Asetus vankeinhoitolaitoksesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Oikeusministerin esittelystä säädetään:
1 lukuKeskushallinto
1 §Vankeinhoitolaitosta johtaa oikeusministeriö.
2 §
Vankeinhoitoa varten on oikeusministeriössä vankeinhoito-osasto, jonka päällikkönä toimii vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja. Ylijohtajan sekä osaston toimistopäälliköiden, tarkastajien ja ylilääkärin tehtävänä on johtaa ja valvoa vankeinhoitoa sekä vankeinhoito-osaston alaisten laitosten toimintaa sen mukaan kuin laissa, oikeusministeriöstä annetussa asetuksessa (828/77) ja tässä asetuksessa säädetään sekä vankeinhoito-osaston työjärjestyksessä määrätään.
Eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeusministeriön istunnossa on säädetty laissa (324/70).
3 §
Oikeusministeri vahvistaa vankien työ- ja käyttörahan sekä palkan määrän, vangeilta ruoka- ja ylläpitomenoista perittävän korvauksen määrän sekä ne perusteet, joiden mukaan päätösvaltaa siirretään laitosten johtajille silloin kun se lain tai asetuksen nojalla on mahdollista. Oikeusministeri ratkaisee myös elinkaudeksi vankeuteen tuomittujen vankien osalta asiat, jotka koskevat vangin määräämistä avolaitokseen, poistumis- tai siviilityöluvan myöntämistä ja peruuttamista sekä vangin laskemista vapaaksi rangaistuslaitoksen ulkopuolella hoidettavaksi.
Ylijohtaja ratkaisee ne laissa tai asetuksssa oikeusministeriön päätettäväksi säädetyt rangaistusten täytäntöönpanoa, vankeinhoitolaitosta ja vanginkuljetusta koskevat asiat, joita ei ole ratkaistava muussa järjestyksessä. Milloin asia on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen taikka milloin siitä on hankittava valtioneuvoston rahaasiainvaliokunnan lausunto, asian ratkaisee oikeusministeri.
Oikeusministeri voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan vankeinhoito-osaston virkamiehen ratkaistavassa asiassa. Ylijohtaja voi niin ikään yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan osastolle kuuluvassa asiassa, jonka ratkaiseminen on asetuksella uskottu osaston muulle virkamiehelle.
4 §
Hallintotoimiston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
vapausrangaistuksen täytäntöönpanon lykkäämistä;
sen ajan lukemista vangin rangaistusajaksi, jonka rangaistuksen täytäntöönpanon alkaminen on vangin syyttä viivästynyt tai rangaistuksen täytäntöönpano keskeytynyt;
luvan myöntämistä muulle kuin elinkaudeksi vapausrangaistukseen tuomitulle vangille poistua rangaistuslaitoksesta lyhyeksi ajaksi sekä tuon ajan lukemista rangaistusajaksi; ja
muuhun viranomaiseen kuin tuomioistuimeen kuultavaksi kutsutun vangin päästämistä rangaistuslaitoksen ulkopuolelle.
5 §
Valvonta- ja koulutustoimiston päällikkö tai toimiston ylitarkastaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:
vankien sijoitusta rangaistuslaitoksiin vahvistettujen sijoitusohjeiden mukaisesti;
vangin toimittamista lääkinnällistä hoitoa tai tutkimusta varten toiseen rangaistuslaitokseen; ja
ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvonnan siirtoa.
Oikeusministeri vahvistaa toimiston päällikön ja ylitarkastajan päätösvallan jaon.
Vankien sijoitusta koskevat 1 momentin 1 kohdassa mainitut asiat ratkaistaan ilman esittelyä.
6 §
Avolaitoksia valvova vankeinhoidontarkastaja ratkaisee ilman esittelyä asiat, jotka koskevat vangin siirtoa avolaitoksesta toiseen vahvistettujen sijoitusohjeiden mukaisesti.
7 §
Kriminaalihuollon ylitarkastaja ratkaisee ilman esittelyä asiat, jotka koskevat valvojan määräämistä ehdollisesti tuomitulle nuorelle rikoksentekijälle.
8 §
Vankeinhoitolaitoksen ylilääkäri ratkaisee ilman esittelyä asiat, jotka koskevat vangin toimittamista lääkinnällistä hoitoa tai muuta tutkimusta kuin mielentilan tutkimista varten rangaistuslaitoksen ulkopuolella olevaan sairaalaan tai vastaavaan laitokseen.
9 §
Tarkempia määräyksiä vankeinhoito-osastosta sekä osaston virkamiesten samoin kuin vankeinhoitolaitoksen vankilapsykiatrin tehtävistä annetaan työjärjestyksessä, jonka oikeusministeriö vahvistaa.
10 §
Vankeinhoitolaitoksen hoitoa ja valvontaa varten tulee ylijohtajan ja hänen määräyksestään muiden vankeinhoito-osaston sekä vankilahallinnon viran ja toimen haltijain tehdä tarpeen mukaan virkamatkoja. Ylijohtajan on virkamatkastaan ilmoitettava oikeusministerille.
2 lukuLaitoshallinto
Laitosten toimiala ja niiden tehtävät
11 §
Vankeusrangaistukset ja sakon muuntorangaistukset pannaan täytäntöön keskus-, läänin-, nuoriso- ja varavankilassa sekä työsiirtolassa.
Lääninvankilassa pidetään myös henkilöitä, jotka ovat vangittuina rikoksen tai muun syyn takia (tutkintavankeja) .
Keskusvankilassa voidaan pitää myös henkilöitä, jotka vankeusrangaistuksen ohella ovat muustakin syystä vangittuina, sekä oikeusministeriön antaman ohjeen mukaan myös muita tutkintavankeja.
Työsiirtolassa tai muussa avolaitoksessa ei saa pitää henkilöitä, joita vankeusrangaistuksen ohella on myös muusta syystä pidettävä vangittuina.
Nuorisovankilassa pidetään vankilaoikeuden sinne määräämiä nuoria rikoksentekijöitä.
Pakkolaitoksessa pidetään vankilaoikeuden sinne eristettäväksi määräämiä vaarallisia rikoksenuusijoita.
Vankimielisairaalassa ja vankilan psykiatrisessa osastossa hoidetaan mielisairaanhoitoa tarvitsevia vankeja ja pakkolaitokseen eristettyjä. Niissä voidaan suorittaa myös rikoksesta syytteessä olevien mielentilan tutkimuksia.
Oikeusministeriö päättää, mitkä rangaistuslaitokset tai laitoksen osastot toimivat avolaitoksina.
12 §
Laitoshallinnon tehtävänä on:
panna täytäntöön vankeusrangaistukset ja sakon muuntorangaistukset;
huolehtia tutkintavankeuden ja muiden 11 §:ssä tarkoitettujen seuraamusten ja tehtävien toimeenpanosta sekä vankien kuljetuksesta siltä osin kuin se kuuluu vankeinhoitolaitokselle;
edistää vankien suoriutumismahdollisuuksia ja vapauteen valmistamista sekä sijoittumista yhteiskuntaan;
hallita sen hoidossa olevaa laitosta sekä ohjata ja kehittää sen toimintaa; sekä
valvoa, että vankilassa noudatetaan tarkoituksenmukaista vankeinhoitoa, järjestystä ja hyvää taloutta ja että vangit saavat nauttia laillisia oikeuksiaan.
