719/1984

Kunnan lukiota sanotaan tässä asetuksessa lukioksi ja kunnan lukion iltalinjaa iltalinjaksi.

Iltalinjasta säädetään iltalukioasetuksessa (721/84) tässä asetuksessa säädetyin poikkeuksin.

Lukion perustamislupaa koskevassa hakemuksessa on selvitettävä perustamisedellytysten olemassaolo, sijaintikunta ja opetuskieli.

Iltalinjan perustamista tarkoittavassa lukion toimintamuodon muuttamista koskevassa hakemuksessa on selvitettävä perustamisedellytysten olemassaolo, sijaintikunta ja opetuskieli.

Lukion perustamista ja sen toimintamuodon muuttamista koskeva hakemus on toimitettava lääninhallitukselle viimeistään tammikuussa sinä vuonna, jona perustaminen tai toimintamuodon muuttaminen suunnitellaan toteutettavaksi. Lääninhallituksen on toimitettava hakemus kouluhallitukselle lausuntoineen.

Johtokunnan tulee:

Jos johtokunnan tietoon on tullut viranhaltijan tai tuntiopettajan sellainen menettely tai laiminlyönti, joka voi aiheuttaa huomautuksen, kurinpitomenettelyn tai syytteen, johtokunnan on siitä viipymättä ilmoitettava kirjallisesti koululautakunnalle ja lääninhallitukselle.

Jollei laissa tai tässä asetuksessa ole toisin säädetty, johtokunnasta ja sen jäsenestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnallislaissa (953/76) on lautakunnasta ja sen jäsenestä säädetty.

Johtokunta on koululautakunnan valvonnan alainen.

Johtokunta on kutsuttava koolle viipymättä, jos koululautakunta, koulutoimen johtaja, lukion rehtori tai vähintään kolmasosa johtokunnan jäsenistä sitä vaatii.

Johtokunnan kokouksissa on lääninhallituksen edustajalla ja lukion iltalinjan rehtorilla oikeus olla läsnä ja käyttää niissä puhevaltaa. Muiden oikeudesta olla läsnä johtokunnan kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa määrätään johtosäännössä.

Koululautakunta kutsuessaan koolle lukiolain (477/83) 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun kokouksen määrää kokouksen puheenjohtajan. Kokouksen sihteerinä toimii rehtori.

Oppilaiden huoltajien kokouksessa tehdään kunnanvaltuustolle ehdotus johtokuntaan oppilaiden huoltajien keskuudesta valittaviksi jäseniksi ja heidän varajäsenikseen. ehdotettuja henkilöitä, joita ei aseteta sijajärjestykseen, tulee olla mahdollisuuksien mukaan vähintään kymmenen.

Kokouksen koollekutsumistavasta ja muista tarpeellisista seikoista määrätään johtosäännössä.

Opettajankunnan tulee:

Opettajakunnan kokous, jossa suunnitellaan alkavan lukuvuoden työtä, on pidettävä viimeistään päivää ennen oppilaiden koulutyön alkamista.

Suorittaessaan 1 momentissa mainittuja tehtäviään opettajakunnan on tarvittaessa neuvoteltava lukion palveluksessa olevien muita kuin opetustehtäviä suorittavien henkilöiden kanssa.

Opettajakunnan puheenjohtajana toimii rehtori tai hänen estyneenä ollessaan apulaisrehtori tai vararehtori. Opettajakunta valitsee keskuudestaan sihteerin.

Opettajakunnan kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja. Kokous on kutsuttava koolle viipymättä, jos vähintään kolmasosa opettajakunnan jäsenistä sitä vaatii.

Opettajakunnan kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan asian ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalin kuitenkin arpa.

Opettajakunnan kokouksen koollekutsumistavasta ja siinä noudatettavista menettelytavoista määrätään johtosäännössä.

Oppilaskunnan tulee:

Oppilaskunta voi lukion opetuksen ja kasvatuksen kehittämiseksi tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja opetussuunnitelmasta ja sen työsuunnitelmasta sekä oppikirjoista ja opetusväline- ja kirjastohankinnoista sekä osallistua oppilashuoltoon.

Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on valmistella oppilaskunnan kokouksessa esille tulevat asiat ja toimeenpanna oppilaskunnan päätökset.

Oppilaskunta kokoontuu lukuvuosittain viimeistään syyskuun loppuun mennessä päättämään 10 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituista asioista.

Kouluhallitus antaa tarkemmat määräykset oppilaskunnan ja sen hallituksen kokouksista, niissä noudatettavasta menettelystä, päätöksenteosta, koollekutsumisesta ja niihin osallistuvien esteellisyydestä noudattaen soveltuvin osin yhdistyksen kokouksesta voimassa olevia säännöksiä.

Lukiossa ja sen iltalinjalla muita kuin opetustehtäviä suorittavan henkilökunnan kokouksessa päätetään:

Rehtorin tehtävänä on:

Jos lukion palveluksessa olevan henkilön menettely on ollut virheellinen taikka lukiolle tai oppilaalle vahingollinen ja jos muutoin ei saada oikaisua, on rehtorin ilmoitettava asia johtokunnalle.

Milloin kaksi lukiota tai lukio ja peruskoulu käyttävät yhteistä kiinteistöä tai yhteisiä opetustiloja tahi -välineitä, ja näillä kouluilla on eri johtajat, määrää koululautakunta toisen heistä hoitamaan tästä johtuvat yhteiset tehtävät.

Milloin lukiossa on vähintään 15 perusopetusryhmää, on lukiossa apulaisrehtori.

Jos peruskoulun johtaja hoitaa myös lukion rehtorin tehtävät, on lukiossa apulaisrehtori, mikäli lukiossa ja peruskoulussa on yhteensä vähintään 15 perusopetusryhmää.

Koululautakunta voi määrätä, että 13 §:n 1 momentin 7-15 kohdassa määrätyt tehtävät tai osa niistä kuuluvat apulaisrehtorille ja että apulaisrehtorin on avustettava rehtoria työsuunnitelmaehdotuksen valmistamisessa.

Rehtorin ollessa estyneenä tai esteellisenä hoitaa apulaisrehtori rehtorille kuuluvat tehtävät.

Lukiossa, jossa ei ole apulaisrehtoria, tulee olla vararehtori, joka rehtorin estyneenä tai esteellisenä ollessa hoitaa rehtorin tehtävät.

Apulaisrehtoria ja vararehtoria valittaessa on vakinainen viranhaltija asetettava viran väliaikaisen hoitajan edelle sekä virkakelpoinen epäpätevän edelle, jollei erityinen syy vaadi poikkeusta.

Koululautakunnan on varattava opettajakuntaan kuuluville kullekin erikseen tai kaikille yhteisesti sekä johtokunnalle tilaisuus ehdottaa, kuka olisi valittava apulaisrehtoriksi tai vararehtoriksi.

Vuodenvaihde jakaa lukion lukuvuoden syys- ja kevätlukukauteen.

Oppilaiden koulutyö aloitetaan elokuussa ja päätetään, paitsi lukion ylimmällä vuosiluokalla, viimeistään 6 päivänä kesäkuuta. Lukuvuoden koulutyön päättymispäivä voidaan sijoittaa myös lauantaiksi. Kouluhallitus määrää koulutyön aloittamispäivän ja päättymispäivän.

Koulutyön aloittamisajankohdasta on koululautakunnan ilmoitettava, mikäli mahdollista vähintään kuukautta aikaisemmin sopivalla tavalla oppilaille.

Milloin koulutyö on ollut pakottavasta syystä keskeytyneenä tai alkanut määrättyä aikaa myöhemmin eikä opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita voida muutoin saavuttaa, korvataan menetetyt työpäivät vapaapäiviä kohtuullisessa määrin vähentämällä ja, jollei se riitä, pidentämällä lukuvuoden koulutyöhön käytettävää aikaa enintään kuudella työpäivällä.

Lukion työpäiviksi luetaan työjärjestyksessä määrätyn pituinen päivä ja lukukausien päättymispäivät. Jos työpäivä pakottavasta syystä keskeytyy, on pitämättä jääneet tunnit pidettävä muulloin, kuitenkin niin, etteivät oppilaiden työpäivät sen vuoksi tule säädettyä pitemmiksi.

Kesäloman lisäksi lukiossa on vähintään kymmenen päivää kestävä joululoma, vähintään neljä päivää kestävä pääsiäisloma sekä kouluhallituksen alueittain määräämänä aikana enintään kuusi arkipäivää kestävä talviloma. Talviloma tai osa siitä voidaan yhdistää pääsiäislomaan.

Vapaapäiviä ovat lauantait, jollei lauantai ole lukukauden koulutyön päättymispäivä tai jollei kouluhallitus erityisestä syystä toisin määrää. Lukuvuoteen voi kuulua myös muita vapaapäiviä ja ne on sijoitettava samoiksi päiviksi lukion kaikilla luokilla.

Ehtoja lukuun ottamatta oppilaille ei anneta koulutehtäviä loman aikana suoritettavaksi.

Lukion jokaisella vuosiluokalla annetaan oppiaineiden opetusta ja luokkamuotoista oppilaanohjausta oppilaalle keskimäärin 28-32 oppituntia viisipäiväisessä työviikossa. Tämän lisäksi oppilaalle voidaan antaa tukiopetusta.

Oppilaan työpäivään saa kuulua yleensä enintään seitsemän oppituntia.

Lukion ulkopuolella annettavassa opetuksessa voidaan poiketa tämän pykälän säännöksistä sen mukaan kuin työsuunnitelmassa määrätään.

Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella, jossa käsitellään persoonallisuuden kehityksen kannalta merkityksellisiä, oppilaiden elämään, kouluun ja yhteiskuntaan liittyviä aiheita ja johon voi lisäksi kuulua virsi- tai muuta yhteislaulua taikka muuta musiikkia. Päivänavausten tulee myönteisellä tavalla liittyä lukiossa annettavaan uskonnolliseen ja eettiseen kasvatukseen.

Oppilas, joka on vapautettu lukiolain 19 §:n 1 momentissa tarkoitetusta lukiossa annettavasta uskonnon opetuksesta, on vapautettu myös osallistumasta päivänavaukseen.

