvitysmies rekisteriviranomaisen ilmoituksesta taikka osakkaan, velkojan tai muun henkilön hakemuksesta, jonka oikeus voi riippua siitä, että yhdistyksellä on joku, joka voi sitä edustaa. Väliaikaisen selvitysmiehen tulee viivytyksettä kutsua yhdistyskokous toimittamaan selvitysmiehen vaali. Väliaikaisen selvitysmiehen tehtävä lakkaa, kun yhdistyskokous on valinnut selvitysmiehet.

Kun ministeriö määrää yhdistyksen selvitystilaan ja purettavaksi, on sen samalla määrättävä vähintään yksi selvitysmies.

Mitä tässä laissa on säädetty hallituksesta ja hallituksen jäsenistä, on soveltuvin osin voimassa selvitysmiehistä ja väliaikaisesta selvitysmiehestä, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu.

Tilintarkastajien tehtävä ei lakkaa yhdistyksen joutuessa selvitystilaan. Mitä 9 luvussa on säädetty, on soveltuvin osin noudatettava selvitystilan aikana. Tilintarkastuskertomuksen tulee lisäksi sisältää lausuma siitä, onko selvitystilaa tilintarkastajien mielestä tarpeettomasti pitkitetty.

Selvitystilassa olevan yhdistyksen yhdistyskokoukseen on sovellettava tämän lain yhdistyskokousta koskevia säännöksiä, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu.

Kun yhdistys on asetettu selvitystilaan, hallituksen ja toimitusjohtajan on viivytyksettä laadittava tilinpäätös siltä selvitystilaa edeltävältä ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty yhdistys. kokouksessa. Tämä tilinpäätös on mahdollisimman pian esitettävä yhdistyskokouksessa. Soveltuvin osin on noudatettava, mitä edellä on säädetty tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta.

Jos 1 momentissa tarkoitettu aika käsittää myös edellisen tilikauden, on tältä tilikaudelta annettava erillinen tilinpäätös.

Selvitysmiesten on viivytyksettä tehtävä selvitystilaa koskevasta päätöksestä ja selvitysmiesten vaalista ilmoitus sosiaali- ja terveysministeriölle sekä rekisteröimistä varten rekisteriviranomaisele.

Selvitysmiehet hoitavat yhdistyksen asioita selvitystilan aikana. Selvitysmiesten on viipymättä haettava julkinen haaste yhdistyksen velkojille sekä niin pian kuin se ilmeistä vahinkoa aiheuttamatta käy päinsä, muutettava rahaksi yhdistyksen omaisuus sekä maksettava yhdistyksen velat.

Selvitysmiesten on laadittava kultakin tilikaudelta tilinpäätös, joka on esitettävä kolmen kuukauden kuluessa sen päättymisestä varsinaisen yhdistyskokouksen hyväksyttäväksi. Mitä tässä laissa on säädetty hallituksen esityksestä ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi, ei sovelleta näihin tilinpäätöksiin. Jollei selvitystilaa ole kahden vuoden kuluessa saatettu loppuun, on selvitysmiesten samalla ilmoitettava, mistä syystä se on viivästynyt.

Yhdistyksen velkojille annetun julkisen haasteen paikalletulopäivän jälkeen tulee selvitys. miesten maksaa kaikki tiedossa oleva velka. Jos velka on riitainen tai erääntymätön taikka sitä ei muusta syystä voida maksaa, on tarpeelliset varat pantava erilleen. Tämän jälkeen on takuupääoma korkoineen maksettava takaisin. Jäljelle jäävä omaisuus jaetaan yhdistyksen osakkaille sen mukaan kuin yhdistysjärjestyksessä on määrätty. Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että jaettavan omaisuuden ollessa vähäinen sen käytöstä voidaan päättää toisinkin.

Jos osakas tahtoo moittia jakoa, on kanne yhdistystä vastaan pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lopputilitys esitettiin yhdistyskokouksessa.

Jollei osakas ole viiden vuoden kuluessa siitä, kun lopputilitys esitettiin yhdistyskokouksessa, ilmoittautunut nostamaan hänelle tulevaa jakoosuutta, on hän menettänyt oikeutensa siihen. Jos jako-osuus on vähäinen jaettuun omaisuuteen verrattuna, sosiaali- ja terveysministeriö voi selvitysmiesten ilmoituksesta määrätä sen tulevaksi valtiolle. Muussa tapauksessa noudatetaan, mitä 19 §:ssä on säädetty.

Kun vakuutusyhdistys on selvitystilassa, on muusta vakuutussopimuksesta kuin jälleenvakuutussopimuksesta johtuneen sellaisen saamisen haltijoilla, josta aiheutuva vastuu on kirjattava korvausvastuuksi, samanlainen etuoikeus yhdistyksen omaisuuteen kuin irtaimen pantin haltijalla edellyttäen, että saaminen on syntynyt kahden kuukauden kuluessa selvitystilan alkamispäivästä. Tässä pykälässä säädetty etuoikeus ei huononna käteispantin eikä omaisuuteen myönnetyn kiinnityksen haltijan oikeutta.

Suoritettuaan tehtävänsä selvitysmiesten tulee mahdollisimman pian antaa lopputilitys hallinnostaan laatimalla koko selvitysmenettelyä koskeva kertomus. Kertomukseen tulee sisältyä myös selostus yhdistyksen omaisuuden jaosta. Kertomukseen on liitettävä tilinpäätöksiä koskevat asiakirjat koko selvitystilan ajalta. Kertomus liitteineen on annettava tilintarkastajille, joiden tulee kuukauden kuluessa antaa lopputilitystä ja selvitystilan aikaista hallintoa koskeva tilintarkastuskertomus.

Tilintarkastuskertomuksen saatuaan tulee selvitysmiesten viivytyksettä kutsua yhdistyskokous tarkastamaan lopputilitys.

Yhdistys katsotaan puretuksi, kun lopputilitys on esitetty yhdistyskokouksessa. Purkamisesta on selvitysmiesten viivytyksettä tehtävä ilmoitus rekisteröimistä varten.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, voivat osakkaat, joilla on vähintään yksi kolmasosa lopputilityksen käsitelleessä yhdistyskokouksessa edustetusta äänimäärästä, vaatia selvitysmiehiä kutsumaan yhdistyskokouksen koolle käsittelemään 15 luvun 6 §:ssä tarkoitetun kanteen nostamista. Mitä 7 luvun 11 §:n 2 momentissa on säädetty, on vastaavasti noudatettava. Kanne on nostettava vuoden kuluessa lopputilityksen esittämisestä.

Lopputilitys, tilikirjat ja lopputilitystä käsitelleen yhdistyskokouksen pöytäkirja on säilytettävä kymmenen vuotta sosiaali- ja terveysministeriön määräämällä tavalla.

Jos vakuutusyhdistyksen varat eivät osakkaiden lisämaksuvelvollisuuden toteuttamisen jälkeen riitä selvityskulujen eivätkä sellaisten saamisten suorittamiseen, joilla on 11 §:ssä mainittu etuoikeus, tulee selvitysmiesten ilmoittaa tästä sosiaali- ja terveysministeriölle 16 §:ssä tarkoitetun yhteisvastuun toteuttamista varten.

Vakuutusyhdistykset ovat vastuussa selvityskuluista ja niistä saamisista, joilla on 11 §:ssä mainittu etuoikeus, siltä osin kuin näitä ei saada suoritetuiksi selvitys- tai konkurssitilassa olevan vakuutusyhdistyksen varoista osakkaiden lisämaksuvelvollisuuden toteuttamisen jälkeenkään.

Yhdistysten kesken vastuu jakautuu viimeksi vahvistettujen tilinpäätösten mukaisten vakuutusmaksutulojen suhteessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön tulee, saatuaan 15 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen, määrätä selvitysmies tai muu henkilö toimitsijana hoitamaan yhdistysten keskinäiseen vastuuseen perustuvien suoritusten perintä.

Jos selvitystilassa olevan vakuutusyhdistyksen varat sen jälkeen, kun kaikki tiedossa oleva velka on maksettu, eivät riitä selvityskulujen suorittamiseen, tulee sosiaali- ja terveysministeriön selvitysmiesten ilmoituksesta määrätä selvitystila lopetettavaksi ja julistaa yhdistys puretuksi. Tällöin ei noudateta 5, 6, 8, 9, 10, 12 eikä 13 §:n säännöksiä. Ilmoitukseen on liitettävä Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymän tilintarkastajan antama todistus siitä, että kaikki tiedossa olevat velat on maksettu. Ministeriön on määrättävä, että yhdistyksen varat tulevat valtiolle. Selvitysmiesten tulee toimittaa ministeriön päätöksestä tieto rekisteröimistä varten.

