392/1985

Kiinteistöistä ja muista maa- ja vesialueiden yksiköistä pidetään kiinteistörekisteriä sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Kiinteistörekisteri on osa kiinteistötietojärjestelmää.

Kiinteistörekisteriin merkitään jakolain 284 §:n 1 momentissa ja kaavoitusalueiden jakolain 115 §:n 1 momentissa mainitut kiinteistöt sekä jakolain 284 §:n 2 ja 3 momentissa mainitut yksiköt.

Kiinteistöt ja muut rekisteriyksiköt merkitään kiinteistörekisteriin kunnittain.

Rekisteriyksiköt merkitään kiinteistörekisteriin ryhmiteltyinä siten, että kunnassa samaan kylään kuuluvat yksiköt muodostavat oman ryhmän. Kaavoitusalueiden jakolain 115 §:n 1 momentin mukaiset kiinteistöt ryhmitellään kuitenkin siten, että samaan kaupunginosaan kuuluvat yksiköt muodostavat oman ryhmän. Erityisestä syystä ryhmittelyssä voidaan noudattaa muuta perustetta.

Kullekin rekisteriyksikölle annetaan kiinteistötunnus, jonka muodostavat kunnan, 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun ryhmän ja rekisteriyksikön tunnukset.

Kiinteistötunnuksen antaa ja sen muuttaa kiinteistörekisterin pitäjä. Sellainen kiinteistötunnuksen muuttamista koskeva päätös, johon sisältyy rekisteriyksikön rekisteritunnuksen muutos, on annettava tiedoksi asianomaisen yksikön omistajalle tai haltijalle. Jos yksikön omistavat useat yhdessä tai jos rekisteritunnuksen muuttaminen koskee tilojen yhteistä aluetta, riittää tiedon antaminen jollekulle yksikön omistajista tai haltijoista taikka yhteisen alueen osakkaista.

Kiinteistörekisteriä pitää maanmittauskonttori. Kaavoitusalueiden jakolain 115 §:n 1 momentin mukaisista kiinteistöistä kiinteistörekisteriä pitää kuitenkin rakennuslautakunnan valvonnan alaisena kiinteistöinsinööri. Jos kunnassa on useampi kuin yksi kiinteistöinsinööri, annetaan johtosäännöllä tarpeellisia määräyksiä kiinteistörekisterin pitäjän määräämisestä.

Kiinteistöjen ja muiden rekisteriyksiköiden kiinteistörekisteriin merkitsemisen edellytyksistä on voimassa, mitä rekisteriyksiköiden maarekisteriin ja tonttikirjaan merkitsemisen edellytyksistä on erikseen säädetty.

Rekisteriyksikköä koskevina tietoina kiinteistörekisteriin merkitään asianomaisen kunnan nimi sekä, mikäli sellainen on annettu, rekisteriyksikön ja korttelin nimi sekä 3 § :n 2 momentissa tarkoitetun ryhmän nimi.

Kiinteistörekisteriin merkitään lisäksi rekisteriyksikköä koskevina tietoina yksikön rekisteröimisajankohta sekä yksikön pinta-ala, laatu, rasitteet ja osuus yhteiseen alueeseen samoin kuin muita yksikköön kohdistuvia tietoja sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Jos kiinteistorekisteriin merkitty tieto poikkeaa merkinnän perusteena ollessa toimitusasiakirjassa olevasta tiedosta tai merkintä on puutteellinen taikka jos muu kiinteistörekisrissä oleva tieto on väärä tai rekisteristä puuttuu muuhun kuin toimitusasiakirjoihin perustuva siihen merkittävä tieto, rekisterin pitäjän on korjattava rekisterissä oleva virhe.

Korjauksesta on tiedotettava asianomaisen kiinteistön omistajalle tai haltijalle, jos tiedolla, jota korjaus koskee, on omistajalle tai haltijalle oleellista merkitystä. Jos kiinteistön omistavat useat yhdessä tai jos oikaisu koskee tilojen yhteistä aluetta, riittää tiedon antaminen jollekulle kiinteistön omistajista tai haltijoista tahi yhteisen alueen osakkaista.

Kiinteistörekisteri on julkinen. Jokaisella on oikeus kiinteistörekisterin pitäjän luona saada luettavakseen kiinteistörekisterissä olevat tiedot ja itse niitä jäljentää.

Kiinteistörekisterin pitäjän on pyydettäessä annettava kiinteistörekisteristä otteita. Otteista peritään valtiolle tai kunnalle maksu, joka vahvistetaan asetuksella valtion maksuperustelaissa (980/73) säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Oikeushallintoviranomaisen ja maanmittaustoimiston oikeudesta antaa otteita kiinteistörekisteristä säädetään asetuksella.

Viranomaisella on oikeus saada tarvitsemiaan kiinteistörekisteritietoja.

Muille kuin viranomaisille kiinteistörekisterin pitäjä voi sopivalla tavalla antaa kiinteistörekisteritietoja.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen antamisesta peritään valtiolle ja kunnalle maksu, johon sovelletaan, mitä 9 §:n 2 momentissa on säädetty otteesta perittävästä maksusta. Kiinteistönmuodostamistehtäviä hoitaville viranomaisille, oikeushallintoviranomaisille ja kunnille tiedot annetaan kuitenkin maksutta. Muiden viranomaisten oikeudesta saada tietoja maksutta säädetään asetuksella.