Oppitunti kestää 60 minuuttia, josta vähintään 45 minuuttia käytetään työjärjestyksen mukaiseen opetukseen ja vähintään 10 minuuttia välituntiin. Milloin opetettavan aineen tai opetukseen käytettävän työtavan vuoksi tai muusta erityisestä syystä on tarkoituksenmukaista, opetukseen käytettävä aika ja välitunnit voidaan kouluhallituksen ohjeiden mukaisesti järjestää toisin kuin edellä on säädetty. Työpäivää voidaan kuitenkin lyhentää vain työpäivän loppuun sijoitetun kaksoistunnin vuoksi.

Ruokailutauko pidetään opetukseen käytettävää aikaa lyhentämättä, ja se kestää vähintään 30 minuuttia.

Opetus lukiossa on julkista. Rehtori voi kuitenkin tarpeen vaatiessa rajoittaa pääsyä opetusta seuraamaan.

Koululautakunnan tulee vahvistaa oppikirjan ja siihen rinnastettavan oppimateriaalin käyttöönottaminen.

Opetuksessa käytettävien oppikirjojen ja niihin rinnastettavien oppimateriaalien tulee olla kouluhallituksen hyväksymiä.

Kouluhallituksen tulee antaa kunnille ohjeet, missä järjestyksessä käytössä oleva oppikirja saadaan vaihtaa toiseen sekä mitä opetuksessa käytettäviä kirjoja ei katsota oppikirjoiksi.

Kouluhallitus voi hyväksyä oppikirjan ja siihen rinnastettavan oppimateriaalin käytettäväksi vain, jos se on tarpeen vaatima ja sisältää käytössä oleviin verrattuna oleellisen parannuksen.

Lukiossa annetaan opetusta eri oppiaineissa ja luokkamuotoisessa oppilaanohjauksessa 38 oppituntia kestävinä kursseina.

Kouluhallitus laatii lukiota varten opetussuunnitelman perusteet, jotka sisältävät koulutyön yleistä järjestelyä, oppiaineita, niiden oppimäärää ja kurssimäärää, opetuksen jaksotusta, arvostelua, tukiopetuksen antamista, oppilaanohjausta ja koulun ulkopuolella annettavaa opetusta koskevat ohjeet.

Kunta laatii lukion opetussuunnitelman. Opetussuunnitelman oppimäärät perustuvat oppiaineittain kouluhallituksen päättämään valtakunnalliseen oppimäärään.

Valtakunnalliseen oppimäärään kuuluu yleinen osa, joka sisältyy kaikkien kuntien opetussuunnitelmaan. Valtakunnalliseen oppimäärään voi kuulua myös osia, jotka kunnan opetussuunnitelmassa voidaan osaksi tai kokonaan korvata kunnan laatimilla oppimäärän osilla.

Jos valtioneuvosto on lukiolain 21§:n 3 momentin nojalla määrännyt ylläpitäjän hakemuksesta lukiolle erityisen tehtävän, kouluhallituksen tulee määrätä, miltä osin lukio tätä tehtävää hoitavien perusopetusryhmien osalta saa poiketa opetussuunnitelman perusteissa vahvistetuista oppimääristä.

Ehdotuksen opetussuunnitelmaksi sen työsuunnitelmaa lukuunottamatta valmistelee koululautakunnan asettama toimikunta, johon tulee myös kuulua jäsenenä ainakin yksi lukion opettaja tai rehtori. Opetussuunnitelman hyväksyy koululautakunta sen jälkeen, kun lukioiden rehtorit lautakunnan koolle kutsumassa kokouksessa ovat antaneet siitä lausunnon. Opetussuunnitelma on alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi. Jos lääninhallitus katsoo, ettei se voi sitä vahvistaa, sen tulee tarpeelliset ohjeet antaen palauttaa opetussuunnitelma uudelleen käsiteltäväksi. Jollei lääninhallitus vahvista uuttakaan opetussuunnitelmaa, sen tulee alistaa asia kouluhallituksen ratkaistavaksi.

Mitä edellä on säädetty opetussuunnitelman valmistelusta, hyväksymisestä ja vahvistamisesta, noudatetaan myös, kun opetussuunnitelmaa muutetaan.

Jos kouluhallitus 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa katsoo, että opetussuunnitelmaa on muutettava, koululautakunta on velvollinen neljän kuukauden kuluessa kouluhallituksen päätöksestä tiedon saatuaan alistamaan uuden opetussuunnitelman lääninhallituksen vahvistettavaksi.

Opetussuunnitelmaan kuuluu lukiokohtaisena erityisenä osana jokaista lukuvuotta varten laadittu työsuunnitelma, jossa määrätään opetuksen jaksotuksesta, 39 §:ssä tarkoitettujen tuntien käyttämisestä eri oppiaineiden ja kurssien opettamiseen ja muuhun lukion tehtävän mukaiseen toimintaan, opettajien ja tuntiopettajien työmäärä, lukion rehtorin opetustunnit, koulun ulkopuolella annettava opetus sekä oppilaskerhotyö.

Ehdotuksen työsuunnitelmaksi laatii rehtori yhteistoimin opettajien kanssa. Työsuunnitelman hyväksyy johtokunta ja vahvistaa koululautakunta. Koululautakunta voi johtokuntaa kuultuaan tehdä tarpeelliseksi katsomansa muutokset työsuunnitelmaan.

Vahvistettu työsuunnitelma on toimitettava viipymättä lääninhallitukselle tiedoksi.

Lukion opetussuunnitelmaan tulee kuulua kaikille oppilaille yhteisenä aineena äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, ensimmäistä ja toista vierasta kieltä, uskontoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, terveystietoa, musiikkia ja kuvaamataitoa. Musiikki ja kuvaamataito voivat olla keskenään vaihtoehtoisia aineita. Yhteisen aineen oppimäärä voi olla osittain valinnainen. Lukion opetussuunnitelmaan tulee kuulua myös oppilaanohjaukseen varattuja tunteja kouluhallituksen ohjeiden mukaisesti.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna ensimmäisenä vieraana kielenä voidaan opettaa osalle oppilaista englannin, osalle ranskan, osalle saksan ja osalle venäjän kieltä, kuitenkin niin, että samassa lukiossa voidaan opettaa enintään kahta vierasta kieltä. Toisena vieraana kielenä voidaan opettaa osalle oppilaista englannin, osalle latinan, osalle ranskan, osalle saksan ja osalle venäjän kieltä, kuitenkin niin, että samassa lukiossa voidaan opettaa englannin kieltä ja enintään kahta muuta vierasta kieltä.

Valinnaisena aineena opetussuunnitelmaan tulee kuulua kolmas vieras kieli, fysiikka, tietotekniikka, psykologia ja filosofia.

Opetussuunnitelmaan voi kuulua valinnaisena aineena ilmaisutaito sekä 1 ja 3 momentissa mainittujen aineiden oppimääriä sekä oppiaineiden työkursseja.

Edellä 3 momentissa tarkoitettuna kolmantena vieraana kielenä voidaan osalle oppilaista opettaa espanjan, osalle italian, osalle ranskan, osalle saksan ja osalle venäjän kieltä sekä osalle latinan ja osalle kreikan kieltä, kuitenkin niin, että samassa lukiossa voidaan opettaa valinnaisena aineena enintään kolmea kieltä. Opetussuunnitelmaan voi sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, kuulua valinnaisena aineena saamen kieli.

Matematiikassa ja fysiikassa opetus järjestetään kahden erilaajuisen oppimäärän mukaan ja toisessa vieraassa kielessä peruskoulusta jatkuvan ja lukiossa alkavan oppimäärän mukaan. Toisena kotimaisena kielenä olevan ruotsin kielen sekä ensimmäisenä vieraana kielenä olevan englannin kielen opetus voidaan järjestää peruskoulun ala- ja yläasteella alkavan oppimäärän mukaan. Matematiikan laajempaa oppimäärää opiskeleville on 1 momentissa tarkoitettu toinen vieras kieli valinnainen aine.

Toisena ja kolmantena vieraana kielenä ei opeteta lukiossa alkavan oppimäärän mukaan asianomaista kieltä niille oppilaille, jotka ovat aloittaneet saman kielen opiskelun peruskoulussa, jollei johtokunta erityisestä syystä myönnä poikkeusta.

Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen vieraiden kielten lukumäärää koskevista tämän pykälän säännöksistä.

Valtioneuvosto voi määrätessään lukiolle lukiolain 21§:n 3 momentin nojalla erityisen tehtävän päättää, miltä osin lukio tätä tehtävää hoitaessaan saa poiketa tämän pykälän säännöksistä.

Lääninhallitus voi erityisestä syystä antaa luvan, että jonkun oppilaan opiskelu järjestetään osittain toisin kuin lukiolle vahvistetussa opetussuunnitelmassa edellytetään, mikäli se on mahdollista aiheuttamatta valtiolle lisämenoa. Poikkeusta ei kuitenkaan myönnetä lukion opetuskielestä.

Lääkärintodistuksen nojalla lukion rehtori voi vapauttaa oppilaan jonkin aineen opiskelusta, jos osallistuminen opiskeluun tuottaa oppilaalle sairauden tai vamman vuoksi kohtuuttomia vaikeuksia. Satunnaisen vapautuksen opetuksesta voi pätevästä syystä myöntää aineen opettaja.

Kun oppilaan huoltaja, joka haluaa oppilaan vapautettavaksi uskonnonvapauslain (267/22) 8 §:n nojalla lukion yleisestä uskonnon opetuksesta, on tehnyt siitä uskonnonvapauslain täytäntöönpanosta annetun asetuksen (334/22) 6 §:n mukaisen ilmoituksen lukion rehtorille, tämän tulee vapauttaa oppilas sanotusta opetuksesta ja ilmoittaa asiasta koululautakunnalle.

Jos lukiossa annetaan lukiolain 19 §:n 2-4 momentissa tarkoitettua opetusta, tulee sitä antaa yhtä monta viikkotuntia kuin uskonnonopetusta.

Oppilaiden, jotka haluavat järjestettäväksi lukiolain 19 §:n 3 momentin mukaisesti uskonnonopetusta, tulee esittää vaatimuksensa kirjallisesti koululautakunnalle. Oppilaiden tulee koululautakunnan pyynnöstä esittää selvitys tunnustuksen sisällöstä.

Opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneille taikka muusta syystä sitä tarvitseville lukion oppilaille voidaan oppilaan suostumuksella antaa tukiopetusta.

