591/1978

Kansaneläkkeen ja rintamasotilaseläkkeen saajan asumiskustannusten alentamiseksi suoritetaan eläkkeen lisänä asumistukea sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Leskeneläkkeenä suoritettavasta asumistuesta säädetään perhe-eläkelaissa (38/69).

Asumistukea ei suoriteta henkilölle, joka saa asumistukilain (408/75) mukaista asumistukea.

Asumiskustannuksilla tarkoitetaan sellaista asunnosta suoritettavaa vuokraa tai muuta vastiketta sekä, jos asunnon omistaa eläkkeensaaja tai hänen puolisonsa, sellaisia asunnon hankkimiseksi tai kunnostamiseksi otettujen lainojen koroista aiheutuvia kustannuksia, jotka eläkkeensaajan tai puolisoiden arvioidaan suorittavan. Asumistukea määrättäessä otetaan kuitenkin huomioon asumiskustannukset vain yhdestä asunnosta.

Jos vuokranantajana on eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa lähisukulainen tai lähiomainen taikka jos vuokra ilmeisesti ylittää paikkakunnalla vastaavanlaisesta asunnosta yleensä maksettavan vuokran taikka jos asunnon koko huomattavasti ylittää eläkkeensaajan ja hänen perheensä tarpeen, voidaan asumistukea määrättäessä asumiskustannuksiksi lukea se osa, jota olosuhteet huomioon ottaen voidaan pitää kohtuullisena.

Asumistuki on 85 prosenttia siitä asumiskustannusten osasta, joka ylittää 4 §:ssä mainitun omavastuuosuuden.

Asumistukea ei myönnetä, jos sen vuotuinen määrä jää 180 markkaa pienemmäksi.

Asumistukea määrättäessä ei oteta huomioon asumiskustannusten sitä osaa, joka vuodessa ylittää 6 000 markkaa. Jos eläkkeensaajan luona asuu vähintään yksi kansaneläkelain 30 b §:n 1 momentissa tarkoitettu lapsi, korotetaan edellä tarkoitettua määrää 20 prosenttia, ja, jos eläkkeensaajan luona asuu vähintään kolme edellä tarkoitettua lasta, korotetaan määrää 40 prosenttia.

Jos molemmille puolisoille on myönnetty kansaneläke, määrätään heille yhteinen asumistuki, joka maksetaan puoliksi kummallekin. Asumistuen puolikkaasta on tällöin voimassa, mitä asumistuesta on säädetty.

Asumiskustannusten omavastuuosuus muodostuu perusomavastuusta ja lisäomavastuusta. Eläkkeensaajan asuessa omassa tai puolisonsa omistamassa asunnossa, josta ei suoriteta vastiketta, omavastuuosuuteen ei sisälly perusomavastuuta.

Perusomavastuu on 1 020 markkaa vuodessa, jos vuokraan tai vastikkeeseen sisältyy korvaus lämmityksestä, ja 300 markkaa vuodessa, jollei vuokraan tai vastikkeeseen sisälly korvausta lämmityksestä.

Lisäomavastuu on 85 prosenttia siitä eläkkeensaajan vuositulon osasta, joka ylittää 11 950 markkaa tai, jos eläkkeensaaja on naimisissa, siitä puolisoiden vuositulon osasta, joka ylittää 19 120 markkaa.

Jos puolisoista toiselle on myönnetty kansaneläke ja toiselle rintamasotilaseläke, on asumistuesta soveltuvin osin voimassa, mitä tämän lain 3 §:n 4 momentissa on säädetty.

Vuositulolla tarkoitetaan sitä tosiasiallista tuloa, jota eläkkeensaajan tai, jos hän on naimisissa, puolisoiden voidaan kohtuullisen arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain saavan, lisättynä kahdeksalla prosentilla siitä määrästä, jolla hänen omaisuutensa arvo ylittää 9 100 markkaa tai jos hän on naimisissa, jolla puolisoiden omaisuuden arvo ylittää 14 560 markkaa. Vuosituloon lisätään kansaneläkkeeseen sisältyvän tukiosan ja tukilisän sekä rintamasotilaseläkkeen vuotuiset määrät sen ajankohdan mukaisina, josta lukien asumistuki myönnetään tai tarkistetaan. Tällöin rintamasotilaseläkkeensaajan tai, jos hän on naimisissa, puolisoiden näin saadusta vuositulosta vähennetään 4 700 markkaa.

Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:

Omaisuudeksi ei lueta eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa omistamaa ja heidän käytössään olevaa asuntoa.

Asumistukea ei makseta jatkuvassa laitoshoidossa tai siihen verrattavassa hoidossa olevalle eläkkeensaajalle siltä ajalta, jonka hoito kestää yli yhdeksän kuukautta.

Laitoshoidolla tai siihen verrattavalla hoidolla tarkoitetaan elatuksen sisältävää hoitoa valtion, kunnan tai kuntainliiton sairaalassa tai laitoksessa tahi asetuksessa määrätyissä tapauksissa muussa hoitolaitoksessa, jonka kustannuksiin käytetään julkisia varoja, samoin kuin hoitoa muualla, johon eläkkeensaaja on kunnan tai edellä tarkoitetun sairaalan toimesta ja kustannuksella sijoitettu.

Asumistuen määrä tarkistetaan:

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, tarkistetaan asumistuen määrä, kun asumistuen alkamisesta tai edellisestä tarkistamisesta on kulunut kaksi vuotta.

Asetuksella säädetään tarkemmin, mitä tarkoitetaan huomattavalla muutoksella.

Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa kansaneläkelaitos noudattaen hallinnon osalta, mitä kansaneläkelaissa on säädetty.

Eläkkeensaaja, joka ei tyydy kansaneläkelaitoksen asumistukea koskevaan päätökseen, saa hakea siihen muutosta tarkastuslautakunnalta kirjallisella valituksella.

Valitus on toimitettava kansaneläkelaitoksen paikallistoimistolle tai tarkastuslautakunnalle viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä.

Kansaneläkelaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

Asumistuesta aiheutuvat kustannukset jaetaan siten, että kansaneläkelaitos suorittaa niistä puolet ja kunnat yhdessä puolet. Kunnan osuus kuntien yhteisesti suoritettavasta kustannusosuudesta määräytyy kunnalle vahvistetun painoluvun mukaan. Kunnan painoluku vahvistetaan kalenterivuodeksi kerrallaan siten, että se vastaa kunnassa asuville eläkkeensaajille maksettavien asumistukien yhteismäärän suhdetta koko maassa maksettavien asumistukien yhteismäärään.

Rintamasotilaseläkkeeseen suoritettavasta asumistuesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion varoista noudattaen, mitä rintamasotilaseläkkeen kustannusten korvaamisesta on säädetty.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa 1 momentissa tarkoitetut kuntien painoluvut. Erityisestä syystä voidaan painoluvut vahvistaa uudelleen kysymyksessä olevan kalenterivuoden jäljellä olevaksi ajaksi.

Korottaessaan tukilisälain (590/78) 13 §:n mukaisesti tukilisien enimmäismääriä valtioneuvosto voi vastaavasti korottaa 4 §:n 3 momentissa säädettyjen rajatulojen määriä. Aikaisemmin myönnetyt asumistuet on tällöin tarkistettava uusia rajatuloja vastaaviksi korottamisajankohdasta lukien.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1978 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät sidotaan elinkustannusindeksiin siten, että niitä muutetaan samanaikaisesti ja samassa suhteessa kuin kansaneläkkeitä kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain (348/56) nojalla muutetaan.

Asumistukea määrättäessä otetaan tässä laissa säädetyt markkamäärät huomioon pyöristettyinä ylöspäin kymmeneen markkaan.

Mitä kansaneläkelain 25 ja 29 §:ssä, 31 §:n 2 momentissa, 32 a, 35, 37-46, 67, 69 -72, 74-76 ja 79-87 §:ssä, 88 §:n 2-4 momentissa sekä 88 §:ssä on säädetty, on vastaavasti soveltuvin osin voimassa tämän lain mukaisista etuuksista, kuitenkin niin, että esityksen tai hakemuksen päätöksen poistamisesta mainitun lain 74 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tutkii tarkastuslautakunta.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.