Vartioimisliikelaki
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1§
Vartioimisliikkeen harjoittamisella tarkoitetaan tässä laissa ammattimaista, toimeksiantosopimukseen perustuvaa omaisuuden vartiointia tai henkilön koskemattomuuden suojaamista.
Vartiointikohteella tarkoitetaan tässä laissa toimeksiantosopimuksessa yksilöityä kiinteistöä tai laitosta taikka sellaista yleistä paikkaa tai aluetta, jossa oleskelua julkinen viranomainen on rajoittanut.
Vartiointikohteena voi olla myös erillinen esine tai omaisuus riippumatta sen sijaintipaikasta.
2§
Vartioimisliikettä saa harjoittaa vain se, joka on saanut siihen luvan. Lupa vartioimisliikkeen harjoittamiseen voidaan antaa Suomen kansalaiselle tai suomalaiselle yhteisölle, jonka tarkoituksena on sen sääntöjen mukaan harjoittaa vartioimisliikettä. Lupaa ei kuitenkaan voida antaa sellaiselle suomalaiselle yhteisölle, jota tarkoitetaan ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita annetun lain 2 §:n 1 momentissa.
Poliisimies ei saa harjoittaa vartioimisliikettä eikä olla toimitusjohtajana, osakkaana tai jäsenenä yhteisössä, joka harjoittaa vartioimisliikettä eikä kuulua sen hallintoelimiin.
3§
Vartioimisliikettä on harjoitettava siten, ettei toiminnalla vaikeuteta viranomaiselle kuuluvaa tehtävää yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassapitämiseksi.
4§
Vartijalla on oikeus poistaa vartiointikohteesta siellä luvatta oleskeleva henkilö. Samoin on vartijalla oikeus poistaa vartiointikohteesta tai sen välittömästä läheisyydestä henkilö, jonka voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyvän vartiointikohdetta vastaan suunnattuun rikokseen taikka jonka voidaan hänen väkivaltaisen, uhkaavan tai meluavan käyttäytymisensä perusteella päätellä todennäköisesti aiheuttavan häiriötä tai vaarantavan turvallisuutta vartiointikohteessa.
5§
Jos 4 §:ssä tarkoitettu poistettava henkilö tekemällä vastarintaa koettaa välttää poistamisen, vartijalla on oikeus käyttää sellaisia voima. keinoja, joita henkilön poistamiseksi voidaan hänen käyttäytymisensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen pitää puolustettavina.
Jos on käytetty ankarampia voimakeinoja kuin 1 momentin mukaan voidaan pitää puolustettavina, tekijä on tuomittava noudattaen, mitä rikoslain 3 luvun 9 §:ssä on vastaavan tapauksen varalta säädetty.
6§
Joka väkivaltaa käyttäen tai väkivallalla uhaten estää taikka yrittää estää vartijaa suorittamasta tehtäväänsä tai joka tahallaan muuten tekee haittaa vartijalle, on tuomittava, jollei muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, väkivaltaisesta käyttäytymisestä vartijaa kohtaan sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
7§
Joka harjoittaa vartioimisliikettä ilman lupaa tai 3 §:n säännösten vastaisesti taikka rikkoo 2 §:n 2 momentissa säädetyn kiellon, on tuomittava vartioimisliikerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Joka muutoin kuin 1 momentissa mainitulla tavalla rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava vartioimisliikerikkomuksesta sakkoon, jollei rikoksesta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta.
8§
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
9§
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1983. Sillä kumotaan vartioimisliikkeistä 3 päivänä maaliskuuta 1944 annettu asetus (145/44).
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten estämättä saadaan vartioimisliikettä harjoittaa 1 momentissa mainitun asetuksen nojalla myönnetyn luvan perusteella enintään yhden vuoden ajan lain voimaantulosta.
Hallituksen esitys 108/82
Talousvaliok. miet. 13/82
Suuren valiok. miet. 241/82
Helsingissä 4. päivänä maaliskuuta 1983
Tasavallan presidentti Mauno Koivisto Sisäasiainministeri Matti Ahde