Jos yhdistyksen purkamisen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai yhdistystä vastaan nostetaan kanne tai muutoin tarvitaan selvitystoimenpiteitä, on selvitystä jatkettava. Selvitysmiesten on viivytyksettä tehtävä tästä ilmoitus rekisteröimistä varten. Kutsu jatketun selvitystilan ensimmäiseen yhdistyskokoukseen on toimitettava yhdistysjärjestyksen mukaisesti. Jos yhdistyksellä selvitystä jatkettaessa ei ole toimikelpoisia selvitysmiehiä, on sosiaali- ja terveysministeriön määrättävä hakemuksesta väliaikainen selvitysmies sen mukaan kuin 4 §:ssä on säädetty.

Jos vakuutusyhdistys on asetettu selvitystilaan yhdistyskokouksen päätöksellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, yhdistyskokous voi, tilintarkastajien annettua asiasta lausuntonsa, 1 § : n 4 momentin toisessa virkkeessä säädetyllä äänten enemmistöllä päättää, että selvitystila lopetetaan ja yhdistyksen toimintaa jatketaan. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, jos selvitystilaan on tämän lain mukainen peruste tai jos yhdistyksen omaisuutta on jaettu.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti noudatettava, jos yhdistys, joka on asetettu selvitystilaan sen johdosta, ettei se enää täytä 2 luvun 5 §:n mukaisia vaatimuksia, jälleen täyttää sanotut vaatimukset.

Kun päätös selvitystilan lopettamisesta ja yhdistyksen toiminnan jatkamisesta on tehty, yhdistykselle on valittava johto yhdistysjärjestyksen määräysten mukaisesti.

Kun hallitus on valittu, selvitysmiesten on viivytyksettä tehtävä selvitystilan lopettamista koskevasta päätöksestä ja hallituksen vaalista ilmoitus sosiaali- ja terveysministeriölle ja rekisteröimistä varten rekisteriviranomaiselle. Päätöstä ei saa panna täytäntöön ennen rekisteröintiä. Yhdistyksen velkojille haettu julkinen haaste jää vaikutuksitta, kun selvitystila on lopetettu tämän pykälän säännösten mukaisesti.

Vakuutusyhdistyksen omaisuus voidaan luovuttaa konkurssiin vain hallituksen tai, kun yhdistys on selvitystilassa, selvitysmiesten päätöksen perusteella. Konkurssin aikana edustavat yhdistystä konkurssivelallisena hallitus ja toimitusjohtaja taikka ennen konkurssin alkamista valitut selvitysmiehet. Konkurssin aikana voidaan kuitenkin valita uusia hallituksen jäseniä tai uusia selvitysmiehiä.

Kun vakuutusyhdistyksen omaisuus on luovutettu konkurssiin, tuomioistuimen tulee viipymättä ilmoittaa siitä ja paikalletulopäivästä sosiaali- ja terveysministeriölle. Tuomioistuimen tulee niin ikään, jos ministeriö tekee siitä esityksen, määrätä uskotuksi mieheksi ja toimitsijamieheksi yksi ministeriön ehdottama henkilö valittujen lisäksi.

Mitä 11 §:ssä vakuutusyhdistyksen selvitystilan varalta on säädetty saamisten etuoikeudesta, on noudatettava sen estämättä, että yhdistyksen omaisuus on luovutettu konkurssiin.

Jos konkurssin päättyessä omaisuutta ei ole jäljellä, on yhdistys katsottava puretuksi, kun konkurssihallinto on antanut lopputilityksen. Purkamisesta konkurssihallinnon on viivytyksettä tehtävä ilmoitus rekisteröimistä varten.

Jos omaisuutta on jäljellä eikä yhdistys ollut selvitystilassa, kun sen omaisuus luovutettiin konkurssiin, on hallituksen mahdollisimman pian kutsuttava yhdistyskokous koolle päättämään yhdistyksen asettamisesta selvitystilaan. Jos yhdistys on selvitystilassa, kun se asetetaan konkurssiin, on noudatettava, mitä 19 §:ssä on säädetty.

Selvitys- tai konkurssitilassa oleva vakuutusyhdistys ei saa antaa uusia vakuutuksia.

Vakuutusyhdistys (sulautuva yhdistys) voi sosiaali- ja terveysministeriön suostumuksella tehdä sopimuksen sulautumisesta toiseen vakuutusyhdistykseen (vastaanottava yhdistys) siten, että sulautuvan yhdistyksen vakuutuskanta sekä muut varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle yhdistykselle. Vakuutusyhdistys (luovuttava yhdistys) voi niin ikään luovuttaa ministeriön suostumuksella vakuutuskantansa tai osan siitä toiselle vakuutusyhdistykselle (vastaan. ottava yhdistys) tai vakuutusyhtiölle (vastaanottava yhtiö) .

Luovutettaessa vakuutuskannan osa on vastaavasti noudatettava, mitä on säädetty vakuutuskannan luovuttamisesta. Mitä vakuutusyhtiölain 16 luvussa on säädetty vakuutuskannan tai sen osan luovuttamisesta, on noudatettava vastaanottavan yhtiön osalta.

Sulautumista tai vakuutuskannan luovuttamista koskeva sopimus on kummankin yhdistyksen yhdistyskokouksen hyväksyttävä. Päätös on sulautuvan tai luovuttavan yhdistyksen osalta pätevä vain, jos sitä on kannattanut äänten enemmistö, joka vaaditaan asetettaessa yhdistys selvitystilaan 13 luvun 1 §:n 4 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetussa tapauksessa. Sulautumisesta ja vakuutuskannan luovuttamisesta voidaan päättää, vaikka sulautuva tai luovuttava yhdistys on asetettu selvitystilaan.

Seuraavat asiakirjat on vähintään kahden viikon ajan ennen yhdistyskokousta pidettävä yhdistyksen päätoimipaikassa osakkaiden nähtävinä ja viipymättä lähetettävä osakkaalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäviksi yhdistyskokouksessa:

Mitä 1 ja 2 §:ssä on sanottu sulautumisesta, on soveltuvin osin noudatettava myös sellaisessa sulautumisessa, jossa kaksi tai useampia vakuutusyhdistyksiä yhtyy perustamalla uuden vakuutusyhdistyksen.

Vastaanottavan yhdistyksen perustamisessa sulautumissopimus korvaa perustamiskirjan. Sopimuksen tulee sisältää ehdotus vastaanottavan yhdistyksen yhdistysjärjestykseksi Sopimuksessa on mainittava, miten vastaanottavan yhdistyksen johto ja tilintarkastajat valitaan. Nämä valinnat on suoritettava, kun sulautumissopimus on hyväksytty ja sosiaali- ja terveysministeriö on antanut sulautumiseen suostumuksen sekä vahvistanut uuden yhdistyksen yhdistysjärjestyksen.

Kahden kuukauden kuluessa siitä, kun yhdistykset ovat hyväksyneet sulautumista tai vakuutuskannan luvuttamista koskevan sopimuksen, niiden on haettava sosiaali- ja terveysministeriön suostumus sopimukseen ja vahvistus sulautumisen tai vakuutuskannan luovuttamisen vaatimalle yhdistysjärjestyksen muutokselle sekä, jos on kysymys 3 §:ssä tarkoitetusta sulautumisesta, uuden yhdistyksen yhdistysjärjestykselle.

Sulautumista tai vakuutuskannan luovuttamista koskevasta hakemuksesta on ministeriön, jollei se katso, että hakemus on enemmittä selvityksittä hylättävä, kuulutettava vastaanottavan yhdistyksen kustannuksella virallisessa lehdessä. Kuulutuksessa on kehotettava niitä, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne ministeriölle sen määräämässä ajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta. Ministeriön on velvoitettava sulautuva tai luovuttava yhdistys viipymättä antamaan tieto kuulutuksesta sulautuvan tai luovuttavan yhdistyksen osakkaille yhdistysjärjestyksessä määrätyllä tavalla.

Ministeriön on annettava suostumuksensa 1 momentissa tarkoitettuun toimenpiteeseen, jollei toimenpide loukkaa vakuutusten käsittämiä etuja.

Vakuutuskanta siirtyy vastaanottavalle yhdistykselle, kun ministeriö on antanut suostumuksensa toimenpiteeseen. Ministeriö voi hakemuksesta vahvistaa vakuutuskannan siirtymiselle tätä myöhemmänkin ajankohdan.

Jollei suostumusta ole määräajassa haettu tai, jos se on evätty, on sulautuminen tai vakuutuskannan luovuttaminen rauennut.

Kuukauden kuluessa siitä, kun sosiaali- ja terveysministeriö on antanut suostumuksen sulautumiseen ja vahvistanut sulautumiseen liittyvän yhdistysjärjestyksen muutoksen sekä 3 §:ssä tarkoitetussa sulautumisessa vahvistanut uuden yhdistyksen yhdistysjärjestyksen, yhdistysten on tehtävä tästä ilmoitus rekisteröimistä varten. Jollei ilmoitusta ole määräajassa tehty tai jos rekisteröiminen on evätty, on sulautuminen rauennut.

