73/1977

Kunnan alueen supistamisesta ja laajentamisesta, kunnan lakkauttamisesta ja uuden kunnan perustamisesta sekä kunnan nimen muuttamisesta säädetään tässä laissa. Tässä laissa sanotaan kunnan alueen supistamista ja laajentamista sekä kunnan lakkauttamista ja uuden kunnan perustamista kuntajaon muuttamiseksi. Kuntajaon muuttamista koskevia säännöksiä noudatetaan soveltuvin osin myös kunnan rajojen oikean sijainnin määräämisessä, milloin rajoista on epäselvyyttä.

Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos se on perusteltua kunnallishallinnon palvelusten järjestämisen helpottamiseksi tai kunnallishallinnon väestöpohjan ja taloudellisten voimavarojen vahvistamiseksi taikka jos sitä muusta sellaisesta syystä on pidettävä tarpeellisena. Kuntajaon muuttamisen tarvetta ja mahdollisuuksia harkittaessa on kiinnitettävä huomiota asianomaisten kuntien valtuustojen kantaan ja sen alueen asukkaiden mielipiteisiin, jota kuntajaon muutos koskisi tai johon se välittömästi vaikuttaisi, samoin kuin maantieteellisiin olosuhteisiin, talouselämän ja liikenneyhteyksien kannalta asiaan vaikuttaviin näkökohtiin sekä pyrkimyksiin kehittää aluejako hallinnon ja muiden yhteiskunnallisten toimintojen kannalta muutoinkin tarkoituksenmukaiseksi. Väestön kielisuhteiden huomioon ottamisesta on säädetty hallitusmuodon 50 §:n 3 momentissa.

Milloin sen kunnan valtuusto, jota kuntajaon muutos koskisi, vastustaa muutosta, muutos saadaan määrätä toimeenpantavaksi vain, jos tärkeän yleisen edun on katsottava sitä vaativan.

Esityksen kuntajaon muuttamisesta voi tehdä kunnan jäsen, kunnanvaltuusto tai lääninhallitus. Esitys on toimitettava sisäasiainministeriölle. Asia voidaan saattaa vireille myös sisäasiainministeriön aloitteesta. Kunnassa, jossa on kunnanosahallinto, myös kunnanosavaltuusto voi tehdä esityksen kunnanosaa koskevasta kuntajaon muuttamisesta. Milloin esitys tai aloite tarkoittaa kunnan jonkin alueen tai joidenkin alueiden siirtämistä toiseen kuntaan tai toisiin kuntiin, siinä on tarpeellisella tarkkuudella ilmoitettava nämä alueet. Kuntajaon muuttamisen tarve on esityksessä tai aloitteessa perusteltava. Esitykseen tai aloitteeseen on mahdollisuuksien mukaan liitettävä asian arvostelemiseksi tarpeellinen selvitys.

Kuntajaon muuttamista koskevan asian valmistelusta huolehtii sisäasiainministeriön määräysten mukaan lääninhallitus.

Esityksen tai aloitteen johdosta on lääninhallituksen varattava asianomaisten kuntien asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuus 30 päivän kuluessa tehdä huomautuksensa. Tätä koskeva kuulutus on julkaistava siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Mitä tässä on sanottu, ei kuitenkaan sovelleta, milloin on ilmeistä, että esitys on hylättävä. Huomautukset on toimitettava kunnanhallitukselle. Milloin esityksen kuntajaon muuttamisesta on tehnyt kunnanvaltuusto, kunnanhallituksen tulee antaa huomautusten johdosta lausuntonsa ja toimittaa se lääninhallitukselle. Milloin esitys ei ole kunnanvaltuuston tekemä, on kunnanhallituksen laadittava kunnanvaltuustoa varten selostus huomautuksista ja valtuustolle on varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa sen jälkeen, kun määräaika 1 momentissa tarkoitettujen huomautusten esittämiseen on päättynyt ja selostus huomautuksista on saatettu valtuuston tietoon. Jos alueella, jota kuntajaon muutos koskisi, on kunnanosahallinto, on myös kunnanosavaltuustolle varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa siten kuin 2 momentissa on kunnanvaltuustosta säädetty. Huomautukset sekä kunnanhallituksen, kunnanosavaltuuston ja kunnanvaltuuston lausunnot on toimitettava tätä varten asetetussa määräajassa lääninhallitukselle.

