945/1984

Tämä laki koskee oikeudenkäynnin julkisuutta valtakunnanoikeudessa, korkeimmassa oikeudessa, korkeimmassa hallinto-oikeudessa, hovioikeudessa, yleisessä alioikeudessa, maaoikeudessa, vesiylioikeudessa, vesioikeudessa, liikevaihtovero-oikeudessa, vakuutusoikeudessa, työtuomioistuimessa, markkiatuomioistuimessa, virkaylioikeudessa, lääninoikeudessa ja sotaoikeudessa.

Tiedot asianosaisen nimestä, ammatista ja asuinpaikasta, samoin kuin asian laadusta sekä asian käsittelyn ajankohdasta ja paikasta ovat julkiset viimeistään silloin, kun asian käsittely tuomioistuimessa on alkanut.

Yleisöllä on oikeus olla läsnä asian valmistelevassa ja varsinaisessa suullisessa käsittelyssä, jollei tässä tai muussa laissa ole toisin säädetty.

Mitä tässä laissa säädetään suullisesta käsittelystä, koskee myös asianosaisen, todistajan ja asiantuntijan suullista kuulustelua ja kuulemista sekä katselmusta.

Yleisö ei saa olla läsnä suullisessa käsittelyssä, jos julkinen käsittely saattaisi vaarantaa valtion ulkoista turvallisuutta taikka huonontaa valtion suhteita toiseen valtioon tai kansainväliseen yhteisöön.

Tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta tai erityisestä syystä muutenkin päättää, että suullinen käsittely toimitetaan kokonaan tai osaksi yleisön läsnä olematta,

Tuomioistuin voi myös päättää, että suullinen käsittely toimitetaan tarpeellisin osin yleisön läsnä olematta,

Suljetussa suullisessa käsittelyssä saavat asianosaisten sekä heidän edustajiensa ja avustajiensa lisäksi olla läsnä ne, joiden läsnäoloa tuomioistuin pitää tarpeellisena.

Neuvottelu ja äänestys tapahtuvat yleisön ja asianosaisten läsnä olematta.

Yleisöllä on oikeus olla läsnä tuomiota tai päätöstä julistettaessa.

Jos suullinen käsittely on ollut kokonaan tai osaksi suljettu, tuoinioistuin voi päättää myös tuomion tai päätöksen julistamisesta yleisön läsnä olematta. Sovelletut lainkohdat ja tuomiolauselma on tällöinkin ilmoitettava julkisesti.

Oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuudesta on voimassa, mitä yleisten asiakirjojen julkisuudesta on säädetty, jollei 2 §:stä tai tämän pykälän 2 momentista muuta johdu. Mitä asiakirjasta on säädetty, koskee myös muuta oikeudenkäyntiaineistoa.

Jos suullinen käsittely on 4 tai 5 §:n nojalla ollut kokonaan tai osaksi suljettu tai jos siinä on esitetty salassa pidettävä asiakirja tai esine taikka ilmaistu tieto, josta on säädetty vaitiolovelvollisuus, tuomioistuin voi päättää, että oikeudenkäyntiaineisto sovellettuja lainkohtia ja tuomiolauselmaa lukuun ottamatta on pidettävä tarpeellisin osin salassa määräajan, kuitenkin enintään 40 vuotta päätöksen antamisesta.

Alle viisitoistavuotias henkilö ei saa olla läsnä suullisessa käsittelyssä, jos tuomioistuin katsoo siitä voivan olla hänelle haittaa.

Tuomioistuimen puheenjohtajalla on oikeus tungoksen välttämiseksi rajoittaa suullisessa käsittelyssä taikka tuomiota tai päätöstä julistettaessa läsnä olevan yleison määrää.

Valokuvaaminen, nauhoittaminen sekä kuvan ja äänen muu tallentaminen ja siirtäminen teknisin menetelmin on istuntohuoneessa sallittu puheenjohtajan luvalla.

Tuomioistuimen tai sen puheenjohtajan tämän lain nojalla tekemään päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1985.

Tällä lailla kumotaan oikeudenkäytön julkisuudesta 5 päivänä helmikuuta 1926 annettu laki (26/26) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä kuninkaallinen kirje 26 päivältä marraskuuta 1736 kuninkaallisten asiamiesten ja visksalien velvollisuudesta olla oikeudesta poissa, kun keskustellaan asioista, joissa he ovat käytäneet puhevaltaa.

Oikeudenkäytön julkisuudesta annetun lain nojalla annetut salassapitomääräykset jäävät sellaisinaan voimaan, kuitenkin niin, että oikeudenkäyntiaineiston salassa pitäminen lakkaa viimeistään 40 vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta.