38/1978

Tämä laki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Lakia sovelletaan myös, kun elinkeinonharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajille.

Tämä laki ei koske lakisääteisiä vakuutuksia eikä työntekijän ryhmähenkivakuutusta tai sitä vastaavaa kunnallisen eläkelaitoksen myöntämää etuutta.

Mitä tässä laissa säädetään kaupasta on sovellettava myös vaihtoon.

Kulutushyödykkeellä tarkoitetaan tässä laissa sellaisia tavaroita ja palveluksia, joita tarjotaan tai olennaisessa määrässä käytetään yksityiseen kulutukseen.

Kuluttajana pidetään tässä laissa henkilöä, joka hankkii kulutushyödykkeitä pääasiallisesti henkilökohtaista tarvettaan varten tai yksityisessä taloudessaan käytettäväksi.

Elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan tässä laissa luonnollista henkilöä taikka yksityistä tai julkista oikeushenkilöä, joka ammattimaisesti pitää kaupan, myy tai muutoin vastiketta vastaan luovuttaa kulutushyödykkeitä.

Markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muutoin kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä.

Markkinointia, joka ei sisällä kuluttajien terveyden tai taloudellisen turvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja, on aina pidettävä sopimattomana.

Markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja.

Kulutushyödykkeen hintaa ei saa ilmoittaa alennetuksi enempää kuin se tosiasiallisesti alittaa elinkeinonharjoittajan aikaisemmin perimän hinnan.

Markkinoinnissa ei saa tehdä tarjousta, jonka mukaan kulutushyödyke myydään yhteisestä hinnasta toisen hyödykkeen kanssa tai joka edellyttää, että ostamalla kulutushyödykkeen saa vastikkeetta tai alennetulla hinnalla muun kulutushyödykkeen, mikäli tarjotuilla kulutushyödykkeillä ei ole ilmeistä asiallista yhteyttä keskenään.

Markkinoinnissa ei saa luvata sattumanvaraista etua, jonka saaminen edellyttää vastiketta, kulutushyödykkeen ostamista tai ostotarjouksen tekemistä.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske sanoma- ja aikakasulehdissä järjestettäviä tavanomaisia ajanvietteeksi katsottavia kilpatehtäviä.

Asetuksella voidaan antaa tarpeellisia säännöksiä:

Markkinointia tilaavaa tai suorittavaa elinkeinonharjoittajaa voidaan, jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista, kieltää jatkamasta tämän luvun säännösten tai niiden nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaista markkinointia taikka uudistamasta sellaista tai siihen rinnastettavaa markkinointia. Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

Kielto voidaan, jos siihen on erityistä syytä, kohdistaa myös 1 momentissa tarkoitetun elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevaan henkilöön tai muuhun, joka toimii hänen lukuunsa.

Kiellon, jota 7 §:ssä tarkoitetaan, määrää markkinatuomioistuin. Markkinatuomioistuin voi myös antaa kiellon väliaikaisena, jolloin kielto on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Kuluttaja-asiamies voi määrätä 7 §:ssä tarkoitetun kiellon tai antaa kiellon väliaikaisena sen mukaan kuin on säädetty laissa kuluttaja-asiamiehestä (40/78).

Määrätessään 7 §:ssä tarkoitetun kiellon markkinatuomioistuin voi velvoittaa kiellon saaneen tai markkinoinnin tilanneen taikka suorittaneen elinharjoittajan määräajassa toimittamaan markkinointitoimen oikaisun, jos sitä markkinointitoimesta kuluttajalle aiheutuvien ilmeisten haittojen vuoksi on pidettävä tarpeellisena. Määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla.

Markkinoinnin lainmukaisuutta kuluttajansuojan kannalta valvoo kuluttaja-asiamies.

Markkinatuomioistuimesta ja asian käsittelystä siinä on sen lisäksi mitä edellä on sanottu, säädetty laissa markkinatuomioistuimesta (41/ 78.)

Joka tahallaan rikkoo 2-5 §:n säännöksiä tai 6 §:n nojalla annettuja säännöksiä, on tuomittava markkinointirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Joka törkeästä tuottamuksesta rikkoo 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä, on tuomittava markkinoinointirikkomuksesta sakkoon.

Sitä, joka rikkoo 7 §:n nojalla annetun uhkasakolla tehostetun kiellon, ei kuitenkaan voida tuomita rangaistukseen samasta teosta.

Syytteen markkinointirikoksesta ja -rikkomuksesta käsittelee yleinen alioikeus. Virallinen syyttäjä saa tehdä syytteen markkinointirikoksesta ja -rikkomuksesta vain kuluttaja-asiamiehen ilmoituksen perusteella.

Elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana.