Kunnanhallitus voi järjestää yhden tai useamman yleisen kokouksen, jossa voidaan keskustella esityksen tai aloitteen johdosta ja ottaa siihen kanta. Kokouksen järjestämistä koskeva kuulutus on julkaistava vähintään yhtä viikkoa ennen kokousta siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Kokouksen avaa kunnanhallituksen puheenjohtaja tai kunnanhallituksen määräämä muu henkilö. Kokouksen avaaja johtaa kokouksessa puhetta, kunnes kokoukselle on valittu puheenjohtaja. Kokouksesta laaditaan pöytäkirja, joka tarkastetaan kokouksen päättämällä tavalla. Pöytäkirja on kunnanhallituksen toimesta saatettava valtuuston tietoon ja toimitettava myös lääninhallitukselle. Jos alueella on kunnanosahallinto, on kunnanhallituksen järjestettävä kokous, jos kunnanosavaltuusto sitä vaatii. Lääninhallitus voi, milloin katsoo sen tarpeelliseksi, antaa määräyksen kokouksen järjestämisestä. Jos kokouksen järjestämistä varten on tarpeen, lääninhallituksen tulee myöntää pitennystä 6 §:ssä mainittuihin määräaikoihin.

Lääninhallituksen on myös hankittava esityksestä tai aloitteesta maanmittauskonttorin lausunto ja lisäksi ehkä tarvittava muu selvitys, jollei katsota ilmeiseksi, että esitystä ei voida hyväksyä. Maanmittauskonttorin lausuntoon tulee tarpeen mukaan liittää ehdotus kunnan rajojen uudeksi sijainniksi ja sen perusteella laadittu luettelo kunnasta toiseen siirrettävistä kiinteistöistä ja muista maarekisteriyksiköistä tai niiden osista.

Milloin kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta on tarpeen, sisäasiainministeriö voi määrätä toimitettavaksi asiasta erityisen selvityksen. Selvitystä varten ministeriö asettaa selvitysmiehen tai selvitysmiehet taikka selvitystoimikunnan, johon asianomaisten kuntien kunnanhallitukset nimeävät kukin yhden jäsenen ja nämä yhdessä valitsevat ulkopuolisen puheenjohtajan. Mitä jäljempänä säädetään selvitysmiehestä, koskee vastaavasti selvitysmiehiä ja selvitystoimikuntaa.

Sisäasiainministeriö antaa tarpeelliset määräykset selvityksen toimittamisesta. Selvitysmiehellä on oikeus saada viranomaisilta tietoja ja muuta tarpeellista apua tehtävänsä suorittamista varten. Jos selvitys osoittaa, että kuntajakoa olisi esityksen tai aloitteen pohjalta muutettava, selvitysmiehen on tehtävä ehdotus kuntajaon muuttamisesta ja niistä määräyksistä, jotka sen johdosta on annettava. Ehdotuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 6-8 §:ssä on säädetty.

Selvityksen toimittamisesta aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista. Selvitysmiehen palkkion perusteet määrää sisäasiainministeriö.

Milloin kuntajaon muuttamisen yhteydessä on annettava määräyksiä viranhaltijoiden ja työntekijöiden aseman järjestämisestä tai taloudellisesta selvityksestä kuntien välillä, on kuntajaon muuttamista valmisteltaessa laadittava ehdotukset näiksi määräyksiksi. Ehdotukset laaditaan, jollei niitä ole laadittu kunnanhallituksen tai hallitusten toimesta, lääninhallituksen tai, jos on asetettu selvitysmies, tämän toimesta. Kuntien valtuustoille on varattava tilaisuus määräajassa antaa lausuntonsa 1 momentissa tarkoitettujen ehdotusten johdosta.

Sen jälkeen kun kuntajaon muuttamista koskeva asia on valmisteltu, lääninhallituksen tulee antaa asiasta lausuntonsa ja toimittaa asiakirjat sisäasiainministeriölle.

Kuntajaon muuttamisesta päättää valtioneuvosto. Sisäasiainministeriö voi kuitenkin päättää vähäisestä kuntajaon muutoksesta, milloin niiden kuntien valtuustot, joita muutos koskee, eivät ole sitä vastustaneet, sekä hylätä sellaista muutosta koskevan esityksen, jota valtuustot eivät ole puoltaneet.

Kuntajaon muutos on määrättävä tulemaan voimaan kalenterivuoden alusta. Päätös kuntajaon muuttamisesta on tehtävä ennen edellisen vuoden huhtikuun loppua. Milloin muutos on vähäinen, päätös siitä saadaan kuitenkin tehdä vielä edellisen vuoden kesäkuussa, jolle tästä ole arvioitava aiheutuvan sanottavaa haittaa. Päätös saadaan tehdä vielä kesäkuussa myös, milloin kuntien valtuustot ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä tämän. Päätös kuntajaon muuttamisesta on julkaistava asetuskokoelmassa.

Milloin kuntajakoa muutetaan siten, että yksi tai useampi kunta yhdistetään toiseen kuntaan taikka että kahdesta tai useammasta kunnasta muodostetaan yhdistämällä uusi kunta, siirretään lakkaavan kunnan päävirassa olevat vakinaiset viranhaltijat vastaaviin virkasuhteisiin ja pysyväisluonteisessa työsopimussuhteessa olevat työntekijät vastaaviin virka- tai työsopimussuhteisiin heille soveltuvaan laajentuvan tai uuden kunnan virkaan, tehtävään tai työhön, jollei tämän kunnan valtuusto painavista syistä toisin päätä. Milloin kunnan alue jaetaan kahteen tai useampaan kuntaan liitettäväksi, sovelletaan 1 momentin säännöstä lakkaavan kunnan viranhaltijoihin ja työntekijöihin siten, että heidät siirretään jonkin asianomaisen kunnan palvelukseen sen mukaan kuin kuntien kesken sovitaan. Jollei sopimusta saada aikaan, on valtioneuvoston kuntajaon muuttamisesta päättäessään tai, jos asia joudutaan ratkaisemaan vasta tämän jälkeen, lääninhallituksen asianomaisen kunnan taikka viranhaltijan tai työntekijän esityksestä päätettävä siirtämisestä. Viranhaltijaa tai työntekijää ei tällöin kuitenkaan ole siirrettävä sellaisen kunnan palvelukseen, jonka valtuusto painavista syistä on sitä vastustanut. Milloin kunnan alue kuntajaon muuttamisen johdosta supistuu niin, ettei sellainen viranhaltija tai työntekijä, jota 1 momentissa tarkoitetaan, ole kunnassa tarpeen eikä hänen siirtämisestään laajentuvan tai uuden kunnan palvelukseen voida sopia, määrää siirtämisestä valtioneuvosto tai lääninhallitus sen mukaan kuin 2 momentissa on säädetty.

Sillä, joka 16 §:n nojalla on siirretty toisen kunnan palvelukseen, on oikeus saada virkatai työsopimussuhteeseensa kuuluvat edut sellaisina, etteivät ne ole epäedullisemmat kuin hänelle aikaisemmasta palvelussuhteestaan kuuluneet vastaavat edut.

Toiseen kuntaan yhdistettävän kunnan kunnanjohtajan ja apulaiskunnanjohtajan virka lakkaa kuntajaon muutoksen tullessa voimaan. Viran haltija siirretään hänelle soveltuvaan laajentuvan kunnan virkaan, johon liittyvät edut ovat sellaiset kuin 17 §:ssä on sanottu. Milloin kahdessa tai useammassa kunnassa, joista muodostetaan yhdistämällä uusi kunta, on 1 momentissa tarkoitettuja viranhaltijoita, uuden kunnan valtuuston on päätettävä, mitkä viroista lakkaavat kuntajaon muutoksen tullessa voimaan. Lakkaavien virkojen haltijoihin sovelletaan, mitä 1 momentissa on säädetty.

Laajentuvan tai uuden kunnan palvelukseen 16 tai 18 §:n nojalla siirretyllä viranhaltijalla ja työntekijällä on sen palveluksessa ollessaan, jollei hänen eläketurvastaan ole toisin säädetty, oikeus eläketurvaan kunnalliselta eläkelaitokselta niiden perusteiden mukaan, jotka vastaavasti olivat voimassa supistuvan tai lakkaavan kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden eläketurvasta ennen siirtymistä ja joita häneen silloin oli sovellettava, jos hän vuoden kuluessa siirtymisestä kirjallisesti ilmoittaa laajentuvan tai uuden kunnan kunnanhallitukselle niin haluavansa. Mitä 1 momentissa on sanottu kunnallisesta eläkelaitoksesta, ei kuitenkaan sovelleta sellaiseen siinä tarkoitetun ilmoituksen tehneeseen viranhaltijaan ja työntekijään, joka kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (202/ 64) 16 §:n 1 ja 3 momentissa säädetyin tavoin on säilyttänyt hänelle 30 päivänä kesäkuuta 1964 kuuluneen oikeuden virka- tai työsuhteeseen perustuvan eläkkeen saamiseen eläkelaitoksen jäsenyhteisöltä, jonka palveluksessa hän tuona ajankohtana oli. Tällaisen viranhaltijan tai työntekijän eläketurvasta vastaa se kunta, jonka palvelukseen hänet on siirretty, jollei vastuusta ole kuntajaon muutoksen yhteydessä toisin sovittu tai määrätty. Jos sille kunnalle, jonka palveluksesta asianomainen henkilö on siirtynyt, olisi ollut suoritettava valtionosuutta hänen eläkkeestään aiheutuviin menoihin, on sillä kunnalla, jonka palvelukseen hänet on siirretty, oikeus valtionosuuteen samojen perusteiden mukaan. Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, koskee vastaavasti oikeutta perhe-eläkkeeseen viranhaltijan ja työntekijän kuoltua.