Tukiopetuksen järjestämisestä antaa ohjeet kouluhallitus. Opetusta voidaan antaa yhdellekin oppilaalle.

Lukiossa on perusopetusryhmä vuosiluokan alkavaa 36 oppilasta kohti. Lääninhallituksen luvalla saa perusopetusryhmä olla suurempikin.

Milloin lukion toisella vuosiluokalla on ollut kaksi perusopetusryhmää, saadaan perusopetusryhmät kolmannella vuosiluokalla säilyttää, mikäli kolmannen vuosiluokan oppilasmäärä on vähintään 30. Jokaista seuraavaa 30 oppilasta kohti saadaan säilyttää yksi perusopetusryhmä enemmän.

Lukiossa opetetaan tyttöjä ja poikia yleensä erikseen liikunnassa.

Lukiossa lukiolain 21§:n 1 momentissa tarkoitettu tuntimäärä, vähennettynä kahdella tunnilla viikossa kutakin perusopetusryhmää kohti, käytetään opetussuunnitelmassa vahvistettujen oppiaineiden opettamiseen, luokkamuotoiseen oppilaanohjaukseen ja tukiopetukseen. Vähintään 0,5 tuntia viikossa perusopetusryhmää kohti on varattava käytettäväksi tukiopetukseen. Koululautakunta päättää, miten käytetään kaksi tuntia viikossa perusopetusryhmää kohti oppiaineiden opettamiseen, luokkamuotoiseen oppilaanohjaukseen ja tukiopetukseen kunnan lukioissa. Koululautakunnan on päätöstä tehdessään otettava erityisesti huomioon kielten opetuksen järjestäminen ja opetussuunnitelman mahdolliset painotukset eri kouluissa.

Milloin lukion kielenopetus on järjestetty lukiolain 21 §:n 4 momentin mukaisesti, kunnassa sijaitsevien lukioiden oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimäärää saadaan korottaa enintään kahdella tunnilla viikossa kutakin mainitussa pykälässä tarkoitettua kieltä kohti kullakin vuosiluokalla, jolla asianomaisen kielen opetusta annetaan, yhtä kieltä lukuunottamatta. Kaksikielisessä kunnassa edellä mainittu tuntimäärä lasketaan erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. Jos kunnassa, jossa on vähintään 30 000 samankielistä asukasta, on useampi kuin yksi 47§:ssä tarkoitettu tämänkielinen oppilasalue, edellä tässä momentissa mainitut korotukset lasketaan kutakin tällaista oppilasaluetta kohti. Tuntimäärän sijoittamisesta lukioihin päättää koululautakunta.

Valtioneuvosto päättää kouluhallitusta kuultuaan tarvittaessa lukiolain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetusta eri oppiaineiden opettamiseen käytettävästä tuntimäärästä.

Oppilaan tiedot ja taidot arvostelee asianomaisen aineen opettaja kunkin kurssin päättyessä. Oppilaalla, joka on saanut heikon kurssiarvosanan tai joka on hyväksyttävästä syystä ollut poissa niin, ettei hänen tietojaan ja taitojaan ole voitu arvostella, on oikeus ennen lukuvuoden koulutyön päättymistä tai kesäkuun toisena maanantaina osallistua kerran kurssin uusintakuulusteluun. Milloin oppilas on uusintakuulustelussa saanut hyväksytyn arvosanan, merkitään se uudeksi kurssiarvosanaksi. Kouluhallitus voi määrätä, että kurssin suorittamiseksi riittää osallistumismerkintä. Arvosanaa ei anneta aineessa, jonka opiskelusta oppilas on kokonaan vapautettu.

Oppilasluetteloon, opintokirjaan ja todistuksiin merkitään arvosanat ja oppimäärän laajuus. Arvosanat merkitään numeroilla 4-10, jolloin arvosana 4 osoittaa heikkoja, arvosanat 5 ja 6 osoittavat välttäviä, 7 ja 8 tyydyttäviä sekä 9 ja 10 kiitettäviä tietoja ja taitoja. Hyväksyttyjä arvosanoja ovat muut kuin heikot arvosanat.

Oppilas, joka on hyväksytysti suorittanut vähintään puolet vuosiluokan kunkin oppiaineen kursseista, on suorittanut luokan oppimäärän, ei kuitenkaan siinä tapauksessa, että hän on saanut heikon arvosanan kahdella saman aineen perättäisellä kurssilla.

Vuosiluokan oppimäärän suorittanut oppilas siirretään lukuvuoden päättyessä seuraavalle luokalle. Oppilas, joka yhdessä tai kahdessa aineessa ei ole suorittanut vuosiluokan oppimäärää saa ehdot ja voi päästä seuraavalle luokalle suoritettuaan näissä aineissa hyväksytyn tutkinnon. Kouluhallitus määrää, milloin heikko arvosana jossakin aineessa tai sen jossakin oppimäärässä ei aiheuta vuosiluokalle jäämistä eikä estä päästötodistuksen antamista. Samoin kouluhallitus määrää, mitkä aineet arvostellaan yhteisellä arvosanalla, missä aineissa annetaan useita arvosanoja ja mitkä aineet vuosiluokalta siirtämisessä katsotaan yhdeksi.

Lukuvuoden koulutyön päättyessä luokanvalvoja tekee merkinnän oppilaan opintokirjaan vuosiluokalta siirtämisestä, vuosiluokalle jäämisestä tai ehtojen saamisesta. Jos oppilaan lukuvuoden koulutyön päättyessä loppuneiden kurssien arvosanat vaikuttavat vuosiluokalle jäämiseen, todetaan vuosiluokalta siirtäminen tai vuosiluokalle jääminen viimeisen uusintakuulustelun jälkeen.

Huoltajan ennen lukuvuoden koulutyön päättymistä esittämästä pyynnöstä oppilas jätetään luokalle, jos luokalle jäämistä on oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi pidettävä tarkoituksenmukaisena. Lukion kolmannen luokan oppilaalle ei tällöin anneta päästötodistusta.

Tilaisuus ehtojen suorittamiseen on järjestettävä oppilaalle kesäkuun viimeisenä arkipäivänä. Milloin mainittu päivä on lauantai, ehtojen suorittaminen siirretään päivää aikaisemmaksi. Painavasta syystä rehtori voi yksittäistapauksessa huoltajan pyynnöstä antaa tilaisuuden ehtojen suorittamiseen muunakin ajankohtana. Ehdot suoritetaan vain oppiaineiden niissä kursseissa, joissa suoritus on hylätty. Milloin oppilas on tutkinnossa saanut hyväksytyn arvosanan, merkitään se uudeksi kurssiarvosanaksi. Ehtojen suorittamisen hyväksymisestä päättää rehtori yhteistoimin asianomaisen opettajan kanssa.

Oppilaan luokalta siirtämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.

Lukiossa toimeenpannaan ylimmällä vuosiluokalla kevätlukukauden kuluessa kouluhallituksen määräysten mukaiset suulliset kuulustelut äidinkielessä, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä, uskonnossa, filosofiassa, psykologiassa, historiassa ja yhteiskuntaopissa, matematiikassa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa ja maantiedossa.

Oppilaan on suoritettava hyväksytysti suullinen kuulustelu neljässä valitsemassaan aineessa, johon hän on ilmoittautunut ylioppilastutkinnossa. Lisäksi oppilas voi ennen ylioppilastutkinnon kokeita osallistua enintään kahteen kuulusteluun ja ylioppilastutkinnon kokeiden jälkeen kuulusteluihin valitsemissaan lukion oppiaineissa. Kuulustelu, johon voi tarvittaessa kuulua myös kirjallisia tehtäviä, arvostellaan lukion yleisiä arvosteluperusteita noudattaen.

Lukion ylimmän luokan oppilaan tiedot ja taidot arvostellaan kevätlukukaudella välittömästi koulunkäynnin päätyttyä kunkin oppiaineen kurssiarvosanojen keskiarvona. Arvosana voidaan kouluhallituksen ohjeiden mukaan antaa mainittua keskiarvoa korkeampana.

Oppilaalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän, annetaan päästötodistus. Sen antamisesta päättävät lukion rehtori ja oppilasta ylimmällä vuosiluokalla opettaneet opettajat yhdessä. Päästötodistuksen arvosanaksi merkitään 2 ja 3 momentin mukaisista arvosanoista parempi.

Päästötodistusta ei saa antaa oppilaalle, jolla on heikko arvosana 1 momentissa mainitussa aineessa tai joka ei ole suorittanut hyväksytysti lukion ylintä vuosiluokkaa. Oppilas, joka on hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkinnon pakolliset kokeet, mutta jolle ei anneta päästötodistusta yhden tai useamman heikon arvosanan vuoksi, saa päästötodistuksen ylintä luokkaa uudelleen käymättä silloin, kun hän on suorittanut tutkinnon siinä tai niissä 1 momentissa mainituissa aineissa, joissa hän on saanut heikon arvosanan.

Päästötodistuksen allekirjoittaa lukion rehtori. Rehtorin oikeaksi todistama jäljennös on säilytettävä lukion arkistossa.

Päästötodistuksen saaneella oppilaalla on oikeus omasta tai huoltajan pyynnöstä saada erillinen todistus osallistumisestaan johtokunnan ja oppilaskunnan työhön sekä oppilaiden vapaisiin harrastuksiin tai vain jostakin tai joistakin edellä mainituista seikoista.

Oppilaalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista, annetaan erotodistus. Erotodistukseen merkitään oppiaineittain oppilaan eroamiseensa mennessä suorittamien kurssiarvosanojen keskiarvo 42 §:n mukaisesti. Erotodistuksen allekirjoittaa lukion rehtori. Rehtorin oikeaksi todistama jäljennös on säilytettävä lukion arkistossa.

Lukiosta eroavalla tai eronneella oppilaalla on oikeus omasta tai huoltajan pyynnöstä saada erillinen todistus käyttäytymisestään, osallistumisestaan johtokunnan ja oppilaskunnan työhön sekä oppilaiden vapaisiin harrastuksiin tai vain jostakin tai joistakin edellä mainituista seikoista. Todistusta käyttäytymisestä ei kuitenkaan tarvitse antaa, ellei sitä ole pyydetty viimeistään neljän kuukauden kuluessa oppilaan lukiosta eroamisesta. Todistuksen käyttäytymisestä antaa rehtori kuultuaan lukiossa olevia asianomaista oppilasta opettaneita opettajia.

Lääninhallitus voi, jos oppilaan arvostelua tai vuosiluokalta siirtämistä koskeva päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan tai opettajat toimittamaan uuden arvostelun tai määrätä, mikä arvosana oppilaalle on annettava, taikka määrätä oppilaan vuosiluokalta siirtämisestä.

Kouluhallitus antaa tarkemmat ohjeet oppilaiden arvostelusta, arvosanoista, uusintakuulustelusta ja siihen ilmoittautumisesta sekä tarvittaessa oppilasarvostelusta muutoinkin.

Päästötodistuksen, erotodistuksen sekä 42 §:n 7 momentissa ja 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun todistuksen kaavan vahvistaa kouluhallitus.

Lukion ensimmäiselle vuosiluokalle ottamisen edellytyksenä on, että henkilö on suorittanut peruskoulun tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän.

Kouluhallituksen ohjeiden mukaan voidaan lukion oppilaaksi ottaa myös henkilö, joka ei ole suorittanut 1 momentissa tarkoitettua oppimäärää ulkomailla oleskelun tai siihen rinnastettavan syyn johdosta. Tässä momentissa tarkoitettujen oppilaiden ottamiseksi lukioon järjestää rehtori tarvittaessa kuulustelun.

Lukion ensimmäiselle luokalle ilmoittaudutaan samanaikaisesti muiden yhteisvalinnassa mukana olevien keskiasteen oppilaitosten kanssa. Erityisestä syystä oppilaaksi voi rehtorille ilmoittautua muunakin aikana.

Koululautakunta ottaa oppilaat lukion ensimmäiselle luokalle peruskoulun kevätlukukauden koulutyön päätyttyä siten, että osa oppilaspaikoista jätetään myöhemmin täytettäväksi. Jos lukioon ilmoittautuneita on enemmän kuin täytettäviä oppilaspaikkoja, otetaan oppilaat päästötodistuksen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, uskonnon, historian, yhteiskuntaopin, matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantiedon arvosanojen keskiarvon osoittamassa paremmuusjärjestyksessä.

Täyttämättä jääneille oppilaspaikoille otetaan oppilaat 41 §:n 5 momentissa tarkoitettuna tutkintopäivänä 4 momentin mukaisessa järjestyksessä.

Valtioneuvosto voi määrätessään lukiolle lukiolain 21 §:n 3 momentin nojalla erityisen tehtävän päättää, miltä osin lukio tätä tehtävää suorittaessaan saa poiketa 4 momentissa säädetystä paremmuusjärjestyksestä.

Jos kunnassa tai lääninhallituksen tarvittaessa määräämällä muulla oppilasalueella on vähintään kaksi samankielistä lukiota, on niiden oltava yhteistoiminnassa täytettäessä lukion ensimmäisen luokan oppilaspaikkoja. Kaksikielisessä kunnassa on oppilasalueet erikseen molempia kieliryhmiä varten.

Oppilaat otetaan oppilasalueen lukioihin oppilasaluetta varten 46 §:n mukaisesti muodostetussa pyrkijöiden paremmuusjärjestyksessä. Lukion ensimmäiselle luokalle otettu on sijoitettava sellaiseen lukioon, jossa opetetaan hänen peruskoulun ala-asteella yhteisenä aineena opiskelemaansa kieltä, jos alueella on sellainen lukio. Koululautakunta voi ottaa henkilön, joka ei ole päässyt oppilasalueen lukioon, hänen suostumuksellaan toisen oppilasalueen lukioon.

Oppilasaluetta varten lukioiden sijaintikunnan koululautakunta asettaa sijoitustoimikunnan, joka tekee ehdotuksen oppilasalueen lukioihin otettavista oppilaista. Sijoitustoimikunnan muodostavat koululautakunnan vuosittain valitsemat jäsenet, joiden keskuudesta koululautakunta nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, sekä lukioiden rehtorit. Jos oppilasalueeseen kuuluu useita kuntia, joissa on lukio, valitsevat niiden koululautakunnat kukin yhtä monta jäsentä ja sijoitustoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lautakuntien valitsemien jäsenten keskuudesta.

Koululautakunnan valitsemilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Rehtoreiden henkilökohtaisina varajäseninä toimivat apulaisrehtorit tai vararehtorit.

Sijoitustoimikunnan toiminnassa, menettelytavoissa ja päätöksenteossa noudatetaan soveltuvin osin kunnallislain lautakuntaa koskevia säännöksiä.

Lukion toiselle tai kolmannelle vuosiluokalle pyrkivällä oppilaalla tulee olla todistus edellisen luokan oppimäärän suorittamisesta. Sen puuttuessa järjestää rehtori tarvittaessa lukiossa kuulustelun.

Kouluhallitus antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä 46-48 §:ssä tarkoitetusta lukion oppilaiden ilmoittautumisesta ja ottamisesta sekä lukioiden yhteistoiminnasta.

Oppilas, joka ei lukuvuoden koulutyön alkaessa ole saapunut lukioon eikä ole rehtorille ilmoittanut pätevää syytä poissaoloonsa, katsotaan lukiosta eronneeksi. Jos kuitenkin poissaolosta ilmoittamatta jättäminen on aiheutunut voittamattomasta esteestä ja oppilas heti esteen lakattua on saapunut lukioon tai ilmoittanut poissaolonsa syyn, hän säilyttää paikkansa lukiossa.

Jos oppilas ei noudata lukion järjestystä, käyttäytyy sopimattomasti tai on tehtävissään huolimaton, hän syyllistyy rikkomukseen. Oppilaan ojentamiseksi:

Kurinpitorangaistuksia ovat 1 momentin 4-7 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet. Oppilas saadaan poistaa luokasta vain, jos hän häiritsee opetusta.

Opettajan tulee saattaa oppilaan tekemä rikkomus rehtorin tietoon, jos hän ei pidä käytettävänään olevia ojentamiskeinoja riittävinä. Vastaavasti on rehtorin saatettava asia johtokunnan tietoon ja johtokunnan lausuntoineen koululautakunnan tietoon.

Ennen kurinpitorangaistuksen määräämistä on oppilasta kuultava sekä yksilöitävä rikkomus ja hankittava tarpeellinen selvitys. Oppilaan määräaikaisesta erottamisesta on johtokunnan ja lopullisesta erottamisesta koululautakunnan kuultava myös oppilaan huoltajaa. Kurinpitorangaistus ja sen syy on merkittävä kouluhallituksen vahvistaman kaavan mukaan pidettävään rangaistuskirjaan. Rangaistus on saatettava oppilaan huoltajalle tiedoksi.

Koulusta määräajaksi erotetulla oppilaalla on oikeus osallistua sanottuna aikana kirjallisiin kokeisiin.

Sillä aikaa kun oppilasta vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

Jos tuomioistuin on vapauttanut oppilaan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen seikan nojalla, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta joka voi aiheuttaa kurinpidollisen rankaisemisen.

Jos tuomioistuin on tuominnut oppilaan rangaistukseen ei hänelle samasta syystä saa määrätä kurinpitorangaistusta. Oppilas saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi tai lopullisesti, jos se oppilaan tekemään rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.

Jos oppilas on tutkimuksen alaisena rikoksesta, voi koululautakunta pidättää hänet koulunkäynnistä. Pidätyspäätös on ilmoitettava lääninhallitukselle. Päätös voidaan heti panna täytäntöön, jollei lääninhallitus sitä kiellä.

Milloin oppilaan käyttäytyminen aiheuttaa toistuvasti työrauhahäiriöitä, tulee lukion rehtorin tai hänen määräämänsä keskustelemalla oppilaan, hänen huoltajansa, opettajien sekä tarvittaessa muiden oppilaiden kanssa pyrkiä selvittämään, mikä on syynä kurittomuuteen ja mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä asiantilan korjaamiseksi.

Jos on todennäköistä, että koulusta lopullisesti erotettu oppilas voisi menestyä toisessa kouluympäristössä, on hänen pyrkimyksiään päästä toiseen oppilaitokseen mahdollisuuksien mukaan tuettava.

Oppilaalla on oikeus olla poissa koulusta raskauden ja synnytyksen vuoksi lääkärin määräämä aika. Poissaolon syystä tulee esittää lääkärintodistus. Oppilas voi kuitenkin poissaoloaikana osallistua suullisiin ja kirjallisiin kokeisiin.

Oppilas on velvollinen rehtorin määräämänä aikana näyttämään luokanvalvojalle opintokirjan, jossa tulee olla huoltajan nimikirjoitus.

Jos oppilas ei kahdessa lukuvuodessa ole niin paljon edistynyt, että hänet voidaan siirtää seuraavalle luokalle, tai jos hän ei samassa ajassa ylimmälle luokalle päästyään ole suorittanut sen oppimäärää, on hän velvollinen eroamaan lukiosta, jollei johtokunta oppilaan sairauden tai erityisen syyn vuoksi myönnä poikkeusta.

Johtokunnan puheenjohtajan, rehtorin, oppilaskunnan ohjaajana toimivan opettajan, oppilaskunnan puheenjohtajan ja sihteerin sekä muita kuin opetustehtäviä suorittavan henkilökunnan edustajan on kokoonnuttava vähintään kerran lukukaudessa kouluyhteistyökokoukseen käsittelemään lukion sisäistä sekä lukion ja kodin välistä yhteistyötä, lukion kasvatus- ja opetustehtävän edistämistä sekä lukion työn järjestämistä ja kehittämistä. Heidän on myös kokoonnuttava käsittelemään kevätlukukauden loppupuolella seuraavan lukuvuoden työsuunnitelman laadinnan perusteita.

Kouluyhteistyökokouksen puheenjohtajana toimii johtokunnan puheenjohtaja. Kokous on kutsuttava koolle kuukauden kuluessa, jos joku 1 momentissa mainituista henkilöistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten rehtorilta vaatii.

Jokaista perusopetusryhmää kohti on johtokunnan määräämä luokanvalvoja, jonka tehtävistä määrää kouluhallitus. Luokanvalvojaksi on määrättävä ensisijaisesti sellainen opettaja, joka huomattavassa määrin opettaa asianomaisen perusopetusryhmän oppilaita.

Luokanvalvojaksi voidaan määrätä myös tuntiopettaja, milloin tehtävän tarkoituksenmukainen hoitaminen sitä edellyttää.

Kunkin perusopetusryhmän oppilaat valitsevat keskuudestaan perusopetusryhmän luottamusoppilaan ja hänen sijaisensa.

Oppilaskunnan ohjaajana toimivan opettajan tulee tukea ja edistää oppilaskunnan toimintaa ja muuta oppilaiden vapaata harrastustoimintaa.

Kodin ja lukion välistä yhteistyötä järjestettäessä on huolehdittava siitä, että oppilaiden huoltajalla on vähintään lukuvuosittain tilaisuus keskustella lukion rehtorin ja oppilaan opettajien kanssa lukion opetus- ja kasvatustyöstä.

Lukioon voidaan perustaa vanhemman lehtorin, nuoremman lehtorin ja aineenopettajan sekä opinto-ohjaajan virkoja sen mukaan kuin oppiaineiden tuntimäärät edellyttävät. Oppilaanohjauksen tunnit voidaan ottaa jonkin oppiaineen vanhemman tai nuoremman lehtorin tai aineenopettajan virkaa perustettaessa huomioon.

Kouluhallitus voi antaa ohjeita virkaan kuuluvien aineiden yhdistelmistä

Lukiossa tulee olla vanhemman lehtorin virkoja niin monta, kuin 42 §:n 1 momentissa mainittujen aineiden opetustuntien määrä pysyvästi edellyttää.

Lukion opettajanviroista on ensisijaisesti lakkautettava se virka, jonka lakkauttamisesta on vähiten haittaa koulun työn tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle.

Jos lukiossa on kaksi tai useampia opettajan virkoja, joista yksi voidaan lakkauttaa, on noudatettava seuraavaa järjestystä:

Mikäli 2 momentin 2 kohdan mukaisesti useampi opettaja ilmoittaa haluavansa, että hänen virkansa lakkautetaan, noudatetaan soveltuvin osin 2 momentin 3-6 kohdan määräyksiä kuitenkin siten, että ensisijaisesti lakkautetaan virkavuosiltaan tai iältään vanhimman taikka kauimmin palvelleen virka. Määriteltäessä 2 momentin 3 kohdan nojalla ajankohtaa, jolloin opettaja on ryhtynyt palvelukseen, otetaan huomioon myös aika, jonka opettaja on palvellut asianomaisessa kunnassa, jos hänet on siirretty virkaan, joka olisi lakkautettava.

Lääninhallituksen luvalla saadaan poiketa edellä tässä pykälässä säädetystä lakkauttamisjärjestyksestä.

Mitä edellä on tässä pykälässä säädetty, koskee soveltuvin osin kunnan koululaitoksen viraksi perustettuja lukion virkoja.

Ennen kuin kunnanvaltuusto päättää lakkauttaa rehtorin tai opettajan viran, sen on varattava koululautakunnalle tilaisuus antaa asiasta lausunto, jollei tämä ole lakkautusesitystä tehnyt.

Lainvoiman saanut vakinaisesti täytetyn viran lakkauttamista koskeva päätös on annettava tiedoksi kouluhallitukselle.

Päätös viran lakkauttamisesta tulee voimaan 1 päivänä elokuuta sen jälkeen, kun se on saanut lainvoiman.

Jos lain tai asetuksen säännös, oppilasmäärän lisääntyminen tai väheneminen taikka muu syy tekee virkojen uudelleen järjestämisen tarpeelliseksi, päättää siitä kunnanvaltuusto, sitten kun koululautakunta, mikäli se ei ole tehnyt esitystä asiasta, on antanut siitä lausunnon.

Vakinaisen viranhaltijan, jonka virka on lakkautettu, siirtää kunnanhallitus toiseen virkaan samassa kunnassa. Erityisen painavasta syystä kouluhallitus voi siirtää opettajan, jonka virka on lakkautettu, toisen kunnan virkaan, vaikka omassa kunnassa on virka avoinna. Jos kouluhallitus ei siirtoa suorita, sen on ilmoitettava siitä kunnanhallitukselle.

Viranhaltijaa ei saa siirtää sellaiseen virkaan, jonka kelpoisuusehtoja hän ei täytä, ellei toisin ole säädetty.

Jos virkoja uudelleen järjestettäessä useat virkakelpoiset opettajat haluavat saada saman viran, ratkaisee kunnanhallitus ottaen huomioon, mitä koulun etu ja kohtuus vaativat, kenelle virka on annettava. Milloin virkoja uudelleen järjestettäessä opettaja on siirrettävä toiseen kouluun tai toisen koulun opettajan virkaan, on soveltuvin osin noudatettava, mitä 65 §:n 1-4 momentissa on säädetty.

Kun kouluhallitukselle on ilmoitettu vakinainen viranhaltija, joka on siirrettävä toisen kunnan virkaan, on kouluhallituksen määrättävä, että jokin tai joitakin avoimia virkoja on jätettävä täyttämättä, kunnes on selvitetty, voidaanko asianomainen siirtää johonkin niistä. Kouluhallitus voi myös määrätä, että jonkin kunnan tai muun alueen lukion tietynlaisia virkoja ei saa täyttää kulumassa olevana lukuvuotena.

Viranhaltijan ja tuntiopettajan tulee olla 18 vuotta täyttänyt.

Viranhaltijalla ja tuntiopettajalla ei saa olla sellaista vammaa tai sairautta, joka tekee hänet virkaan tai tehtävään sopimattomaksi.

Rehtorin- ja opettajanviran haltijalta ja tuntiopettajalta vaaditaan, että hän on koulun opetuskielellä suorittanut koulutukseen kuuluvan opetusharjoittelun taikka opettajankoulutusyksiköstä tai opettajanvalmistuslaitoksesta saadulla todistuksella osoittanut täydellisesti hallitsevansa koulun opetuskielen.

Jos rehtorin- tai opettajanviran haltija taikka tuntiopettaja toimii sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa, on hänen täytettävä 1 momentissa säädetty vaatimus kummankin opetuskielen osalta.

Vakinaiselta rehtorin- ja opettajanviran haltijalta vaaditaan, että hän on suorittanut kouluhallinnon tutkinnon. Tätä tutkintoa ei kuitenkaan vaadita opettajanviran haltijalta, joka on suorittanut kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon luokanopettajan koulutusohjelman mukaan tai aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot tai joka on aikaisemmin suorittanut kansakouluhallinnon tai oppikoululainsäädännön tutkinnon, eikä opettajanviran haltijalta, jolta kansakoulun tai oppikoulun opettajan virkaan tai toimeen pääsemiseksi ei ole vaadittu mainittuja tutkintoja.

Kouluhallinnon tutkinnossa, jonka vaatimukset kouluhallitus määrää, voidaan suorittaa alin, keskimmäinen ja ylin arvosana. Kouluhallitus määrää tutkijat. Tutkinnosta suoritettavasta maksusta säädetään erikseen.

Rehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on lukion opettajanvirkaan vaadittava kelpoisuus.

Aineenopettajan virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja siinä tai erillisinä aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot sekä aineenopettajan koulutusohjelmaan tai suuntautumisvaihtoehtoon kuuluvat opetettavan aineen opinnot tai niitä vastaavat opinnot virkaan kuuluvassa aineessa. Vastaavuus on osoitettava korkeakoulun antamalla todistuksella.

Jos aineenopettajan virkaan kuuluu kolme tai useampia aineita, vaaditaan 1 momentin mukainen kelpoisuus vähintään kahdessa virkaan kuuluvassa aineessa ja muissa aineissa vähintään 15 opintoviikon laajuiset ainetta vastaavan tieteenalan tai -alojen taikka opinalan opinnot tai arvosana approbatur taikka luokanopettajan koulutusohjelmaan kuuluvat aineen erikoistumisopinnot. Kouluhallitus antaa tarvittaessa määräykset siitä, minkä tieteenalan tai -alojen taikka opinalan katsotaan vastaavan virkaan kuuluvaa ainetta.

Jos henkilö on suorittanut korkeakoulututkinnon luokanopettajan koulutusohjelman mukaan tai peruskoulun luokanopettajan taikka kansakoulunopettajan tutkinnon, on kelpoisuusehtona aineenopettajan kasvatustieteellisten opintojen asemesta vähintään 9 opintoviikon laajuinen opetusharjoittelu ja siihen liitettävät opetusopin opinnot.

Aineenopettajan virkaan on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut peruskoulun asianomaisen aineen aineenopettajan tutkinnon tai jolla on tämän asetuksen voimaantullessa kelpoisuus valtion oppikoulun vastaavaan opettajan virkaan.

Opinto-ohjaajan virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on lukion opettajan virkaan vaadittava kelpoisuus ja joka on suorittanut opetusministeriön hyväksymät opinnot. Opinto-ohjaajan virkaan on lisäksi kelpoinen henkilö, joka on suorittanut erilliset opinto-ohjaajan opinnot tai joka on suorittanut peruskoulun opinto-ohjaajan tutkinnon ja opetusministeriön hyväksymät opinnot.

Jos aineenopettajan tai nuoremman tai vanhemman lehtorin virkaan on yhdistetty opinto-ohjaajan tehtävät, vaaditaan kelpoisuusehtona 1 momentissa mainitut opinnot tai tutkinto.

Liikunnan aineenopettajan virkaan on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut liikuntakasvatuksen kandidaatin tutkinnon ja siinä tai erikseen vähintään arvosanan cum laude approbatur liikuntapedagogiikassa sekä vähintään arvosanan approbatur liikuntafysiologiassa ja liikuntahygieniassa tai joka on suorittanut voimistelunopettajan tutkinnon.

Kuvaamataidon aineenopettajan virkaan on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut kuvaamataidonopettajan tutkinnon taideteollisessa oppilaitoksessa tai vastaavan loppututkinnon taideteollisessa korkeakoulussa.

Musiikin aineenopettajan virkaan on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut musiikinopettajan tutkinnon Sibelius-Akatemiassa.

Jollei 1-3 momentissa tarkoitettu henkilö ole peruskoulun luokanopettaja tai kansakoulunopettaja, vaaditaan edellä säädettyjen kelpoisuusehtojen lisäksi aineenopettajan kasvatukselliset opinnot tai kahden lukukauden opetusharjoittelun ohella kasvatusopin virkatutkinto tai kasvatustieteen tahi kasvatus- ja opetusopin arvosana taikka vähintään 15 opintoviikon opinnot kasvatustieteessä. Opetusharjoittelu on voitu suorittaa perus- tai kansakoulunopettajain valmistuslaitoksessa taikka niin kuin oppikoulunopettajain opetusharjoittelusta on säädetty.

Toisen kotimaisen kielen tai vieraan kielen aineenopettajan virkaan on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon ja siinä tai erikseen arvosanan cum laude approbatur opetettavassa kielessä sekä kahden lukukauden pituisen toisen kotimaisen tai vieraan kielen opetusharjoittelun perus- tai kansakoulunopettajain valmistuslaitoksessa taikka niin kuin oppikoulunopettajain opetusharjoittelusta on säädetty.

Nuoremman lehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja siinä tai erillisinä aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot sekä aineenopettajan koulutusohjelmaan tai suuntautumisvaihtoehtoon kuuluvat opetettavan aineen opinnot tai niitä vastaavat opinnot virkaan kuuluvassa aineessa. Vastaavuus on osoitettava korkeakoulun antamalla todistuksella.

Jos nuoremman lehtorin virkaan kuuluu kolme tai useampia aineita, vaaditaan 1 momentin mukainen kelpoisuus vähintään kahdessa virkaan kuuluvassa aineessa ja muissa aineissa vähintään 15 opintoviikon laajuiset ainetta vastaavan tieteenalan tai -alojen taikka opinalan opinnot tai arvosana approbatur taikka luokanopettajan koulutusohjelmaan kuuluvat aineen erikoistumisopinnot. Kouluhallitus antaa tarvittaessa määräykset siitä, minkä tieteenalan tai alojen taikka opinalan katsotaan vastaavan virkaan kuuluvaa ainetta.

Jos henkilö on suorittanut korkeakoulututkinnon luokanopettajan koulutusohjelman mukaan tai peruskoulun luokanopettajan taikka kansakoulunopettajan tutkinnon, on kelpoisuusehtona aineenopettajan kasvatustieteellisten opintojen asemesta vähintään 9 opintoviikon laajuinen opetusharjoittelu ja siihen liitettävät opetusopin opinnot.

Nuoremman lehtorin virkaan on kelpoinen myös henkilö, jolla on tämän asetuksen voimaantullessa kelpoisuus valtion oppikoulun nuoremman lehtorin virkaan. Opetusharjoittelua normaalilyseossa ei vaadita hakijalta, joka on suorittanut kahden lukukauden pituisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opetusharjoittelun peruskoulunopettajain tai kansakoulunopettajain valmistuslaitoksessa taikka peruskoulun luokanopettajan tai kansakoulunopettajan tutkinnon ja lisäksi yhden lukukauden pituisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opetusharjoittelun peruskoulunopettajain tai kansakoulunopettajain valmistuslaitoksessa.

Vanhemman lehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja siinä tai erillisinä aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot sekä aineenopettajan koulutusohjelmaan tai suuntautumisvaihtoehtoon kuuluvat opetettavan aineen opinnot tai niitä vastaavat opinnot virkaan kuuluvassa aineessa. Vastaavuus on osoitettava korkeakoulun antamalla todistuksella. Yhdessä virkaan kuuluvassa aineessa on opintojen laajuuden oltava vähintään 55 opintoviikkoa.

Jos henkilö on suorittanut korkeakoulututkinnon luokanopettajan koulutusohjelman mukaan tai peruskoulun luokanopettajan tai kansakoulunopettajan tutkinnon, on kelpoisuusehtona aineenopettajan kasvatustieteellisten opintojen asemesta vähintään 9 opintoviikon laajuinen opetusharjoittelu ja siihen liitettävät opetusopin opinnot.

Vanhemman lehtorin virkaan on kelpoinen myös henkilö, jolla tämän asetuksen voimaantullessa on kelpoisuus valtion oppikoulun vanhemman lehtorin virkaan. Opetusharjoittelua normaalilyseossa ei vaadita hakijalta, joka on suorittanut kahden lukukauden pituisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opetusharjoittelun peruskoulunopettajain tai kansakoulunopettajain valmistuslaitoksessa taikka peruskoulun luokanopettajan tai kansakoulunopettajan tutkinnon ja lisäksi yhden lukukauden pituisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opetusharjoittelun peruskoulunopettajain tai kansakoulunopettajain valmistuslaitoksessa.

Henkilö, joka on saanut erivapauden tai asetuksen nojalla kelpoisuuden oppi- tai peruskoulun opettajan virkaan, on kelpoinen lukion opettajan ja rehtorin virkaan, johon vaaditaan vastaava kelpoisuus.

Tuntiopettajaksi on kelpoinen henkilö, jolla on asianomaisen aineen opettajan tai lehtorin kelpoisuus.

Kelpoisuuden tuntiopettajan tehtävään tuottaa myös kouluhallituksen hyväksymän laitoksen tai henkilön antama todistus siitä, että asianomaisella on tarpeelliset tiedot ja taidot sekä kyky antaa opetusta.

Viran väliaikaiseksi hoitajaksi ja tuntiopettajaksi voidaan enintään lukuvuodeksi kerrallaan ottaa henkilö, jolla, vaikkakaan ei täytä edellä tässä luvussa säädettyjä kelpoisuusehtoja, on riittävä taito ja kyky viran tai tehtävän hoitamiseen.

Avoimeksi tullut virka täytetään vakinaisesti elokuun 1 päivästä lukien.

Vakinaisesti täytettävä virka on koululautakunnan julistettava haettavaksi virallisessa lehdessä sekä jossakin muussa koulun opetuskielellä ilmestyvässä asianomaisten viranhaltijain keskuuteen yleisesti leviävässä lehdessä. Hakuaika on vähintään 20 ja enintään 30 päivää. Ilmoituksen tulee olla kummassakin lehdessä vähintään 15 päivää ennen hakuajan päättymistä, lehden ilmestymispäivä mukaan luettuna. Jos viranhaltija toimii sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa, hakuilmoitus on julkaistava virallisessa lehdessä molemmilla kielillä sekä suomen- ja ruotsinkielisessä edellä tarkoitetussa muussa lehdessä.

Väliaikaisesti täytettävä avoin virka voidaan julistaa haettavaksi muullakin tarkoituksenmukaisella tavalla.

Hakijan on liitettävä hakemukseensa kelpoisuuden osoittavat todistukset ja nimikirjan ote tai, jos hakijasta ei ole pidetty nimikirjaa, virkatodistus ja kouluhallituksen vahvistaman kaavan mukainen ansioluettelo. Hakijan on liitettävä hakemukseensa voimassa oleva, tutkimukseen perustuva lääkärintodistus siitä, ettei hän sairasta tartunnanvaarallista tuberkuloosia. Koululautakunnan vaatimuksesta hakijan on myös esitettävä täydellisempi selvitys terveydentilastaan.

Jolleivät hakemuksen liitteet ole alkuperäisiä, tulee niiden olla julkisen notaarin tai kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamat. Milloin koululautakunta, lääninhallitus tai kouluhallitus niin vaatii, hakija on velvollinen esittämään alkuperäisen todistuksen nähtäväksi. Virkatodistus ja nimikirjan ote ei saa olla annettu eikä ansioluettelo laadittu kuutta kuukautta ennen hakuajan päättymistä.

Hakemus on toimitettava koululautakunnalle. Hakemus voidaan lähettää postitse, niin kuin siitä on erikseen säädetty.

Hakijoista on laadittava kouluhallituksen ohjeiden mukainen luettelo, joka on lähetettävä hyvissä ajoin ennen vaalia koululautakunnan jäsenille.

Hakuajan päätyttyä on koululautakunnan viipymättä toimitettava vaali. Virkakelpoisten hakijoiden puuttuessa sekä milloin lukion etu sitä vaatii, virka on julistettava uudelleen haettavaksi. Siltä varalta, ettei valittu hakija ota virkaa vastaan, koululautakunta voi valita varalle yhden tai kaksi hakijaa kutakin avoinna olevaa virkaa kohti.

Hakijan, joka haluaa vaalipäätöksen alistettavaksi lääninhallitukselle, tulee ilmoittaa siitä koululautakunnalle säädetyssä määräajassa. Mikäli kukaan hakijoista ei tee mainittua ilmoitusta, kutsuu koululautakunta nimitetyn hoitamaan virkaa ja, jos hän ottaa viran vastaan, antaa hänelle nimittämiskirjan ja ilmoittaa päätöksen lääninhallitukselle ja, jos valittu on toisen kunnan palveluksessa, tämän kunnan koululautakunnalle.

Jos hakija tahtoo peruuttaa hakemuksensa, on hänen ilmoitettava siitä koululautakunnalle. Peruutettua hakemusta ei saa ottaa huomioon virkaa täytettäessä.

Milloin vaalipäätös on alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi, on alistukseen liitettävä ote koululautakunnan kokouksen pöytäkirjasta. Lisäksi alistukseen tulee liittää hakuilmoitus merkinnöin, minä päivänä se on julkaistu ja missä lehdissä taikka millä muulla tavoin virka on julistettu haettavaksi sekä 85 §:n 1 momentissa mainittu luettelo ja kaikki hakemukset liitteineen. Vaalipäätös on alistettava viipymättä, ei kuitenkaan ennen kuin 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksiannosta.

Lääninhallituksen on viipymättä ratkaistava vaaliasia. Vahvistettuaan vaalin lääninhallitus ilmoittaa päätöksensä vaalin toimittajalle. Jos vaalimenettelyssä on tapahtunut virhe, jonka takia vaalia ei voida vahvistaa tai jos taitavin ja soveliain hakija on vaalissa sivuutettu, on lääninhallituksen kumottava vaali virheelliseltä osalta ja palautettava asia kokonaan tai osittain uudelleen käsiteltäväksi ja esitettävä asian laadusta riippuen joko uuden vaalin toimittamista, viran uudelleen haettavaksi julistamista, viran täyttämisen raukeamaan jättämistä tai muuta virheen oikaisemiseksi tarpeellista toimenpidettä.