Elinkeinonharjoittajaa voidaan, jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista, kieltää jatkamasta 1 §:n vastaisen sopimusehdon käyttämistä taikka uudistamasta sellaisen tai siihen rinnastettavan sopimusehdon käyttämistä. Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

Kielto voidaan, jos siihen on erityistä syytä, kohdistaa myös 1 momentissa tarkoitetun elinkeinoharjoittajan palveluksessa olevaan henkilöön tai muuhun, joka toimii hänen lukuunsa.

Kiellon jota 2 §:ssä tarkoitetaan, määrää markkinatuomioistuin. Markkinatuomioistuin voi myös antaa kiellon väliaikaisena, jolloin kielto on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Kuluttaja-asiamies voi määrätä 2 §:ssä tarkoitetun kiellon tai antaa kiellon väliaikaisena sen mukaan kuin on säädetty laissa kuluttaja-asiamiehestä (40/78).

Sopimusehtojen käyttöä kuluttajaansuojan kannalta valvoo kuluttaja-asiamies.

Markkinatuomioistuimesta ja asian käsittelystä siinä on sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, säädetty laissa markkinatuomioistuimesta (41/ 78).

Jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen mukainen hinta on kulutushyödykkeen laatu ja yleinen hintataso huomioon ottaen kohtuuton, voidaan sitä sovitella. Jos tällaisen sopimuksen muu sopimusehto on kuluttajaan kannalta kohtuuton, voidaan sitä sovitella tai jättää se huomioon ottamatta.

Jos 1 momentissa tarkoitetulla sopimusehdolla on sellainen merkitys sopimussuhteelle, ettei kohtuudella voida vaatia, että sopimus jää ehdon sovittelun jälkeen voimaan muilta osin muuttumattomana, voidaan sopimusta muutoinkin sovitella, jollei sopimus ole kokonaan raukeava.

Jos tavarassa on virhe tai myyjän suoritus on viivästynyt, sovelletaan, mitä myyjän tai muun henkilön vastuusta jäljempänä on säädetty.

Mitä tässä luvussa on säädetty tavarassa olevasta virheestä, on voimassa myös, jos tavara ei muusta syystä ole sellainen kuin ostajilla yleensä tällaisen tavaran kaupassa on aihetta olettaa, taikka tavarasta tai sen käytöstä on sitä Suomessa yleisölle markkinoitaessa annettu vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan, ei kuitenkaan, jos myyjä on asianmukaisella tavalla korjannut annetut tiedot tai ostajalla osoitetaan muutoin olleen oikeat tiedot.

Milloin tavarassa on virhe, ostajalla on oikeus vaatia virheetön tavara entisen tavaran tilalle tai hinnan alentamista. Ostajalla on oikeus purkaa kauppaa, milloin muuta seuraamusta olosuhteet huomioon ottaen ei voida pitää hänen kannaltaan kohtuullisena.

Jos kuitenkin, ostajan ilmoitettua virheestä, myyjä tarjoutuu omalla kustannuksellaan sen viivytyksettä korjaamaan, ostajan on varattava myyjälle tilaisuus siihen, jos korjaus käy päinsä aiheuttamatta tavaran arvon alentumista tai olennaista haittaa ostajalle.

Jos myyjä tai joku muu hänen lukuunsa on kirjallisesti sitoutunut kustannuksellaan huolehtimaan tavarassa olevan virheen korjaamisesta, eikä virhettä ole asianmukaisesti korjattu kohtuullisessa ajassa ostajan ilmoitettua virheestä, ostajalla on oikeus, jollei myyjä ole antanut virheetöntä tavaraa entisen tavaran tilalle, vaatia korvaus virheen korjauttamisesta muualla tai hinnan alentamista taikka purkaa kauppa.

Jos tavara ei ole terveyden suojelemiseksi annettujen säännösten tai määräysten mukainen taikka se on niin puutteellinen tai muutoin laadultaan sellainen, ettei sitä voida käyttää tarkoitetulla tavalla vaarantamatta ostajan tai muun henkilön terveyttä, ostajalla on oikeus purkaa kauppa sen estämättä, mitä 2 §:ssä on purkuoikeuden käyttämisestä säädetty.

Milloin myyjä tai joku muu hänen lukuunsa on antamalla kaupassa ostajalle takuun tai muutoin sitoutunut vastaamaan tavaran laadusta, on tavarassa katsottava olevan virhe, jos se poikkeaa sitoumuksessa ilmoitetusta eikä myyjä osoita tämän johtuvan ostajaan syyksi luettavasta seikasta tai tavaraa luovutuksen jälkeen kohdanneesta tapaturmasta.

Vaikka tavara on sovittu myytäväksi siinä kunnossa kuin se on tai vastaavin ehdoin, tavaraa on kuitenkin pidettävä virheellisenä, jos tavara ei ole ostajalle annettujen tietojen mukainen tai myyjä on jättänyt ostajalle ilmoittamatta sellaisista tavaraa koskevista seikoista, jotka olivat hänen tiedossaan ja joilla oli kaupan päättämisen kannalta olennainen merkitys. Tavarassa on myös katsottava olevan virhe, jos se on, kauppahinta ja muut seikat huomioon ottaen, muutoin olennaisesti huonompi kuin mitä ostajalla oli aihetta olettaa.

Jos tavaraa ei ole luovutettu kaupanteon yhteydessä, myyjän tulee luovuttaa tavara sovittuna aikana tai, jollei ajasta ole sovittu, kohtuullisessa ajassa kaupan päättämisestä.

Jos myyjän suoritus viivästyy syystä, joka ei johdu ostajan vastuulla olevasta seikasta, saa ostaja purkaa kaupan, jollei myyjä luovuta tavaraa ostajan esittämässä kohtuullisessa lisäajassa. Jos viivästyksestä voidaan katsoa olevan olennaista haittaa ostajalle, tämä saa purkaa kaupan heti.

Ostajan oikeutta purkaa kauppa myyjän viivästyksen johdosta voidaan sopimuksin rajoittaa, jos kauppa koskee tavaraa, jonka myyjä valmistaa ostajan tilauksesta ja ohjeiden mukaan tai jota myyjä otaksuttavasti ei voi myydä kohtuullisin ehdoin toiselle.

Myyjä on velvollinen korvaamaan menot, jotka ostajalle ovat aiheutuneet tavarassa olevan virheen tai myyjän viivästyksen vuoksi tarpeellisista toimenpiteistä, sekä myös tavarassa olevan virheen tai viivästyksen vuoksi hyödyttömiksi käyneiden tarpeellisten toimenpiteiden aiheuttamat menot.

Milloin virheestä tai viivästyksestä on ostajalle aiheutunut muutakin vahinkoa, se on myyjän korvattava, jollei hän osoita menetelleensä huolellisesti.

Jos tavarassa katsotaan 1 §:n 2 momentin nojalla olevan virhe, vastaa ostajalle aiheutuneesta 9 §:n mukaan korvattavasta vahingosta se, jonka toimesta tieto on annettu, sekä myyjäkin, jos hänen voidaan osoittaa menetelleen huolimattomasti.

Mikäli vahinko on aiheutunut 3 §:n mukaisesti myyjän lukuun annetun korjaussitoumuksen täyttämättä jättämisestä, sitoumuksen antaja vastaa ostajalle tästä aiheutuneesta 9 §:n mukaan korvattavasta vahingosta.

Mitä tässä luvussa on säädetty vahingonkorvauksesta, ei koske tavaran virheestä johtunutta henkilövahinkoa eikä muuhun kuin myytyyn tavaraan kohdistunutta esinevahinkoa.

Jos kauppahinta on suoritettava tavaran luovutuksen yhteydessä tai tiettynä aikana sen jälkeen, ostaja saa pidättyä maksamasta kauppahintaa, kunnes hänelle on luovutettu virheetön tavara tai virhe muutoin on oikaistu.

Jos ostaja haluaa käyttää hänelle tämän luvun 1-6 tai 9-10 §:n mukaan kuuluvia oikeuksia, hänen on ilmoitettava myyjälle virheestä kohtuullisessa ajassa sen jälkeen, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Milloin joku on myyjän lukuun sitoutunut korjaamaan tavaran virheen tai vastaamaan sen laadusta, ilmoitus voidaan tehdä myös sitoumuksen antajalle.

Ostajan tulee niin pian kuin mahdollista ilmoittaa tavarassa olevaan virheeseen tai myyjän viivästykseen perustuvat vaatimuksensa ja niiden perusteet myyjälle tai sille, jota kohtaan hän haluaa tämän luvun säännösten nojalla esittää vaatimuksia.

Asetuksella voidaan säätää, että kulutustavaran kaupassa jossa kauppahinta on siinä vahvistettavaa määrää suurempi, tulee myyjän tai muun henkilön, jollei hän hyväksy 13 §:ssä tarkoitettua ostajan vaatimusta, antaa tälle kirjallinen todistus, josta käy ilmi milloin ilmoitus virheestä ja vaatimuksesta on otettu vastaan, ostajalle ehkä tarjottu hyvitys sekä tarpeelliset seikat.

Ostajalle tämän luvun mukaan kuuluvia oikeuksia rajoittava ehto on tehoton.

Ostajalla on oikeus jäljempänä 3 ja 6 §:ssä säädetyssä ajassa peruuttaa tavaran ostamista tarkoittava tarjouksensa tai myyjän tarjoukseen antamansa hyväksyvä vastaus, joka perustuu tavaran tarjoamiseen ostajalle puhelimitse tai henkilökohtaisesti muualla kuin myyjän toimipaikassa (kotimyynti) taikka postitse (postimyynti).