Sikäli kuin 16 tai 18 §:n nojalla siirretylle viranhaltijalle tai työntekijälle ei ole annettu hänelle kuuluvaa vuosilomaa tai lomarahaa sinä vuotena, jonka päättyessä siirtyminen tapahtuu, hänellä on laajentuvan tai uuden kunnan palveluksessa ollessaan oikeus saada se samojen perusteiden mukaan kuin jos hänen edellinen palvelussuhteensa olisi jatkunut. Loma-ajan palkka tai lomakorvaus sekä lomaraha suoritetaan hänelle laajentuvan tai uuden kunnan palveluksessa kuuluvan palkkauksen mukaisesti. Seuraavinakin vuosina laajentuvan tai uuden kunnan palveluksessa asianomaiselle on annettava vuosiloma vähintään saman pituisena kuin se olisi ollut hänelle myönnettävä supistuvan tai lakkaavan kunnan viranhaltijoita tai työntekijöitä koskeneiden, ennen siirtymistä voimassa olleiden määräysten mukaan siinä tapauksessa, että hänen edellinen palvelussuhteensa olisi jatkunut.

Mitä 16-20 §:ssä on säädetty, ei sovelleta, jos ennen vuotta 1959 perustettu kaupunki tai siihen kuuluva alue liitetään toiseen kuntaan tai muodostetaan yhdessä muiden alueiden kanssa uudeksi kunnaksi.

Milloin kuntainliitto purkautuu 16 §:ssä tarkoitetun kuntajaon muutoksen johdosta, noudatetaan soveltuvin osin, mitä 16-20 §:ssä on säädetty. Kuntainliitosta on tällöin voimassa, mitä on sanottu supistuvasta tai lakkaavasta kunnasta.

Milloin kuntajakoa muutetaan siten, että osa kunnasta siirretään toiseen tai perustettavaan uuteen kuntaan, kuntien välillä on toimitettava taloudellinen selvitys, jos sitä on muutoksen suuruuteen tai kuntien taloudelliseen asemaan nähden taikka muusta syystä pidettävä tarpeellisena. Määräykset taloudellisesta selvityksestä antaa valtioneuvosto päättäessään kuntajaon muuttamisesta. Tällöin voidaan kuitenkin, vahvistamalla vain ne perusteet, joiden mukaan selvitys on toimitettava, jättää tarkemmat määräykset siitä sisäasiainministeriön annettaviksi.

Taloudellisessa selvityksessä on sellainen kiinteä omaisuus ja siihen kohdistuva vuokratai muu käyttöoikeus, joka yksinomaan tai pääasiallisesti palvelee jotakin aluetta, jaettava sille kunnalle, johon alue tulee kuulumaan. Muu omaisuus on jaettava kunnille sen mukaan, mille sen on omaisuuden laatu, kohtuusnäkökohdat tai muut syyt huomioon ottaen katsottava sopivimmin kuuluvan. Varoista ja oikeuksista, jotka kunta on saanut lahjana tai testamentin nojalla määrättyyn tarkoitukseen käytettäväksi, on tarpeen mukaan annettava määräykset, joilla niiden käyttö tuohon tarkoitukseen sopivalla tavalla turvataan.

Velka, joka kohdistuu omaisuuteen tai on otettu omaisuuden hankkimista varten, siirretään sen kunnan vastattavaksi, jolle omaisuus tulee. Muut sitoumukset jaetaan kuntien kesken sen mukaan kuin ne saavat varoja ja kohtuus muutoin vaatii. Vastuuta sitoumuksesta ei kuitenkaan, valtiolle olevaa velkaa lukuun ottamatta, saa siirtää ilman saamamiehen tai muun oikeuden haltijan suostumusta.

Jollei 23 ja 24 §:ssä ole muuta säädetty, on varoja ja velkoja jaettaessa pidettävä perusteena kuntien alueiden asukaslukuja, veroäyrien lukumääriä, pinta-aloja tai muita kohtuullisia perusteita. Milloin on tarpeen jotta kuntien osuudet varoista ja veloista muodostuisivat jakoperusteiden mukaisiksi, kunta voidaan määrätä suorittamaan toiselle rahassa korvaus, joka maksetaan kerralla taikka kohtuullisine korkoineen enintään viiden vuoden aikana lankeavina erinä.

Jollei muuta johdu siitä, mitä edellä tässä luvussa on sanottu, kunnan varat ja velat jäävät sen alueen laajentuessa tai supistuessa edelleen sille, mutta siirtyvät silloin, kun kunta kokonaisuudessaan yhdistetään toiseen kuntaan tai perustettavaan uuteen kuntaan, tälle kunnalle.

