Harjoittelukouluasetus
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 336/1985
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 31 päivänä tammikuuta 1985 annetun harjoittelukoululain (143/85) nojalla:
1 lukuYleisiä säännöksiä
1 §
Harjoittelukoulun hallintoa hoidetaan siten kuin tässä asetuksessa säädetään.
Harjoittelukoulun hallintoasiat, joista tässä asetuksessa ei ole säädetty, hoitaa korkeakoulu siten kuin asianomaisesta korkeakoulusta annetussa asetuksessa on säädetty tai asetuksen nojalla määrätty.
Helsingin yliopistossa 2 momentissa tarkoitetut hallintoasiat hoidetaan kuitenkin niin kuin Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksesta annetussa asetuksessa (597/74) on säädetty tai asetuksen nojalla määrätty.
2 lukuJohtokunta ja kouluyhteistyö
2 §
Harjoittelukoulun johtokunnan tehtävänä on:
kehittää ja tukea koulun kasvatustyötä;
seurata harjoittelukoulun toimintaa sekä tehdä tarvittaessa ehdotuksia opetusväline- ja kirjastohankinnoista;
päättää työsuunnitelmasta ja asianomaisen aineen opettajia kuultuaan hyväksyttyjen oppikirjojen käyttöönottamisesta ja alistaa päätöksensä opettajankoulutusyksikölle sekä päättää koulun työjärjestyksestä ja peruskouluasetuksen (718/84) 116 §:ssä ja lukioasetuksen (719/84) 90 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä;
antaa lausunto koulun tulo- ja menoarvioesityksestä;
ylläpitää ja edistää koulun sisäistä, koulun ja kodin välistä sekä koulun ja kunnan koululaitoksen välistä yhteistyötä ja tiedotustoimintaa sekä järjestää oppilaiden huoltajille koulutyötä koskevia tiedotus- ja neuvottelutilaisuuksia;
antaa tarkemmat määräykset koulun lomista ja vapaapäivistä;
antaa koulun järjestyssäännöt opettajakuntaa, koulun muuta henkilökuntaa ja oppilaskuntia kuultuaan sekä saattaa ne korkeakoulun, koulun palveluksessa olevien sekä oppilaiden ja oppilaiden huoltajien tietoon;
antaa ohjeet opetusryhmän kokousten ja muiden vastaavien kokousten järjestämisestä sekä perusopetusryhmän ja sen luottamusoppilaan tehtävista;
valvoa ja kehittää koulussa tapahtuvaa oppilaiden harrastustoimintaa sekä vahvistaa tarvittaessa oppilaskuntien ja kerhojen säännöt;
määrätä yläasteen ja lukion oppilaskunnan kummankin erikseen asettamasta kolmesta ehdokkaasta oppilaskunnan ohjaajana toimiva opettaja ja hänen sijaisensa lukuvuodeksi kerrallaan;
valvoa kouluruokailun, koulukuljetuksen ja muun oppilashuollon järjestämistä;
valvoa kouluyhteisön jäsenten oikeusturvaa ja ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien ilmaantuessa;
päättää koulun oppilaan erottamisesta;
päättää koulun oppilaiden muista kurinpitorangaistuksista siten kuin peruskoulun ja kunnan lukion osalta erikseen on säädetty;
vapauttaa oppilas kielen opiskelusta ja päättää tarvittaessa valinnaisaineen vaihtamisesta;
vapauttaa oppilas koulunkäynnistä kuukautta pitemmäksi ajaksi;
antaa lausunto kouluasteen rehtorin ja vararehtorin määräämisestä;
antaa lausuntoja ja tehdä ehdotuksia koulun toimintaa koskevissa asioissa; sekä
suorittaa ne muut tehtävät, jotka sille lain, asetuksen tai asian laadun mukaan kuuluvat.
Jos johtokunnan tietoon on tullut koulun opettajan tai muuhun henkilökuntaan kuuluvan sellainen menettely tai laiminlyönti, joka voi aiheuttaa huomautuksen, kurinpitomenettelyn tai syytteen, johtokunnan on siitä viipymättä ilmoitettava kirjallisesti korkeakoululle.
3 §
Korkeakoulun hallintovirasto valitsee harjoittelukoululain (143/85) 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut johtokunnan jäsenet ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen.
Korkeakoulun hallintovirasto valitsee johtokunnan jäsenistä puheenjohtajan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita asianomaisen harjoittelukoulun palveluksessa olevaa henkilöä. Johtokunnan sihteerinä toimii harjoittelukoulun rehtori.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut johtokunnan jäsenet ja varajäsenet sekä johtokunnan puheenjohtajan valitsee Helsingin yliopistossa pieni konsistori ja Åbo Akademi -nimisessä yliopistossa opettajankoulutusyksikkö.
4 §
Ennen johtokunnan jäsenten ja varajäsenten valitsemista korkeakoulun hallintoviraston tulee kuulla kokoon kutsumaansa oppilaiden huoltajien kokousta ja pyytää harjoittelukoulun sijaintikunnan kunnanhallitukselta harjoittelukoululain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu ehdotus.
