Laki asuntojen hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta.
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1§
Julkisen valvonnan alaisten luottolaitosten varoista voidaan myöntää asunnon hankkimisen rahoittamiseksi sellaisia lainoja, joista valtio maksaa luottolaitoksille korkohyvitystä. Näitä lainoja nimitetään tässä laissa korkotukilainoiksi.
Tämä laki ei koske asunnon hankkimista, joka liittyy maatilatalouteen taikka kalastukseen, porotalouteen tai muuhun sellaiseen maa- tai metsätalouden ohella harjoitettavaan taloudelliseen toimintaan.
2§
Korkotukilaina voidaan myöntää kunnalle, kunnan tosiasiallisessa omistuksessa olevalle yhteisölle tai opiskelija-asuntoja ylläpitävälle yhteisölle vuokratalon, omakotitalon tai asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimista varten.
3§
Korkotukilainan hyväksymisen edellytyksenä on, että sen avulla hankittava asunto täyttää kohtuullisen asumistason vaatimukset taikka voidaan asuntotuotantolaissa tai asuntojen perusparantamisesta annetussa laissa tarkoitettujen toimenpiteiden avulla sellaisiksi saattaa, että asunto on peruskorjaus- ja -parannustoimenpiteet huomioon ottaen hankinta- ja asumiskustannuksiltaan kohtuullinen ja että asunnon hyväksymisestä käyttöön otettavaksi on kulunut vähintään yksi vuosi.
Korkotukilainan hyväksymisen edellytyksenä on lisäksi, että niiden henkilöiden tukeminen, joiden asunnontarpeen tyydyttämiseksi korkotukilainan avulla hankittava asunto on tarkoitettu, on katsottava sosiaalisesti tarkoituksenmukaiseksi ja taloudellisesti tarpeelliseksi.
Valtioneuvosto voi antaa määräyksiä perusteista, joiden mukaan 2 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä on arvosteltava.
4§
Korkotukilainan suuruus on enintään 90 prosenttia edellä 2 §:ssä tarkoitetun vuokratalon tai omakotitalon taikka siinä tarkoitettujen osakkeiden hyväksytyistä hankintakustannuksista.
5§
Luottolaitoksen korkotukilainasta perimä korko saa olla enintään sen koron suuruinen, mitä luottolaitos yleisesti kulloinkin soveltaa samanlaisiin tarkoituksiin myönnettäviin lainoihin.
Sisäasiainministeriö päättää hankittuaan asiasta Suomen Pankin lausunnon, minkä suuruista korkoa luottolaitokset enintään saavat korkotukilainasta periä.
6§
Valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä päätetään myönnettyjen ja myönnettävien korkotukilainojen saajilta perittävästä korosta ja vuosittain hyväksyttävien korkotukilainojen enimmäismäärästä. Mikäli tällöin on päätetty ainoastaan lainansaajalta perittävästä vähimmäis- tai enimmäiskorosta, lainansaajalta peittävän koron määrää sisäasiainministeriö.
7§
Korkotukilainojen yleisistä ehdoista päättää sisäasiainministeriö.
8§
Asuntohallitus päättää lainan hyväksymisestä korkotukilainaksi.
Valtiokonttori maksaa korkohyvityksen luottolaitokselle.
9§
Hyväksyessään lainan korkotukilainaksi asuntohallitus päättää 5 §:n 2 momentissa mainitun koron enimmäismäärän puitteissa, minkä suuruista korkoa luottolaitos saa lainasta periä.
Valtion varoista maksettava korkohyvitys on 1 momentin mukaisen koron ja lainansaajilta kulloinkin 6 §:n mukaan perittävän koron välinen erotus.
10§
Asuntoa, jonka hankkimista varten on myönnetty korkotukilaina, on käytettävä 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden asuntona. Opiskelija-asuntoa saa kuitenkin tilapäisesti käyttää oppilaitosten lomien aikana muidenkin henkilöiden asuntona.
Mitä 1 momentissa on säädetty, ei sovelleta, jos korkotukilaina on maksettu kokonaan takaisin.
11§
Jos korkotukilaina maksetaan takaisin tai asunto luovutetaan tai siirtyy uudelle omistajalle, korkohyvityksen maksaminen lakkaa lainan takaisinmaksuajankohdasta tai asunnon luovutusajankohdasta lukien.
12§
Jos korkotukilainan saaja on käyttänyt lainavaroja muuhun kuin tämän lain mukaiseen tarkoitukseen tai asuntoa vastoin 10 §:n säännöksiä taikka lainaa hakiessaan antanut olennaisesti erheellisiä tietoja tai salannut lainan myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, voi asuntohallitus lakkauttaa korkohyvityksen suorittamisen. Lainansaaja voidaan tällöin velvoittaa kokonaan tai osittain suorittamaan valtiolle takaisin se korkohyvitys, jonka valtio on lainasta maksanut, sekä lisäksi enintään kaksi prosenttia vuotuista sakkokorkoa lainan määrälle sen nostamispäivästä lukien.
13§
Asuntohallituksen, kunnan ja luottolaitoksen on valvottava, että lainavarat käytetään lainaa korkotukilainaksi hyväksyttäessä määrättyyn tarkoitukseen.
Luottolaitos ja korkotukilainan saaja ovat velvollisia antamaan asuntohallitukselle ja asianomaiselle kunnan viranomaiselle tietoja, jotka tarvitaan sen toteamiseksi, onko korkotukilaina käytetty hyväksyttyyn tarkoitukseen sekä tämän lain ja sen nojalla annettujen määräysten mukaisesti ja lainaehtoja muutoinkin noudatettu.
14§
Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain hyväksyttävien korkotukilainojen käyttösuunnitelman.
15§
Asuntohallituksen tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten perusteella antamaan päätökseen, 12 §:ssä tarkoitettua päätöstä lukuunottamatta, ei saa hakea valittamalla muutosta
16§
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
17§
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1981.
Helsingissä 19. päivänä joulukuuta 1980
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Sisäasiainministeri Eino Uusitalo