Taloudellisessa selvityksessä käy määräys omaisuuden osoittamisesta kunnalle omaisuuden saantokirjasta.

Milloin kuntajaon muutoksen voimaantuloa edeltävänä vuotena toimitetaan kunnallisvaalit, ne on toimitettava uutta kuntajakoa noudattaen niiden kuntien osalta, joita muutos koskee. Laajentuvan kunnan valtuuston on valittava kunnan keskusvaalilautakuntaan siihen kunnallisvaalilain (361/72) mukaan kuuluvien jäsenten lisäksi yksi, kaksi tai kolme jäsentä liitettävältä alueelta, sen mukaan kuin liitettävän alueen asukasluvun suhde kunnan asukaslukuun edellyttää. Milloin laajentuvassa kunnassa kuntajaon muuttumisen johdosta muodostetaan uusi äänestysalue, joka käsittää kuntaan liitettävää aluetta, sovelletaan sitä varten valittavaan vaalilautakuntaan vastaavasti, mitä 1 momentissa on sanottu keskusvaalilautakunnasta.

Kuntajaon muutoksen tullessa voimaan kesken kunnallisen vaalikauden valtioneuvoston tulee muutoksesta päättäessään määrätä, milloin se on tarpeellista, että kunnassa, jota muutos koskee, on toimitettava valtuutettujen vaali muutoksen voimaantulosta kunnallisen vaalikauden loppuun kestäväksi ajaksi. Vaali toimitetaan noudattaen soveltuvin kohdin, mitä kunnallisvaaleista on säädetty.

Henkikirjoitusviranomaisten ja kunnallisten vaaliviranomaisten on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta 29 ja 30 §:ssä mainittu vaali ja sitä varten tarpeelliset tehtävät voidaan aikanaan suorittaa, sekä annettava toisilleen siinä tarkoituksessa virka-apua.

Milloin toimitetaan 30 §:ssä mainittu vaali, myös muiden kunnan luottamushenkilöiden toimet päättyvät kuntajaon muutoksen tullessa voimaan ja uudet vaalit jäljellä olevaksi toimikaudeksi on toimitettava, jollei sisäasiainministeriö kunnan valtuuston esityksestä tai sitä kuultuaan joidenkin toimien osalta toisin määrää. Luottamushenkilöiksi luetaan tällöin myös kunnallislain (953/76) 104 §:ssä tarkoitettuun toisen kunnan lautakuntaan tai johtokuntaan samoin kuin kuntainliiton liittovaltuustoon valitut jäsenet. Jäseniin, jotka valtuusto on valinnut valtion lautakuntaan tai toimikuntaan, sovelletaan niin ikään, mitä tässä on sanottu. Kihlakunnanoikeuden lautamiehistä on säädetty erikseen.

Kunnalliset järjestyssäännöt sekä niiden luonteiset eri lakien nojalla annetut säännöt ja kunnallisten maksujen taksat pysyvät kuntajaon muututtuakin soveltuvin osin voimassa sillä alueella, jota ne ovat koskeneet, jollei erikseen ole toisin säädetty tai niiden muuttamisesta tai kumoamisesta ole päätetty ennen kuntajaon muutoksen voimaantuloa, siihen saakka, kun tällainen päätös tehdään ja tulee noudatettavaksi. Edellä 1 momentissa tarkoitetut säännöt ja taksat on ensi tilassa tarkistettava uusia olosuhteita vastaaviksi.

Kuntajaon muuttamisen yhteydessä laajentuva kunta tai perustettava uusi kunta on velvollinen, jollei taloudellisessa selvityksessä ole toisin määrätty, antamaan huoltoapulain (116/ 56) mukaan jatkuvaa laitoshoitoa sellaiselle sanottua hoitoa jo saavalle henkilölle, jonka kotipaikka hoidon alkaessa on ollut kuntaan siirretyllä alueella, tai jollei hänellä ole ollut Suomessa kotipaikkaa, joka on pääasiallisesti oleskellut tuolla alueella.

Kunnassa, jota kuntajaon muutos koskee, on muutos otettava huomioon laadittaessa talousarvio muutoksen voimaantuloa seuraavaksi vuodeksi. Milloin kuntajaon muutos määrätään tulemaan voimaan kunnallisen vaalikauden alusta tai kesken vaalikauden voimaantulevan muutoksen johdosta määrätään toimitettavaksi valtuutettujen vaali, valtioneuvosto voi muutoksesta päättäessään määrätä, että talousarvion hyväksyminen laajentuvaa kuntaa varten muutoksen voimaantuloa seuraavaksi vuodeksi on toimitettavissa vaaleissa valitun valtuuston asiana. Tällöin talousarvio hyväksytään tammikuun aikana.