Korkeakoulun hallintovirasto antaa ohjeet siitä, miten huoltajien kokous ilmoittaa ehdokkaansa johtokunnan jäseniksi ja varajäseniksi.
Korkeakoulun hallintovirasto määrää myös, mitkä viran- ja toimenhaltijat ja työsopimussuhteiset työntekijät kuuluvat harjoittelukoululain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuun koulun muuhun henkilökuntaan.
Edellä 1-3 momentissa tarkoitetut toimenpiteet hoitaa Helsingin yliopistossa rehtorinvirasto ja Åbo Akademi -nimisessä yliopistossa opettajankoulutusyksikkö.
5 §
Jos johtokunnan jäsen tai varajäsen eroaa ennen toimikauden päättymistä, on hänen tilalleen valittava uusi jäsen tai varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
6 §
Johtokunnan kutsuu kokoon puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Johtokunta on kutsuttava kokoon viipymättä, jos korkeakoulu, harjoittelukoulun rehtori tai vähintään kolmasosa johtokunnan jäsenistä sitä vaatii.
Kutsu johtokunnan kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän arkipäivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Pakottavassa tapauksessa voi johtokunta läsnäolevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu.
7 §
Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet johtokunnan muista jäsenistä on läsnä.
Puheenjohtajan tai muun jäsenen, joka on estynyt, on kutsuttava henkilökohtainen varajäsenensä kokoukseen.
8 §
Johtokunnan kokouksissa on korkeakoulun rehtorilla tai hänen määräämällään henkilöllä oikeus olla läsnä ja käyttää niissä puhevaltaa.
9 §
Johtokunta tekee päätöksensä esittelystä. Asiat esittelee harjoittelukoulun rehtori. Kouluasteen rehtori esittelee kuitenkin ne asiat, jotka koskevat vain hänen kouluastettaan.
Esittelymenettelyä ei noudateta valittaessa varapuheenjohtajaa, oppilaskunnan ohjaajana toimivaa opettajaa ja hänen sijaistaan eikä annettaessa lausuntoa kouluasteen rehtorin ja vararehtorin määräämisestä.
Asioista, jotka käsitellään johtokunnan kokouksessa, laaditaan esittelylista. Esittelylistaan merkitään päätöksentekoon osallistuneiden nimet ja kunkin asian kohdalle tehty päätös. Esittelylistat muodostavat johtokunnan kokouksen pöytäkirjan, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja sekä esittelijä tai sihteeri.
Milloin esittelymenettelyä ei ole tai milloin asiasta on äänestetty tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteensä taikka milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi, laaditaan erillinen pöytäkirja. Pöytäkirjaan merkitty eriävä mielipide on sen esittäjän allekirjoitettava ja puheenjohtajan todettava se esitetyn mukaiseksi.
10 §
Johtokunnan kokouksessa käsitellyistä asioista laaditut toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa esittelijä tai, milloin esittelymenettelyä ei ole, kokouksen sihteeri.
Johtokunnan päätökset, joita ei anneta tiedoksi asianomaiselle, julkipannaan koulun ilmoitustaululle.
11 §
Johtokunnan kokouksessa päätetään muut kuin vaaliasiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.
Kurinpitoasioissa äänestetään samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
12 §
Vaali toimitetaan johtokunnassa enemmistövaalina. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.
13 §
Jos esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, hänellä on oikeus saada merkityksi mielipiteensä pöytäkirjaan.
14 §
Johtokunnan puheenjohtajan, jäsenen, sihteerin, esittelijän ja asiantuntijan kokouspalkkiosta ja matkakustannusten korvauksesta on voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty.
15 §
Harjoittelukoulun ala- ja yläasteen sekä lukion kouluyhteistyöstä on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun ja kunnan lukion kouluyhteistyöstä on säädetty.
3 lukuRehtori, vararehtori ja opettajakunta
16 §
Harjoittelukoulussa, jossa on kaksi tai kolme kouluastetta, harjoittelukoulun rehtorin viran haltija toimii yhden kouluasteen rehtorina ja toiselle tai kummallekin muulle kouluasteelle määrätään oma kouluasteen rehtori.
Opettajankoulutusyksikkö määrää, minkä kouluasteen rehtorina harjoittelukoulun rehtorin virkaan nimitetty tai viran väliaikainen hoitaja toimii.
17 §
Harjoittelukoulun rehtorin virka katsotaan opettajan viraksi.
18 §
Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö määrää kouluasteen rehtorin asianomaisella kouluasteella opettavista lehtoreista viideksi vuodeksi kerrallaan johtokunnan ja opettajakunnan annettua asiasta lausuntonsa. Opettajankoulutusyksikkö voi peruuttaa määräyksen, kun syytä siihen on.
Lehtorilla, joka on toiminut harjoittelukoulun rehtorina tai kouluasteen rehtorina vähintään kymmenen vuotta, on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta kouluasteen rehtorin tehtävää.
Jos kouluasteen rehtorin tehtävä tulee avoimeksi ennen toimikauden päättymistä, määrätään uusi kouluasteen rehtori jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
19 §
Harjoittelukoulussa tulee olla vararehtori, joka hoitaa harjoittelukoulun rehtorin tehtävät tämän estyneenä ollessa.
Harjoittelukoulun kouluasteella, jolla kouluasteen rehtorina toimii muu kuin harjoittelukoulun rehtori, tulee olla vararehtori, joka hoitaa kouluasteen rehtorin tehtävät tämän estyneenä ollessa.
Vararehtorin määräämisestä on voimassa, mitä kouluasteen rehtorin määräämisestä on säädetty.
20 §
Harjoittelukoulun rehtorin tehtävänä on:
johtaa, ohjata ja valvoa koulun kasvatus- ja opetustyötä, oppilashuoltoa sekä muuta toimintaa;
huolehtia siitä, että koulussa vallitsee yhteistyö ja hyvä järjestys sekä auttaa koulun palveluksessa olevia työrauhan ja järjestyksen ylläpitämisessä;
koulutusohjelmien opetussuunnitelmia noudattaen valmistaa kouluasteen rehtorin ja tehtävään määrättyjen opettajien avustamana harjoittelukoulua koskeva ehdotus opetusharjoittelusuunnitelmaa varten ja valvoa samojen henkilöiden avustamana hyväksytyn opetusharjoittelusuunnitelman toteuttamista;
opettajankoulutusyksikön antamien ohjeiden mukaan valvoa harjoittelukoulussa suoritettavaan opetusharjoitteluun ja tutkimukseen kuuluvien tehtävien järjestämistä;
toimia johtokunnan sihteerinä ja huolehtia johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta;
laatia opettajien kanssa neuvoteltuaan ehdotus johtokunnalle koulun työsuunnitelmaksi;
seurata ja ohjata muiden opettajien opetusta;
osallistua johtajakoulutukseen;
kutsua tarvittaessa opettajakunta kokoon, toimia kokouksen puheenjohtajana sekä valvoa, että kokouksen päätökset merkitään pöytäkirjaan ja pannaan täytäntöön;
ottaa koulun oppilaat, jollei toisin ole säädetty;
vapauttaa oppilas koulunkäynnistä enintään yhden kuukauden ajaksi;
päättää peruskouluasetuksen 41 §:ssä tarkoitetun erityisopetuksen järjestämisestä;
ottaa koulun tuntiopettajat, jollei korkeakoulu toisin määrää;
korkeakoulun antamien ohjeiden mukaan ja tarvittaessa kouluasteen rehtorin avustamana järjestää tehtävien hoito koulun palveluksessa oleville tai hänelle itselleen sattuneen odottamattoman esteen ajaksi, kuitenkin enintään seitsemäksi päiväksi;
antaa lausunto yli seitsemän päivää kestävästä virkavapaudesta tai vapautuksesta tehtävien suorittamisesta;
tehdä tarvittaessa esitys opettajankoulutusyksikölle virkanimikkeen muuttamisesta tai viran täytön lykkäämisestä;
valmistaa vuosittain ehdotus koulun tulo- ja menoarvioksi, valvoa sen noudattamista ja määrärahojen käyttöä sekä huolehtia koulun hankinnoista korkeakoulun antamien ohjeiden mukaan;
valvoa koulurakennusten, kaluston ja muun irtaimiston käyttöä ja hoitoa;
antaa ne tilastolliset ja muut tiedot sekä kertomukset ja lausunnot, jotka asianomainen viranomainen määrää tai pyytää;
pitää yhteyttä kunnan kouluviranomaisiin;
ilmoittaa koulun palveluksessa oleville heidän tietoonsa saatettavista korkeakoulun ja muiden viranomaisten kirjeistä ja ilmoituksista; sekä
suorittaa kaikki muutkin tehtävät, jotka lain, asetuksen tai asian laadun mukaan hänelle kuuluvat.
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut harjoittelukoulun rehtoria avustavat opettajat määrää rehtori lukuvuosittain opettajakuntaa kuultuaan.
21 §
Harjoittelukoulun kouluasteen rehtorin tehtävänä on:
hoitaa harjoittelukoulun rehtorin määräyksen mukaan 20 §:n 1 momentin 1, 2, 6, 7, 9, 12 ja 17-21 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä omalla kouluasteellaan;
huolehtia omaa kouluastettaan koskevien johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta;
osallistua johtajakoulutukseen;
avustaa harjoittelukoulun rehtoria opetusharjoitteluun ja tutkimukseen kuuluvien tehtävien järjestämisessä; sekä
suorittaa ne muut tehtävät, jotka hänelle lain, asetuksen tai asian laadun mukaan kuuluvat.
22 §
Opetusministeriön luvalla voidaan harjoittelukoulun rehtorin ja kouluasteen rehtorin tehtävät järjestää toisinkin kuin 20 ja 21 §:ssä on säädetty.
23 §
Harjoittelukoulun opettajakunnan muodostavat harjoittelukoulun rehtori, lehtorit ja tuntiopettajat.
Opettajakunta voi jakaantua ja käyttää päätösvaltaa kouluasteittain, kun käsiteltävä asia koskee yhtä tai kahta kouluastetta.
24 §
Harjoittelukoulun opettajakunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä peruskoulun ja kunnan lukion opettajakunnasta on säädetty, tehdä johtokunnalle esitys oppilaan erottamisesta, käsitellä opetusharjoittelun järjestämiseen liittyviä asioita sekä valita edustajansa johtokuntaan.
4 lukuTyöaika ja opetus
25 §
Harjoittelukoulun lukukausista, työajoista ja oppitunneista on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä peruskoulun ja kunnan lukion osalta on säädetty tai määrätty.
26 §
Harjoittelukoulun opetussuunnitelman tulee olla peruskouluasetuksen 27 §:ssä ja lukioasetuksen 26 §:ssä tarkoitettujen opetussuunnitelman perusteiden mukainen, jollei opetusministeriö toisin määrää.
Ehdotuksen opetussuunnitelmaksi sen työsuunnitelmaa lukuun ottamatta valmistelee johtokunnan asettama toimikunta. Opetussuunnitelman hyväksyy johtokunta ja vahvistaa korkeakoulu.
Mitä edellä on säädetty opetussuunnitelman valmistelusta, hyväksymisestä ja vahvistamisesta, noudatetaan myös, kun opetussuunnitelmaa muutetaan.
27 §
Harjoittelukoulun opetussuunnitelmassa määrätään yhteisenä, vapaaehtoisena ja valinnaisena aineena opetettavat kielet ja niitä opiskelevien määriä koskevat tavoitteet sekä kielenopetuksen järjestämisen yleiset perusteet ja edellytykset.
Opetettavien kielten lukumäärä voi olla suurempi kuin peruskoulussa ja kunnan lukiossa opetettavista kielistä on säädetty.
Opetussuunnitelman kielenopetusta koskevaa osaa laadittaessa otetaan huomioon valtioneuvoston hyväksymä kielenopetuksen yleissuunnitelma. Ennen kuin johtokunta hyväksyy opetussuunnitelman, sen tulee pyytää suunnitelman kielenopetusta koskevasta osasta lääninhallituksen ja koulun sijaintikunnan lausunto.
28 §
Ehdotuksen työsuunnitelmaksi laativat harjoittelukoulun rehtori ja kouluasteen rehtorit yhteistoimin opettajien kanssa. Työsuunnitelman hyväksyy johtokunta ja vahvistaa opettajankoulutusyksikkö. Opettajankoulutusyksikkö voi johtokuntaa kuultuaan tehdä tarpeellisiksi katsomansa muutokset työsuunnitelmaan.
29 §
Harjoittelukoululain 10 §:ssä tarkoitetuista tunneista johtokunta voi siirtää kultakin kouluasteelta enintään kaksi tuntia perusopetusryhmää kohti muiden kouluasteiden käytettäväksi.
30 §
Harjoittelukoulun ala-asteella tukiopetukseen on varattava kaksi tuntia viikossa perusopetusryhmää kohti, yläasteella vähintään puoli tuntia viikossa perusopetusryhmää kohti ja lukiossa puoli tuntia viikossa perusopetusryhmää kohti.
31 §
Jos harjoittelukoulun perusasteella opetetaan ala-asteella alkavana yhteisenä aineena kahta tai useampaa vierasta kieltä taikka vastaavasti toista kotimaista kieltä ja yhtä tai useampaa vierasta kieltä, perusasteen oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimäärää saadaan korottaa enintään kahdella tunnilla viikossa kutakin edellä mainittua kieltä kohti, yhtä kieltä lukuunottamatta, kullakin vuosiluokalla, jolla asianomaisen kielen opetusta annetaan.
Jos harjoittelukoulun lukiossa opetetaan ensimmäisenä vieraana kielenä kahta tai useampaa kieltä taikka vastaavasti toista kotimaista kieltä ja yhtä tai useampaa vierasta kieltä, lukion oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimäärää saadaan korottaa enintään kahdella tunnilla viikossa kutakin edellä mainittua kieltä kohti, yhtä kieltä lukuunottamatta, kullakin vuosiluokalla, jolla asianomaisen kielen opetusta annetaan.
Opetusministeriö voi korkeakoulun hakemuksesta opetusharjoittelun ja tutkimuksen vuoksi, peruskoululain (476/83) 27 §:n 4 momentissa tarkoitetun vapaaehtoisen aineen opettamista varten tai muusta erityisestä syystä korottaa opetukseen käytettävää tuntimäärää enintään kolme tuntia viikossa harjoittelukoulun jokaista perusopetusryhmää kohti.
32 §
Peruskouluasetuksen 41 §:ssä tarkoitetun erityisopetuksen järjestämiseksi saadaan harjoittelukoulun perusasteen oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimäärää korottaa enintään neljällä tunnilla viikossa perusopetusryhmää kohti.
33 §
Harjoittelukoulussa, jossa annetaan harjoittelukoululain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua esiopetusta erillisessä perusopetusryhmässä, saadaan opetussuunnitelmassa vahvistettuun perusopetusryhmän toimintaan käyttää enintään 25 tuntia viikossa esiopetusta antavan lehtorin virkaa tai ylimääräistä tointa kohti.
Muuten esiopetuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun esiopetuksesta on säädetty tai määrätty.
34 §
Opettajankoulutusyksikkö voi, jos oppilaan arvostelua tai vuosiluokalta siirtämistä koskeva päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan tai opettajat toimittamaan uuden arvostelun tai määrätä, mikä arvosana oppilaalle on annettava, taikka määrätä oppilaan vuosiluokalta siirtämisestä.
35 §
Opetusministeriö voi myöntää harjoittelukoululle poikkeuksia peruskoulun ja kunnan lukion säännöksistä, jotka koskevat vuosiluokkia, oppiaineita, opetus- tai työsuunnitelmaa, oppitunnin pituutta, oppilaiden työaikaa sekä oppilasarvostelua.
5 lukuOpetusharjoittelu
36 §
Opettajankoulutusyksikön yhteydessä toimii ainakin yksi opetusharjoittelun ohjauskunta. Ohjauskunnan jäseninä ovat sen toimintapiiriin kuuluvien harjoittelukoulujen rehtorit sekä kunkin harjoittelukoulun opettajakunnan valitsemat kaksi jäsentä, jotka valitaan eri kouluasteilla pääasiallisesti opettavista lehtoreista. Opettajankoulutusyksikkö valitsee opettajistaan ohjauskuntaan puheenjohtajan ja niin monta jäsentä, että harjoittelukoulujen ja muun opettajankoulutusyksikön edustus on yhtä suuri. Opettajien peruskoulutukseen osallistuvat opiskelijat valitsevat lisäksi ohjauskuntaan keskuudestaan kaksi jäsentä.
Ohjauskunnan jäsenet valitaan kahdeksi lukuvuodeksi kerrallaan, ja heille valitaan samalla henkilökohtaiset varajäsenet. Ohjauskunnan jäsenenä kaksi toimikautta olleella, ei kuitenkaan harjoittelukoulun rehtorilla, on oikeus kieltäytyä tehtävästä seuraavana toimikautena.
Ohjauskunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Opetusharjoittelun ohjauskunta voi ottaa itselleen sihteereitä sekä kuulla asiantuntijoita.
37 §
Opetusharjoittelun ohjauskunnan tehtävänä on:
hyväksyä opetusharjoittelusuunnitelma;
seurata opetusharjoittelusuunnitelman toteutusta, tehdä esityksiä opetusharjoittelun kehittämisestä ja antaa lausuntoja opetusharjoittelun sijoittamisesta opettajien peruskoulutuksen eri vaiheisiin;
antaa tarvittaessa lausuntoja opetusharjoittelun järjestämisestä harjoittelukoululain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa; sekä
suorittaa muut sille kuuluvat tehtävät.
38 §
Valtion tulo- ja menoarviossa olevan määrärahan puitteissa voidaan ohjauskunnan puheenjohtajalle, jäsenelle, sihteerille sekä asiantuntijalle maksaa kokouspalkkiota ja matkakustannusten korvausta sekä ohjauskunnan sihteerille korvausta valmistelu- ja kirjoitustyöstä sen mukaan kuin valtion komiteoista on määrätty.
39 §
Opetusharjoittelu harjoittelukoulussa ja harjoittelukoululain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa järjestetään opettajankoulutusyksikön antamien ohjeiden mukaan ja opetusharjoittelun ohjauskunnan hyväksymää opetusharjoittelusuunnitelmaa noudattaen.
40 §
Opetusharjoittelusuunnitelman on oltava opettajien peruskoulutukseen kuuluvien koulutusohjelmien opetussuunnitelmien mukainen.
Opetusharjoittelusuunnitelmaan sisällytetään myös 41 §:n 1 momentissa tarkoitettujen opetusharjoittelua ohjaavien opettajien täydennyskoulutus.
Opetusharjoittelusuunnitelman valmistelee opetusharjoittelun ohjauskunnan sihteeri 20 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun ehdotuksen saatuaan sekä harjoittelukoululain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettujen oppilaitosten osalta näiden johtajien ja opetusharjoittelun ohjaamiseen osallistuvien opettajien avustamana.
41 §
Opetusharjoittelun ohjaamiseen osallistuvat harjoittelukoulun rehtori, lehtorit ja tarvittaessa harjoittelukoulun tuntiopettajat sekä ne opettajankoulutusyksikön lehtorit ja tuntiopettajat, joiden tehtäväksi opetusharjoittelun ohjaus on säädetty tai määrätty. Harjoittelukoululain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa ohjaamiseen osallistuvat ne asianomaisten oppilaitosten rehtorit, opettajat ja tuntiopettajat, joiden tehtäväksi opetusharjoittelun ohjaaminen on sovittu.
Opetusharjoittelun ohjaaminen jakaantuu opetuksen seuraamiseen sekä yksittäis- ja ryhmäohjaukseen. Siihen sisältyy neuvottelu- ja seminaaritilaisuuksia sekä tarvittaessa muitakin toimintamuotoja.
Opetusharjoittelun ohjaamiseen kuuluu harjoittelijan perehdyttäminen harjoitteluluokkaan ja sen työskentelyyn, koulun opetusvälineistöön sekä opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen, oppimistulosten arvioimiseen, oppilasarvosteluun, oppilashuoltoon, opetukselliseen kokeiluun ja muihin koulun toimintaan ja hallintoon liittyviin tehtäviin.