Vankdan johto
13 §
Vankilaa johtavat johtokunta ja johtaja.
Pakkolaitoksen johtokuntana on sen laitoksen johtokunta, jonka yhteydessä pakkolaitos toimii.
Johtokunta
14 §
Johtokuntaan kuuluvat virkansa puolesta johtaja, lääkäri, kaksi apulaisjohtajaa ja talousjohtaja tai talouspäällikkö tai heidän sijaisensa. Lisäksi johtokuntaan kuuluu vankeinhoito-osaston määräämä sosiaali- ja opetustyön apulaisjohtaja tai sosiaaliohjaaja taikka hänen sijaisensa. Jos vankilassa on useampia edellä mainittuja virkoja tai toimia, vankeinhoito-osasto määrää johtokunnan jäseniksi kuuluvat ja heidän sijaisensa. Jollei laitoksessa ole kahta apulaisjohtajaa, toimii johtokunnan jäsenenä notaari.
Edellä 1 momentissa mainittujen virkamiesten lisäksi johtokunnan jäseninä on kolme henkilökunnan edustaja, joista kullakin on kaksi henkilökohtaista varajäsentä, sekä oikeusministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan määräämä maallikkojäsen, joka voi olla tässä tehtävässä enintään kaksi peräkkäistä toimikautta.
Johtokunnan jäsenet suorittavat tehtävänsä virkavastuulla.
15 §
Henkilökunnan edustajat johtokunnassa ja heidän varajäsenensä valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
Vaali tapahtuu suljetuin lipuin vaalitilaisuudessa, joka järjestetään johtajan koollekutsumana johtokunnan toimikautta edeltävän marraskuun aikana.
Äänioikeutettuja vaaleissa ovat ne laitoksen henkilökuntaan kuuluvat, jotka ennen vaalikautta vähintään kuuden kuukauden ajan ovat olleet päätoimisessa työ- tai virkasuhteessa vankeinhoitolaitoksessa. Vaalikelpoisia ovat ne, jotka ennen vaalikautta ovat vähintään yhden vuoden ajan olleet vankeinhoitolaitoksessa virkasuhteessa ja jotka eivät virka-asemansa perusteella ole varsinaisia johtokunnan jäseniä. Vartiopäällikköä tai apulaisvartiopäällikköä ei kuitenkaan voida valita johtokunnan jäseneksi eikä varajäseneksi.
16 §
Ehdokkaita vaaliin asettavat valitsijayhdistykset. Valitsijayhdistyksen saa perustaa vankilassa toimiva rekisteröity henkilökunnan ammatillinen järjestö tai vähintään kymmenen henkilökunnan äänioikeutettua jasentä. Kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus yhtyä vaaliliitoksi. Valitsijayhdistyksen ja vaaliliiton perustamisesta on kirjallisesti ilmoitettava johtajalle vaalikautta edeltävän lokakuun 20 päivään mennessä. Ilmoituksessa on mainittava ehdokkaiksi asetettavien nimet. Valitsijayhdistys saa asettaa enintään kymmenen ehdokasta.
Vaalitoimituksen jälkeen lasketaan kunkin ehdokkaan saamien hyväksyttyjen äänien kokonaismäärä. Samaan valitsijayhdistykseen kuuluvilla ehdokkailla on etusija toistensa edellä heidän saamiensa äänimäärien mukaan. Mainitussa järjestyksessä annetaan ehdokkaille vertausluvut siten, että ensimmäinen ehdokas kustakin valitsijayhdistyksestä saa vertausluvukseen valitsijayhdistyksen hyväksi annettujen äänien koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen ja niin edelleen.
Milloin on muodostettu vaaliliitto, määräytyy siihen kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen järjestys heidän henkilökohtaisten äänimääriensä mukaan. Tässä järjestyksessä annetaan vaaliliiton ehdokkaille vaaliliiton vertausluvut siten, että ensimmäinen ehdokas saa vertausluvukseen vaaliliiton hyväksi annettujen äänien koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen ja niin edelleen.
17 §
Vaalituloksen perusteella oikeusministeriö määrää henkilökunnan edustajiksi johtokuntaan, jollei julkinen etu ilmeisesti toisin vaadi, kolme suurimman vertausluvun saanutta henkilöä ja kullekin heistä kaksi henkilökohtaista varajäsentä.
Määrättävistä tulee yhden jäsenen ja varajäsenen edustaa vartiointi- ja valvontahenkilökuntaa sekä yhden jäsenen ja varajäsenen muuta henkilökuntaa. Vaalitoimituksesta ja sen järjestämisestä oikeusministeriö antaa tarkemmat ohjeet.
Jos johtokunta toteaa, että johtokunnan jäseneksi määrätty henkilö ja hänen henkilökohtaiset varajäsenensä ovat tulleet pysyvästi estyneiksi toimimasta johtokunnan jäsenenä toimikaudellaan, on oikeusministeriön johtokunnan ilmoituksesta määrättävä viimeksi pidetyn vaalin perusteella jäljellä olevaksi toimi kaudeksi johtokuntaan uusi jäsen ja tälle henkilökohtaiset varajäsenet. Jos johtokuntaa ei voida vaalikauden aikana edellä mainitulla tavalla täydentää, oikeusministeriö määrää johtokunnan jäsenen ja hänen varajäsenensä vankeinhoitolaitoksessa toimivia edustavimpia ammatillisia järjestöjä kuultuaan.
18 §
Jos johtokunnan jäseniä ei vaalituloksen perusteella voida määrätä siten kuin 17 §:ssä on säädetty, oikeusministeriö määrää uusien vaalien toimittamisesta. Aiemmin määrätyt henkilökunnan edustajat jatkavat tällöin johtokunnan jäseninä, kunnes uudet jäsenet on määrätty.
19 §
Johtokunnan puheenjohtajana toimii johtaja tai hänen ollessaan estynyt hänen sijaisensa. Johtokunnan kokouksessa asian esittelee puheenjohtaja, joka voi kuitenkin määrätä asian valmistelun ja selostamisen johtokunnalle vankilan muunkin virkamiehen tehtäväksi.
Johtokunta kokoontuu kerran viikossa määräämänään aikana. Puheenjohtaja voi kutsua johtokunnan kokoontumaan lisäksi muunakin aikana, jos hän katsoo sen tarpeelliseksi. Johtokunnan jäsenille on asian laadun mukaan varattava riittävä aika etukäteen perehtyä johtokunnan kokouksessa esiintuleviin asioihin.
Johtokunta voi kokouksessaan kuulla henkilökunnan yhteistyöelimiä tai luottamusmiehiä sekä muita vankilan virkamiehiä heidän edustamaansa alaa ja vankien edustajaa vankeja koskevissa asioissa.
20 §
Johtokunnan kokouksessa pitää pöytäkirjaa puheenjohtajan määräämä johtokunnan jäsen tai muu vankilan virkamies. Pöytäkirjaan on lyhyesti merkittävä asian käsittely, asiassa kuultujen henkilöiden lausumat ja päätös. Pöytäkirjan liitteeksi on otettava asiassa esitetyt kirjalliset lausumat ja, jos päätös on syntynyt äänestyksen jälkeen, äänestystulos.
Johtokunnan toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Jollei johtokunnan päätös ole ollut yksimielinen, on viranomaisille annettavia lausuntoja ja esityksiä koskevasta johtokunnan toimituskirjasta käytävä ilmi, että päätös on syntynyt äänestyksen jälkeen.
21 §
Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan lisäksi vähintään kolme muuta jäsentä on läsnä.
Jos johtokunnan kokouksessa ilmenee erimielisyyttä, asia päätetään puheenjohtajan esittämien päätösehdotusten perusteella äänestyksellä, jonka tulos merkitään pöytäkirjaan. Johtokunnan pää. tökseksi tulee enemmistön mielipide ja äänten mennessä tasan se mielipide, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt. Kurinpitoasiassa äänten mennessä tasan tulee päätökseksi lievempi mielipide.
Eriävä mielipide johtokunnan päätökseen on heti merkittävä pöytäkirjaan. Eriävän mielipiteen kirjalliset perustelut saadaan jättää puheenjohtajalle pöytäkirjaan liitettäväksi seitsemän päivän kuluessa johtokunnan kokouksesta.
22 §
Jos johtaja katsoo johtokunnan päätöksen olevan vastoin lakia, asetusta tai muita määräyksiä taikka vaarantavan laitoksen turvallisuutta tai järjestystä, hänen on alistettava päätös vankeinhoito-osaston harkintaan sekä tämän ratkaisua odotettaessa lykättävä sen täytäntöönpanoa.
Samoin on johtokunnan tekemä päätös alistettava vankeinhoito-osaston ratkaistavaksi, jos niin on erikseen säädetty tai määrätty.
Johtokunnan tehtävät
23 §
Johtokunnan tehtävänä on:
valvoa, että vankilassa noudatetaan vankien kohtelua ja vankeinhoitolaitoksen hallintoa koskevia säännöksiä ja määräyksiä;
päättää toimivaltaansa kuuluvista vangin ehdonalaiseen vapauteen päästämistä sekä kurinpitoa koskevista asioista ja antaa näitä asioita koskevia lausuntoja;
päättää toimivaltaansa kuuluvista nimitystä, eron myöntämistä, irtisanomista ja kurinpitoa koskevista asioista;
vahvistaa vankilan päiväjärjestys sekä virkamiesten työjärjestys;
tehdä ehdotus vankilan toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja talousarvioksi sekä vankilalle myönnettyjen määrärahojen käyttösuunnitelmaksi;
tehdä ehdotukset tarvittavista uudisrakennuksista ja rakennusten muutos- ja korjaustöistä sekä päättää rakennuskorjauksista vankilalle myönnettyjen määrärahojen rajoissa jollei asia kuulu talouspäällikön ratkaistavaksi;
kerran kuukaudessa toimittaa vankilan rahavarojen tarkastus sekä viipymättä lähettää siitä pidetty pöytäkirja oikeusministeriön tilitoimistol - le;
valvoa vankilan ruokataloutta ja muuta taloudenpitoa;
käsitellä muut vankeinhoitoa ja vankilan hallintoa koskevat asiat, jotka ylempi viranomainen määrää tai johtaja jättää johtokunnan käsiteltäväksi tai jotka johtokunnan jäsen on ilmoittanut johtajalle johtokunnan käsittelyä varten; sekä
käsitellä ja ratkaista muut lain, asetuksen tai erityisen määräyksen mukaan johtokunnan tehtäviin kuuluvat asiat.
Virkamiesten tehtävät
24 §
Johtajan tehtävänä on:
johtaa ja kehittää vankilan toimintaa ja valvoa vankien kohtelua koskevien säännösten noudattamista;
valvoa yhdessä apulaisjohtajan ja vartiopäällikön kanssa vankilan järjestystä, säilytysvarmuutta, vartiointijärjestelmää ja muuta turvallisuutta;
päättää henkilökunnan tehtäväjaosta ja työajan käytöstä huomioon ottaen mitä vahvistetussa työjärjestyksessä on määrätty;
vastata henkilöstöhallinnosta, henkilökunnan koulutuksesta ja vankilan tiedotustoiminnasta;
huolehtia eri vastuualueiden yhteistoiminnasta ja yhteistyöneuvotteluista;
vankilan puolesta kantaa ja vastata saamisja korvausasioissa;
säännöllisesti käydä laitoksen eri tiloissa ja erityisesti seurata yksinäishuoneeseen sijoitettujen vankien olosuhteita ja kohtelua;
vastaanottaa ja kuitata kaikki johtokunnalle, johtajalle, vankilalle tai vangeille osoitetut kirjeet ja lähetykset, mikäli hän ei ole uskonut näitä tehtäviä muulle vankilan virkamiehelle;
viipymättä ilmoittaa tärkeistä tapahtumista vankilassa vankeinhoito-osastolle; sekä
ratkaista kaikki laitoksen toimintaa koskevat asiat, jotka eivät kuulu muun viranomaisen, vankilan johtokunnan tai vankilan muun virkamiehen ratkaistavaksi.
Jos johtaja katsoo päätösvaltaansa kuuluvan asian olevan periaatteellisesti tärkeän, hän voi siirtää sen johtokunnan käsiteltäväksi tai alistaa sen vankeinhoito-osaston harkintaan. Johtaja voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka ratkaiseminen on uskottu hänen alaiselleen virkamiehelle.
25 §
Apulaisjohtajan tehtävänä on:
panna täytäntöön vankeja koskevat päätökset ja huolehtia siitä, ettei vankeja pidetä vankilassa yli määräajan;
antaa tarpeelliset todistukset vankilaan saapuneesta vangista sekä sieltä lähetettäviä ja vapautettavia vankeja varten tarpeelliset kuljetus. ja vapauspassit sekä todistukset;
pitää vahvistetun kaavan mukaista päiväkirjaa vangeista;
vartiopäällikön ja vartiohenkilökunnan esimiehenä vastata järjestyksenpidosta ja vartioinnista;
vastata henkilöstöasiain hoidosta ja henkilökunnan tiedotus- ja koulutusasioista;
valvoa ja kehittää vankien opetusta, kuntoutusta ja vapauteen valmistamista; sekä
johtaa ja valvoa laitokselle kuuluvaa järjestys- ja kurinpitoasioiden tutkintaa.
Jos vankilassa, on useampia apulaisjohtajia, vankeinhoito-osasto määrää heidän työnjakonsa ja sen, kenelle 1 momentin 1–3 kohdassa mainittujen tehtävien suorittaminen hänen omalla vastuullaan kuuluu. Jos vanki on väliaikaisesti siirretty toiseen laitokseen, 1 momentin 1–3 kohdassa mainitut tehtävät hoitaa sen vankilan apulaisjohtaja, josta vanki on lähetetty. Vankeinhoito-osasto voi määrätä vankilan työjärjestyksessä 1 momentin 5–6 kohdassa mainitut asiat muunkin virkamiehen kuin apulaisjohtajan tehtäväksi.
