Työterveyshuoltolaki
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1§Soveltamisala.
Työssä, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia (299/58) tai laivatyöturvallisuuslakia (345/67), on työnantajan sen lisäksi, mitä muualla on säädetty, kustannuksellaan järjestettävä terveydenhuollonammattihenkilöitä ja palveluita hyväksi käyttäen työterveyshuolto työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi niin, kuin tässä laissasäädetään.
Yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevientyöterveyshuollon järjestämisessä noudatetaansoveltuvin osin, mitä tässä laissa ja kansanterveyslaissa (66/72) säädetään.
2§Työterveyshuollon toteuttaminen ja sisältö.
Työterveyshuoltoon kuuluu siten kuin valtioneuvoston päätöksellä eri toimialojen ja työpaikkojen olosuhteet ja niistä johtuva työterveyshuollon tarve huomioon ottaen kansanterveyslain 3 §:ssä tarkoitetussa valtakunnallisessasuunnitelmassa ja muutoin käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa tarkemmin määrätään:
työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvien työntekijän terveyden vaarojen ja haittojen selvittäminen työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa, työtä aloitettaessa ja tarvittaessa työnkestäessä työpaikkakäynnein tai muiden vastaavien työterveyshuollon toimenpiteiden avulla;
riittävien tietojen antaminen työntekijöille työssä ja työpaikan olosuhteissa esiintyvistä terveyden vaaroista ja niiden välttämiseksi tarpeellinen työntekijäin ohjaus;
henkilökohtaisten terveydellisten edellytysten selvittäminen sijoitettaessa työntekijäätyöhön, jossa saattaa aiheutua terveyden vaaraa tai haittaa, jollei tällaista selvitystä muutoin olekäytettävissä;
erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä työntekijäin terveystarkastustenjärjestäminen määrätyssä ajassa työhönottamisen jälkeen ja uusintatarkastusten järjestäminen määräajoin työsuhteen kestäessä tai asianomaisen työsuojeluviranomaisen työterveyslaitoksen lausunnon hankittuaan niin määrätessä;
terveystarkastusten järjestäminen määrätyssä ajassa työhönottamisen jälkeen ja uusintatarkastusten järjestäminen määräajoin työsuhteen kestäessä muussa kuin edellä 4 kohdassa tarkoitetussa työssä, kun on perustellusti aihetta epäillä työstä johtuvan työntekijälle terveydellisiä vaaroja;
vian, vamman tai sairauden vuoksi vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta työntekijän terveydelliset edellytyksethuomioon ottaen sekä tarvittaessa hoitoon taikuntoutukseen ohjaaminen; sekä
työturvallisuuslain 36 §:ssä tarkoitetun ensiavun järjestämiseen osallistuminen. Työntekijä älköön ilman perusteltua syytäkieltäytykö alistumasta tässä pykälässä tarkoitettuihin terveystarkastuksiin. Jos terveystarkastuksessa osoittautuu, että työntekijällä erityisen herkkyyden, rakenteellisen heikkouden taimuun vastaavan syyn takia on ilmeinen alttius saada työstä vaaraa terveydelleen, älköön häntä.tällaiseen työhön käytettäkö.
3§Muiden terveydenhuoltopalvelujenjärjestäminen.
Työnantaja voi työterveyshuoltopalvelujen lisäksi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja.
4§Yhteistoiminta.
Ennen kuin työnantaja ratkaisee edellä 2 ja 3 §:ssä tarkoitetun toiminnan aloittamisen, muuttamisen tai sen järjestämiseen vaikuttavan muun olennaisen asian, on asia käsiteltävä työsuojelun valvonnasta annetussa laissa (131/73)tarkoitetussa työsuojelutoimikunnassa tai, ellei tätä ole, yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa.
5§Täydennyskoulutus.
Milloin lääkintöhallitus pitää tarpeellisena,työterveyshuoltotehtävissä toimivan terveydenhuollon ammattihenkilön työnantaja on velvollinen määräämään hänet osallistumaan lääkintöhallituksen järjestämään tai sen hyväksymään täydennyskoulutukseen.
Velvollisuus osallistua 1 momentissa tarkoitettuun täydennyskoulutukseen koskee myös itsenäisenä työterveyshuoltotehtävissä toimivaa terveydenhuollon ammattihenkilöä.
6§Tietojen antaminen ja salassapito.
Työnantajalla, työpaikan työsuojelutoimikunnalla ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saadatyöterveyshuoltotehtävissä toimivilta henkilöiltä sellaisia näiden asemansa perusteella saamia tietoja, joilla on merkitystä työntekijäinterveyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. Ilmaista ei kuitenkaan saa salassapidettäviksi säädettyjä tai määrättyjä tietoja, jollei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty tai määrätty,anna siihen suostumustaan.
7§Palvelusten tuottaminen ja kustannustenkorvaaminen.
Työnantaja voi järjestää tässä laissa tarkoitetut työterveyspalvelut seuraavasti:
työnantaja hankkii tarvitsemansa palvelut kansanterveyslaissa tarkoitetulta terveyskeskukselta;
työnantaja järjestää tarvitsemansa työterveyshuoltopalvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa; tai
työnantaja hankkii tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen antamiseen oikeutetulta laitokselta tai henkilöltä.
Työterveyshuoltoa koskevien palvelujen tuottamisesta terveyskeskusten toimesta säädetään kansanterveyslaissa ja kustannusten korvaamisesta sairausvakuutuslaissa (364/63).
Aloittaessaan työterveyshuollon tai muiden terveydenhuoltopalvelusten järjestämisen työntekijöilleen tai näitä palveluja olennaisesti muuttaessaan, on työnantajan toimitettava kunnan terveyslautakunnalle asiaa koskevat tarpeellisettiedot.
8§Työterveyshuollon neuvottelukunta.
Työterveyshuollon suunnittelua ja kehittämistä varten sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii työterveyshuollon neuvottelukunta, jonka kokoonpanosta, tehtävistä ja toiminnasta säädetään tarkemmin asetuksella.
9§Rangaistukset.
Työnantajaa, joka rikkoo tätä lakia tai sennojalla annettuja määräyksiä, rangaistakoon sakolla tai, jos asianhaarat ovat raskauttavat, vankeudella enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei siitä muualla laissa ole ankarampaa rangaistustasäädetty.
Ennen kuin virallinen syyttäjä nostaa syytteen tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten taikka määräysten rikkomisesta, on hänen, jollei työsuojeluviranomainen ole ilmoittanut rikkomusta syytteeseen pantavaksi, hankittava asiasta lausunto sanotulta viranomaiselta. Virallisen syyttäjän tulee hyvissä ajoin, ennenkuin syyteasia otetaan tuomioistuimessa käsiteltäväksi, ilmoittaa siitä asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle.
10§Valvonta.
Tämän lain ja sen nojalla annettujen määräysten mukaan työnantajan järjestettäväksi kuuluvan työterveyshuollon toteuttamisesta huolehtivien terveyskeskusten, työterveyshuoltopalveluksia tuottavien yksiköiden ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden toiminnan sekä työterveyshuoltopalvelujen sisällön lääketieteellinen valvonta kuuluu lääkintöhallitukselle ja lääninhallitukselle siten kuin siitä on erikseen säädetty.
Työsuojeluviranomaisten on, sen mukaankuin työsuojelun valvonnasta annetussa laissaon säädetty, valvottava, että työnantaja on järjestänyt tämän lain tai sen nojalla annettuje nmääräysten mukaan työnantajan velvollisuudeksi säädetyt työterveyshuoltopalvelut.
Jos työnantaja on laiminlyönyt tämän lain tai sen nojalla annettujen määräysten mukaantyönantajan velvollisuudeksi säädettyjen työterveyshuoltopalvelujen järjestämisen ja syntyyerimielisyyttä järjestämisvelvollisuuden sisällöstä, on työsuojeluviranomaisen ennen työsuojelun valvonnasta annetussa laissa tarkoitetuntyönantajaa velvoittavan päätöksen tekemistäpyydettävä lausunto sosiaali- ja terveysministeriön määräämältä asiantuntijalaitokselta tai viranomaiselta.
Edellä tämän lain 3 §:ssä tarkoitetun toiminnan valvonnasta on säädetty erikseen.
11§Tarkemmat säännökset ja määräykset.
Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
12§Voimaantulosäännös.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1979 siten ja siinä järjestyksessä kuin2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla valtioneuvoston päätöksellä eri toimialojen ja työpaikkojen työterveyshuollon tarve sekä kansanterveyslain 3 §:ssä tarkoitetussa valtakunnallisessa suunnitelmassa osoitetut ja muutoin käytettävissä olevat voimavarat huomioon ottaen erikseen määrätään.
Tällä lailla kumotaan työturvallisuuslain 44ja 45 § kuitenkin siten, että työturvallisuuslain 44 ja 45 §:n perusteella annetut säännökset ja määräykset jäävät voimaan, kunnes ne kumotaan.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 29. päivänä syyskuuta 1978
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi