Laki eräistä talonrakennustöistä suoritettavasta investointiverosta annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
muutetaan eräistä talonrakennustöistä suoritettavasta investointiverosta 14 päivänä tammikuuta 1977 annetun lain ( 54/77 ) nimike, 4 §, 5 §:n 1 momentti, 10 §, 11 §:n 1 momentti, 17 §, 18 §:n 1 momentti, 25 §:n 1 momentti sekä 26 §:n 1 momentti, näistä 18 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa (619/78), näin kuuluviksi:
Investointiverolaki
4§
Veronalaista on rakentaminen, johon on ryhdytty verotuskautena samoin kuin rakentaminen, johon on ryhdytty ennen verotuskauden alkamista silloin, kun rakentamista koskeva rakennuslupa on haettu valtioneuvoston 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen antamisen jälkeen.
Veronalaista on seuraavien rakennusten ja rakennustilojen rakentaminen:
myymälä, konttori, toimisto, pankkihuoneisto, hallintorakennus ja muu kuin teollista tuotantotoimintaa tai maataloustuotantoa palveleva varasto;
kirkko ja muu kirkollinen rakennus, museo, ooppera, teatteri, elokuvateatteri, konsertti- tai taidehalli, kokous- tai huvitteluhuoneisto, näyttely-, urheilu- ja voimistelutila, uimahalli tai erillinen katsomo;
hotelli, motelli, ravintola, kurssikeskus ja lomanviettoon tarkoitettu rakennus;
huoltoasema, pysäköintitalo ja muu kuin asuinrakennuksen yhteydessä oleva autotalli; seka
omistajan tai hänen palveluksessaan olevien työntekijöiden loma-aikojen viettämiseen tai muuhun vastaavaan tilapäiseen oleskeluun tarkoitettu rakennus, paitsi jos rakentaminen ei käsitä enempää kuin yhden rakennuksen ja saunan, joiden yhteenlaskettu kerrosala on pienempi kuin 80 neliömetriä.
Jos 2 momentissa tarkoitetun rakennustilan pinta-alan osuus on vähemmän kuin neljännes rakennuksen tai rakennustilan huoneistoalasta, ei tällaisen rakennuksen rakentaminen ole veronalaista. Jos veronalaisen rakennustilan pintaalan osuus koko rakennuksesta on neljännes tai enemmän, katsotaan veronalaiseksi vain se osa rakentamisesta, joka käsittää 2 momentissa mainittuja rakennustiloja. Milloin veronalaisen rakennustilan huoneistoala on 1 000 neliömetriä tai enemmän, katsotaan tällainen rakentaminen kuitenkin aina veronalaiseksi.
Valtioneuvoston on investointiveron kantamisesta päättäessään määrättävä, millä alueilla tapahtuva rakentaminen on veronalaista, ja onko veronalaisuus rajoitettava vain tietynlaiseen 2 momentissa tarkoitettuun rakentamiseen.
5§
Edellä 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu rakentaminen ei kuitenkaan ole veronalaista, jos rakennuksen tai rakennustilan kokonaiskerrosala saman momentin 5 kohdassa tarkoitettua rakennusta lukuun ottamatta on enintään 200 neliömetriä tai jos kerrosalan laskeminen rakennuksen tai rakennustilan luonteen vuoksi ei ole mahdollista, jos rakennuskustannukset ovat enintään 200 000 markkaa.
10§
Valtioneuvoston 1 §:n 2 momentin, 3 §:n 1 momentin ja 4 §:n 4 momentin nojalla tekemä päätös investointiveron kantamisesta on annettava vähintään kaksi viikkoa ennen verotuskauden alkamista. Valtioneuvoston 9 §:n nojalla tekemä päätös on annettava vähintään kaksi viikkoa ennen päätöksen voimaan tuloa. Ennen päätöksen antamista on Suomen Pankin johtokunnalle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen asiasta, jollei se ole tehnyt asiasta esitystä.
11§
Joka verotuskautena rakennuttaa tai omaan lukuunsa rakentaa sellaisia 4 §:n 2 momentissa mainittuja rakennuksia tai rakennustiloja, joiden rakentaminen valtioneuvoston päätöksen mukaan verotuskautena on veronalaista, on velvollinen antamaan verohallituksen vahvistamaa lomaketta käyttäen veroilmoituksen sen veropiirin verotoimistolle, jonka alueella rakennuspaikka sijaitsee. Sama velvollisuus on sillä, jonka rakennuttama tai rakentama rakennus tai rakennustila on verovapaa 5 §:n 1 momentin rakennuskustannuksia koskevan säännöksen nojalla.
17§
Verovelvollisella ja lääninverovirastolla on oikeus hakea muutosta tässä laissa tarkoitettuun verotoimiston päätökseen kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedoksi saamisesta siltä lääninoikeudelta, jonka alueella investointivero on määrätty tai olisi ollut määrättävä. Lääninoikeuden on käsiteltävä valitus kiireellisesti.
Haettaessa muutosta lääninoikeuden päätökseen valtion puhevaltaa käyttää verohallitus.
18§
Tässä laissa tarkoitettu vero, veronkorotus ja veronlisäystä vastaava korko on suoritettava yhtenä eränä verotoimiston määräämänä maksupäivänä veronkantoviranomaisen postisiirtotilille. Milloin maksua ei määräaikana ole suoritettu, on investointiverolle ja veronkorotukselle suoritettava veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetussa laissa (145/76) säädetyt viivästysseuraamukset. Investointiveron kannossa noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä veronkantolaissa (611/78) ja sen nojalla sekä verotuslaissa (482/58) ja sen nojalla on veronkannosta säädetty.
25§
Valtiovarainministeriö voi hakemuksesta erityisen painavista syistä joko kokonaan tai osittain vapauttaa tietyn rakennustyön veronalaisuudesta. Jos veron periminen olisi kohtuutonta, valtiovarainministeriö voi hakemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa verovelvollisen suorittamasta veroa ja sille määrättyä korotusta tai lisäystä, tai jos ne on jo suoritettu, määrätä ne verovelvolliselle palautettaviksi.
26§
Valtioneuvoston tämän lain 1 §:n 2 momentin, 3 §:n 1 momentin ja 4 §:n 4 momentin nojalla antama investointiveron kantamista koskeva päätös sekä 9 §:n 2 momentin nojalla antama verotuskauden pidentämistä koskeva päätös on viipymättä ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle, jonka on saatettava se eduskunnan tietoon heti tahi, jollei eduskunta ole koolla, niin pian kuin se on kokoontunut, ja on päätös kumottava, jos eduskunta niin päättää.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1983.
Hallituksen esitys 110/82
Valtiovarainvaliok. miet. 117/82
Suuren valiok. miet. 276/82
Helsingissä 25. päivänä maaliskuuta 1983
Tasavallan presidentti Mauno Koivisto Ministeri Jermu Laine