214/1982

Rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain (13/82) 2 §:ssä tarkoitettuna rintamapalvelusaikana pidetään aikaa, jonka rintamaveteraani on vuosien 19391945 sodissa 30 päivän marraskuuta 1939 ja 13 päivän maaliskuuta 1940, 25 päivän kesäkuuta 1941 ja 19 päivän syyskuuta 1944 tai 15 päivän syyskuuta 1944 ja 25 päivän huhtikuuta 1945 välisenä aikana Suomen kansalaisena osallistunut puolustusvoimien joukoissa varsinaisiin sotatoimiin reserviläisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa palveluksessa olevana.

Varsinaisiin sotatoimiin osallistuneeksi katsotaan henkilö, joka on palvellut rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tai sen alueella, ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä taikka ilmavoimien lentoyksiköissä.

Rintamapalvelusaikaa laskettaessa siihen rinnastetaan aika, jonka rintamaveteraani on ollut edellä mainituista joukoista tai yksiköistä tilapäisesti poissa lomautettuna, siirrettynä tai komennuksella taikka niihin rinnastettavien muiden syiden vuoksi.

Rintamapalvelusajaksi katsotaan myös aika, jonka rintamaveteraani on Suomen ollessa sodassa Suomen kansalaisena osallistunut vieraan vallan joukoissa sotaan Suomen silloista vihollista vastaan siinä laajuudessa kuin 1 §:ssä on säädetty.

Niin ikään katsotaan rintamapalvelusajaksi aika, jonka rintamaveteraani edellä tarkoitetun sotatilan aikaisessa sotapalveluksessa saadun vamman tai sairauden vuoksi on ollut hoidettavana sairaalassa tai toipumislomalla ennen 26 päivää syyskuuta 1947, sekä aika, jonka rintamaveteraani on ollut sotavankeudessa.

Sotainvalidilla tarkoitetaan rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain 2 §:ssä rintamaveteraania, jonka sotilasvammalain (404/48) mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia. Työkyvyttömyyden tulee kuitenkin johtua sellaisesta ruumiinvammasta tai sairaudesta, joka on saatu 1 päivänä lokakuuta 1939 tai sen jälkeen, mutta ennen 1 päivää heinäkuuta 1945 ja joka on aiheutunut sodasta tai sotatoimista taikka sotavankeuden tai sodan aikaisen palveluksen erikoisolosuhteista.

Sotavangilla tarkoitetaan 1 momentissa mainitussa lainkohdassa rintamaveteraania, joka vuosien 1939-1945 sotien aikana on omatta syyttään joutunut Suomen silloisen vihollisen sotavangiksi tai siihen rinnastettavan vapausrajoituksen alaiseksi ja jolla on tästä merkintä sotilaspassissa tai sitä vastaava sotilaspiirin esikunnan antama kirjallinen todistus.

Rintamaveteraanien varhaiseläkettä koskeva hakemus toimitetaan rintamaveteraanien varhaiseläkelautakunnalle noudattaen soveltuvin osin, mitä työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainituissa laeissa tai eläkesäännöissä taikka merimieseläkelaissa (72/56) tahi niiden nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä on säädetty tai määrätty työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta.

Varhaiseläkelautakunta vahvistaa rintamaveteraanien varhaiseläkettä koskevan hakemuslomakkeen kaavan.

Varhaiseläkettä hakiessaan rintamaveteraani on velvollinen esittämään sotilaspassiin merkityn taikka asianomaisen sotilaspiirin esikunnan antaman muun kirjallisen todistuksen siitä, että hänelle on annettu rintamasotilastunnus. Hänen on myös ilmoitettava tiedot rintamapalvelusajastaan, sotavankeudestaan ja 2 §:ssä tarkoitetusta sairaalassaoloajastaan siten kuin varhaiseläkelautakunta tarkemmin määrää.

Jos varhaiseläkettä haetaan sillä perusteella, että rintamaveteraani on pitkähkön ajan ennen varhaiseläkkeen alkamista ollut rasittavassa työssä, eläkelaitoksen tulee ennen asian varhaiseläkelautakunnalle toimittamista hankkia työnantajalta tai muulla tavoin selvitys siitä, miten rintamaveteraanin henkilökohtaiset ominaisuudet ja olosuhteet huomioon ottaen työtä on pidettävä hänelle rasittavana.