26 §
Talousjohtajan ja talouspäällikön tehtävänä on:
huolehtia vankilan ja vankien rahavarojen hoidosta ja allekirjoittaa tehtävään määrätyn virkamiehen varmentamana mäksumääräykset sekä pitää huolta kirjanpidosta ja laatia vankilan tilit;
valvoa vankilan taloutta, tuotantoa ja työtoimintaa sekä muutoinkin terveiden liikeperiaatteiden noudattamista vankilan toiminnassa;
päättää vankilalle kuuluvasta tuotteiden hinnoittelusta tehtävään määrätyn virkamiehen käsiteltyä valmistavasti asian;
päättää vankilan ruoka- ja tarveaineiden hankinnasta;
toimia laitoskiinteistön isännöitsijänä ja päättää pienistä huoltokorjauksista myönnettyjen määrärahojen rajoissa; sekä
valvoa vankilan materiaalihallintoa.
Vankeinhoito-osasto voi määrätä vankilan apulaiskamreerin omalla vastuullaan hoitamaan 1 momentin 1 kohdassa mainitut tehtävät tai osan niistä.
27 §
Lääkärin tehtävänä on:
antaa sairaalle vangille tarpeellinen hoito sekä tarvittaessa tehdä esitys hänen lähettämisestään vankilan ulkopuolelle hoidettavaksi, jollei häntä voida asianmukaisesti hoitaa vankilassa;
päättää vangin itsensä omalla kustannuksellaan järjestämän hoitotoimenpiteen suorittamisesta ja valvoa tällaisen hoidon asianmukaisuutta;
valvoa vankilan terveydenhuolto-oloja vankeinhoito-osaston antamien ohjeiden mukaisesti;
seurata yksinäisyyteen määrättyjen ja muiden eristettyjen vankien terveydentilaa ja erityisesti valvoa niitä olosuhteita, joissa yksinäisyys pannaan toimeen; sekä
vankilassa käydessään antaa maksutta lääkärinapua vankilan viran- ja toimenhaltijoille ja heidän perheenjäsenilleen.
28 §
Vartiopäällikön tehtävänä on:
toimia vartijakunnan lähimpänä esimiehenä sekä valvoa vankien kohtelua ja vartioimista;
tutkia, jollei johtaja ole uskonut tehtävää muulle virkamiehelle, vankien kurinpitorikkomukset ja henkilökunnan virkavelvollisuuksien rikkomiset;
valvoa, että ovet ja portit pidetään johtajan antamien määräysten mukaisesti lukittuina ja ettei johtajan luvatta ulkopuolisia lasketa laitokseen;
riittävän usein tarkastaa vankilan asuin- ja työtiloja sekä muita tiloja, joissa vangit oleskelevat; sekä
huolehtia vankilan aseista, avaimista ja muista turvallisuusvälineistä.
29 §
Vankeinhoito-osasto määrää vankilan johtajan, apulaisjohtajan, talousjohtajan ja talouspäällikön sijaiset. Muiden vankilan virkamiesten sijaiset määrää johtokunta.
Vastuualueiden muodostaminen
30 §
Vankilan työjärjestyksessä voidaan muodostaa vankilan toiminnoista yleisen hallinnon, täytäntöönpanon, vartioinnin ja järjestyksenpidon, työ- ja tuotantotoiminnan, taloushallinnon, taloushuollon, opetus- ja sosiaalityön sekä terveydenhuollon vastuualueet. Tarvittaessa voidaan määrätä muitakin tai edellä mainituista yhdistettyjä vastuualueita. Työjärjestyksessä määrätään vastuualueiden tehtävät ja esimiehet.
Vastuualueen esimiehen tehtävänä on huolehtia siitä, että vastuualueen asiat käsitellään huolellisesti ja tehokkaasti sekä yhteistyössä muiden vastuu alueiden kanssa. Esimiehen tulee myös valmistella vastuualueensa asiat johtajalle, jollei sitä ole määrätty muun virkamiehen tehtäväksi.
Virkamiesten yleiset velvollisuudet
31 §
Laitoshallinnon palveluksessa olevan tulee:
kaikessa toiminnassaan edistää vankeinhoidolle säädettyjen tavoitteiden saavuttamista sekä tehtäviensä rajoissa myötävaikuttaa vangin sijoittumiseen yhteiskuntaan;
kohdella vankeja oikeudenmukaisesti ja heidän ihmisarvoaan kunnioittaen sekä esiintyä asiallisesti ja maltillisesti;
tarkoin noudattaa säännöksiä ja määräyksiä sekä esimiehen ohjeita ja käskyjä;
heti ilmoittaa järjestyshäiriöistä ja vaaratilanteista vartiopäällikölle tai muulle esimiehelle sekä viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin järjestyksen palauttamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi;
huolella hoitaa vankilan omaisuutta sekä tarkoin säilyttää hallussaan olevat vankilan avaimet sekä muut turvallisuusvälineet;
avustaa muita virkamiehiä heidän tehtävissään;
tarvittaessa esimiehen kutsusta saapua virantoimitukseen vapaa-aikanaankin;
työjärjestyksen ja esimiehen määräyksen mukaisesti osallistua vartioimistehtäviin ja työtoiminnan ohjaustehtäviin; ja
antaa esimiehelleen virkatoimintaansa liittyvistä seikoista tarpeelliset selvitykset.
32 §
Laitoshallinnon palveluksessa oleva ei saa:
ilmaista vangeille vankilaa, sen henkilökuntaa ja toisia vankeja koskevia tietoja, jotka ovat omiaan vaarantamaan laitosjärjestystä tai yksityistä etua;
luvatta käyttää vankia omassa tai toisen yksityisessä työssä;
ryhtyä kaupantekoon vangin kanssa eikä vastaanottaa lahjaa tai maksua häneltä tai hänen omaisiltaan tai läheisiltään;
luvatta toimia vangin asioiden tai esineiden välittäjänä;
ilman vankeinhoito-osaston lupaa myydä tai välittää tarve-esineitä vankilaa varten eikä toimia vankilatuotteiden välittäjänä;
ilman pätevää syytä ilmaista vankia koskevia tai vankilaturvallisuuteen liittyviä tietoja sivulliselle tai toiselle virkamiehelle, joka ei tarvitse niitä virkatehtävissään; eikä
johtajan luvatta laskea ulkopuolisia laitokseen.
33 §
Vangin terveydenhoitoa, koulutusta ja jälki. huoltoa varten saadaan vankia ja hänen rangaistustaan koskevia tietoja luovuttaa valtion ja kuntien sekä Kriminaalihuoltoyhdistyksen toimihenkilöille vankeinhoito-osaston antaman ohjeen mukaan.
34 §
Edellä 31 ja 32 §:ssä olevat säännökset koskevat vankeinhoitolaitoksen työsuhteista henkilökuntaa siltä osin kuin ei ole kysymys tehtävästä, joka voidaan suorittaa vain virkavastuulla.