Asetuksella voidaan säätää, että tämän luvun säännöksiä ei sovelleta, jos kauppahinta on siinä vahvistettavaa määrää pienempi.

Myyjän tai tämän asiamiehen on kotimyynnissä luovutettava ostajalle erityinen asiakirja, josta käyvät ilmi myyjän nimi ja osoite, tavara sekä kauppahinta ja muut sopimusehdot ja jossa on maininta ostajalle 1-5 §:n mukaan kuuluvista oikeuksista.

Ellei 1 momentissa tarkoitettua asiakirjaa ole luovutettu ostajalle, myyjä ei voi vedota ostajan tarjoukseen tai vastaukseen.

Kotimyynnissä peruuttamisesta on myyjälle lähetettävä kirjallinen ilmoitus seitsemän päivän kuluessa 2 §:ssä tarkoitetun asiakirjan vastaanottamisesta. Jollei ostajalla tarjousta tehdessään tai vastausta antaessaan ole ollut tilaisuutta tutustua tavaraan, peruuttamisen määräaika on laskettava siitä, kun hän vastaanotti tavaran tai ensimmäisen tavaraerän.

Määräaikaa laskettaessa ei oteta lukuun sitä päivää, jona asiakirja tai tavara otettiin vastaan.

Mikäli ostaja on kotimyynnissä vastaanottanut tavaran tai tavaraerän, hän voi peruuttaa tarjouksensa tai vastauksensa vain, jos hän pitää tavaran olennaisesti muuttumattomana ja vähentymättömänä myyjän saatavissa paikassa, jonne myyjä on sen toimittanut tai josta myyjä voi sen hankaluudetta noutaa. Ostajan on ilmoitettava myyjälle paikka, josta tavara on noudettavissa.

Tavaran tuhoutuminen, huonontuminen tai vähentyminen ilman ostajan syytä ei johda peruuttamisoikeuden menettämiseen. Ostaja ei vastaa arvon alentumisesta, joka johtuu pakkauksen purkamisesta, tavaran tutkimisesta tai muusta sellaisesta syystä.

Kotimyynnissä myyjän on saatuaan peruuttamisilmoituksen viivytyksettä palautettava, mitä kauppahinnasta on maksettu. Ostajalla on oikeus siihen saakka pidättää tavara.

Ostajan vastuu tavaran säilyttämisestä myyjän lukuun lakkaa viimeistään kahden kuukauden kuluttua tavaran vastaanottamisesta. Jollei myyjä tässä ajassa nouda tavaraa, ostaja saa sen vastikkeetta.

Postimyynnissä peruuttamisilmoitus, joksi katsotaan myös vastaanotetun tavaran palauttaminen, on lähetettävä seitsemän päivän kuluessa tavaran tai ensimmäisen tavaraerän vastaanottamisesta. Jos ostaja on vastaanottanut tavaran, hänen tulee, halutessaan peruuttaa kaupan, lähettää tavara kohtuullisen ajan kuluessa myyjälle. Kun myyjä on saanut tavaran takaisin tai peruuttaminen tapahtuu tavaran ollessa vielä myyjän hallussa, hänen on viivytyksettä palautettava, mitä kauppahinnasta on maksettu sekä korvattava tavaran palauttamisesta ostajalle aiheutuneet kulut.

Mitä 3 §:n 2 momentissa ja 4 §:n 2 momentissa on säädetty, on sovellettava myös postimyyntiin.

Elinkeinohallitus voi, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, myöntää elinkeinonharjoittajalle hakemuksesta luvan harjoittaa tavaran kotimyyntiä ja postimyyntiä, jossa ostajan oikeus vedota 1 §:n säännöksiin on rajoitettu, mikäli tällaista rajoitusta on paikallisiin oloihin ja tavaran erityiseen laatuun tai valmistustapaan nähden pidettävä kuluttajien edun kannalta tarpeellisena.

Myyjän, joka laiminlyö 5 tai 6 §:n mukaisen velvollisuutensa kauppahinnan palauttamiseen, on, jos kauppahintaa ei ole palautettu neljäntoista päivän kuluttua, viivästyskoron lisäksi suoritettava ostajalle kymmenesosa tavaran kauppahinnasta.

Ostajalle tämän luvun mukaan kuuluvia oikeuksia rajoittava ehto on tehoton.

Tämän lain säännösten perusteella ajettavassa kuluttajaan ja elinkeinonharjoittajan välisessä riita-asiassa kuluttaja voi nostaa kanteen myös sen paikkakunnan yleisessä alioikeudessa, jonka tuomiopiirissä hänellä on väestökirjalain (141/ 69) mukainen kotipaikka.

Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan antaa asetuksella.