Hakemukseen on liitettävä myös varhaiseläkelautakunnan määräämä muu selvitys.

Rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain 11 §:n 3 momentissa tarkoitetun eläkelaitoksen on liitettävä varhaiseläkettä koskevaan hakemukseen ilmoitus siitä, täyttääkö rintamaveteraani sanotun lain 4 §:n 1 momentissa mainitut edellytykset ja samalla annettava lausunto sanotun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuista edellytyksistä sekä tarvittaessa ilmoitus eläkkeen määrästä tai arvio siitä. Tämä on laadittava varhaiseläkelautakunnan vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle.

Eläkelaitoksen on annettava lausunto myös silloin, kun on kysymys eläkkeen lakkauttamisesta 1 momentissa mainitun lain 4 §:n 2 momentissa säädettyjen edellytysten puuttumisen vuoksi.

Mitä 4-6 §:ssä on säädetty, on soveltuvin osin voimassa rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain 8 §:ssä tarkoitettua ennakkopäätöstä haettaessa. Ennakkopäätös on sitova annettaessa varhaiseläkepäätöstä rintamaveteraanille, jota ennakkopäätös koskee, edellyttäen kuitenkin, että eläke myönnetään niiden perusteiden mukaisesti, joihin ennakkopäätös perustuu.

Jos rintamaveteraanilla on ennakkopäätöksen mukaan oikeus varhaiseläkkeeseen, eläkelaitos voi ilman varhaiseläkelautakunnan lopullista päätöstä ruveta maksamaan eläkettä.

Rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain 6 §:n mukaisesti varhaiseläkettä maksetaan sitä kuukautta lähinnä seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana rintamaveteraani on luopunut sanotun lain 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla ansiotyöstä tai jos eläkkeen saamisen muut edellytykset täyttyvät myöhemmin, sitä kuukautta lähinnä seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana muut eläkkeen saamisen edellytykset täyttyvät.

Varhaiseläkelautakunnan ratkaistua hakemuksen eläkelaitoksen tulee viivytyksettä toimittaa hakijalle varhaiseläkelautakunnan vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella päätös tiedoksi. Päätökseen on liitettävä rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain 3 §:ssä edellytetty muutoksenhakuohje.

Rintamaveteraani on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitokselle eläkeoikeuksiinsa vaikuttavista olosuhteiden muutoksista.

Varhaiseläkelautakunnan velvollisuudesta ilmoittaa varhaiseläkkeestä, antaa tietoja muun lainsäädännön perusteella annettavan edun vahvistamista tai suorittamista varten ja salassapitovelvollisuudesta on soveltuvin osin voimassa, mitä on säädetty rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain 11 §:n 3 momentissa tarkoitetusta eläkelaitoksesta.

Työnantajan, valtion, kunnan tai muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomaisen tai laitoksen, julkisessa virassa olevan lääkärin, sairaalan sekä lakisääteistä vakuutusta harjoittavan vakuutus- ja eläkelaitoksen ja eläkesäätiön tiedonantovelvollisuudesta on soveltuvin osin voimassa, mitä työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainituissa laeissa tai eläkesäännöissä taikka merimieseläkelaissa tai niiden nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä on säädetty tai määrätty.

Rintamaveteraanien varhaiseläkelain mukaisista eläkkeistä eläkelaitoksille aiheutuvien menojen jakelujen peittämiseksi on valtion vuosittain suoritettava eläketurvakeskukselle sen hakemuksesta sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukainen korvaus. Valtiokonttorin ja kunnallisen eläkelaitoksen korvauksen määrää sosiaali- ja terveysministeriöiden hakemuksesta.

Eläketurvakeskus hyvittää 1 momentin mukaan saadut varat eläkelaitokselle sosiaali- ja terveysministeriön 1 momentissa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1982. Eläkkeen hakemista ja myöntämistä koskevia säännöksiä voidaan kuitenkin noudattaa jo 1 päivästä huhtikuuta 1982.