Virat ja toimet
35 §
Vankeinhoitolaitoksessa on seuraavat virat ja pysyväiset toimet:
Sopimuspalkkaiset virat: suunnittelija;
Peruspalkkaiset virat: johtaja, koulutuskeskuksen johtaja, ylilääkäri, apulaisylilääkäri, vankilalääkäri, apulaisjohtaja, talousjohtaja, talouspäällikkö, pastori, vankilapsykiatri, psykologi, vanhempi opettaja, tietopuolisten ammattiaineiden opettaja, opettaja, opinto-ohjaaja, sosiaaliohjaaja, työnopettaja, notaari, apulaiskamreeri, vartiopäällikkö, apulaisvartiopäällikkö ja ylihoitaja; sekä
Pysyväiset toimet: talousopettaja, konepäällikkö, työliikkeenjohtaja, työnjohtaja, työmestari, konemestari, alikonemestari, varastonhoitaja, asentaja, koneenhoitaja, talousmestari, ylivartija, vanhempi ja nuorempi vartija, osastonhoitaja, sairaanhoitaja, hoitaja, lastenhoitaja, apulaiskanslisti ja toimistoapulainen.
Edellä mainittujen virkojen ja toimien lisäksi voi olla vastaavia ylimääräisiä toimia sekä lisäksi seuraavia ylimääräisiä toimia: osastonlääkäri, ammatti aineiden opettaja, maatalousopettaja, sijoittaja, käyttöpäällikkö, ylityönjohtaja, ylifaktori, kirjastonhoitaja, varastopäällikkö, koulutussihteeri, tilanhoitaja, faktori, työsiirtolan päällikkö, erikoissairaanhoitaja, keittiömestari, työsiirtolan apulaispäällikkö, liikunnanohjaaja, röntgenhoitaja, laboratoriohoitaja, lääkintävoimistelija, toimintaterapeutti, apuhoitaja, toimistovirkailija ja vahtimestari.
Tulo- ja menoarvion rajoissa vankeinhoitolaitoksessa voi olla muitakin ylimääräisiä toimia sekä tilapäisiä toimihenkilöitä ja työsuhteista henkilökuntaa.
36 §
Pysyväisen toimen haltijan voi vankeinhoitoosasto ilman hänen suostumustaan siirtää toiseen toimeen pakottavan syyn sitä vaatiessa.
Vankeinhoitolaitoksen yhteisiin kuuluvien virkojen ja toimien sekä ylimääraisten toimien sijoittamisesta vankeinhoitolaitoksessa päättää vankeinhoito-osasto.
Virkojen ja toimien täyttäminen
37 §
Vankilan johtajan, ylilääkärin ja apulaisylilääkärin nimittää valtioneuvosto sekä vankilapsykiatrin, vankilalääkärin, apulaisjohtajan, talousjohtajan, talouspäällikön ja psykologin oikeusministeriö viran oltua haettavana 30 päivän ajan.
Alikonemestarin, asentajan, varastonhoitajan, koneenhoitajan, lastenhoitajan ja toimistoapulaisen nimittää laitoksen johtokunta toimen oltua haettavana 30 päivän ajan.
Kaikki muut viran tai toimen haltijat nimittää oikeusministeriön vankeinhoito-osasto viran tai toimen oltua haettavana 30 päivän ajan.
38 §
Ylimääräisistä toimen haltijoista vankeinhoito. osasto ottaa viran haltijoihin verrattavat, jollei toisin ole säädetty, sekä osastonlääkärin, maatalousopettajan, käyttöpäällikön, työliikkeenjohtajan, ylityönjohtajan, ylifaktorin, varastopäällikön, sijoittajan, konepäällikön, faktorin, tilanhoitajan, koulutussihteerin, työnjohtajan, työsiirtolan päällikön ja apulaispäällikön, osastonhoitajan, erikoissairaanhoitajan, sairaanhoitajan, talousmestarin, ylivartijan, konemestarin, toimistovirkailijan ja apulaiskanslistin. Muut ylimääräisen toimen haltijat ottaa vankilan johtokunta.
Tilapäisistä toimihenkilöistä ottaa vankeinhoito-osasto viran haltijoihin verrattavat sekä työliikkeenjohtajan, ylityönjohtajan ja työnjohtajan ja näihin verrattavat sekä työsiirtolan päällikön ja apu laispäällikön. Vankilan johtokunta ottaa tilapäisen osastonhoitajan, sairaanhoitajan, konemestarin, talousmestarin, ylivartijan, apulaiskanslistin, toimistoapulaisen ja toimistovirkailijan. Muut tilapäiset toimihenkilöt ottaa vankilan johtaja, ellei vankeinhoito-osasto ole tointa perustettaessa pidättänyt asiassa ratkaisuvaltaa itselleen.
39 §
Avoinna olevan viran ja siihen verrattavan ylimääräisen toimen hoidosta sekä viransijaisen määräämisestä edellä mainittuun virkaan tai toimeen päättää vankeinhoito-osasto, jollei asiasta ole toisin säädetty. Vankeinhoito-osasto päättää myös osastonlääkärin, maatalousopettajan, käyttöpäällikön, työliikkeenjohtajan, ylityönjohtajan, ylifaktorin, varastopäällikön, sijoittajan, tilanhoitajan, koulutussihteerin, konepäällikön ja työnjohtajan toimen hoidosta.
Johtokunta päättää faktorin, osastonhoitajan, työsiirtolan päällikön, talousmestarin, erikoissairaanhoitajan, työsiirtolan apulaispäällikön, ylivartijan ja toimistovirkailijan toimen hoidosta.
Muun avoinna olevan toimen hoidosta tai viransijaisen määräämisestä siihen päättää vankilan johtaja.
40 §
Työsuhteisen ja sivutoimisen henkilökunnan ottamisesta päättää johtaja, jollei vankeinhoitoosasto ole pidättänyt asiassa ratkaisuvaltaa itselleen.
Pastorin, vankeinhoidon koulutuskeskuksen johtajan ja koulutuskeskuksen muun henkilökunnan nimittämisestä tai ylimääräiseen toimeen ottamisesta on säädetty erikseen.
41 §
Vankimielisairaalan ylilääkäri nimittää hoitajan toimen oltua haettavana 30 päivän ajan. Ylilääkäri ottaa myös ylimääräisen hoitajan ja tilapäisen toimihenkilön sekä päättää mainittujen toimien hoidosta niiden avoinna ollessa tai viransijaisen määräämisestä niihin.
Virkavapaus
42 §
Vankilan johtaja voi myöntää alaiselleen virkamiehelle, ylilääkäriä ja apulaisylilääkäriä lukuunottamatta, virkavapautta yhtäjaksoisesti enintään seitsemän päivää sekä osastonhoitajalle, talousmestarille, ylivartijalle, työsiirtolan päällikölle ja apulaispäällikölle, liikunnanohjaajalle, konemestarille, alikonemestarille, työmestarille, koneenhoitajalle, asentajalle, keittiömestarille, varastonhoitajalle, sairaanhoitajalle, hoitajalle, röntgenhoitajalle, laboratoriohoitajalle, lääkintävoimistelijalle, toimintaterapeutille, vanhemmalle ja nuoremmalle vartijalle, lastenhoitajalle, apuhoitajalle, apulaiskanslistille, toimistovirkailijalle sekä toimistoapulaiselle yhtäjaksoisesti enintään 30 päivää. Enintään kuusi kuukautta kestävän yhtäjaksoisen virkavapauden myöntää edellä mainituille toimen haltijoille johtokunta, jollei asiasta ole toisin säädetty.
Vankimielisairaalan ylilääkäri voi myöntää virkavapautta yhtäjaksoisesti enintään kuusi kuukautta osastonhoitajalle, sairaanhoitajalle, hoitajalle, apulaiskanslistille ja toimistoapulaiselle.
