319/1982

Hirvieläinten paitsi porojen maataloudelle, metsätaloudelle ja liikenteelle aiheuttamat vahingot korvataan valtion varoista sen mukaan kuin jäljempänä määrätään.

Sen, joka tahtoo hakea hirvieläimen aiheuttaman vahingon johdosta korvausta valtion varoista, tulee viipymättä ilmoittaa maataloudelle aiheutuneesta vahingosta vahinkopaikkakunnan maatalouslautakunnalle, liikenteelle aiheutuneesta vahingosta vahinkopaikkakunnan poliisille ja metsätaloudelle aiheutuneesta vahingosta vahinkoalueen piirimetsälautakunnalle vahingon arvioinnin toimittamista sekä muita asian vaatimia toimenpiteitä varten. Ilmoituksessa on mainittava, milloin ja missä vahinko on tapahtunut, vahingon laatu ja määrä sekä hakijalla olevat asiaa koskevat vakuutukset samoin kuin onko hakijan mahdollista saada ja missä määrin korvausta näiden perusteella.

Maataloudelle aiheutuneella vahingolla tarkoitetaan tässä päätöksessä pelto-, puutarha- ja taimistoviljelmälle, kootulle sadolle ja kotieläimelle aiheutunutta vahinkoa. Korvausta ei kuitenkaan suoriteta laidunnurmelle, olkisadolle, muun kuin sokerijuurikkaan naattisadolle, perunanvarsisadolle eikä koirille aiheutuneesta vahingosta.

Korvausta voidaan maksaa ainoastaan yksityiselle viljelijälle tai maataloudellista yhteistoimintaa harjoittavalle yksityisten viljelijäin muodostamalle yhtymälle.

Maataloudelle aiheutuneen vahingon arvioimisesta huolehtii vahinkopaikkakunnan maatalouslautakunta.

Arviointia suoritettaessa on hakijalla tai hänen edustajallaan sekä vahinkopaikkakunnan riistanhoitoyhdistyksen edustajalla oikeus olla läsnä.

Vahinko on arvioitava viipymättä vahinkoilmoituksen saavuttua. Jos vahinko koskee pelto tai muita viljelykasveja taikka puutarhaa, on arviointi kuitenkin suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla ennen sadon korjuuta, leikkaamalla korjattavien kasvien osalta aikaisintaan 14 päivää ennen leikkuuta- Ennen vahingon arviointia voi maatalouslautakunta pitää ennakkokatselmuksen, jos se vahingon aiheuttajan tai muun asiaan liittyvän seikan toteamiseksi on tarpeen.

Arviointia suoritettaessa on selvitettävä vahinkoalueen sijainti, pinta-ala, vahingon laatu ja määrä sekä se, onko ilmoitettu vahinko hirvieläinten aiheuttama vai onko se osaksi tai kokonaan muista syistä aiheutunut.

Viljelmälle tai kootulle sadolle aiheutuneesta vahingosta voidaan korvata enintään menetetyn tuotoksen arvoa vastaava määrä. Kotieläinvahingosta voidaan korvata eläinlääkintäkustannuksia ja tuotoksen menetystä vastaava määrä, kuitenkin enintään määrä, joka vastaa eläimen arvoa ennen vahinkoa.

Vahinkoalueen sadoksi ilman vahinkoa katsotaan yleensä maa- ja metsätalousministeriön asianomaiselle kasville vuosittain satovahinkojen korvaamista varten vahvistama normisato pinta-alayksikköä kohti. Ellei jonkun kasvin osalta normisatoa ole sanotulla tavalla vahvistettu, määrää sen maatilahallitus. Milloin vahinkoalueen sato todistettavasti poikkeaa normisadosta, voidaan arvion perusteena pitää pienempää tai enintään 20 prosenttia normisatoa suurempaa satoa.

