866/1984

Ulosottotoimen ylin johto, ohjaus ja valvonta kuuluu oikeusministeriölle.

Ulosottotoimen piirihallintoviranomaisia ovat maistraatti ja lääninhallitus.

Paikallisia ulosottoviranomaisia ovat kaupunginvoudinvirasto ja nimismies. Kaupunginvoudinvirastona ja rikostuomioiden toimeenpanijana Helsingin kaupungissa on ulosottovirasto. Paikallisesta ulosottoviranomaisesta Ahvenanmaan maakunnassa on säädetty erikseen.

Ulosottotoiminnan järjestämisestä ja ulosottoasiain työnjaosta kaupunginvoudinvirastossa ja nimismiespiirissä säädetään asetuksella.

Kaupunginvoudinvirastossa voi olla peruspalkkainen ensimmäisen kaupunginvoudin virka, peruspalkkaisia kaupunginvoudin virkoja ja ylimääräisiä kaupunginvoudin toimia. Helsingin ulosottovirastossa voi olla peruspalkkainen johtavan kaupunginvoudin virka. Kaupunginvoudinviraston päällikkönä toimii kaupunginvouti. Jos virastossa on kaksi tai useampia kaupunginvouteja, viraston päällikkönä on ensimmäinen kaupunginvouti. Helsingin ulosottoviraston päällikkönä on johtava kaupunginvouti.

Nimismiehen ja apulaisnimismiehen toimesta nimismiespiirissä on säädetty erikseen.

Lisäksi kaupunginvoudinvirastossa voi olla osastopäällikön, toimistopäällikön, apulaistoimistopäällikön, notaarin, kanslianhoitajan, kirjaajan, apulaiskirjaajan, kirjanpitäjän, apulaiskirjanpitäjän, arkistonhoitajan ja apulaisarkistonhoitajan virkoja sekä ulosottoapulaisen, osastosihteerin, toimistosihteerin, kanslistin, kassanhoitajan, toimistovirkailijan, apulaiskanslistin, konekirjoittajan, toimistoapulaisen, virastomestarin ja vahtimestarin toimia. Nimismiespiirissä voi olla edellä mainittuja virkoja ja toimia vastaavia toimia.

Kaupunginvoudinvirastossa ja nimismiespiirissä voi olla myös ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Ulosotosta valtiolle aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi ulosoton asianosaisilta ja muilta ulosottoviranomaisten palvelusten käyttäjiltä voidaan periä valtiolle maksuja.

Ulosoton asianosaisen maksuvelvollisuus alkaa asian ulosottoon saapumisesta. Ulosoton asianosaisten maksuvelvollisuuden keskinäisestä järjestyksestä ja maksujen etuoikeudesta ulosotossa on voimassa, mitä ulosottolaissa on säädetty ulosottoasiain kuluista. Rahasaamisen perimisestä velallinen on velvollinen suorittamaan maksun myös siinä tapauksessa, että saaminen ulosoton aikana on maksettu muulle kuin ulosottoviranomaiselle.

Valtion viranomaiset ovat vapaat maksujen suorittamisesta. Valtion liikeyrityksiltä maksu peritään. Sakko ja uhkasakko peritään maksuitta.

Maksujen suuruus on määrättävä siten, että niillä voidaan kattaa vähintään neljännes paikallisten ulosottoviranomaisten kokonaiskustannuksista. Kustannukset on laskettava valtion maksuperustelain (980/73) 2§:n 1 momentissa säädetyllä tavalla.

Maksut rahasaamisen perimisestä voidaan määrätä saamiselle kertyneeseen rahamäärään perustuen. Muusta täytäntöönpanosta ja palveluksesta perittävät maksut on määrättävä toimenpiteistä valtiolle keskimäärin aiheutuvien kustannusten perusteella.

Tarkemmat säännökset maksujen suuruudesta annetaan asetuksella.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1985. Sillä kumotaan ulosottotoimesta 23 päivänä huhtikuuta 1976 annettu laki (343/76) ja Helsingin kaupungin ulosottovirastosta 24 päivänä elokuuta 1955 annettu laki (383/55) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.