Edellä mainittua pidemmän yhtäjaksoisen virkavapauden sekä virkavapauden muille viran tai toimen haltijoille myöntää vankeinhoito-osasto.
Virkavapauden myöntämisestä vankeinhoidon koulutuskeskukseen sijoitetuille viran tai toimen haltijoille on säädetty erikseen.
Ero, palkkaus, vuosiloma ja eläke
43 §
Eron virasta ja toimesta myöntää nimittävä viranomainen.
Laitoshallinnon toimen haltija on velvollinen eroamaan toimestaan täytettyään 63 vuotta. Viran haltijaan verrattava ylimääräinen toimen haltija sekä yksinomaan toimistotyötä tekevä toimen haltija on kuitenkin velvollinen eroamaan täytettyään 67 vuotta.
Vankeinhoitolaitoksen virkamiesten palkkauksesta, vuosilomasta ja eläkkeestä on voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty, määrätty tai sovittu.
Ammattiaineiden opettajien ja työnopettajien vuosilomaan sovelletaan valtion viran tai toimen haltijoita koskevia yleisiä vuosilomasäännöksiä, jollei asiasta ole toisin säädetty tai sovittu.
Kelpoisuusehdot
44 §
Laitoshallinnon virkaa tai tointa täytettäessä on erityistä huomiota kiinnitettävä asianomaisen henkilökohtaiseen sopivuuteen vankeinhoitotyössä.
Nimittävä viranomainen voi vaatia asianomaiselta lääkärintodistuksen, jolla hänen on osoitettava olevansa terveydeltään sopiva täytettävänä olevaan laitoshallinnon virkaan tai toimeen.
Lääkärin viran tai ylimääräisen toimen hakijoista on hankittava lääkintöhallituksen sekä vankien ammatilliseen koulutukseen liittyvän opettajan viran tai ylimääräisen toimen hakijoista ammattikasvatushallituksen lausunto.
45 §
Kelpoisuusehtona vaaditaan:
vankilan johtajalta virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän tuntemus;
ylilääkäriltä, apulaisylilääkäriltä ja vankilapsykiatrilta virkaan soveltuva erikoislääkärin oikeus sekä muulta lääkäriltä laillistetun lääkärin oikeudet;
vankilan apulaisjohtajalta, notaarilta, vartiopäälliköltä ja apulaisvartiopäälliköltä virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai vankeinhoitotutkinto;
psykologilta psykologian kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvä tai erikseen suoritettu ylin arvosana psykologiassa;
opettajalta virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai peruskoulun opettajan kelpoisuus taikka vankeinhoitotutkinto;
opinto-ohjaajalta virkaan soveltuva korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on hankittu riittävä pedagoginen koulutus, tai peruskoulun opinto-ohjaajan kelpoisuus taikka vankeinhoitotutkinto, jonka lisäksi on hankittu riittävä pedagoginen kokemus tai koulutus;
sosiaaliohjaajalta virkaan soveltuva korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on hankittu riittävä sosiaalityön koulutus, tai sosiaalihuoltajan tutkinto tai vastaava svenska social-och kommunalhögskolanissa suoritettu tutkinto taikka vankeinhoitotutkinto, jonka lisäksi on hankittu riittävä sosiaalityön tuntemus;
talousjohtajalta, talouspäälliköltä ja apulais- kamreerilta virkaan soveltuva korkeakoulu tutkinto tai vankeinhoitotutkinto taikka kauppaopistossa suoritettu tutkinto sekä lisäksi valtion maksuliikkeen ja kirjanpidon tuntemus;
ylihoitajalta terveydenhuollon kandidaatin tutkinto tai terveydenhuollon hallinnon tutkinto tahi erikoissairaanhoitajan tutkinto ja riittävä hallinnollinen kokemus;
muilta viran haltijoilta virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai vankeinhoitotutkinto;
maatalousopettajalta ja sijoittajalta toimeen soveltuva korkeakoulututkinto;
talousopettajalta toimeen soveltuva korkeakoulututkinto tai kotitalousopettajan tutkinto;
käyttöpäälliköltä toimeen soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto tai teknillisessä opistossa suoritettu toimeen soveltuva tutkinto;
konepäälliköltä teknillisessä koulussa suoritettu toimeen soveltuva tutkinto sekä vankilan teknillisten laitteiden edellyttämä muu kelpoisuus;
työliikkeenjohtajalta, ylityönjohtajalta ja työnjohtajalta teknillisessä koulussa suoritettu toimeen soveltuva tutkinto;
varastopäälliköltä, työmestarilta, keittiömestarilta, konemestarilta ja alikonemestarilta toimeen soveltuva ammatillinen koulutus ja riittävä kokemus asianomaiselta työalalta;
koulutussihteeriltä toimeen soveltuva korkeakoulututkinto tai vankeinhoitotutkinto;
tilanhoitajalta maatalousopistossa suoritettu tutkinto;
työsiirtolan päälliköltä vankeinhoitotutkinto tai ylivartijan tutkinto;
ylivartijalta ylivartijan tutkinto;
talousmestarilta ylivartijan tutkinto tai kauppaopistossa suoritettu tutkinto;
osastonhoitajalta ja erikoissairaanhoitajalta erikoissairaanhoitajan tutkinto tai aikaisemmin hankittu vastaava pätevyys;
sairaanhoitajalta sairaanhoitajan tutkinto;
röntgenhoitajalta röntgenhoitajan, laboratoriohoitajalta laboratoriohoitajan, lääkintävoimistelijalta lääkintävoimistelijan ja toimin taterapeutilta toimintaterapeutin tutkinto;
hoitajalta mielisairaanhoitajan tai sairaanhoitajan tutkinto;
lastenhoitajalta lastenhoitajan tutkinto;
apuhoitajalta apuhoitajan tutkinto; sekä
työsiirtolan apulaispäälliköltä sekä vanhemmalta ja nuoremmalta vartijalta vartijan tutkinto.
Vankeinhoitotutkinto tuottaa pätevyyden myös niihin toimiin, joihin vaaditaan ylivartijan tai vartijan tutkinto.
Kelpoisuusehdoista koulutuskeskuksen johtajan ja koulutuskeskuksen muun henkilökunnan, pastorin, ammattiaineiden opettajan ja työnopettajan virkoihin ja toimiin on säädetty erikseen.
46 §
Kelpoisuusehtona muilta kuin 45 §:ssä mainituilta toimen haltijoilta samoin kuin työsopimussuhteiselta henkilöstöltä vaaditaan, että asianomaisella on tarpeellinen ammattikoulutus ja perehtyneisyys ammattialaansa sekä että hän on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut omaavansa sellaisen taidon ja kyvyn, jota toimen tai tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
Muiden kuin edellä mainittujen ylimääräisten toimien kelpoisuusehdoista on soveltuvin osin voimassa, mitä vastaavasta virasta tai toimesta on säädetty 45 §:ssä.
47 §
Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta annetussa asetuksessa (365/76) mainittujen vankilan johtajan kelpoisuuden tuottavan vankeinhoitotutkinnon, vankeinhoitotutkinnon, ylivartijan tutkinnon ja vartijan tutkinnon toimeenpanosta määrätään oikeusministeriön päätöksellä.
