Veronkantoasetus
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 11 päivänä elokuuta 1978 annetun veronkantolain (611/78) 29 §:n nojalla:
1 lukuVeronkanto.
1§
Veronkantolaissa tarkoitetut verot, maksut ja muut suoritukset (verot) kannetaan lääninveroviraston postisiirtotileille.
2§
Verot on maksettava Postipankkiin tai postisiirtoliikettä välittävään postitoimipaikkaan. Veron maksamisesta muihin rahalaitoksiin määrää valtiovarainministeriö.
Verojen suorittamisesta valtion tilivirastoihin sekä niiden maksusta valtion velkasitoumuksilla ja muilla arvopapereilla on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
3§
Postipankin on suoritettava pankin konttoreiden ja pankin asiamiesten vastaanottamat verovarat päivittäin lääninveroviraston postisiirtotilille viimeistään maksupäivää seuraavana sellaisena arkipäivänä, jolloin Postipankki suorittaa postisiirtotilien kirjauksen. Muun rahalaitoksen kuin Postipankin on suoritettava kunakin päivänä vastaanottamansa verovarat lääninveroviraston asianomaiselle postisiirtotilille viimeistään maksupäivää seuraavana sellaisena arkipäivänä, jona rahalaitos on yleisölle avoinna.
Valtiovarainministeriö vahvistaa rahalaitoksen kantopalkkion suuruuden ja määrää koron, joka rahalaitoksen on maksettava, jos sen vastaanottamien verovarojen suorittaminen lääniverovirastolle viivästyy.
2 lukuPerintä.
4§
Lääninveroviraston on lähetettävä määräaikana suorittamatta jätetyt verot ulosottotoimin perittäväksi.
Lääninverovirasto voi keskeyttää verovelvolliseen kohdistuvan perinnän, jos verovelvolliselta on todettu puuttuvan ulosmittauskelpoista omaisuutta tai tuloa, hänen olinpaikkaansa ei tiedetä tai hän oleskelee maassa, jonka kanssa Suomella ei ole verojen perinnän mahdollistavaa sopimusta. Verovelvollisen tulojen, varallisuuden, olinpaikan ja muiden perimiseen vaikuttavien seikkojen selvittelyä on kuitenkin jatkettava ja perimiseen ryhdyttävä uudelleen, jos sen voidaan olettaa johtavan tuloksiin.
5§
Ulosoton hakemisen ohella tai sen sijasta lääninverovirasto voi tarpeen vaatiessa ryhtyä erikoisperintätoimenpiteisiin verojen perimiseksi. Ulosottomiehelle on viipymättä ilmoitettava erikoisperintätoimesta, joka saattaa aiheuttaa muutoksia veron ulosottoperintään.
Erikoisperinnässä voidaan verovelvollinen hakea konkurssiin, ryhtyä verojen perinnän turvaamistoimenpiteisiin, nostaa ja ajaa verojen perinnästä johtuvia korvaus- ja takaisinsaantikanteita sekä lähettää tietoja maksamatta olevista veroista luottolehdissä julkaistavaksi.
Erikoisperintään kuuluu myös verosaatavien valvonta ja puhevallan käyttö konkurssissa, osakeyhtiöiden tai osuuskuntien sulautumisessa, kiinteistön pakkohuutokaupassa, julkisessa haasteessa ja pesäerossa sekä verojen periminen ulkomailla ja ulkomaan verojen periminen Suomessa.
3 lukuLyhennykset ja poistot.
6§
Lääninverovirasto lyhentää tileissä maksuunpannun ja vielä suorittamatta olevan määrän, kun
maksuunpano on poistettu;
maksuunpantua määrää on alennettu;
verotus tai maksuunpano on uudelleen toimitettu;
veroa on osoitettu takaisin verotuslain 84 §:n nojalla;
verosta on myönnetty osittainen tai täydellinen vapautus;
vero jätetään veronkantolain 25 tai 26 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa perimättä;
verotuslain 108 §:ssä tarkoitettu ennakon lyhentäminen on toimitettu;
veroa perittäessä on havaittu, että vero on maksuunpantu olemattomalle henkilölle tai muutoin selvästi virheellisesti eikä virhe ole oikaistavissa muutoksenhaulla; sekä kun
veroa perittäessä on havaittu että maksuunpantua ennakkoa ei verotuslain 104 §:n mukaisesti ole käytetty verovelvolliselle maksuunpantujen verojen ja maksujen suoritukseksi.
Ulosotossa olevan verojäämän lyhentämisestä on viipymättä ilmoitettava ulosottomiehelle.
7§
Vanhentunut vero poistetaan tileistä.
4 lukuPalautukset.
8§
Veronpalautus on maksettava asianomaiselle viipymättä sen jälkeen, kun oikeus palautuksen saantiin on ratkaistu sekä lyhennykset ja kuittaukset on toimitettu.
9§
Aiheettoman suorituksen palauttamista haetaan siltä lääninverovirastolta, jonka tilille suoritus on maksettu. Muutoin toteamansa aiheettoman suorituksen lääninverovirasto palauttaa hakemuksetta.
Jos suoritus on pienempi kuin 5 markkaa, sitä ei palauteta.
10§
Veronpalautus suoritetaan postisiirron tililtäottona tai maksetaan verovelvollisen postisiirto- tai pankkitilille. Valtiovarainministeriö antaa tarkemmat määräykset veronpalautusten maksamisesta postisiirto- tai pankkitilille.
11§
Jos veroa palautettaessa on maksettava korkoa, se lasketaan 9 prosentin vuotuisen koron mukaan.
5 lukuTilitykset.
12§
Veronkantolain 14 §:n mukaisia veronsaajaryhmien jako-osuuksia vahvistettaessa käytetään perusteena viimeksi toimitettua verotusta. Vahvistamisessa otetaan huomioon palkkatulojen ja muiden henkilökohtaisten tulojen kehitys sekä valtionveron, vakuutetun kansaneläkevakuutusmaksun ja sairausvakuutusmaksun, kunnallisveron ja kirkollisveron perusteissa tapahtuneet muutokset, sellaisina kuin ne on otettu huomioon ennakonpidätystaulukkoja vahvistettaessa, sekä muut asiaan vaikuttavat muutokset.
Kunnan tai seurakunnan jako-osuuksia vahvistettaessa käytetään perusteena viimeksi toimitettua verotusta. Jako-osuuksia vahvistettaessa otetaan huomioon edellisien vuosien asukasluvun kehitys sekä verovuoden ennakkoveroäyrin hinta.
13§
Veronkantolain 16 §:n mukaisia oikaistuja jako-osuuksia vahvistettaessa katsotaan eri tuloista maksuunpantujen verojen jakautuman olevan saman kuin vastaavien tulojen jakautuman. Tuloista on ennen jakautuman vahvistamista vähennettävä niihin kohdistuvat luonnolliset vähennykset. Muiden kuin luonnollisten vähennysten katsotaan kohdistuvan kaikkiin tuloihin näiden tulojen jakautuman mukaisessa suhteessa.
14§
Veronsaajille suoritettaville tai näiltä perittäville veronkantolain 16 §:n mukaisille määrille lasketaan kertakaikkinen 17 prosentin korotus.
15§
Veronkantolain 21 §:ssä tarkoitetuille lykätyille takaisin perittäville määrille peritään lykkäysajalta 12 prosentin vuotuinen korko.
16§
Veronkantolain 13, 15 ja 16 §:n mukaisista tilityksistä huolehtii verohallitus ja ne maksattaa Uudenmaan lääninverovirasto.
Muut kuin 1 momentin mukaiset tilitykset tekee ja maksattaa asianomainen lääninverovirasto, jollei muualla toisin säädetä.
17§
Kantovuodelta tehtävän tilityksen yhteydessä selvitetään veronsaajittain 7 §:n mukaan tileistä poistetut veronsaajaan hyväksi kertymättä jääneet verot.
6 lukuVeronkuittaus.
18§
Milloin erityiset syyt niin vaativat, on asianomaiselle annettava tilaisuus selvityksen esittämiseen ennen kuittaamista.
19§
Ulosottomiehelle perittäväksi lähetetyn verojäämän kuittauksesta on viipymättä ilmoitettava ulosottomiehelle.
20§
Milloin kuittaus tapahtuu veronkantolain 9 §:n mukaisesti, on siitä ilmoitettava verovelvolliselle verotuslain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetun tiedoksiannon yhteydessä.
7 lukuErinäiset säännökset.
21§
Jos veronkantolain mukaan kannettava tai perittävä määrä on pienempi kuin 10 markkaa, se jätetään kantamatta tai perimättä. Jos palautettava määrä on pienempi kuin 5 markkaa, se jätetään palauttamatta.
Perimättä jätettävää tuloerää ei oteta tileissä, vastattavaksi. Jos se sisältyy vastattavaan määrään, se lyhennetään tileissä.
Menoerä, joka jätetään takaisin vaatimatta, kirjataan menoksi asianomaisen suorituserän osana.
22§
Jos ulosottomies jättää siirtämättä kertyneet varat lääninverovirastolle määräajassa tai muutoin laiminlyö hänelle veronulosotossa kuuluvat velvollisuudet, lääninveroviraston on ilmoitettava laiminlyönnistä ulosotonhaltijalle.
23§
Verojen ja maksujen kannosta on tehtävä verolajeittain vuositilit siten, kuin siitä verohallituksen tiliohjesäännössä erikseen määrätään.
24§
Verohallitus antaa tarkemmat määräykset verojen kannosta, rahalaitosten vastaanottamien verovarojen tilityksistä, kantotilinpidosta, veronkantoviranomaisen perimistoimista sekä verojen palauttamisesta ja verovarojen tilittämisestä veronsaajille.
8 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset.
25§
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1979.
Tällä asetuksella kumotaan 15 päivänä tammikuuta 1960 annettu veronkantoasetus (21/ 60) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Jollei tässä asetuksessa tai muualla laissa tai asetuksessa ole toisin säädetty, siirretään lääninhallituksissa ja verotoimistoissa käsiteltävänä olevat 15 päivänä tammikuuta 1960 annetun veronkantoasetuksen (21/60), sellaisena kuin se on muutettuna voimassa 31 päivänä joulukuuta 1978, mukaiset asiat lääninverovirastoihin tämän asetuksen voimaan tullessa.
Verohallitus antaa tarkemmat määräykset veronkantotehtävien ja asiakirjojen siirtämisestä.
26§
Verotoimistot tekevät verohallituksen määräämät vuoteen 1978 tai aikaisempiin vuosiin kohdistuvat vuositilit ja tilitykset sekä suorittavat muut veronkantotehtävät tämän asetuksen voimaan tulon jälkeenkin.
Verojen vuositilit kantovuodelta 1978 tehdään sanotun vuoden lopussa voimassa olleiden säännösten mukaisina summittaisina tileinä. Vuositilien yksityiskohtia ja tilien liitteitä koskevat määräykset antaa verohallitus.
Veronkantolain 30 §:n 2 momentissa tarkoitetuista tilityksistä huolehtii lääninverovirasto noudattaen soveltuvin osin 15 päivänä tammikuuta 1960 annetun veronkantoasetuksen (21/60), sellaisena kuin se on muutettuna voimassa 31 päivänä joulukuuta 1978, säännöksiä.
27§
Veronpalautusten postisiirto- ja pankkitileille maksamista koskevia 10 §:n säännöksiä sovelletaan jo vuodelta 1977 maksettaviin ennakonpalautuksiin.
Tämän asetuksen voimaantulopäivään asti lasketaan veronpalautuksille maksettava korko aikaisempien säännösten mukaisesti.
28§
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 1. päivänä joulukuuta 1978
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Ministeri Esko Rekola