Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1071/1987

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus rakennushallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtiovarainministerin esittelystä

kumotaan rakennushallinnosta 7 päivänä tammikuuta 1982 annetun asetuksen ( 24/82 ) 15§:n 12 kohta sellaisena kuin se on 6 päivänä kesäkuuta 1986 annetussa asetuksessa (429/86), jolloin sen jäljessä olevan kohdan järjestysnumero muuttuu yhtä pienemmäksi, 30§, 33§, 41§:n 3 ja 4 momentti ja 42§, sekä

muutetaan asetuksen 6§, 11§:n 4 ja 6 momentti, 15§:n 11 kohta, 23§:n 2 momentti, 27§:n 1 momentti, 6 luvun otsikko, 28§, 29§, 31§, 32§, 41§:n 2 momentti ja 43§, näistä 11§:n 4 momentti, 15§:n 11 kohta, 28§:n 1 momentti ja 43§, sellaisina kuin ne ovat 6 päivänä kesäkuuta 1986 annetussa asetuksessa (429/86), seuraavasti:

6 §

Kiinteistöosastolle kuuluvat asiat, jotka koskevat valtion rakennusmaan käyttöä, kiinteistöjen hankintaa, luovutusta ja vuokraamista, kiinteistöjen ja osakehuoneistojen hallintaa, valtion kiinteistöjen keskusrekisteriä sekä rakennusten ja huonetilojen ostamista, myymistä ja vuokraamista.

11 §


Lisäksi rakennushallinnossa on yliarkkitehdin, yli-insinöörin, ylitarkastajan, erikoistutkijan, kiinteistöpäällikön, sähkölaitoksen johtajan, teknillisen tarkastajan, asianvalvojan, rakennuspäällikön, toimistoarkkitehdin, laskentapäällikön, insinöörin, ylikamreerin, hallintopäällikön, rakennuslakimiehen, siivouspäällikön, taloustarkastajan, aktuaarin, aluepäällikön, siivoustoimen tarkastajan, sosiaalipäällikön, piirirakennusmestarin, tutkimussihteerin, vanhemman toimistorakennusmestarin, tarkastajan, teknikon, apulaiskamreerin, toimistorakennusmestarin, hankintatarkastajan, notaarin, osastosihteerin, puutarhurin, pääkirjanpitäjän, kirjaajan, koneenhoitajan, piirtäjän, toimistosihteerin, ylivahtimestarin, alikonemestarin, vartija-vahtimestarin, autonkuljettajan, kirjanpitäjän, korjausmiehen, lämmittäjän, talonmies-lämmittäjän, huoltomiehen, kassanhoitajan, puhelinkeskuksen hoitajan, talonmiehen, apulaiskirjaajan, emännän, talonmies-vahtimestarin, toimistovirkailijan, vanhemman vahtimestarin, vahtimestarin, apumiehen, puhelunvälittäjän, konekirjoittajan, siivoustoimen ohjaajan ja siivoojan virkoja.


Rakennushallintoon voidaan tulo- ja menoarvion rajoissa ottaa tilapäisiä toimihenkilöitä sekä työsopimussuhteisia henkilöitä.


15 §

Rakennushallituksen istunnossa käsitellään asiat, jotka koskevat:


11)

virkamiehen nimittämistä, virkavapautta ja irtisanomista, sikäli kuin asiasta päättäminen ei tämän asetuksen tai työjärjestyksen mukaan kuulu pääjohtajalle, hallinto-osaston osastopäällikölle tai piirirakennuspäällikölle,


23 §


Ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle tai keskusvirastolle annettavaan lausuntoon samoin kuin niille tehtävään esitykseen, joka on käsitelty rakennushallituksen istunnossa, on liitettävä pöytäkirjanote, milloin asiassa on tapahtunut äänestys tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteensä.

27 §

Pääjohtajan tai asianomaisen osastopäällikön poissa ollessa älköön ilman painavia syitä tehtäkö sellaista ratkaisua tai päätettäkö sellaisesta toimenpiteestä, joka saattaa poiketa heidän toiminnassaan noudattamistaan periaatteista, älköönkä pääjohtajan poissa ollessa ilman hänen suostumustaan täytettäkö rakennushallituksessa olevaa virkaa taikka ratkaistako laajakantoista asiaa.


6 luku Virkamiesten kelpoisuusehdot, virkojen täyttäminen ja virkavapauden myöntäminen

28 §

Yleisenä kelpoisuusehtona rakennushallinnon virkoihin vaaditaan, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut omaavansa sellaisen taidon ja kyvyn, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Pääjohtajalta, osastopäälliköltä ja piirirakennuspäälliköltä vaaditaan perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin sekä aikaisemmalla toiminnalla osoitettua johtamistaitoa. Sen lisäksi vaaditaan:

1)

pääjohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvää perehtyneisyyttä rakennushallinnon toimialaan kuuluviin kysymyksiin,

2)

hallinto-osaston osastopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyyttä tuomarin tehtäviin,

3)

suunnitteluosaston osastopäälliköltä arkkitehdin tutkinto,

4)

rakennusosaston osastopäälliköltä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto,

5)

kiinteistöosaston ja ylläpito-osaston osastopäälliköltä sekä piirirakennuspäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,

6)

hallintotoimiston toimistopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä perehtyneisyyttä hallinnollisiin ja tuomarin tehtäviin,

7)

taloustoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyyttä taloushallinnon tehtäviin,

8)

kehittämistoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyyttä rakennushallinnon toimialaan kuuluviin tehtäviin,

9)

hankesuunnittelutoimiston, uudisrakennusten suunnittelutoimiston ja korjaustöiden suunnittelutoimiston toimistopäälliköltä arkkitehdin tutkinto sekä perehtyneisyyttä osaston toimialaan kuuluviin tehtäviin,

10)

uudisrakennustoimiston, laskenta- ja valvontatoimiston, korjaus- ja rakennusteknillisen toimiston sekä koneteknillisen toimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyyttä osaston toimialaan kuuluviin tehtäviin,

11)

kiinteistötoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto tai arkkitehdin tutkinto sekä perehtyneisyyttä maankäyttöön ja kiinteistöhallintoon,

12)

huonetilatoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyyttä osaston toimialaan kuuluviin tilanhankintatehtäviin,

13)

yli-arkkitehdilta ja toimistoarkkitehdilta arkkitehdin tutkinto tai toimistoarkkitehdilta rakennusarkkitehdin tutkinto ja toiminnassa osoitettu erityinen pätevyys ja ammattitaito,

14)

yli-insinööriltä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto,

15)

ylitarkastajalta ja erikoistutkijalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,

16)

teknilliseltä tarkastajalta virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto tai virkaan soveltuva insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto ja toiminnassa osoitettu erityinen pätevyys ja ammattitaito,

17)

sähkölaitoksen johtajalta virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto ja kauppa- ja teollisuusministeriön sähkötöiden johtamisesta antaman päätöksen (990/79) 3§:ssä tarkoitettu A-luokan pätevyystodistus,

18)

asianvalvojalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä perehtyneisyyttä tuomarin tehtäviin,

19)

rakennuspäälliköltä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto tai arkkitehdin tutkinto ja perehtyneisyyttä rakentamistoimialan tehtäviin tai virkaan soveltuva insinöörin tutkinto ja toiminnassa osoitettu erityinen pätevyys ja ammattitaito,

20)

kiinteistöpäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä kiinteistötoimialan tehtäviin,

21)

rakennuslakimieheltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto,

22)

sosiaalipäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä sosiaalitoimintaan ja työturvallisuuteen,

23)

aktuaarilta ja tutkimussihteeriltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,

24)

laskentapäälliköltä, ylikamreerilta ja taloustarkastajalta ekonomin tutkinto tai virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä taloushallinnon tehtäviin,

25)

hallintopäälliköltä virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä hallintotoimialan tehtäviin,

26)

siivoustoimen tarkastajalta virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai soveltuva insinöörin tutkinto,

27)

siivouspäälliköltä virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä siivoustoimialan tehtäviin tai virkaan soveltuva opistotason tutkinto ja toiminnassa osoitettu erityinen pätevyys ja ammattitaito,

28)

apulaiskamreerilta virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai merkonomin tutkinto ja tehtävien edellyttämää kokemusta laskentatoimesta,

29)

notaarilta varanotaarin tutkinto tai muu virkaan soveltuva korkeakoulututkinto,

30)

insinööriltä ja aluepäälliköltä virkaan soveltuva insinöörin tutkinto tai virkaan soveltuva teknillisen koulun tutkinto ja toiminnassa osoitettu erityinen pätevyys ja ammattitaito,

31)

tarkastajalta virkaan soveltuva teknillisen koulun tutkinto, taloushallintotehtävissä toimivalta tarkastajalta kuitenkin merkonomin tutkinto ja kokemusta kirjanpito- tai tarkastustehtävistä,

32)

piirirakennusmestarilta, vanhemmalta toimistorakennusmestarilta, toimistorakennusmestarilta ja teknikolta virkaan soveltuva teknillisen koulun tutkinto,

33)

pääkirjanpitäjältä varanotaarin tai merkonomin tutkinto,

34)

hankintatarkastajalta merkonomin tutkinto ja kokemusta hankinta-asioissa,

35)

osastosihteeriltä ja toimistosihteeriltä soveltuva opistotason tutkinto tai virkaan liittyvissä tehtävissä osoitettu erityinen pätevyys ja ammattitaito sekä

36)

kirjanpitäjältä merkonomin tutkinto tai riittävä kokemus kirjanpitotehtävissä ja laskentatoimen tuntemus.

29 §

Pääjohtajan ja osastopäällikön nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta. Osastopäällikkö nimitetään pääjohtajan annettua asiasta lausunnon.

Piirirakennuspäällikön nimittää valtiovarainministeriö.

Toimistopäällikön, yliarkkitehdin, yli-insinöörin, ylitarkastajan, teknillisen tarkastajan, erikoistutkijan, toimistoarkkitehdin, asianvalvojan, rakennuslakimiehen, sosiaalipäällikön, aktuaarin ja tutkimussihteerin nimittää rakennushallitus.

Rakennushallituksen muihin virkoihin nimittää ja tilapäiseksi toimihenkilöksi ottaa pääjohtaja, jollei tätä oikeutta ole työjärjestyksessä annettu hallinto-osaston osastopäällikölle. Piirirakennustoimiston virkoihin nimittää ja tilapäiseksi virkamieheksi ottaa piirirakennuspäällikkö.

Työsopimussuhteisen henkilökunnan ottamisesta ja irtisanomisesta tai työsopimuksen purkamisesta määrätään työjärjestyksessä.

31 §

Pääjohtajalle myöntää lakiin, asetukseen tai sopimukseen perustuvan virkavapauden tai enintään yhden vuoden pituisen harkinnanvaraisen virkavapauden valtiovarainministeriö. Yli yhden vuoden pituisen harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää pääjohtajalle valtioneuvosto.

Osastopäällikölle myöntää virkavapauden pääjohtaja. Yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää osastopäällikölle valtioneuvosto.

Muille rakennushallituksen virkamiehille myöntää virkavapauden hallinto-osaston osastopäällikkö. Yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää kuitenkin nimittävä viranomainen.

Piirirakennuspäällikölle myöntää virkavapauden hallinto-osaston osastopäällikkö. Yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää piirirakennuspäällikölle valtiovarainministeriö. Muille piirirakennustoimiston virkamiehille myöntää virkavapauden piirirakennuspäällikkö.

Viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää se, joka on virkavapauden myöntänyt.

32 §

Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottaa se, joka siitä myöntää virkavapautta.

41 §


Kurinpitomenettelyyn ryhtymisestä päättää rakennushallituksen, pääjohtajan, hallinto-osaston osastopäällikön ja piirirakennuspäällikön nimitettävien virkamiesten osalta hallinto-osaston osastopäällikkö.

43 §

Rakennushallitus vahvistaa työjärjestyksen, jossa annetaan tarkemmat määräykset rakennushallituksen yksiköissä ja piirirakennustoimistoissa käsiteltävistä asioista, niiden käsittelymenettelystä sekä siitä, kenelle asian ratkaiseminen kuuluu.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.

Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoValtiovarainministeri Erkki Liikanen

Sivun alkuun