42 §
Järjestettäessä opetusharjoittelua harjoittelukoululain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa korkeakoulun on tarvittaessa tehtävä kirjallinen sopimus asianomaisen oppilaitoksen ylläpitäjän kanssa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun opetusharjoittelun valvomisesta, johtamisesta ja ohjaamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä opetusharjoittelusta on tässä asetuksessa säädetty.
43 §
Mikäli opettajien täydennyskoulutukseen kuuluvaa opetusharjoittelua järjestetään harjoittelukoulussa tai harjoittelukoululain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa, on siitä soveltuvin osin voimassa, mitä opetusharjoittelusta on tässä asetuksessa säädetty.
44 §
Milloin opetusharjoittelun kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan opetusharjoittelu erityisestä syystä järjestää opetusministeriön luvalla toisinkin kuin tässä asetuksessa on säädetty.
45 §
Opetusharjoittelijan opetustaidon arvostelemiseen osallistuvat ne opettajankoulutusyksikön, harjoittelukoulun ja harjoittelukoululain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettujen oppilaitosten opettajat, jotka ovat seuranneet opetusharjoittelijaa arvosteltavan harjoitteluvaiheen aikana vähintään kolmen oppitunnin ajan.
Opettajankoulutusyksikön on valvottava, että kunkin opetusharjoittelijan opetustaidon arvostelemiseen osallistuu aineenopettajaksi harjoittelevan osalta vähintään kolme arvostelijaa ja luokanopettajaksi harjoittelevan osalta vähintään viisi arvostelijaa.
46 §
Opetustaidon arvostelussa käytetään arvosanoja erinomainen (5), hyvin hyvä (4), hyvä (3), hyvin tyydyttävä (2) ja tyydyttävä (1).
Opetusministeriö antaa tarvittaessa ohjeita 1 momentin soveltamisesta.
47 §
Opetusharjoittelijalle annettavasta opetustaidon arvosanasta päätetään arvostelukokouksessa, johon opettajankoulutusyksikkö kutsuu 45 §:n 1 momentissa tarkoitetut opettajat. Opettajankoulutusyksikkö määrää kokouksen puheenjohtajan. Jos arvosteluun osallistuva opettaja ei osallistu kokoukseen, hänen tulee ilmoittaa arvostelunsa kirjallisesti puheenjohtajalle ennen kokousta.
Arvostelukokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään päätökset perusteluineen.
Opiskelijalla on oikeus pyynnöstä saada selvitys opetustaidon arvosteluperusteiden soveltamisesta häneen. Selvitys on pyydettävä opettajankoulutusyksiköltä kuukauden kuluessa siitä, kun opetustaidon arvosana on ilmoitettu opiskelijalle opettajankoulutusyksikön määräämällä tavalla.
6 lukuOpetusnäytteet
48 §
Peruskoulun tai kunnan lukion opettajan kelpoisuuden saavuttanut voi opettajankoulutusyksikön määräämässä harjoittelukoulussa antaa opetusnäytteet, joiden perusteella hänen opetustaitonsa arvostellaan uudelleen. Näytteet voidaan antaa aikaisintaan kahden vuoden kuluttua kelpoisuustodistuksen saamisesta tai edellisten opetusnäytteiden antamisesta.
Opettajankoulutusyksikkö voi erityisestä syystä määrätä opetusnäytteet annettaviksi harjoittelukoulussa, jossa asianomainen toimii opettajana.
49 §
Opettajankoulutusyksikkö, jossa opetusnäytteet annetaan, määrää lautakunnan, jonka tehtävänä on näytteiden antamisen järjestäminen ja opetustaidon arvostelu.
Lautakuntaan määrätään puheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä. Vähintään kahden jäsenistä tulee olla asianomaisen harjoittelukoulun opettajakuntaan kuuluvia, harjoittelukoulun lehtorin virkaan kelpoisia opettajia.
50 §
Lautakunnan puheenjohtajan tulee ilmoittaa opetusnäytteiden antajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen näytteitä päivät, jolloin opetusnäytteet annetaan, ja viimeistään viikkoa ennen näytteitä oppituntien aiheet.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin näytteisiin kuuluu neljästä kuuteen tuntiin opetusta siihen liittyvine tehtävineen niillä kouluasteilla ja lähinnä niissä oppiaineissa, joiden opettamiseen opetusnäytteiden antaja on erikoistunut.
Vähintään kolmen lautakunnan jäsenen tulee seurata vähintään neljää opetusnäytteiden antajan pitämää oppituntia.
51 §
Opetusnäytteiden perusteella opetustaitoa arvosteltaessa käytetään 46 §:ssä mainittuja arvosanoja.
Näytteiden antajalle tulevasta opetustaidon arvosanasta päätetään lautakunnan kokouksessa.
Opetusnäytteiden antamisesta ja, milloin arvosana on korotettu, myös siitä tehdään merkintä näytteiden antajan peruskoulutusvaiheessa saaman opetustaidon arvosanan sisältävään todistukseen.