3 lukuTerveydenhuolto
48 §
Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon ylimpänä hallintovirastona on oikeusministeriö, jonka vankeinhoito-osastolle kuuluu terveydenhuoltoa koskevien asioiden käsittely.
49 §
Vankeinhoitolaitoksessa on vankien sairaanhoitoa varten vankimielisairaala, psykiatrisia osastoja sekä muita laitossairaaloita ja sairasosastoja. Sairaanhoitoa varten oleviin laitoksiin ja niihin hoidettavaksi otettuihin sovelletaan, mitä vankiloista ja vankeusrangaistusta suorittavista on säädetty ja mitä jäljempänä tässä luvussa erikseen säädetään.
50 §
Vankimielisairaalaan tai psykiatriseen osastoon otetaan hoidettavaksi ja sieltä poistetaan henkilö noudattaen, mitä mielisairaalaan ottamisesta ja sieltä poistamisesta on erikseen säädetty. Muuhun laitossairaalaan tai sairasosastoon ottamisesta ja sieltä poistamisesta päättää sairaalasta vastaava lääkäri vankeinhoito-osaston antamien ohjeiden mukaan.
Vankeinhoitolaitoksen sairaalaan otettu vanki merkitään sairaalan potilasluetteloon, mutta hän jää sen vankilan kirjoihin, josta hänet on lähetetty.
51 §
Vankimielisairaalaa johtaa ylilääkäri. Ylilääkärin tehtävänä on vankimielisairaalassa hoitaa ja ratkaista soveltuvin osin asiat, jotka vankilassa kuuluvat johtokunnalle ja johtajalle. Ylilääkärin päätöksestä on soveltuvin kohdin voimassa, mitä johtokunnan päätöksestä on säädetty.
52 §
Vankimielisairaalassa käsiteltävät nimitys. ja kurinpitoasiat sekä asiat, jotka vankiloissa kuuluvat johtokunnan toimivaltaan, on ennen niiden ratkaisemista käsiteltävä valmistavasti kokouksessa, johon osallistuvat vankimielisairaalan ylilääkäri, osastonlääkäri ja ylihoitaja sekä kaksi henkilö. kunnan edustajaa. Henkilökunnan edustajat valitaan noudattaen soveltuvin osin, mitä henkilökunnan edustajista johtokunnassa on säädetty.
Puheenjohtajana kokouksessa toimii ylilääkäri ja sihteerinä ylilääkärin määräämä vankimielisairaalan virkamies. Kokous on toimivaltainen, kun puheenjohtajan lisäksi vähintään kaksi jäsentä on läsnä.
Kokouksesta laadittavaan pöytäkirjaan on merkittävä lyhyesti käsitellyt asiat ja osanottajien mielipiteet.
53 §
Vankeinhoito-osaston määräämän vankimielisairaalan virkamiehen tulee ratkaista asiat, jotka vankilassa ratkaisee talouspäällikkö. Vankimielisairaalan ylihoitaja vastaa niistä laitosjärjestykseen kuuluvista tehtävistä, jotka vankilassa kuuluvat vartiopäällikölle.
54 §
Jos vanki on mielisairauden tai muun vakavan sielullisen sairauden takia pitkäaikaisen sairaalahoidon tarpeessa, laitoksesta vastaavan lääkärin on ilmoitettava asiasta vankeinhoito-osastolle. Vankeinhoito-osasto päättää, jatketaanko hoitoa vankeinhoitolaitoksessa vai siirretäänkö vanki vapaaksi vankilan ulkopuolella hoidettavaksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa sekä silloin kun mielisairaan vangin rangaistusaika on niin pitkälle kulunut, että hänet on vapautettava laitoksesta, tulee vastaavan lääkärin hyvissä ajoin sitä ennen ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin sairaan siirtämiseksi mielisairaalaan tai muuhun hoitolaitokseen.
4 lukuErinäiset säännökset
Henkilökuntaa koskevia erityisiä määräyksiä
55 §
Virkamiehellä tarkoitetaan tässä asetuksessa vankeinhoitolaitoksen viran tai toimen haltijaa, ylimääräistä toimen haltijaa, tilapäistä ja satunnaista toimihenkilöä sekä harjoittelijaa.
56 §
Laitoshallinnon virkamies on velvollinen vannomaan virkavalan niin kuin siitä on erikseen säädetty. Viran haltijat, pastoreita ja lääkäreitä lukuunottamatta, sekä heihin verrattavat ylimääräisten tointen haltijat voivat tehdä virkavalan myös vankeinhoitolaitoksen ylijohtajan edessä. Muut toimen haltijat vannovat virkavalan johtokunnan kokouksessa.
57 §
Laitoshallinnon virkamies voidaan tarpeen vaatiessa velvoittaa asumaan virka-asunnossa. Virkamiesasuntoa tai sen osaa ei saa ilman vankeinhoito-osaston lupaa vuokrata toiselle.
Vankeinhoito-osasto voi myöntää vapautuksen velvollisuudesta asua valtion virka-asunnossa.
58 §
Laitoshallinnon virka- ja palveluspuvuista sekä niiden käytöstä määrää oikeusministeriö. Vankeinhoitolaitoksen virkamiesten henkilökohtaisesta aseistuksesta ja muista turvallisuusvälineistä määrää niin ikään oikeusministeriö.
Vankeinhoitolaitoksen virkamiehellä ja työsuhteisella henkilökunnalla tulee olla henkilökortti. Tarkemmat määräykset henkilökortista ja sen käytöstä antaa oikeusministeriö.
59 §
Vankeinhoito-osasto voi määrätä laitoshallinnon virkamiehen osallistumaan koulutus- ja neuvottelutilaisuuteen.
Kurinpitomenettely
60 §
Laitoshallinnon virkamiestä voidaan rangaista kurinpitotoimin virantoimituksessa tehdystä virheestä tai laiminlyönnistä sekä sopimattomasta esiintymisestä virantoimituksessa tai sen ulkopuolella, jollei asiaa ole saatettava tuomioistuimen käsiteltäväksi taikka johtokunnan tai vankeinhoito-osaston antamaa huomautusta katsota riittäväksi seuraamukseksi. Rangaistukseksi voidaan määrätä varoitus, sakko tai virantoimitusero enintään kuuden kuukauden ajaksi.
Viraltapanosta kurinpitotoimin sekä toimesta vapauttamisesta on säädetty erikseen.
61 §
Vankeinhoito-osasto määrää rangaistuksen laitoshallinnon viran haltijalle, siihen verrattavalle ylimääräisen toimen haltijalle ja tilapäiselle toimihenkilölle, vankeinhoidon koulutuskeskuksen virkamiehelle sekä toimen haltijoista osastonlääkärille, sijoittajalle, ylifaktorille, faktorille, käyttöpäällikölle, työliikkeenjohtajalle, ylityönjohtajalle, tilanhoitajalle, työnjohtajalle, konepäällikölle, työsiirtolan päällikölle ja maatalousopettajalle.
Muille kuin 1 momentissa mainituille virkamiehille määrää rangaistuksen vankeinhoito-osasto johtokunnan esityksestä.