Kuntajaon muutoksen tultua voimaan kuntien kesken on suoritettava edellisenä vuotena ennakkoperintälain (418/59) mukaan pidätettyjen ja määrättyjen kunnallisveron ennakkojen selvitys niiden verovelvollisten osalta, jotka verotuslain (482/58) 65 §:n mukaan ovat ensimmäisenä vuotena muutoksen voimaan tultua verovelvollisia laajennetulle kunnalle. Selvityksessä on laajentuvan kunnan hyvitettävä supistuvaa kuntaa viimeksi mainitun kunnan kunnallisveron siitä osasta, jota muutosta edeltäneenä vuotena ei ole otettu huomioon veroäyrin hintaa laskettaessa, sen suuruisella määrällä, joka vastaa samana vuotena toimitetussa verotuksessa siirretyltä alueelta määrättyjen veroäyrien määrän suhdetta kunnan veroäyrien kokonaismäärään. Hyvitettävä määrä on suoritettava sen vuoden loppuun mennessä, jona muutos on tullut voimaan.

Ensimmäisenä vuotena kuntajaon muutoksen tultua voimaan on veroäyrin hinta laajentuvassa kunnassa laskettava poiketen kunnallislain 85 §:n 1 momentin säännöksestä erikseen kuntaan liitetyn ja kunnan aikaisemman alueen osalta. Kuntaan liitetyn alueen osalta veroäyrin hinta lasketaan siten, että se osa laajentuneen kunnan kunnallisverosta, jota kunta ei saa kunnallisveron ennakon etumaksuna, jaetaan kunnassa määrättyjen veroäyrien määrällä ja osamäärään lisätään luku, joka saadaan, kun liitetyltä alueelta edellisenä vuotena toimitetussa verotuksessa määrättyjen veroäyrien määrän mukainen osuus supistuvan kunnan kunnallisveron siitä osasta, jota ei ole otettu huomioon veroäyrin hintaa laskettaessa, jaetaan liitetyltä alueelta 1 momentissa tarkoitettuna vuotena kertyvien veroäyrien määrällä. Kunnan aikaisemman alueen osalta veroäyrin hinta lasketaan siten, että 2 momentissa ensiksi mainittuun, laajentuvassa kunnassa määrättyjen äyrien määrällä jakaen saatuun osamäärään lisätään luku, joka saadaan, kun kunnan kuntajaon muutoksen voimaantuloa edeltäneen varainhoitovuoden kunnallisveron se osa, jota ei ole otettu huomioon veroäyrin hintaa määrättäessä, jaetaan kunnan aikaisemmalta alueelta 1 momentissa tarkoitettuna vuotena kertyvien veroäyrien määrällä. Supistuneessa kunnassa lasketaan veroäyrin hinta 1 momentissa tarkoitettuna vuotena kunnallislain 85 §:n 1 momentin säännöksestä siten poiketen, että siinä tarkoitettu edellisen varainhoitovuoden kunnallisveron osa otetaan huomioon vain sikäli, kuin sitä ei ole 2 momentin mukaan otettu huomioon siirretyn alueen veroäyrin hintaa laskettaessa. Tämän pykälän mukaisesti laskettuihin veroäyrin hintoihin sovelletaan, mitä kunnallislain 85 §:n 2 momentissa on säädetty.

Sen lisäksi, mitä verotuslain 104 §:ssä on säädetty, on ensimmäisenä vuotena kuntajaon muutoksen voimaan tultua laajentuvassa kunnassa käytettävä verojen ja maksujen suorittamiseen myös sellainen ennakko, joka verovelvolliselle on verovuodelta määrätty liitetyltä alueelta supistuneessa kunnassa. Milloin 1 momentissa tarkoitettu ennakko on määrätty kiinteistöstä, joka vain osaksi sijaitsee liitetyllä alueella, taikka liikkeestä tai ammatista, jota vain osittain on harjoitettu sanotulla alueella, on laajentuneessa kunnassa vähennettävä 1 momentin mukaisesti vain se osa ennakosta, joka on katsottava määrätyksi liitetyltä alueelta.

Milloin perustetaan uusi kunta siirtämällä siihen alueita yhdestä tai useammasta kunnasta on siihen sovellettava, mitä 36-38 §:ssä on säädetty laajentuneesta kunnasta. Sanottuja säännöksiä on soveltuvin osin noudatettava myös, milloin kunta lakkautetaan siirtämällä sen alue kahteen tai useampaan kuntaan.