7 lukuTutkimus
52 §
Harjoittelukoulussa toimeenpantavaan tutkimukseen liittyvässä kokeilussa ja muissa järjestelyissä tutkijoita avustavat ne harjoittelukoulun opettajat, joiden opettamissa ryhmissä tai aineissa tutkimusta suoritetaan.
Harjoittelukoulussa voi tutkimusta varten olla erityisiä opetusryhmiä.
53 §
Tutkimuksen järjestämisestä harjoittelukoululain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa korkeakoulun on tarvittaessa tehtävä kirjallinen sopimus asianomaisen oppilaitoksen ylläpitäjän kanssa.
Edellä 1 momentissa mainitusta sopimuksesta tulee ilmetä tutkimuksen tarkoitus ja sisältö, missä opetusryhmissä ja aineissa tutkimusta järjestetään tai miten tutkimus muutoin pannaan toimeen sekä ketkä asianomaisen oppilaitoksen opettajista osallistuvat siihen.
8 lukuOppilaat
54 §
Harjoittelukoulun oppilaasta, koulun työrauhan ylläpitämisestä ja oppilaan kurinpitorangaistuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä peruskoulun ja kunnan lukion oppilaan osalta on säädetty, jollei tässä asetuksessa ole toisin säädetty.
55 §
Jos oppilas on siirrettävä erityisluokalle, harjoittelukoulun rehtori tekee asiasta tarpeelliset selvitykset saatuaan esityksen sen kunnan koululautakunnalle, jossa oppilaalla on kotipaikka.
9 lukuOpettajat ja muu henkilökunta
56 §
Harjoittelukoulun lehtorin virkaan ja ylimääräiseen toimeen vaaditaan:
ylempi korkeakoulututkinto;
kelpoisuus peruskoulun tai kunnan lukion vastaavaan opettajan virkaan;
kasvatustieteessä vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinnot, joihin ei lueta opetusharjoittelua, tai kasvatustieteessä, kasvatus- ja opetusopissa taikka kasvatusopin virkatutkinnossa arvosana cum laude approbatur;
opetustaidossa vähintään arvosana hyvin hyvä, joka ei saa olla kymmentä vuotta vanhempi; sekä
vähintään kahden vuoden kokemus virkaan kuuluvien aineiden opetuksessa peruskoulussa tai lukiossa taikka harjoittelukoulussa.
Aineenopettajana toimivalta lehtorilta vaaditaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kelpoisuuden sijasta kelpoisuus kunnan lukion vanhemman lehtorin virkaan.
Opinto-ohjaajana toimivalta lehtorilta ei vaadita 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua arvosanaa, jos hänen soveltuvuutensa opinto-ohjaajan tehtäviin on koulutuksessa arvosteltu vähintään arvosanalla hyvin hyvä.
Hakijalta, joka on harjoittelukoulun rehtorin tai lehtorin viran tai ylimääräisen toimen haltija, ei vaadita uutta opetustaidon arvosanaa, vaikka arvosanan antamisesta olisi kulunut yli kymmenen vuotta.
57 §
Harjoittelukoulun rehtorin virkaan vaaditaan harjoittelukoulun lehtorin kelpoisuus sekä perehtyneisyys kouluhallintoon. Virkaan ei kuitenkaan vaadita uutta opetustaidon arvosanaa, vaikka arvosanan antamisesta olisi kulunut yli kymmenen vuotta.
58 §
Harjoittelukoulun lehtorin viran tai toimen väliaikaiselta hoitajalta ja viransijaiselta sekä tuntiopettajalta vaaditaan sama kelpoisuus kuin vastaavan lehtorin viran haltijalta. Tästä vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa kelpoisuusehdot täyttävän hakijan puuttuessa ja erityisestä syystä muulloinkin.
59 §
Harjoittelukoulun rehtorin viran sekä lehtorin viran tai ylimääräisen toimen täyttämisestä on voimassa, mitä korkeakoulun lehtorin viran täyttämisestä on säädetty.
Harjoittelukoulun virkojen, toimien ja ylimääräisten toimien täyttämisestä on muuten voimassa, mitä korkeakoulujen virkojen ja toimien täyttämisestä on säädetty.
60 §
Lehtorin viran tai ylimääräisen toimen hakijalle voi opettajankoulutusyksikkö hakuajan kuluessa tehdystä kirjallisesta pyynnöstä myöntää enintään kahden kuukauden lisäajan 56 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun opetustaidon osoittamista varten kesä-, heinä- ja elokuun aikaa tähän lukematta.
Jos yhdelle hakijoista on myönnetty edellä tarkoitettu lisäaika, saavat kaikki hakijat käyttää sitä hyväkseen.
61 §
Harjoittelukoulun lehtorin ja tuntiopettajan tehtävistä on sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa on säädetty, soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun ja kunnan lukion opettajan tehtävistä on säädetty.
Opettajankoulutusyksikkö voi velvoittaa harjoittelukoulun lehtorin ja päätoimisen tuntiopettajan osallistumaan opettajankoulutukseen otettavien opiskelijoiden valintaan.
10 lukuKunnan osuudet
62 §
Kouluhallitus määrää vuosittain sen korvauksen, jonka kunta on velvollinen maksamaan valtiolle harjoittelukoulua käyvistä oppilaista.
63 §
Harjoittelukoululain 19 §:ssä tarkoitetun normaalihinnan ja kunnan osuuden määrää kouluhallitus.
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta osuudesta kunnan tulee maksaa valtiolle ennakkoa 25 prosenttia, kun rakennus- tai perusparannustyö on aloitettu, ja 50 prosenttia, kun rakennus on saatettu vesikattoon tai perusparannustyöstä suunnilleen kolme neljännestä on suoritettu. Jäljellä oleva osa kunnan osuudesta on maksettava, kun työn loppukatselmus on suoritettu.
11 lukuMuutoksenhaku
64 §
Muutoksenhausta 62 ja 63 §:ssä tarkoitettuihin kouluhallituksen päätöksiin on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.
Päätöstä, joka on annettu 62 tai 63 §:n nojalla, on noudatettava siitä tehdystä valituksesta huolimatta. Jos kunnan osuus valituksen johdosta muuttuu, tämä otetaan huomioon kunnan seuraavia osuuksia perittäessä.
65 §
Johtokunnan päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla kirjallisesti opettajankoulutusyksikölle 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on julkipantu koulun ilmoitustaululle tai, milloin päätös on annettava asianomaiselle tiedoksi, tämän saatua tiedon päätöksestä. Muutoksenhausta on muuten voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa on säädetty.
Valitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:
työsuunnitelmaa;
työjärjestystä;
uuden oppikirjan käyttöönottamista; tai
oppilaalle annettavaa kirjallista varoitusta.
66 §
Opettajakunnan, oppilaskunnan, harjoittelukoulun rehtorin, kouluasteen rehtorin, lehtorin ja tuntiopettajan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, ellei 2 momentissa toisin säädetä.
Harjoittelukoulun rehtorin päätökseen, jolla hän on hylännyt 20 §:n 1 momentin 11 kohdassa, peruskouluasetuksen 38 §:n 4 momentissa tai lukioasetuksen 34 §:ssä tarkoitetun hakemuksen, sekä harjoittelukoulun rehtorin tai kouluasteen rehtorin päätökseen 20 §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetussa asiassa voidaan hakea muutosta valittamalla kirjallisesti opettajankoulutusyksikölle 14 päivän kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut tiedon päätöksestä.
67 §
Päätökseen, jolla kouluhallitus tai opettajankoulutusyksikkö on ratkaissut valitusasian, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Päätökseen, jolla kouluhallitus on ratkaissut harjoittelukoululain 13 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetun asian, ei saa hakea muutosta valittamalla.
68 §
Valituksesta huolimatta voidaan muu kuin oppilaan kurinpitorangaistusta koskeva päätös panna täytäntöön, jollei muutoksenhaku täytäntöönpanon vuoksi käy hyödyttömäksi.
12 lukuErinäisiä säännöksiä
69 §
Harjoittelukoulun tulee olla kiinteästi yhteistyössä sijaintikunnan kouluhallinnon, lääninhallituksen kouluosaston ja kouluhallituksen kanssa.
70 §
Harjoittelukoululain 20 §:ssä säädetyn kasvatuksen ja opetuksen seuraamisen kouluhallitus järjestää vähintään joka viides vuosi siten, että siihen sisältyy neuvottelutilaisuuksia harjoittelukoulun opettajien ja korkeakoulun edustajien kanssa.
Neuvottelutilaisuuksista tehtävä pöytäkirja ja sen liitteeksi tuleva aineisto laaditaan neljänä kappaleena, joista yksi toimitetaan opetusministeriölle, yksi opettajankoulutusyksikölle ja yksi harjoittelukoulun rehtorille yhden jäädessä kouluhallitukselle.
13 lukuVoimaantulosäännökset
71 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1985.
Tällä asetuksella kumotaan 15 päivänä kesäkuuta 1973 annettu harjoittelukouluasetus (502/73) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
72 §
Henkilö, joka tämän asetuksen voimaan tullessa on harjoittelukoulun rehtorin viran taikka lehtorin viran tai ylimääräisen toimen haltija, säilyttää kelpoisuutensa rehtorin virkaan sekä lehtorin virkaan ja ylimääräiseen toimeen sen estämättä, mitä 56 ja 57 §:ssä on säädetty.
73 §
Sen estämättä, mitä 26 ja 27 §:ssä on säädetty, kielenopetusta annetaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaan, kunnes opetussuunnitelma on vahvistettu.
Elämänkatsomustiedon sekä peruskoululain 28 §:n 2 ja 3 momentissa ja lukiolain (477/83) 19 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun uskonnonopetuksen osalta opetussuunnitelmaan kuuluvista asioista päättää ennen opetussuunnitelmien vahvistamista opettajankoulutusyksikkö.
74 §
Johtokuntaan lukuvuodeksi 1985-86 tulevat oppilasjäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa pidettävissä yläasteen ja lukion oppilaiden kokouksissa.
Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1985
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Gustav Björkstrand