Johtokunnan tutkimus ja esitys kurinpitoasiassa on viipymättä saatettava vankeinhoito-osaston ratkaistavaksi. Asianomaisella virkamiehellä on oikeus 14 päivän kuluessa johtokunnan päätöksestä tiedon saatuaan toimittaa muistutuskirjelmänsä päätöksen johdosta vankeinhoito-osastolle.
Kurinpitomenettelyssä on asianomaista kuultava. Vankeinhoito-osasto voi määrätä myös edellä 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen kuultavaksi vankilan johtokunnassa.
62 §
Jollei tässä asetuksessa säädettyä kurinpitomenettelyä ole pantu vireille vuoden kuluessa siitä, kun se seikka, joka olisi voinut aiheuttaa tällaisen menettelyn, on tullut kurinpitoasiaa käsittelevän viranomaisen tietoon, on mahdollisuus sen vireillepanoon rauennut.
Kun kurinpitoasia on pantu vireille, on se käsiteltävä mahdollisimman joutuisasti.
63 §
Niin kauan kuin virkamiestä vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa kurinpitomenettelyä.
Jos kurinpitomenettelyn kestäessä nostetaan syyte yleisessä tuomioistuimessa saman syyn johdosta, joka on aiheuttanut kurinpitomenettelyn, on kurinpitomenettely keskeytettävä siksi aikaa kun syyte on vireilla.
Jollei 1 ja 2 momentissa mainituissa tapauksissa kurinpitomenettelyä ole pantu vireille tai jatkettu kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tuomioistuimen päätös on saanut lainvoiman, raukeaa mahdollisuus sen vireille panemiseen tai jatkamiseen.
64 §
Milloin virkamies on asetettu syytteeseen tuomioistuimessa tai häntä todennäköisin syin epäillään rikoksesta tai häntä vastaan on pantu vireille kurinpitomenettely, voi nimittavä viranomainen pidättää hänet virantoimituksesta.
Määräys virantoimituksesta pidättämisestä on annettava kirjallisesti. Päätös tulee voimaan valituksesta huolimatta.
65 §
Tuomioistuimen tuomitseman ja kurinpidollisesti määrätyn rangaistuksen merkitsemisestä nimikirjaan ja siitä annettavaan otteeseen on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
Erityisiä säännöksiä
66 §
Milloin vankeinhoito-osaston tai johtokunnan käsiteltäviin kuuluvassa asiassa on selvityksen saamiseksi tarpeen kuulla todistajia, on vankeinhoito-osasto oikeutettu toimituttamaan todistajien kuulustelun oikeudessa. Vankeinhoito-osasto voi niinikään määrätä laitoshallinnon palveluksessa olevan virkamiehen tai vangin kuultavaksi johtokunnassa.
67 §
Vaadittaessa lausuntoja, tietoja, selityksiä tai muita ilmoituksia vankeinhoito-osasto voi velvoittaa laitoshallinnon virkamiehen sakon uhalla täyttämään velvollisuutensa sekä, jos laiminlyönti jatkuu, tuomita laiminlyöjän asettamaansa uhkasakkoon.
68 §
Päätöksestä, joka koskee virkaan tai toimeen nimittämistä tai ylimääräiseen toimeen ottamista tai määräämistä niitä hoitamaan tai vapauttamista toimesta, erokirjan antamista eroamisiän saavuttaneelle viran tai toimen haltijalle, ylimääräisen ja tilapäisen toimihenkilön irtisanomista sekä heille annetun määräyksen peruuttamista, tai asunnon luovuttamista, ei saa valittaa.
Valittaa ei saa myöskään täytäntöönpanon aloittamisen lykkäämistä koskevasta vankeinhoito-osaston päätöksestä.
Muissa kuin 1 momentissa mainituissa yksityisen oikeutta koskevissa asioissa saadaan johtokunnan päätökseen hakea muutosta vankeinhoitoosastolta 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja sai tiedon päätöksestä, sitä päivää lukuunottamatta.
69 §
Muutosta vankeinhoito-osaston päätökseen muissa kuin 68 §:n 1 momentissa mainituissa asioissa haetaan siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (1541 50) on säädetty. Uhkasakon määräämisestä saa valittaa ainoastaan samalla kun valitetaan uhkasakkoon tuomitsemisesta.
Vangin oikeudesta hakea muutosta on säädetty erikseen.
70 §
Vankeinhoito-osaston on määrättävä esteetön henkilö vuosittain toimittamaan vankeinhoitoosaston alaisten laitosten varastojen, työaineiden ja valmiiden teosten sekä kaluston tarkastus.
71 §
Vankilan ja sairaanhoitoa varten olevan laitoksen työjärjestyksen vahvistaa oikeusministeriö.
Työjärjestyksiä vahvistettaessa voidaan poiketa siitä, mitä tässä asetuksessa on säädetty vankeinhoitolaitoksen viran ja toimen haltijain tehtävistä ja työnjaosta, jos tehtävien käytännöllinen järjestäminen, paikalliset olosuhteet tai muut tärkeät syyt sitä vaativat.
72 §
Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa oikeusministeriö.
5 lukuVoimaantulo
73 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1986.
Tällä asetuksella kumotaan vankeinhoitolaitoksesta 17 päivänä helmikuuta 1950 annettu asetus (86/50) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
74 §
Kumottavan asetuksen 3 §:n nojalla vahvistetut rangaistuslaitosten työjärjestykset jäävät voimaan kunnes niistä vankeinhoito-osaston päätöksellä toisin määrätään.
75 §
Tämän asetuksen 45 §:n 1 momenttia lukuunottamatta 2, 4, 5, 6, 9, 22, 23, 24, 25, 26 ja 27 kohtaa ei sovelleta viran tai toimen haltijaan tai ylimääräisen toimen haltijaan, joka on nimitetty tai otettu laitoshallinnon virkaan tai toimeen ennen tamän asetuksen voimaantuloa.
Vankeinhoitolaitoksen virkoihin ja toimiin myönnetyt erivapaudet jäävät sellaisenaan voimaan.
Sen estämättä mitä johtajan kelpoisuusehdoista on 45 §:ssä säädetty, voi tämän asetuksen voimaantulon jälkeenkin 47 §:ssä mainitun vankeinhoitotutkinnon ennen 1 päivää tammikuuta 1986 suorittanut henkilö suorittaa vankilan johtajan kelpoisuuden tuottavan vankeinhoitotutkinnon ja siten saavuttaa kelpoisuuden johtajan virkaan tai ylimääräiseen toimeen. Niin ikään aikaisemmin suoritettu vankilan johtajan kelpoisuuden tuottava vankeinhoitotutkinto tuottaa edelleen kelpoisuuden johtajan virkaan tai ylimääräiseen toimeen.
76 §
Ennen tämän asetuksen voimaan tuloa määrätyt johtokuntien maallikkojäsenet jatkavat tehtävässään heille määrätyn toimikauden loppuun, jonka jälkeen maallikkojäsenet määrätään tämän asetuksen mukaisesti.
Vankilan johtokunta ja vankimielisairaalan valmisteleva kokous valitaan ensimmäisen kerran vuonna 1986 vuonna 1987 alkavaksi toimikaudeksi.
Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1986
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoOikeusministeri Christoffer Taxell