Tuotteiden hinnaksi katsotaan yleensä maatilahallituksen erikseen vahvistamat yksikköhinnat. Yksikköhintoja voidaan alentaa siltä osin kuin vahinko on aiheuttanut siirto-, puinti- tai varastointikustannusten säästymistä.

Arvioinnista on laadittava maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalle lomakkeelle arviokirja, joka maatalouslautakunnan arviomiehen ja hakijan tai hänen edustajansa on allekirjoitettava. Kotieläinvahingoissa arviokirjaan on liitettävä eläinlääkärin lausunto.

Hakijalla tai hänen edustajallaan on oikeus liittää arviokirjaan eriävä mielipiteensä. Arviointitilaisuudessa läsnäollut riistanhoitoyhdistyksen edustaja saa liittää arviokirjaan eriävän mielipiteensä sikäli kuin se koskee vahingon syntymisen syytä.

Arvioinnin suorittamisesta hakija suorittaa maatalouslautakunnalle asianomaisen kunnan vahvistaman palkkion, jonka tulee vastata asianomaisen kunnan alueella vahinkoarvioinneista aiheutuvia keskimääräisiä kuluja. Kuitenkin palkkio matkakuluineen saa olla enintään 200 mk vahinkotapausta kohti.

Maatalouslautakunnan on toimitettava kunnan aluetta koskeva vahinkolaskelma asianomaisen maatalouspiirin maataloustoimistolle, jonka tulee vuosittain toimittaa yhdistelmä arvioitujen vahinkojen sekä ehdotettujen korvausten määrästä mahdollisine lausuntoineen maatilahallitukselle, joka edelleen ennen vahinkovuoden loppua mahdollisine lausuntoineen toimittaa ne maa- ja metsätalousministeriölle.

Korvauksen määrän kussakin vahinkotapauksessa päättää ja korvauksen suorittaa maatalouslautakunta maa- ja metsätalousministeriön tarkoitukseen osoittamien varojen puitteissa sekä mahdollisten lisäohjeiden mukaisesti.

Maataloudelle aiheutuneesta vahingosta maksettavan korvauksen suorittamisessa noudatetaan muutoin soveltuvin osin mitä maataloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta annetussa laissa (88/71) on säädetty.

Liikenteelle aiheutuneella vahingolla tarkoitetaan tässä päätöksessä hirvieläimen ja moottoriajoneuvon yhteentörmäyksessä moottorikäyttöiselle ajoneuvolle tai hinattavalle ajoneuvolle aiheutunutta vahinkoa. Korvausta ei kuitenkaan suoriteta, mikäli ajoneuvo on ollut valtion, kunnan tai seurakunnan omistuksessa tai hallinnassa.

Ajoneuvolle aiheutuneen vahingon tutkimisesta huolehtii vahinkopaikkakunnan poliisi.

Saatuaan ilmoituksen vahingon tapahtumisesta poliisin on viipymättä toimitettava vahinkopaikkatutkimus kuulusteluineen. Tällöin täytettävään vahinkoilmoituslomakkeeseen on merkittävä yksityiskohtaisesti ne vahingot, jotka hirvieläin on aiheuttanut, sekä ajoneuvon merkki, malli, käyttöönottovuosi, ajokilometrien määrä, liikenne- ja autovakuutusyhtiö sekä vakuutusten numerot, onko vahinko tapahtunut hirvieläinvaarasta varoittavan liikennemerkin vaikutusalueella ja onko ajoneuvon kuljettaja myötävaikuttanut vahingon syntymiseen.

Mikäli ajoneuvon korjauskustannusten määrän arvioidaan ylittävän 10 markkaa tai mikäli poliisi siihen muutoin harkitsee olevan syytä, on ennen korjaukseen ryhtymistä hakijan aloitteesta katsastusmiehen tai liikennevakuutusyhdistyksen hyväksymän autovahinkotarkastajan tarkastettava vahingoittunut ajoneuvo. Tarkastuksesta on laadittava korjauskustannuslaskelma, johon on merkittävä samat tiedot kuin autovakuutusyhtiöiden autovahinkojen korjauskustannuslaskelmaan. Korjauskustannuslaskelmaan on myös merkittävä, onko ja miten ajoneuvon korjaus tarkoituksenmukaista suorittaa. Jos ajoneuvo on siten vahingoittunut, ettei sen korjaaminen ole tarkoituksenmukaista, on korjauskustannuslaskelmaan merkittävä sen käypä arvo välittömästi ennen vahinkoa ja vahingon jälkeen.

Edellä 9 §:ssä tarkoitetulle tarkastajalle on hakija velvollinen maksamaan korvausta samojen perusteiden mukaan kuin liikennevakuutusyhdistyksen autovahinkotarkastajalle.

Sen jälkeen, kun ajoneuvolle aiheutuneet vahingot on korjattu, tulee hakijan toimittaa vahinkopaikkakunnan poliisille korvaushakemus. Korvaushakemukseen on liitettävä korjauskustannuksia koskeva yksityiskohtainen lasku ja selvitys sen suorittamisesta sekä edellä 9 §:ssä tarkoitettu korjauskustannuslaskelma. Jos vahingoittunut ajoneuvo on myyty korjaamattomana, on hakijan annettava selvitys myynnistä ja myyntihinnasta.

Jos hakija on itse myötävaikuttanut vahingon syntymiseen, voidaan korvauksen määrää alentaa tai evätä sen mukaan, mikä oli hänen syytään, miten ajoneuvoa kuljetettiin ja mitkä muut olosuhteet vaikuttivat vahinkoon.

Poliisin on toimitettava asiakirjat sekä oma korvausehdotuksensa tapaturmavirastolle, joka maa- ja metsätalousministeriön tarkoitukseen osoittamien varojen puitteissa sekä. mahdollisten lisäohjeiden mukaisesti päättää korvauksen määrän ja suorittaa korvauksen kussakin vahinkotapauksessa.

Metsätaloudelle aiheutuneella vahingolla tarkoitetaan tässä päätöksessä metsälle tai taimitarhassa olevalle metsänviljelyaineistolle aiheutunutta vahinkoa. Korvausta ei kuitenkaan suoriteta, mikäli metsä tai taimitarha on valtion, kunnan tai seurakunnan omistuksessa tai hallinnassa taikka mikäli hakijalle metsänparannuslain (413/67) 1 §:n mukaan ei muutoin voida myöntää metsänparannusvaroja. Korvausta ei suoriteta myöskään, mikäli vahingoittunut taimisto ei ole ollut kasvatuskelpoinen.

Metsätaloudelle aiheutuneen vahingon arvioinnista huolehtii asianomainen piirimetsälautakunta.

Arviointia suoritettaessa on hakijalla tai hänen edustajallaan sekä vahinkopaikkakunnan riistanhoitoyhdistyksen edustajalla oikeus olla läsnä.

Arviointia suoritettaessa on selvitettävä vahinkoalueen sijainti, pinta-ala, vahingon laatu ja määrä, onko ilmoitettu vahinko hirvieläinten aiheuttama vai onko se kokonaan tai osaksi muista syistä johtunut.

Mikäli kasvatuskelpoisen taimiston todetaan siinä määrin vahingoittuneen, ettei vahinkoalueelle voida saada kasvupaikalle sopivaa taimistoa ilman viljelyllä toteutettavaa uudistamista tai muuta uudistumisen edellytyksenäolevaa hoitotoimenpidettä, tulee piirimetsälautakunnan laatia vahinkoalueelle uudistamis- tai hoitosuunnitelma.

Metsätaloudelle aiheutuneesta vahingosta voidaan korvata piirimetsälautakunnan valvonnassa tapahtuvasta uudelleen metsittämisestä. aiheutuvat kustannukset sekä puuston arvon alentuminen. Uudelleen metsittämisestä aiheutuneilla kustannuksilla tarkoitetaan tässä päätöksessä kustannuksia, jotka aiheutuvat metsänviljelyaineiston hankkimisesta sekä uudistamisen tai uudistumisen edellyttämästä suunnittelusta, työnjohdosta ja työstä. Puuston arvon alentumisella tarkoitetaan tässä päätöksessä metsähallituksen määrittelemien perusteiden mukaan laskettua kasvu- tai laatutappioiden aiheuttamaa arvon alentumista.

Arvioinnista on laadittava maa- ja metsä.talousministeriön vahvistamalle lomakkeelle arviokirja, joka on piirimetsälautakunnan arviomiehen ja hakijan tai hänen edustajansa allekirjoitettava. Hakijalla tai hänen edustajallaan on oikeus liittää arviokirjaan eriävä mielipiteensä. Arviointitilaisuudessa läsnäollut riistanhoitoyhdistyksen edustaja saa liittää arviokirjaan eriävän mielipiteensä sikäli kuin se koskee vahingon syntymisen syytä.

Arvioinnin suorittamisesta ja uudistamis- tai hoitosuunnitelman laatimisesta suorittaa hakija piirimetsälautakunnalle enintään maa- ja metsä.talousministeriön vahvistaman taksan mukaista toimitusmaksua vastaavan palkkion.

Piirimetsälautakunnan tulee vuosittain marraskuun loppuun mennessä toimittaa yhdistelmä arvioitujen vahinkojen sekä ehdotettujen korvausten määrästä metsähallitukselle, joka edelleen ennen vahinkovuoden loppua mahdollisine lausuntoineen toimittaa ne maa- ja metsätalousministeriölle.

Korvauksen määrän kussakin vahinkotapauksessa päättää ja korvauksen suorittaa asianomainen piirimetsälautakunta maa- ja metsätalousministeriön tarkoitukseen osoittamien varojen puitteissa sekä mahdollisten lisäohjeiden mukaisesti.

Muutoin hirvieläinten metsälle aiheuttaman vahingon johdosta maksettavan korvauksen suorittamisessa noudatetaan soveltuvin osin mitä metsänparannuslaissa (413/67) on säädetty.

Korvauksen suuruudesta päätettäessä otetaan vahingosta vakuutuksen perusteella suoritettava korvaus vähennyksenä huomioon.

Korvaus voidaan pienentää tai kokonaan evätä, jos vahingon kärsijä tai vahinkoalueen omistaja on aiheettomasti kieltäytynyt myötävaikuttamasta vahinkojen syntymisen estämiseen.

Korvausta ei suoriteta vahingon arvioimisesta hakijalle aiheutuneiden menojen johdosta.

Mikäli hakijalle vanhinkotapauksen johdosta suoritettavan korvauksen määrä on pienempi kuin 300 markkaa, ei korvausta suoriteta. Samaksi vahinkotapaukseksi katsotaan tällöin kaikki hirvieläinten samalle hakijalle samana vuonna samassa kunnassa aiheuttamat vahingot.

Vahingon arvioimisesta sekä korvausten laskemisesta ja maksamisesta antaa tarvittaessa lisäohjeita maataloudelle aiheutuneen vahingon osalta maatilahallitus, liikenteelle aiheutuneen vahingon osalta tapaturmavirasto ja metsätaloudelle aiheutuneen vahingon osalta metsähallitus.

Tässä päätöksessä tarkoitettuja lomakkeita on maksutta saatavana valtion painatuskeskuksesta.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1982 ja sitä sovelletaan sanotun ajankohdan jälkeen arvioitaviksi ilmoitettuihin vahinkoihin. Päätöksellä kumotaan hirvieläinten tuottamien vahinkojen korvaamiseksi annettavista avustuksista 28 päivänä tammikuuta 1974 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös (78/74) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.