Sen lisäksi, mitä vahingonkorvauslaissa (412/74) on säädetty julkisyhteisön korvausvastuusta, on valtion, tai jos rekisteriä pitää kiinteistöinsinööri, asianomaisen kunnan korvattava virheellisestä kiinteistörekisteritiedosta aiheutunut vahinko, vaikkei vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitettua virhettä tai laiminlyöntiä olisikaan olemassa, jos tieto perustuu toimitukseen, joka on lopetettu tämän lain voimaantulon jälkeen. Edellytyksenä vahingon korvaamiselle on kuitenkin, ettei vahinko ole vähäinen ja ettei vahinkoa kärsinyt tiennyt eikä hänen olisi pitänyt tietää merkinnän virheellisyydestä.

Valtio tai kunta on 1 momentin mukaan korvausvelvollinen kuitenkin vain, jos virheelinen rekisteritieto koskee:

Muutoin on tässä pykälässä tarkoitettuun vahingon korvaamiseen sovellettava, mitä vahingonkorvauslaissa on säädetty.

Jos vahinkoa kärsineellä on sopimussuhteen tai muun sellaisen erityisen perusteen nojalla oikeus saada joltakulta vahingonkorvausta 11 §:ssä tarkoitetusta vahingosta, siirtyy vahinkoa kärsineen oikeus korvauksen saamiseen valtiolle tai kunnalle siltä osin kuin valtio tai kunta on 11 §:n perusteella maksanut korvausta vahingosta.

Valtion tai kunnan oikeus saada korvausta 1 momentin nojalla alkaa siitä päivästä, jolloin valtio tai kunta on maksanut korvauksen vahinkoa kärsineelle tahi tuomioistuimen lainvoimaisella päätöksellä velvoitettu maksamaan korvausta. Korvauksen vaatimisesta päättää valtion osalta maanmittaushallitus ja kunnan osalta kunnanhallitus. Korvauksesta voidaan osaksi tai kokonaan luopua, milloin korvauksen vaatiminen, vahingon suuruus ja muut olosuhteet huomioon ottaen on kohtuutonta.

Milloin useampi kuin yksi on 1 momentissa tarkoitetun korvausvelvollisuuden tai muun perusteen nojalla velvollinen maksamaan valtiolle tai kunnalle sen 11 §:n nojalla suorittaman korvauksen määrän, vastaavat he korvauksen suorittamisesta yhteisvastuullisesti. Se, jota ei ole tuomittu maksamaan täyttä korvausta, vastaa kuitenkin vain tuomitusta määrästä. Lisäksi korvausmäärän jakamiseen korvausvelvollisten kesken sovelletaan, mitä vahingonkorvauslain 6 luvun 3 § : ssä on säädetty.

Mitä 11 ja 12 §:ssä on säädetty virheellisestä kiinteistörekisteritiedosta aiheutuvas ta vahingonkorvausvelvollisuudesta, sovelletaan myös sellaiseen vahinkoon, joka on aiheutunut virheellisestä tiedosta kiinteistörekisteriotteessa.

Kiinteistörekisterin pitäjän on laadittava rekisteriin liittyvä kiinteistörekisterikartta, joka osoittaa voimassa olevat rekisteriyksiköt . Lisäksi karttaan merkitään muita seikkoja sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Kiinteistörekisterikartasta on rekisterin pitäjän pyydettäessä annettava otteita. Näistä perittävään maksuun sovelletaan, mitä 9 §:n 2 momentissa on säädetty kiinteistörekisterin otteesta perittävästä maksusta.

Tämän lain täytäntöönpanoa valvoo maanmittaushallitus.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1985.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän lain voimaan tultua maanmittaushallituksen ja asianomaisten kuntien on viivyttelemättä ryhdyttävä toimiin kiinteistörekisterin aikaan saamiseksi ja käyttöön ottamiseksi. Kiinteistörekisterin käyttöön ottamisesta kunnassa säädetään asetuksella.

Kiinteistörekisterin käyttöön ottamisen jälkeen ei kunnassa olevista kiinteistöistä pidetä maarekisteriä tai tonttikirjaa.

Kiinteistörekisteriin ja siihen tehtäviin merkintöihin on kiinteistörekisterin käyttöön ottamisen jälkeen sovellettava, mitä muualla lainsäädännössä on säädetty maarekisteristä, tonttikirjasta, rekisterikartasta ja tonttiltirjakartasta sekä niin tehtävistä merkinnöistä. Mitä maarekisterin ja tonttikirjan otteesta sekä rekisterikartan ja tonttiidrjakartan otteesta on muualla lainsäädännössä säädetty, koskee kiinteistörekisterin käyttöön ottamisen jälkeen kiinteistörekisterin ja kiinteistörekisterikartan otetta.

Maanmittaushallitus voi määrätä, että tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettuja tietoja merkitään myös maarekisteriin ja tonttiltirjaan.