Neljän kuukauden kuluessa siitä, kun 5 §:ssä tarkoitettu rekisteröiminen on toimitettu, yhdistysten on haettava sulautuvan yhdistyksen kotipaikan tuomioistuimen tai 3 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa vastaanottavalle yhdistykselle yhdistysjärjestyksessä määrätyn kotipaikan tuomioistuimen lupa sulautumissopimuksen täytäntöönpanoon uhalla, että sulautuminen muuten raukeaa. Hakemukseen on liitettävä selvitys rekisteröimisestä sekä luettelo sulautuvan yhdistyksen tunnetuista velkojista ja heidän postiosoitteistaan.

Tuomioistuimen tulee antaa kuulutus yhdistyksen tunnetuille ja tuntemattomille velkojille kehottaen sitä, joka haluaa vastustaa hakemusta, ilmoittamaan siitä kirjallisesti tuomioistuimelle viimeistään kaksi viikkoa ennen paikalletulopäivää uhalla, että hänen muussa tapauksessa katsotaan suostuneen hakemukseen. Kuulutus on pantava tuomioistuimen ilmoitustaululle neljä kuukautta ennen paikalletulopäivää sekä julkaistava tuomioistuimen toimesta virallisessa lehdessä kaksi kertaa, ensimmäisen kerran viimeistään kolme kuukautta ja toisen kerran viimeistään kaksi kuukautta ennen paikalletulopäivää. Hakemuksesta on tuomioistuimen erikseen annettava tieto lääninhallitukselle ja kaikille tunnetuille velkojille.

Edellä 6 §:ssä tarkoitettuun hakemukseen on suostuttava, jollei kukaan velkojista sitä vastusta tai jos paikalletulopäivänä osoitetaan, että hakemusta vastustaneet velkojat ovat saaneet täyden maksun saamisistaan tai että heidän saamisistaan on asetettu tuomioistuimen hyväksymä vakuus.

Luvan myöntämistä tai epäämistä koskevasta päätöksestä on tuomioistuimen viivytyksettä toimitettava tieto rekisteriviranomaiselle.

Yhdistysten on tehtävä tuomioistuimen luvasta ilmoitus rekisteröimistä varten neljän kuukauden kuluessa siitä, kun lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman.

Jos sulautuminen on 6 §:n mukaan rauennut, on sulautuvan yhdistyksen viivytyksettä tehtävä siitä ilmoitus rekisteröimistä varten. Jollei 3 momentissa tarkoitettua rekisteri-ilmoitusta ole säädetyssä ajassa tehty tai jos tuomioistuin on hylännyt hakemuksen, rekisteriviranomaisen tulee tehdä rekisteriin merkintä sulautumisen raukeamisesta.

Kun tuomioistuimen lupa 1 §:n mukaiseen sulautumiseen on rekisteröity, siirtyvät sulautuvan yhdistyksen varat ja velat, ei kuitenkaan 15 luvun 1–3 §:n mukainen korvausvaatimus, vastaanottavalle yhdistykselle.

Sulautuvan yhdistyksen hallituksen ja toimitusjohtajan tulee jakaa vastike ja antaa lopputilitys, jolloin on noudatettava, mitä 13 luvun 6 §:ssä on säädetty. Tilityksen tulee myös sisältää selostus jaosta. Mitä 13 luvun 10 §:n 2 ja 3 momentissa ja 13 §:n 1 momentissa ja jos on kysymys 15 luvun 5 §:n mukaisesta kanteesta, 13 luvun 13 §:n 2 momentissa ja 19 §:ssä on säädetty, on vastaavasti noudatettava.

Sulautuminen, josta säädetään 3 §:ssä, katsotaan tapahtuneeksi ja sulautuvat yhdistykset puretuiksi, kun tuomioistuimen lupa ja vastaanottavan yhdistyksen perustaminen on rekisteröity. Sulautuvien yhdistysten osakkaista tulee tällöin vastaanottavan yhdistyksen osakkaita sulautumissopimuksen mukaisesti.

Kun vakuutusyhdistys on sulautunut toiseen vakuutusyhdistykseen tai luovuttanut sille vakuutuskantansa, sulautuneen yhdistyksen vakuutuksenottajalla tai luovutettuun vakuutuskantaan kuuluvan vakuutuksen ottajalla, joka ei ole myötävaikuttanut sulautumista tai vakuutuskannan luovuttamista koskevan päätöksen tekemiseen, on oikeus kolmen kuukauden kuluessa 2 momentissa mainitusta ilmoittamisesta kirjallisesti purkaa vakuutussopimuksensa.

