Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1080/1979

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Kaupanvahvistaja-asetus.

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
1080/1979

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Oikeusministerin esittelystä säädetään maakaaren 1 luvun 2 ja 3 §:n säännöksiin nojautuen:

1 §.Kaupanvahvistajaluettelo.

Kihlakunnantuomarin ja raastuvanoikeuden tulee pitää luetteloa tuomioistuimen maakaaren 1 luvun 3 §:n nojalla määräämistä julkisista kaupanvahvistajista. Luetteloon merkitään kaupanvahvistajan täydellinen nimi, kotipaikka ja osoite, toimialue sekä päivä, jolloin hänet on määrätty toimeensa tai hän on siitä eronnut.

Tuomiokunnan ja raastuvanoikeuden kansliassa tulee olla nähtäville pantuna ote 1 momentissa tarkoitetusta luettelosta. Otteeseen merkitään luetteloon sisältyvät tiedot toimessa olevista kaupanvahvistajista. Ote on vuosittain tammikuun kuluessa lähetettävä oikeusministeriöön virallisessa lehdessä julkaistavaksi.

Tuomioistuimen määräämän kaupanvahvistajan on viipymättä ilmoitettava kotipaikkansa ja osoitteensa muutoksesta kihlakunnantuomarille tai raastuvanoikeudelle.

2 §.Kaupanvahvistajien valvonta.

Tuomioistuimen määräämän kaupanvahvistajan virkatoimia valvoo määräyksen antanut tuomioistuin. Muiden kaupanvahvistajien toiminnan valvomisessa noudatetaan, mitä heidän virkatointensa valvomisesta on säädetty tai määrätty.

Valvonnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kaupanvahvistaja täyttää hänelle tämän asetuksen mukaan kuuluvan ilmoitusvelvollisuuden täsmällisesti.

Jollei kaupanvahvistaja täytä ilmoitusvelvollisuuttaan täsmällisesti, maanmittauskonttorin tulee ilmoittaa siitä kaupanvahvistajan määränneelle tuomioistuimelle tai sen puheenjohtajalle taikka virkansa puolesta kaupanvahvistajana toimivan kaupanvahvistajan virka toimia valvovalle viranomaiselle. Näiden on ilmoituksen saatuaan sekä muutoinkin, kun kaupanvahvistajan toiminnassa ilmenee laiminlyöntejä, harkittava, mihin toimenpiteisiin laiminlyönti antaa aiheen.

3 §.Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen.

Maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että asianosaiset ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kauppavälikirja on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.

Luovutuskirjan oikeaksi todistamista pyytävän on annettava kaupanvahvistajalle hänen hallussaan säilytettäväksi kappale niistä asiakirjoista, joihin todistus merkitään. Jollei tallekappaletta anneta, kaupanvahvistaja valmistaa sen asianosaisen kustannuksella.

4 §.Kaupanvahvistajan ohjeidenantovelvollisuus.

Kun tilasta on luovutettu tai tilaa luovutettaessa siitä on pidätetty määräala, kaupanvahvistajan on todistettuaan luovutuskirjan oikeaksi annettava sille, jolla on oikeus saada kiinnitys määräalan erottamisoikeuden vakuudeksi, oikeusministeriön vahvistamat ohjeet kiinnityksen hakemista varten.

Kun kaupanvahvistaja on todistanut oikeaksi sellaisen kauppakirjan, johon perustuvasta luovutuksesta on sen mukaan kuin 5 §:ssä säädetään, ilmoitettava maataloustoimistolle tai maatilahallitukselle, kaupanvahvistajan on annettava ostajalle oikeusministeriön vahvistamat ohjeet oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain (391/78) 2 §:ssä maanhankintaluvan hakemiseksi.

Kaupanvahvistajan on luovutuskirjaa oikeaksi todistettaessa tiedusteltava luovutuksensaajalta, onko luovutuksensaaja ulkomaalainen tai sellainen laissa ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta ja osakkeita (219/39) tarkoitettu yhteisö, joka ei ilman valtioneuvoston kussakin tapauksessa antamaa lupaa saa hankkia omakseen kiinteää omaisuutta Suomessa. Jos luovutuksensaaja on ulkomaalainen tai sanotun kaltainen yhteisö, kaupanvahvistajan on tehtävä luovutuksensaajalle selkoa sanotussa laissa tarkoitetusta luvanhakuvelvollisuudesta.

5 §.Kaupanvahvistajan ilmoitukset.

Kaupanvahvistajan on seitsemän päivän kuluessa luovutuksen oikeaksi todistamisesta ilmoitettava luovutuksesta sille läänin maanmittauskonttorille, maatalouspiirin maatalous toimistolle sekä kunnalle, jonka alueella kiinteistö, jota luovutus koskee, sijaitsee. Jos samalla luovutuskirjalla on luovutettu useita kiinteistöjä taikka useasta kiinteistöstä määräaloja tai määräosia, jotka sijaitsevat eri maanmittauskonttorien, maataloustoimistojen taikka kuntien alueilla, ilmoitus on toimitettava kullekin maanmittauskonttorille ja kunnalle sekä maataloustoimiston sijasta maatilahallitukselle. Kunta voi ilmoittaa kirjallisesti kaupanvahvistajalle, ettei ilmoituksia tiettyjen alueiden tai luovutusten osalta ole kunnalle toimitettava.

Ilmoitusvelvollisuus maataloustoimistolle ja maatilahallitukselle koskee vain kauppoja. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos

1)

myyty kiinteistö on tonttikirjaan merkitty tontti tai yleinen alue;

2)

ostajana on valtio, kunta, kuntainliitto, seurakunta tai seurakuntainliitto taikka myyjänä on valtio tai kunta; tai

3)

kaupan osapuoli esittää kaupanvahvistajalle verojohtajan todistuksen siitä, että myytyä kiinteistöä on viimeksi toimitetussa verotuksessa pidetty muuna kuin maatilatalouden tuloverolain (543/67) 2 §:ssä tarkoitettuna tulolähteena.

Ilmoitukset tehdään oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella, johon tiedot merkitään luovutuskirjan ja luovutuskirjan allekirjoittajien ilmoitusten perusteella. Jos kaikkia tarpeellisia tietoja ei voida merkitä sopivasti lomakkeeseen luovutuksen kohteiden suuren lukumäärän tai muun sellaisen syyn vuoksi, kaupanvahvistajan on liitettävä luovutuskirjan tallekappale maanmittauskonttorille lähetettävään ilmoitukseen.

6 §.Kaupanvahvistajan päiväkirja.

Kaupanvahvistajan on pysyvästi säilytettävä jäljennös 5 §:ssä tarkoitetusta maanmittauskonttorille menevästä ilmoituksesta ja luovutuskirjan tallekappale. Arkistoidut ilmoitusjäljennökset niihin liittyvine luovutuskirjojen tallekappaleineen muodostavat kaupanvahvistajan päiväkirjan.

Kun tuomioistuimen määräämä kaupanvahvistaja eroaa toimestaan tai kuolee, tuomioistuimen puheenjohtajan tulee ottaa päiväkirja tuomiokunnan tai raastuvanoikeuden kansliassa säilytettäväksi. Jos kaupanvahvistajan sijaan määrätään toinen henkilö, päiväkirja luovutetaan hänelle.

7 §.Maanmittauskonttorin tehtävät.

Luovutus ta koskevan ilmoituksen saavuttua maanmittauskonttorille sen on tarkastettava ilmoitukseen sisältyvien luovutuksen kohdetta koskevien tietojen oikeellisuus ja kymmenen päivän kuluessa lähetettävä jäljennös ilmoituksesta sille henkikirjoittajalle ja kaksin kappalein sille verotoimistolle, jonka toimialueella kiinteistö, jota luovutus koskee, sijaitsee. Oikeusministeriölle jäljennös ilmoituksesta on toimitettava sen mukaan kuin maanmittaushallitus määrää. Jos kaupanvahvistajan ilmoitukseen on liitetty luovutuskirjan tallekappale, maanmittauskonttorin on tarpeelliset tiedot tallekappaleesta otettuaan palautettava tallekappale viipymättä kaupanvahvistajalle hänen säilytettäväkseen. Jos luovutuksensaaja on 4 §:n 3 momentissa tarkoitettu ulkomaalainen tai yhteisö, maanmittauskonttorin on viipymättä toimitettava jäljennös ilmoituksesta sen läänin lääninhallitukselle, jonka alueella kiinteistö sijaitsee.

Maanmittauskonttorin on merkittävä ilmoitukseen päivä, jolloin se on saapunut maanmittauskonttoriin. Ilmoitukset on säilytettävä sillä tavoin järjestettyinä, että tietoja luovutuksesta on ilmoituksen perusteella helposti saatavissa.

Maanmittauskonttorin tehtävistä kiinteistöjen kauppahintarekisterin pitäjänä säädetään erikseen.

8 §.Ulkomaanedustuston tehtävät.

Suomen lähetystön virkamiehen ja Suomen konsulin on lähetettävä todistamastaan luovutuskirjasta ilmoitus ulkoasiainministeriöön seitsemän päivän kuluessa luovutuksen oikeaksi todistamisesta. Ilmoitus tehdään 5 §:n 3 momentissa tarkoitetulla lomakkeella kolmin kappalein. Ulkoasiainministeriön on toimitettava viipymättä kappale ilmoitusta asianomaiselle maanmittauskonttorille, kunnalle ja maataloustoimistolle taikka, sen mukaan kuin 5 §:n 1 momentissa säädetään, maatilahallitukselle.

Mitä 6 §:n 1 momentissa on säädetty ilmoitusjäljennösten ja luovutuskirjan tallekappaleiden säilyttämisestä sekä kaupanvahvistajan päiväkirjasta, koskee myös Suomen lähetystön virkamiestä ja Suomen konsulia kaupanvahvistajana.

9 §.Tietojen ja jäljennösten antamisvelvollisuus.

Kaupanvahvistaja on velvollinen antamaan pitämästään päiväkirjasta tietoja ja säilyttämistään asiakirjoista jäljennöksiä jokaiselle, joka niitä pyytää. Sama koskee tuomioistuinta silloin kun päiväkirja on jätetty sen huostaan.

Maanmittauskonttori on velvollinen antamaan tietoja ja jäljennöksiä sille tämän asetuksen nojalla saapuneista ilmoituksista ja sen hallussa olevista luovutuskirjan tallekappaleista.

Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös Suomen lähetystön virkamiestä ja Suomen konsulia kaupanvahvistajana.

10 §.Palkkiot ja maksut.

Todistuksesta, jonka kaupanvahvistaja merkitsee luovutuskirjaan, on todistuksen saajan suoritettava palkkiota 10 markkaa. Jos kaupanvahvistajalla ei ole vapaakirjeoikeutta, on todistuksen saajan lisäksi suoritettava postimaksut kanpanvahvistajalta pyydettyjen asiakirjojen sekä 5 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen lähettämisestä maanmittauskonttorille. Valtio on vapaa todistuksesta suoritettavan palkkion maksamisesta. Milloin kaupanvahvistaja on luovutuskirjan todistamista varten pyynnöstä saapunut toisen luo, hänellä on oikeus saada siitä korvauksena 5 markkaa. Jos hänen on tällöin pitänyt tehdä matka, hänellä on oikeus saada korvaus sen kustannuksista niin kuin toiseen matkustusluokkaan kuuluvien valtion viran- ja toimenhaltijain matkakustannusten korvauksesta ja päivärahasta on säädetty tai sovittu.

Luovutuskirjan tallekappaleen ja luovutuskirjan jäljennöksen kirjoittamisesta kaupanvahvistajalla on oikeus periä palkkio noudattaen, mitä toimituskirjan lunastuksesta ja toimituspalkkiosta annetussa asetuksessa on säädetty 2 ryhmään kuuluvan viranomaisen antamasta ja todistamasta jäljennöksestä ja sen lunastuksesta.

Maataloustoimisto tai, jos ilmoitus on toimitettu maatilahallitukselle, maatilahallitus sekä kunta maksavat kaupanvahvistajalle palkkiota 3 markkaa kutakin luovutusta koskevasta ilmoituksesta sekä, jollei kaupanvahvistajalla ole vapaakirjeoikeutta, postimaksut ilmoitusten lähettämisestä. Palkkiot ja maksut peritään neljännesvuosittain.

Suomen lähetystön virkamiehen ja Suomen konsulin merkitsemästä todistuksesta tai kirjoittamasta jäljennöksestä suoritettavista maksuista on tämän asetuksen säännosten sijasta noudatettava, mitä ulkoasiainhallinnon maksuperusteasetuksessa on säädetty.

Palkkion ja maksun määrä, joka tämän asetuksen mukaan saadaan kantaa, merkitään luovutuskirjaan tai siihen ilmoitukseen tai jäljennökseen, joka pyynnöstä annetaan. Palkkio ja maksu on ulosottokelpoinen ilman tuomiota tai päätöstä.

11 §.Täydentävä säännös.

Ilmoituslomakkeita sekä 4 §:ssä tarkoitettuja ohjeita pidetään valtion painatuskeskuksessa kaupanvahvistajien ja muiden viranomaisten saatavina maksutta.

12 §.Voimaantulosäännös.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1980.

Tällä asetuksella kumotaan julkisista kaupanvahvistajista 9 päivänä kesäkuuta 1933 annettu asetus (199/33) myöhempine muutoksineen. Asetuksen nojalla annetut oikeusministeriön päätökset jäävät voimaan kunnes oikeusministeriö toisin määrää.

Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1979.

Tasavallan Presidentti Urho KekkonenOikeusministeri Christoffer Taxell

Sivun alkuun