Milloin kuntajaon muutos on vähäinen, voidaan sen toimeenpanemisesta päätettäessä määrätä, ettei 36-38 §:n säännöksiä sovelleta.

Jos rekisteriin merkityn yhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai muun yhteisön taikka säätiön yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrättynä kotipaikkana oleva kunta lakkautetaan siirtämällä sen alue kokonaisuudessaan yhteen laajentuvaan tai uuteen kuntaan, tämä kunta tulee kuntajaon muutoksen voimaan tullessa yhteisön tai säätiön kotipaikaksi lakkaavan kunnan sijaan. Jos kunta lakkautetaan siirtämällä sen alue kahteen tai useampaan laajentuvaan tai uuteen kuntaan, valtioneuvoston tulee päättäessään kuntajaon muuttamisesta määrätä jokin näistä kunnista yhteisöjen tai säätiöiden uudeksi kotipaikaksi. Tällaista määräystä noudatetaan, kunnes yhteisö tai säätiö on päättänyt kotipaikastaan toisin ja tästä on tehty merkintä rekisteriin. Edellä 1 momentin mukaisesti määräytyvästä ja valtioneuvoston 2 momentin nojalla määräämästä uudesta kotipaikasta on viran puolesta tehtävä merkintä rekisteriin. Kotipaikkaa koskeva valtioneuvoston päätös on kunnanhallituksen saatettava lakkaavassa kunnassa tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.

Uutta kuntaa varten on kuukauden kuluessa siitä, kun valtioneuvosto on tehnyt päätöksen kunnan perustamisesta, asetettava järjestelytoimikunta. Järjestelytoimikunnan jäsenten ja varajäsenten luvun määrää ja toimikunnan asettaa lääninhallitus. Niiden kuntien kunnanhallitusten, joiden alueista uusi kunta muodostuu, tulee tehdä lääninhallitukselle ehdotuksensa jäsenistä ja varajäsenistä. Lääninhallituksen on jäseniä ja varajäseniä määrätessään seurattava kunnanhallituksen ehdotuksia, edellyttäen että ne on saatu ja että ne eivät ole ristiriidassa keskenään. Toimikunta valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Järjestelytoimikunnan tulee siihen saakka, kun uuden kunnan valtuutetut on valittu ja vaalin tulos julistettu sekä kunnanhallitus valittu, huolehtia kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä. Järjestelytoimikunnasta on soveltuvin kohdin voimassa, mitä kunnanhallituksesta on säädetty.

Uuden kunnan valtuutetut valitaan ensi kerran kuntajaon muutoksen voimaantuloa edeltävänä vuorena noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista on säädetty, kunnallisen vaalikauden loppuun kestäväksi toimikaudeksi. Äänestysaluejaosta päättää ja keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat asettaa järjestelytoimikunta, joka muutoin huolehtii valtuustolle vaalin osalta kuuluvista tehtävistä. Sillä on vaalia koskevissa asioissa vapaakirjeoikeus.

Heti vaalin tuloksen julistamisen jälkeen iältään vanhimman valtuutetun on kutsuttava valtuutetut ensimmäiseen kokoukseen ja johdettava siinä puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Valtuuston on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen kunnan hallinnon järjestämiseksi, ja tässä tarkoituksessa muun ohella tehtävä päätökset kunnanhallituksen jäsenten valitsemisesta ja lautakuntien asettamisesta, luottamustoimien täyttämisestä sekä virkojen perustamisesta ja viranhaltijoiden siirtämisestä ja valitsemisesta ottaen huomioon, mitä 16-18 sekä 21 §:ssä on säädetty samoin kuin hyväksyttävä kunnalle talousarvio ensimmäiseksi varainhoitovuodeksi. Kunnanhallitukseen valitut astuvat toimiinsa heti, mutta muut luottamushenkilöt samoin kuin viranhaltijat vasta kuntajaon muutoksen tullessa voimaan jollei päätetä, että heidän on ryhdyttävä toimiinsa jo aikaisemmin. Valtuustolla on oikeus antaa asioista, joista on määrättävä alistettavissa järjestys- tai ohjesäännöissä, näistä annetut säännökset soveltuvin osin huomioon ottaen väliaikaisia määräyksiä, joita on noudatettava, kunnes sääntö on hyväksytty sekä alistus tehty ja ratkaistu. Valtuusto voi päättää saattaa voimaan kunnanosahallinnon siten, että kunnanosavaltuuston vaalin kunnallisesta vaalikaudesta jäljellä olevaksi ajaksi toimittaa kunnanvaltuusto.