Jos koululautakunnan uusi päätös poikkeaa lääninhallituksen esityksestä, on se yksityiskohtaisesti perusteltava. Jos lääninhallitus ei voi yhtyä koululautakunnan uuteen tai uudistettuun päätökseen, sen on alistettava asia kouluhallituksen ratkaistavaksi. Lääninhallituksen on perusteltava kielteinen päätöksensä.

Vaalipäätöksen saatua lainvoiman koululautakunta kutsuu valitun hoitamaan virkaa ja, jos hän ottaa viran vastaan, antaa hänelle nimittämiskirjan ja ilmoittaa asiasta lääninhallitukselle ja, jos valittu on toisen kunnan palveluksessa, tämän kunnan koululautakunnalle.

Milloin valittu ilmoittaa 14 päivän kuluessa lainvoimaisesta nimittämistä koskevasta päätöksestä tiedon saatuaan, ettei hän ota virkaa vastaan, kutsuu koululautakunta sen, jonka lautakunta on valinnut tai lääninhallitus vahvistanut ensimmäiselle varasijalle valituksi, virkaa hoitamaan. Milloin ensimmäiselle varasijalle valittukaan ei edellä esitetyn mukaisesti ota virkaa vastaan, kutsuu koululautakunta vastaavasti toiselle varasijalle valitun virkaa hoitamaan ja, jos tämäkään ei ota virkaa vastaan, vastaavasti seuraaville varasijoille valitut. Jos varasijalle valittu ottaa viran vastaan, on koululautakunnan tehtävä 85 §:n tai 87 §:n mukainen ilmoitus.

Lukion opettajan tulee:

Edellä mainittujen tehtävien suorittamiseksi opettaja on velvollinen myös osallistumaan koulutyön kehittämistä ja suunnittelua koskeviin neuvotteluihin ja kokouksiin sekä kodin ja koulun yhteistyöhön.

Koululautakunta vapauttaa ilmoituksesta opettajan, joka ei kuulu lukiolain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuun uskontokuntaan, osallistumasta päivänavauksiin ja uskonnollisiin tilaisuuksiin. Vapautettu opettaja on kuitenkin tarvittaessa velvollinen pitämään osan päivänavauksista.

Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty opettajan tehtävistä, on soveltuvin osin voimassa myös tuntiopettajan ja muun opetusta antavan henkilön tehtävistä.

Opettaja ei saa ottaa palkattua sivutointa, ellei hän ole saanut siihen lupaa.

Opettaja on velvollinen opettamaan toisessakin kunnan koululaitokseen kuuluvassa samankielisessä koulussa, jollei omassa lukiossa ole hänen opetusvelvollisuuttaan vastaavaa tuntimäärää.

Lukion opettajan tai tuntiopettajan tulee suorittaa hänelle määrätyt opetuksen ohjausta, koulukirjaston, kokoelmien ja opetusvälineiden hoitoa ja koulun yhteisten musiikkiesitysten ja taidekasvatuksen järjestämistä koskevat tehtävät kouluhallituksen ohjeiden mukaan.

Palvelulisän myöntämismenettelystä lukion viranhaltijalle ja tuntiopettajalle on voimassa, mitä kunnan virkasäännössä on määrätty.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on soveltuvin osin voimassa määrävuosikorotuksen myöntämisestä.

Viranhaltijan on haettava raskauden ja synnytyksen vuoksi virkavapautta kirjallisesti viimeistään 70 päivää ennen laskettua synnytysaikaa. Hakemukseen on liitettävä sairausvakuutuslain 28 §:n mukaan työnantajalle suoritettavan äitiysrahan hakemista varten kunnallisen äitiysneuvolan tai lääkärin antama todistus raskauden kestoajasta.

Viranhaltijan, jolle on myönnetty virkavapautta raskauden ja synnytyksen vuoksi, tulee toimittaa virkavapauden myöntäneelle viranomaiselle myös todistus sairausvakuutuslain 30 §:ssä edellytetystä jälkitarkastuksesta viipymättä tarkastuksessa käytyään.

Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, on soveltuvin osin voimassa myös tuntiopettajasta.

Viranhaltijan, joka hakee virkavapautta sairauden perusteella, on todistettava sairautensa, jollei asianomaisen kunnan virkasäännössä enintään viisi vuorokautta kestävän sairauden osalta ole toisin määrätty, sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan hakemista varten vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodistuksella tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella. Mikäli sairaus on kuitenkin kestänyt yli viisi vuorokautta, on se todistettava edellä mainitun mukaisella lääkärintodistuksella. Opetusministeriöllä on oikeus määrätyn ajanjakson tai alueen taikka muulla tavoin rajoitettujen tapausten osalta erityisestä syystä määrätä edellä sanotusta poikkeavasti.

Mikäli viranomaisella ei ole käytettävissään sairausvakuutuslain 28 §:n mukaan työnantajalle suoritettavan päivä- tai äitiysrahan hakemista varten tarvittavia tietoja ja selvityksiä, viranhaltijan on toimitettava nämä viranomaiselle.

Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, on soveltuvin osin voimassa myös tuntiopettajasta.

Koululautakunta antaa pyynnöstä viranhaltijalle ja tuntiopettajalle todistuksen hänen viran tai tehtävän hoidostaan ja käytöksestään.

Jos viranhaltija tai tuntiopettaja on syyllistynyt sellaiseen virheeseen tai laiminlyöntiin, joka ei anna aihetta kurinpitotoimiin, koululautakunta voi asianomaista kuultuaan antaa hänelle kirjallisen huomautuksen, josta on tehtävä merkintä koululautakunnan pöytäkirjaan.

Kurinpitoasiassa toimitetusta tutkimuksesta on laadittava pöytäkirja. Kuulustelu on toimitettava esteettömän henkilön läsnäollessa.

Rangaistusvaatimus on esitettävä kirjallisesti koululautakunnalle.

Koululautakunnan on ennen päätöksen tekemistä varattava asianomaiselle tilaisuus kirjallisen selityksen antamiseen sekä jos siihen on syytä, kuultava häntä myös suullisesti.

Koululautakunnan päätös on todistettavasti annettava tiedoksi pöytäkirjanotteella asianomaiselle ja tutkimuksen suorittaneelle viranhaltijalle. Lautakunnan on ilmoitettava päätöksestään myös asianomaiselle lääninhallitukselle ja johtokunnalle.

Viranhaltijan ja tuntiopettajan, joka haluaa erota virasta tai tehtävästä, on pyydettävä eroa kirjallisesti. Ero myönnetään yleensä 1 päivästä elokuuta. Painavasta syystä ero on kuitenkin myönnettävä muustakin ajankohdasta.

Viranhaltijalle ja tuntiopettajalle myöntää eron ja erokirjan antaa koululautakunta.

Erokirjaan merkitään palvelusaika, virkavapaudet ja niidet syyt. Mitä tässä momentissa on säädetty, on soveltuvin osin voimassa myös tuntiopettajasta.

Eläkkeen ja perhe-eläkkeen myöntää valtiokonttori. Hakemus on tehtävä valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella ja siihen on liitettävä valtiokonttorin määräämä selvitys.

Viranhaltijoista ja tuntiopettajista on laadittava vahvistetun kaavan mukainen nimikirja.

Kouluhallitus vahvistaa 84 §:ssä tarkoitetun ansioluettelon kaavan noudattaen soveltuvin osin, mitä nimikirjasta on säädetty ja määrätty.

Lukion sijoituspaikaksi on valittava oppilaiden koulumatkojen kannalta mahdollisimman edullinen riittävän suuri alue, johon rakennukset ovat rakennuspaikan, vedensaannin ja viemäröinnin puolesta tarkoituksenmukaisesti sijoitettavissa ja joka on terveellinen ja rauhallinen. Myös liikenneturvallisuus ja taloudelliset näkökohdat on otettava huomioon.

Lukion huonetilat on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava niin lähelle muuta samankielistä oppilaitosta, että tarvittaessa voidaan käyttää toisen koulun opettajia ja huonetiloja toisen koulun tarpeisiin.

Lukion rakennukset ja tonttialue on pidettävä lukion toiminnan sekä turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarkoituksenmukaisessa kunnossa.

Lukion omien huonetilojen ja tonttialueen tai sen osan käyttötarkoitusta ei saa ilman kouluhallituksen suostumusta pysyvästi muuttaa.

Lukion kiinteistöä, opetustiloja, kalustoa, kirjastoa ja opetusvälineitä saadaan korvauksetta käyttää muun kunnallisen oppilaitoksen ja yleisen kirjaston tarpeisiin, mikäli siitä ei aiheudu sanottavaa haittaa lukion toiminnalle. Asiasta päättää koululautakunta.

Peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista annetun lain (1112/78) 18 §:n 2 momentin nojalla muuhun käyttöön luovutetussa koulurakennuksessa kunta saa omalla kustannuksellaan tehdä muutos- ja perusparannustöitä, jotka ovat tarpeen rakennuksen käyttämiseksi sanotussa lainkohdassa mainittuihin tarkoituksiin edellyttäen, että kunta omalla kustannuksellaan saattaa rakennuksen koulun toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseen kuntoon siinä tapauksessa, että se tarvitaan uudelleen koulun käyttöön.

Lupaa lukiokiinteistön tai -huoneiston käyttöön muuhun kuin 102 §:n 2 momentissa tai peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista annetun lain 18 §:n 2 momentissa säädettyyn tarkoitukseen on haettava hyvissä ajoin johtokunnalta, ellei luvan myöntäminen johtosäännön perusteella kuulu koululautakunnalle tai koulutoimen johtajalle. Hakemuksesta on annettava tieto lukion rehtorille sekä päätöksestä tieto hakijalle ja lukion rehtorille.

Lukion kalustoa, kirjastoa ja opetusvälineitä on täydennettävä siten, että ne pysyvät koulutoimen vaatimusten mukaisina.

Kouluhallitus antaa tarvittaessa kunnille ohjeita kaluston, opetusvälineiden ja koulukirjastojen hankinnoista, hoitamisesta ja käyttämisestä.

