653/1986

Päihdehuoltoa järjestäessään kunnan on huolehdittava siitä, että palveluja on tarvittavassa laajuudessa saatavissa niinä vuorokauden aikoina, joina niitä tarvitaan.

Asiakkaan päihdehuollon tarpeen arvioimiseksi ja hoidon saannin turvaamiseksi on yhdessä hänen kanssaan tarvittaessa laadittava kuntoutussuunnitelma. Tahdosta riippumatta toteutettavassa hoidossa kuntoutussuunnitelma on tehtävä kussakin tapauksessa. Kuntoutussuunnitelmaa on tarkistettava tarpeen mukaan.

Kuntoutussuunnitelmassa on selvitettävä keskeiset asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, sekä keinot ja arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Suunnitelmasta on käytävä ilmi, miten henkilön huollossa olevan lapsen hoidon ja tuen tarve on otettu huomioon. Kuntoutussuunnitelmassa on oltava selvitys päihdehuoltolain (41/86) 16 §:n 3 momentissa tarkoitetun hoidon jälkeen annettavan tuen järjestämisestä.

Valtiolla voi olla päihdehuollon toimintayksikköjä.

Toimintayksiköllä tulee olla ohjesääntö, jonka sosiaalihallitus vahvistaa.

Henkilöstön osallistumisesta sitä itseään koskevan päätöksenteon valmisteluun valtion päihdehuollon toimintayksikössä määrätään tarkemmin virastodemokratiaohjesäännössä, jonka sosiaalihallitus vahvistaa.

Toimintayksikössä voi olla ylilääkärin, johtajan ja apulaisjohtajan virkoja sekä muita toiminnan kannalta tarpeellisia virkoja ja toimia. Lisäksi toimintayksikössä voi olla tulo- ja menoarvion rajoissa ylimääräisiä psykologin, tutkimussihteerin, ylihoitajan, osastonhoitajan ja vastaavan sosiaalityöntekijän toimia sekä muita ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Kelpoisuusehtona valtion päihdehuollon toimintayksikön virkoihin ja toimiin vaaditaan, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut, että hänellä on sellainen taito ja kyky, jota viran tai toimen menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Lisäksi vaaditaan:

Toimintayksikössä toimivan terveydenhuoltohenkilöstön kelpoisuuksista on lisäksi voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty tai määrätty.

Toimintayksikön ylilääkärin, johtajan ja apulaisjohtajan nimittää sosiaalihallitus viran oltua 30 päivän ajan haettavana.

Toimintayksikön muut viran ja toimen haltijat nimittää sekä ylimääräiset toimenhaltijat, tilapäiset toimihenkilöt ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa toimintayksikön johtokunta.

Ohjesäännössä voidaan kuitenkin määrätä, että tilapäiset toimihenkilöt ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa toimintayksikön johtaja.

Toimintayksikön viran ja toimen haltijalle myöntää virkavapauden ja eron se viranomainen, jolle viran tai toimen täyttäminen kuuluu. Alle kolme kuukautta kestävän virkavapauden myöntää kuitenkin ylilääkärille ja johtajalle johtokunta ja muille johtaja.

Viran ja toimen hoidosta virkavapauden aikana päättää se viranomainen, joka virkavapauden on myöntänyt.

Avoinna olevan viran tai toimen väliaikaisen hoitajan määrää se viranomainen, joka siitä myöntää virkavapauden.

Toimintayksiköllä on johtokunta, jonka toimikausi on neljä kalenterivuotta. Johtokuntaan kuuluu vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä, jotka sosiaalihallitus määrää. Sosiaalihallitus määrää yhden jäsenistä toimimaan johtokunnan puheenjohtajana. Varapuheenjohtajan johtokunta valitsee keskuudestaan.

Päihdehuoltolain 11-13 §:ssä tarkoitettuun hoitoaikaan luetaan myös aika, joka hoitoa koskevan päätöksen jälkeen kuluu henkilön kuljettamiseen sosiaalihuollon tai terveydenhuollon toimintayksikköön.