Sen kunnan viranomainen, joka tai johon kuuluva alue on määrätty siirrettäväksi uuteen kuntaan, ei sen jälkeen, kun valtioneuvosto on tehnyt päätöksen kuntajaon muutoksesta, saa päättää asioista, joiden on katsottava kuuluvan uuden kunnan viranomaisen ratkaistaviin ja jotka voidaan sille siirtää.

Kunnan nimen muuttamisesta voi tehdä esityksen kunnanvaltuusto ja lääninhallitus. Esitys on toimitettava sisäasiainministeriölle. Asia voidaan saattaa vireille myös sisäasiainministeriön aloitteesta. Esityksestä tai aloitteesta on kuultava kunnanvaltuustoa ja lääninhallitusta, jollei esitys ole sen tekemä, ja hankittava muu ehkä tarpeellinen selvitys. Kunnan nimen muuttamisesta päättää valtio neuvosto.

Tehtäessä esitys tai aloite uuden kunnan perustamisesta on tehtävä ehdotus myös kunnan nimestä. Ehdotukseen sovelletaan, mitä 46 §:n 2 momentissa on säädetty. Päättäessään uuden kunnan perustamisesta valtioneuvosto määrää sen nimen.

Kunnan viranomaisen päätöksestä, joka on tehty kuntaa koskevan kuntajaon muutospäätöksen antamisen jälkeen mutta ennen muutoksen voimaantuloa, saa valittaa myös sillä perusteella, että päätös on ristiriidassa niiden perusteiden kanssa, joihin muutos nojautuu taikka 45 §:n säännösten vastainen. Valitusoikeus on myös toisella kunnalla, jota kuntajaon muutos koskee, ja tämän kunnan jäsenellä.

Tämän lain nojalla annettuun valtioneuvoston, sisäasiainministeriön ja lääninhallituksen päätökseen saa hakea muutosta niin kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Kuntajaon muuttamisesta annetusta päätöksestä katsotaan tieto saaduksi, kun päätös on julkaistu asetuskokoelmassa. Valitusoikeus on sillä, jota päätös koskee, sekä asianomaisella kunnalla ja tämän jäsenellä. Edellä 41 §:n 2 momentissa mainittuun valtioneuvoston päätökseen ei kuitenkaan saa valittamalla hakea muutosta.

Sisäasiainministeriöllä on valta tehdä oikaisunluonteinen korjaus tämän lain nojalla annettuun valtioneuvoston tai ministeriön päätökseen.

Milloin kunta taikka tila, tilanosa tai alue kuntajaon muuttamista koskevan päätöksen nojalla siirtyy toiseen tuomiopiiriin tai hallintoalueeseen kuuluvaan kuntaan, aiheuttaa päätös, jollei erikseen toisin määrätä, vastaavat muutokset oikeudellisessa jaotuksessa ja hallinnollisissa aluejaoissa samasta ajankohdasta lukien.

Maanmittauskonttorin tulee huolehtia kuntajaon muuttamista tai kunnan aluerajan sijaintia koskevan päätöksen mukaisten muutosten tekemisestä kameraaliseen jaotukseen ja muutosten merkitsemisestä maarekisteriin. Tarvittaessa maanmittauskonttorin on myös ryhdyttävä toimenpiteisiin kuntien välisten rajojen käymiseksi. Rajankäyntitoimituksen kustannukset suoritetaan valtion varoista. Milloin osa tilasta on 1 momentissa tarkoitetun päätöksen johdosta siirrettävä kameraalisesti kunnasta toiseen, se on lohkomalla erotettava itsenäiseksi tilaksi. Toimituksen kustannukset suoritetaan valtion varoista. Milloin kuntajako ja kameraalinen jaotus maanmittaustoimituksen johdosta tai muutoin muusta kuin 51 §:ssä mainitusta syystä ovat muodostuneet toisistaan poikkeaviksi, maanmittauskonttorin tulee tehdä maanmittaushallitukselle esitys jaotusten saattamisesta yhdenmukaisiksi. Maanmittaushallituksen asiana on määrätä kameraalisen jaotuksen muuttamisesta kuntajaon mukaiseksi, tai jollei tätä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, tehdä sisäasiainministeriölle esitys kuntajaon muuttamisesta. Maanmittaushallituksen päätökseen kameraalisen jaotuksen muuttamisesta ei saa hakea muutosta. Päätöstä täytäntöönpantaessa on vastaavasti noudatettava, mitä edellä tässä pykälässä on säädetty. Tarkemmat säännökset kameraalisen jaotuksen muuttamisesta annetaan asetuksella.

Ahvenanmaan maakunnassa voi maakunnanhallitus tehdä esityksen kuntajaon muuttamisesta ja kunnan nimen muuttamisesta tai määräämisestä. Milloin esityksen tai aloitteen on tehnyt muu viranomainen, on maakunnanhallitusta kuultava asiassa.