Viranhaltijan ja tuntiopettajan sekä muun lukiokohtaisen hallintoelimen kuin johtokunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla paitsi jos viranhaltijalle on siirretty koululautakunnan tehtävä, jota koskevaan koululautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. Rehtorin päätökseen, joka koskee 13 §:n 1 momentin 10 kohdassa tai 34 §:ssä tarkoitettua asiaa, saa kuitenkin hakea muutosta valittamalla kirjallisesti koululautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitusoikeutta ei ole koululautakunnan päätöksestä, jolla on ratkaistu rehtorin päätöksestä tehty valitus.

Johtokunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla kirjallisesti koululautakunnalle 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on julkipantu lukion ilmoitustaululle tai, milloin päätös on annettava asianomaiselle tiedoksi, tämän saatua tiedon päätöksestä.

Johtokunnan päätökseen, joka koskee työsuunnitelman hyväksymistä, työjärjestystä, uuden oppikirjan käyttöönottamista tai oppilaalle annettavaa kirjallista varoitusta, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Valitusoikeutta ei ole koululautakunnan päätöksestä, jolla on ratkaistu johtokunnan päätöksestä tehty valitus.

Jollei jäljempänä toisin säädetä, koululautakunnan ja lääninhallituksen päätökseen haetaan muutosta valittamalla kouluhallitukselle sen mukaan kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Milloin päätös on lääninhallituksen vahvistettava, valitusaika alkaa päätöksen vahvistamispäivästä.

Myös koululautakunnalla on lukion opetussuunnitelmaa koskevassa asiassa valitusoikeus lääninhallituksen päätöksestä.

Kurinpitoasiassa tutkimuksen suorittaneella viran haltijalla on valitusoikeus viranhaltijan ja tuntiopettajan kurinpitoasiaa koskevasta päätöksestä.

Koululautakunnan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta, jos päätös koskee

Lääninhallituksen päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta, jos päätös koskee avoimen viran hoitajan vaalin vahvistamista tai päätöstä, jolla lääninhallitus on määrännyt avoimen viran hoitajan. Valittamalla ei saa hakea muutosta myöskään lääninhallituksen päätökseen, joka koskee oppilasarvostelua, luokalta siirtämistä sekä yksityisoppilaaksi ottamista.

Kouluhallituksen päätökseen haetaan muutosta, sen mukaan kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa on säädetty.

Kouluhallituksen päätökseen, joka koskee lukion viranhaltijan siirtämistä toiseen virkaan, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Kouluhallituksen päätökseen, jolla on ratkaistu lääninhallituksen päätöksestä tehty valitus, ei saa hakea muutosta valittamalla, jos päätös koskee opetussuunnitelmaa tai viranhaltijan nimittämistä.

Kouluhallituksen päätökseen, jolla on ratkaistu lääninhallituksen kouluhallituksen ratkaistavaksi alistama asia, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Kouluhallituksen päätökseen, jolla on ratkaistu koululautakunnan päätöksestä tehty valitus, ei saa hakea muutosta valittamalla, paitsi jos päätös koskee viranhaltijan tai tuntiopettajan kurinpitoasiaa ja siinä on viranhaltijalle tai tuntiopettajalle annettu varoitusta ankarampi rangaistus.

Valituksesta huolimatta voidaan muu kuin viranhaltijan, tuntiopettajan ja oppilaan kurinpitorangaistusta koskeva päätös panna täytäntöön, jollei muutoksenhaku päätöksen täytäntöönpanon johdosta käy hyödyttömäksi tai viranomainen, jolle valitus on tehty, kiellä täytäntöönpanoa. Jos päätös on alistettava valtion viranomaisen vahvistettavaksi, ei sitä saa panna täytäntöön ennen vahvistamista, ellei toisin ole säädetty.

Koululautakunnan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksin, jos päätös koskee:

Jos luvan myöntäminen 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa asiassa kuuluu johtosäännön perusteella koulutoimen johtajalle, haetaan koulutoimen johtajan päätökseen muutosta kunnanhallitukselta kunnallisvalituksin.

Mitä tässä luvussa on säädetty koululautakunnasta, on vastaavasti voimassa kaksikielisen kunnan koululautakunnan osastosta.

Lääninoikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu viran lakkauttamista tai uudelleenjärjestämistä koskevasta kunnanvaltuuston päätöksestä tehty valitus, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Lukiolain tai tämän asetuksen nojalla annettuihin valtioneuvoston ja opetusministeriön päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.

Joka katsoo, ettei kunnan viranomainen ole antanut hänelle virkasuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta sellaisena kuin se olisi ollut hänelle suoritettava, saa, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä, kirjallisesti vaatia siihen oikaisua asianomaiselta viranomaiselta. Viranomaisen on annettava asiassa päätös. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä asiassa, joka kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan, jollei työtuomioistuin siitä annetun lain (646/74) 1 §:n 2 momentin nojalla ole päättänyt olla ratkaisematta asiaa.

Jollei oikaisuvaatimusta ole tehty kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä lukien, jonka aikana etuus olisi pitänyt antaa, on oikeus siihen menetetty.

Oikaisuvaatimukseen annettuun kunnan viranomaisen päätökseen voidaan hakea muutosta kunnallisvalituksin.

Syyslukukauden koulutyön päättyessä pidetään joulujuhla ja kevätlukukauden koulutyön päättyessä lukuvuoden päättäjäiset.

Lukion oppilaille, joiden päivittäinen työaika on päättynyt tai joilla ei ole työjärjestyksen mukaista työskentelyä, voidaan opetusministeriön määräämin perustein järjestää vapaaehtoisia lukion työtä edistäviä kerhoja, joihin voi osallistua muunkin kuin asianomaisen lukion oppilaita sekä peruskoulun oppilaita.

Jos muu henkilö kuin lukion oppilas haluaa suorittaa yksityisoppilaana erityisessä tutkinnossa lukion oppimäärän tai osan siitä ja sen perusteella saada todistuksen, tulee hänen ilmoittautua lukion rehtorille. Kuulustelun toimittavat rehtorin määräämät opettajat tai tuntiopettajat. Jos kuulusteltavan tiedot ja taidot vastaavat lukion oppimääriä, rehtori antaa hänelle siitä kouluhallituksen vahvistaman kaavan mukaisen todistuksen tai päästötodistuksen.

Lukion rehtori voi pätevästä syystä sallia, että lukion oppilas suorittaa yksityisoppilaana erityisessä tutkinnossa opiskelemansa aineen laajemman oppimäärän taikka sellaisen lukion opetussuunnitelmaan kuuluvan aineen oppimäärän, jonka opetukseen hän ei ole osallistunut. Tutkinnosta on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa on säädetty.

Edellä tarkoitetuista tutkinnoista suoritettavista maksuista päättää kunnanvaltuusto.

Edellä tarkoitettujen tutkintojen arvostelusta on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä asetuksessa on arvostelusta säädetty.

Koululautakunta voi ottaa opetusharjoittelijaksi lukioon lukion tai peruskoulun opettajaksi opiskelevan henkilön. Harjoittelija ei saa ilman erityistä syytä antaa opetusta muuten kuin opettajan läsnäollessa. Kuitenkin hänelle voidaan järjestää opettajan valvonnan alaisena erikseen opetettava ryhmä.

Kunta voi järjestää lukion yleiseksi kehittämiseksi tarpeellista kokeilua opetusministeriön luvalla. Kokeilussa voidaan poiketa lukiolain ja tämän asetuksen säännöksistä. Luvan myöntämisen ehtona on kouluhallituksen hyväksymä kokeiluohjelma. Lupa myönnetään kokeilun kestoajaksi tai lukuvuodeksi kerrallaan.

Kokeilu on järjestettävä kokeiluohjelman ja kouluhallituksen ohjeiden mukaisesti.

Kunta voi valtioneuvoston luvalla perustaa kokeilulukion.

Lukiolla, joka on perustettu lukiolain 4 §:n tarkoittamalla luvalla tai jolle on aikaisempien säännösten nojalla myönnetty todistuksenanto-oikeus, on oikeus tämän asetuksen mukaisten todistusten antamiseen.

Jos lukion toiminnassa ilmenee epäkohta, on lääninhallituksen ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin sen poistamiseksi. Kouluhallitus voi, jollei asiaan muutoin saada korjausta, peruuttaa määräajaksi tai toistaiseksi lukion todistuksenanto-oikeuden.

Oppilaille annetut kirjalliset koetehtävät on luovutettava säilytettäväksi lukion arkistossa.

Jos lukion tai sen iltalinjan hallinnon tai muun toiminnan järjestämiselle on tässä asetuksessa tai iltalukioasetuksessa säädetty perusteeksi perusopetusryhmien määrä, lasketaan perusopetusryhmien määrä erikseen lukiossa ja sen iltalinjalla, jollei toisin ole säädetty.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1985.

Tällä asetuksella kumotaan niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Sen estämättä, mitä 32 §:ssä on säädetty, lukion oppilaille annetaan kielenopetusta tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaan, kunnes kunnan kieliohjelma on vahvistettu.

Elämänkatsomustiedon sekä lukiolain 19§:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun uskonnon opetuksen osalta opetussuunnitelmaan kuuluvista asioista päättää ennen lukiolain 20§:n perusteella laaditun opetussuunnitelman vahvistamista koululautakunta.

Jos henkilöllä on liikuntatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (299/78), teologisista tutkinnoista annetun asetuksen (527/78), kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen (530/78), taideteollisen alan korkeakoulututkinnoista annetun asetuksen (948/78), humanistisista tutkinnoista annetun asetuksen (1080/78), luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (1081/78), musiikkialan korkeakoulututkinnoista annetun asetuksen (563/80) tai musiikkiopettajan tutkintoon johtavien opintojen väliaikaisesta järjestämisestä Sibelius-Akatemiassa annetun asetuksen (314/83) perusteella oikeus opiskella aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaan, on hän tutkinnon suoritettuaan kelpoinen lukion asianomaiseen aineenopettajan sekä nuoremman ja vanhemman lehtorin virkaan siten kuin valtion oppikoulujen opettajan virkojen ja toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajien pätevyysehdoista annetussa asetuksessa (620/48) on säädetty.

Henkilö, joka on suorittanut asianomaisen alan korkeakoulututkinnon ennen 1 momentissa mainitun tutkintoasetuksen voimaantuloa tai joka on suorittanut kuvaamataidonopettajan, kotitalousopettajan taikka musiikinopettajan tutkinnon, on kelpoinen vastaavasti 1 momentin mukaisesti.