Päihdehuoltolain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisen syyn voidaan katsoa olevan tilanteissa, joissa hoidon järjestäminen on alle 18-vuotiaan henkilön itsensä kannalta ilmeisen perusteltua ja hänen etunsa mukaista, sekä milloin kysymyksessä on alle 18-vuotiaan mutta 15 vuotta täyttäneen henkilön erityisen väkivaltainen käyttäytyminen.

Hoitoryhmään kuuluu vähintään kolme toimintayksikön työntekijää niin, että hoitoryhmässä on aina sosiaalityön ja terveydenhuollon edustus.

Hoitoryhmän tehtävänä on huolehtia siitä, että asiakkaalle järjestetään päihdehuoltolain 16 §:ssä tarkoitettu mahdollisuus osallistua hoidon suunnitteluun, toimenpiteiden valintaan ja hoitoyhteisön toimintaan. Hoitoryhmän on avustettava henkilön asuin- tai oleskelukunnan sosiaalilautakuntaa tahdosta riippumatta toteutettavan hoidon jälkeen tarvittavan tuen järjestämisen suunnittelussa.

Toimintayksikön asiakkaat valitsevat keskuudestaan asiakasryhmän jäsenet.

Asiakasryhmä voi tehdä esityksiä ja aloitteita, jotka koskevat toimintayksikön toimintaa. Asiakasryhmää on tarvittaessa kuultava toimintayksikön hoitotoimintaa koskevista järjestelyistä ja muutoinkin on sille varattava mahdollisuus olla mukana kehitettäessä toimintayksikön toimintaa.

Päihdehuoltolain 26 §:ssä tarkoitettua eristämistä ei saa määrätä pidemmäksi ajaksi eikä myöskään jatkaa kauemmin kuin henkilön hoito välttämättä vaatii.

Eristämistä voidaan jatkaa uudella päätöksellä vain, jos henkilö eristämisen jälkeen on edelleen vaaraksi itselleen tai muille taikka jos eristäminen on edelleen henkilön hoidon kannalta erityisen perusteltua. Edellytyksenä on lisäksi, ettei henkilön hoitoa ole tarkoituksenmukaisempaa järjestää muulla tavalla. Ennen eristämisen jatkamista koskevan päätöksen tekemistä on henkilölle suoritettava lääkärintarkastus, mikäli se ei ole ilmeisen tarpeetonta.

Kun henkilö on määrätty eristettäväksi, on samalla määrättävä, kenen tehtävänä on huolehtia henkilön turvallisuudesta. Henkilön olosuhteet eristämisen aikana on järjestettävä niin, että henkilö saa jatkuvan huolenpidon ja riittävän hoidon sekä mahdollisuuden keskustella työntekijän kanssa.

Henkilön tahdosta riippumatta toteutettavaa hoitoa koskeva päihdehuoltolain 11 §:n mukaisesti tehtävä päätös on laadittava lääkintöhallituksen sekä lain 12 §:n mukaisesti tehtävä päätös sosiaalihallituksen vahvistaman kaavan mukaisesti. Eristämistä koskeva päätös on terveydenhuollon toimintayksikössä laadittava lääkintöhallituksen ja sosiaalihuollon toimintayksikössä sosiaalihallituksen vahvistaman kaavan mukaisesti.

Tarkempia ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta antavat tarvittaessa sosiaalihallitus ja lääkintöhallitus.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1987.

Henkilö, joka ennen tämän asetuksen voimaantuloa on ollut kelpoinen johonkin valtion päihdehuollon toimintayksikön virkaan tai toimeen ja joka tämän asetuksen voimaantullessa on tällaisen viran tai toimen haltijana, säilyttää kelpoisuutensa vastaavaan toimintayksikön virkaan tai toimeen tämän asetuksen tullessa voimaan.