Vastaanottaneen yhdistyksen hallituksen on ilmoitettava sulautumisesta kuukauden kuluessa tuomioistuimen luvan rekisteröimisestä kuluttajalla siitä virallisessa lehdessä sekä ainakin yhdessä sulautuneen yhdistyksen kotipaikan sanomalehdessä. Vakuutuskannan luovuttamisesta on kuukauden kuluessa vakuutuskannan siirtymisestä vastaavasti ilmoitettava virallisessa lehdessä sekä ainakin yhdessä luovuttaneen yhdistyksen kotipaikan sanomalehdessä. Ilmoituksen tulee sisältää myös maininta 1 momentissa tarkoitetusta vakuutuksenottajan oikeudesta purkaa vakuutussopimuksensa.

Perustaja, hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen ja toimitusjohtaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee vahinkoa, joka tätä lakia, yhdistysjärjestystä tai vakuutusta varten vahvistettuja perusteita rikkomalla on aiheutettu osakkaalle tai muulle henkilölle.

Tilintarkastajan korvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä 1 §:ssä on säädetty siinä mainittujen henkilöiden osalta. Hän vastaa myös vahingosta, jonka hänen apulaisensa tahallisesti tai tuottamuksesta on aiheuttanut.

Jos tilintarkastajana on tilintarkastusyhteisö, vastaavat vahingosta yhteisö sekä se, jolla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta.

Osakas on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän myötävaikuttamalla tämän lain, yhdistysjärjestyksen tai vakuutusta varten vahvistettujen perusteiden rikkomiseen tahallisesti tai törkeästä tuottamuksesta on aiheuttanut yhdistykselle, osakkaalle tai muulle henkilölle.

Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa on säädetty.

Mitä 1 momentissa on säädetty vahingonkorvauksen sovittelusta, on perustajan, hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen, toimitusjohtajan ja tilintarkastajan osalta noudatettava vain, jos hänen syykseen jää lievä huolimattomuus.

Vahingonkorvauskanteen nostamisesta yhdistyksen lukuun 1–3 §:n nojalla päätetään yhdistyskokouksessa. Hallituksella on kuitenkin oikeus päättää rangaistavaan tekoon perustuvan korvauskanteen nostamisesta.

Yhdistyskokouksen päätös vastuuvapauden myöntämisestä tai kanteen nostamatta jättämisestä ei estä yhdistystä nostamasta kannetta, jos yhdistyskokoukselle ei tilinpäätöksessä tai tilintarkastuskertomuksessa taikka muutoin ole annettu olennaisesti oikeita ja täydellisiä tietoja kanteen perusteena olevasta päätöksestä tai toimenpiteestä.

Jos yhdistys asetetaan konkurssiin hakemuksesta, joka on tehty kahden vuoden kuluessa siitä, kun yhdistyskokouksessa päätettiin myöntää vastuuvapaus tai olla nostamatta kannetta, saa konkurssipesä tämän päätöksen estämättä ajaa kannetta.

Jos yhdistyskokouksessa on myönnetty vastuuvapaus tai muutoin päätetty olla nostamatta korvauskannetta, mutta osakkaat, joilla on vähintään yksi kolmasosa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat äänestäneet päätöstä vastaan, voidaan kannetta ajaa yhdistyksen puolesta sen estämättä, mitä 5 §:n 1 ja 2 momentissa on säädetty.

Kanteen voivat nostaa osakkaat, joilla on vähintään vastaava äänimäärä kuin 1 momentissa tarkoitetuilla, päätöstä vastustaneilla osakkailla. Jos osakas luopuu kanteestaan sen nostamisen jälkeen, voivat muut kanteen nostaneet osakkaat kuitenkin jatkaa sitä.

Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa yhdistyskokouksen päätöksestä tai, jos on vaadittu 9 luvun 14 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen toimittamisesta, siitä kun tarkastuksesta annettu lausunto on esitetty yhdistyskokouksessa, taikka tarkastajan määräämistä tarkoittava hakemus on hylätty.

Kanteen nostaneet osakkaat vastaavat oikeudenkäyntikuluista. He ovat kuitenkin oikeutettuja saamaan yhdistykseltä korvauksen niistä siinä määrin kuin yhdistykselle oikeudenkäynnillä voitetut varat siihen riittävät. Tuomioistuin voi määrätä, että kanteen nostaneille osakkaille on suoritettava heidän osuuksilleen tuleva osuus yhdistykselle voitetuista varoista.

Yhdistyksen lukuun 1–3 §:n nojalla ajettavaa kannetta ei voida nostaa, ellei kanne perustu rangaistavaan tekoon:

Jos yhdistyksen lukuun ajettavan kanteen nostamisen määräaika on kulunut loppuun, ei 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua kannetta voida nostaa sen jälkeen, kun kuukausi on kulunut konkurssissa toimitetusta valvonnasta.

Sen estämättä, mitä riita-asiain oikeuspaikasta on säädetty, saa 15 luvun 5 ja 6 §:ssä tarkoitettua korvauskannetta ajaa yhdistyksen kotipaikan tuomioistuimessa. Sama tuomioistuin voi käsitellä myös rikokseen perustuvan korvausvaatimuksen sekä 3 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua takuuosuuksien lunastusta koskevan riidan.

Haaste katsotaan yhdistykselle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle henkilölle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa toiminimi.

Jos hallitus tahtoo nostaa kanteen yhdistystä vastaan, on sen kutsuttava yhdistyskokous koolle valitsemaan asiamies edustamaan yhdistystä. Haaste katsotaan tällöin yhdistykselle toimitetuksi, kun se on esitetty yhdistyskokouksessa.

Jos hallitus tahtoo moittia yhdistyskokouksen päätöstä, kannevaltaa ei ole 7 luvun 20 §:n 2 momentin mukaan menetetty, jos kutsu yhdistyskokoukseen, jossa asiamies asetetaan, on toimitettu kolmen kuukauden kuluessa siitä yhdistyskokouksesta, jonka päätöstä kanne koskee.

Kun yhdistyskokouksen päätöksen moittimista koskeva kanne on pantu vireille, tuomioistuin voi kantajan vaatimuksesta ennen asian ratkaisemista määrätä, ettei päätöstä saa panna täytäntöön. Tuomioistuimen puheenjohtaja tai kihlakunnantuomari voi väliaikaisesti antaa tällaisen määräyksen, kunnes asia tulee tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuin voi, jos aihetta siihen ilmaantuu, peruuttaa antamansa määräyksen.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista ratkaisuista ei saa erikseen valittaa. Ratkaisuista on viran puolesta viivytyksettä annettava sosiaali- ja terveysministeriölle tieto sekä, jos yhdistyskokouksen päätös on sellainen, että siitä lain mukaan on tehtävä ilmoitus rekisteröimistä varten, myös rekisteriviranomaiselle.

Jos yhdistysjärjestyksen mukaan riita toisaalta yhdistyksen ja toisaalta hallituksen, hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan, tilintarkastajan tai osakkaan välillä on välimiesten ratkaistava, sitä koskevalla määräyksellä on sama vaikutus kuin välityssopimuksella.

Kun yhdistyksen ja hallituksen välinen riita siirretään välimiesten ratkaistavaksi, on noudatettava, mitä 2 §:n 2 ja 3 momentissa on säädetty asiamiehen asettamisesta ja määräajan laskemisesta.

Vakuutusyhdistyksestä rekisteriviranomaiselle annettavista ilmoituksista ja tiedonannoista on sen lisäksi, mitä tässä laissa on sanottu, voimassa mitä niistä on erikseen säädetty.

Tässä laissa tarkoitettuna rekisteriviranomaisena toimii patentti- ja rekisterihallitus.

Jos 10 luvun 11 §:ssä säädetty velvollisuus toimittaa asiakirjoja rekisteriviranomaiselle laiminlyödään, voi rekisteriviranomainen velvoittaa toimitusjohtajan tai hallituksen jäsenen sakon uhalla toimittamaan ne sille määräämässään ajassa.

Päätökseen, jolla rekisteriviranomainen on asettanut uhkasakon, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Joka

Joka

Joka

Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän tässä laissa säädettyjä tehtäviä täyttäessään tai yhdistyksen muun kuin tämän lain mukaisen toimielimen jäsenenä on saanut tietää vakuutusyhdistyksen tai jonkun muun taloudellisesta asemasta taikka liike- tai ammattisalaisuudesta taikka jonkun henkilön terveydentilasta, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, vakuutussalaisuuden luvattomasta ilmaisemisesta sakkoon.

Tässä pykälässä mainitusta rikoksesta ei virallinen syyttäjä saa tehdä syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön päätös tai määräys, joka on annettu 6 luvun 4 §:ssä, 12 luvun 4–6 §:ssä taikka 13 luvun 2 tai 3 §:ssä olevan säännöksen nojalla, voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki, jäljempänä uusi laki , tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988. Uudella lailla kumotaan keskinäisistä vahinkovakuutusyhdistyksistä 2 päivänä kesäkuuta 1933 annettu laki (185/ 33), jäljempänä vanha laki , siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Vakuutusyhdistyksiin, jotka on merkitty kaupparekisteriin ennen uuden lain voimaantuloa, sovelletaan mainitun ajankohdan jälkeen uutta lakia, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu.

Jos ennen uuden lain voimaantuloa rekisteröidyn vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestykseen sisältyy uuden lain vastaisia määräyksiä, on niiden sijasta noudatettava uuden lain säännöksiä.

Jos ennen uuden lain voimaantuloa rekisteröidyn vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestys on uuden lain mukaan puutteellinen tai sisältää uuden lain vastaisia määräyksiä, on yhdistyksen hallituksen viivytyksettä tehtävä yhdistyskokoukselle ehdotus yhdistysjärjestyksen muuttamisesta uuden lain mukaiseksi. Yhdistysjärjestyksen muutoksille on kahden vuoden kuluessa uuden lain voimaantulosta haettava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistus sekä ilmoitettava ne rekisteröimistä varten kolmen kuukauden kuluessa ministeriön antamasta päätöksestä.

Jos vakuutusyhdistys, joka on laiminlyönyt mitä edellä 2 momentissa on säädetty, on tehnyt rekisteri- ilmoituksen, rekisteriviranomainen voi asettaa määräajan, jonka kuluessa yhdistyksen tulee tehdä yhdistysjärjestykseensä uuden lain edellyttämät muutokset ja ilmoittaa ne rekisteröimistä varten uhalla, että ensin mainittu asia raukeaa.

Vakuutusyhdistys voi uuden lain vahvistamisen jälkeen 2 §:n säännösten estämättä tehdä päätöksen yhdistysjärjestyksen muuttamisesta uuden lain mukaiseksi. Päätös tehdään vanhan lain mukaisessa järjestyksessä. Päätös voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi jo ennen uuden lain voimaantuloa ja rekisteröidä merkinnällä, että yhdistysjärjestyksen muutos tulee voimaan uuden lain voimaantulosta.

Ennen uuden lain voimaantuloa rekisteröidyn vakuutusyhdistyksen peruspääoman tulee kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta olla vähintään 125 000 markkaa.

Edellä 1 momentissa mainitun vakuutusyhdistyksen tulee viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta täyttää 2 luvun 5 §:ssä asetetut pääomavaatimukset.

Peruspääomaa ei saa yhdistyskokouksen päätöksellä alentaa 2 momentissa tarkoitettuja määriä pienemmäksi. Uuden lain vahvistamisen jälkeen ei myöskään saa rekisteröidä uutta vakuutusyhdistystä, jonka peruspääoma on 2 luvun 5 §:n 1 tai 2 momentissa mainittuja vähimmäismääriä pienempi.

Vakuutusyhdistyksen purkamista tai yhdistyksen sulautumista toiseen yhdistykseen koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava sekä ilmoitettava rekisteröitäväksi vanhan lain mukaan, jos julkista haastetta tai tuomioistuimen lupaa on haettu ennen uuden lain voimaantuloa.

Vakuutuskannan luovuttamista koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava vanhan lain mukaan, jos sosiaali- ja terveysministeriön suostumusta on haettu ennen uuden lain voimaantuloa.

Ennen uuden lain voimaantuloa valitun hallituksen tai hallintoneuvoston kokoonpano on saatettava uuden lain mukaiseksi kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Ennen uuden lain voimaantuloa valittu hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja, tilintarkastaja tai selvitysmies voi siitä huolimatta, ettei hän uuden lain mukaan saisi toimia kyseisessä tehtävässä, jäädä toimeensa uuden vaalin toimittamiseen saakka, enintään kuitenkin kahden vuoden ajaksi uuden lain voimaantulosta. Edellä sanottu koskee soveltuvin osin myös toiminimenkirjoittajaa, joka on nimetty ennen uuden lain voimaantuloa.

Vanhan lain voimassa ollessa annettua kutsua yhdistyskokoukseen on pidettävä laillisena, jos se on annettu sen lain säännöksiä noudattaen.

Ennen uuden lain voimaantuloa tehdyn yhdistyskokouksen päätöksen päättämättömyyttä koskeva kanne tai muu vaatimus, joka on pantu vireille ennen uuden lain voimaantuloa, on käsiteltävä loppuun ja ratkaistava vanhan lain mukaan.

Tilinpäätökseen, joka laaditaan ennen uuden lain voimaantuloa alkaneella tilikaudelta, saadaan soveltaa aikaisempaa lainsäädäntöä.

Jos vakuutusyhdistys ennen uuden lain voimaantuloa on antanut lainoja tai vakuuksia enemmän kuin 11 luvun 7 ja 10 §:n mukaan on sallittua, on näiden lainojen ja vakuuksien määrä saatettava uuden lain mukaiseksi viimeistään kymmenen vuoden kuluessa uuden lain voimaantulosta.