Asetus Suomalais-venäläisestä koulusta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 314/1977
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Opetusministerin esittelystä säädetään Suomalais-venäläisestä koulusta 21 päivänä toukokuuta 1976 annetun lain (412/76) nojalla:
1 lukuHallinto.
1§
Suomalais-venäläisen koulun osalta hoitavat kouluhallitus ja lääninhallitus soveltuvin osin ne hallintotehtävät, jotka valtion lukiossa ja kunnan peruskoulussa kuuluvat niille, jollei toisin ole säädetty tai määrätty.
2§
Ennen kuin opetusministeriö määrää johtokunnan jäsenet ja heidän varamiehensä, sen on pyydettävä koulun opettajakunnalta ja vanhempainneuvostolta sekä Suomi-Neuvostoliitto-Seuralta ehdotus näitä edustaviksi johtokunnan jäseniksi ja näiden varamiehiksi.
Jos jäsen tai varamies eroaa ennen toimikauden päättymistä, on hänen tilalleen määrättävä uusi jäsen tai varamies jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Johtokunnan jäsenistä määrää opetusministeriö puheenjohtajan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtokunnan sihteerinä toimii koulun rehtori.
3§
Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Henkilövaalissa ratkaisee kuitenkin arpa.
Johtokunnan puheenjohtajan, jäsenen, sihteerin ja asiantuntijan kokouspalkkioista, matkakustannusten korvauksesta ja päivärahasta on voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty. Rehtori hoitaa sihteerin tehtävät virkatyönä ja toimistotyö hoidetaan koulussa.
Tarkemmat määräykset johtokunnan kokouksista annetaan koulun ohjesäännössä.
4§
Johtokunnan tehtävänä on:
tehdä ehdotus koulun ohjesäännöksi ja opetussuunnitelmaksi sekä opetussuunnitelman vuositarkisteeksi ja toimittaa ne asianomaisille viranomaisille hyväksyttäviksi;
tarkastaa koulun tulo- ja menoarvioehdotus ja toimittaa se lääninhallitukselle, joka toimittaa sen edelleen kouluhallitukselle;
päättää koulun kalusto- ja opetusvälinehankinnoista myönnettyjen määrärahojen puitteissa;
myöntää alennus ja vapautus lukion lukukausimaksusta;
päättää aineen erilaajuisen oppimäärän ja valinnaisaineen vaihtamisesta ja kielenopetuksesta vapauttamisesta;
päättää kouluneuvostoa kuultuaan uusien kouluhallituksen hyväksymien oppikirjojen käyttöönottamisesta;
antaa kouluhallitukselle lausunto avoinna olevien virkojen ja toimien hakijoista;
ottaa tilapäiset toimihenkilöt, tuntiopettajat sekä työsopimussuhteessa oleva henkilökunta;
myöntää yli kaksi viikkoa kestävä virkavapaus viran- ja toimenhaltijalle sekä määrätä viransijainen;
määrätä jäljempänä mainitulla tavalla apulaisrehtori;
määrätä rehtorille ja apulaisrehtorille sijaiset; sekä
suorittaa kaikki muutkin tehtävät, jotka sille kuuluvat lain, asetuksen, koulun ohjesäännön tai asian laadun mukaan.
5§
Koulun kouluneuvoston jäsenen vaalissa ovat vaalioikeutettuja ja vaalikelpoisia koulun opettajat ja lukioasteen oppilaat.
6§
Koulun rehtorin tulee:
johtaa, ohjata ja valvoa koulun opetus- ja kasvatustyötä ja muuta toimintaa;
valmistella johtokunnan kokouksessa käsiteltävät asiat, jollei johtokunta toisin määrää;
laatia opettajien kanssa neuvoteltuaan ehdotus johtokunnalle opetussuunnitelman vuositarkisteeksi;
seurata muiden opettajien opetusta vähintään neljänä tuntina viikossa;
valvoa koulurakennuksen kaluston ja muun irtaimiston hoitoa;
kutsua tarvittaessa opettajakunta kokoon, toimia opettajakunnan kokouksen puheenjohtajana ja huolehtia opettajakunnan päätösten täytäntöönpanosta;
huolehtia kouluneuvoston päätöksen täytäntöönpanosta, jollei toisin ole säädetty tai määrätty;
myöntää koulun palveluksessa oleville virkavapautta tai vapautusta tehtävien suorittamisesta enintään kahden viikon ajaksi ja määrätä sijainen samaksi ajaksi;
myöntää oppilaalle hyväksyttävästä syystä lupa enintään viikon poissaoloon koulusta;
laatia vuosikertomus; sekä
suorittaa ne muut tehtävät jotka hänelle lain, asetuksen, koulun ohjesäännön tai asian laadun mukaan kuuluvat.
7§
Koulussa voi olla yksi tai useampi apulaisrehtori sen mukaan kuin opetusministeriö määrää. Apulaisrehtorin määrää koulun johtokunta viideksi vuodeksi kerrallaan koulun vakinaisista opettajista kouluneuvoston ja opettajakunnan annettua lausuntonsa asiasta.
Apulaisrehtorin tulee:
seurata vähintään kahtena tuntina viikossa venäjän kielen ja venäjänkielistä opetusta;
toimia venäjän kielellä opettavien opettajien ohjaajana;
valvoa venäjänkielisen opetuksen osalta opetussuunnitelmien noudattamista ja metodiikan kehittämistä;
johtaa ja valvoa venäjänkielisen oppimateriaalin laadintaa;
järjestää koulun opetus- ja koulutustoimintaan liittyviä tilaisuuksia;
johtaa ja valvoa oppilashuoltoa ja pitää yhteyttä oppilaiden koteihin;
avustaa johtajaa vuositarkisteen laadinnassa ja työrauhan ylläpitämisessä sekä tarvittaessa muissa johtajan tehtävissä; sekä
suorittaa ne muut tehtävät, jotka hänelle asetuksen, kouluohjesäännön tai asian laadun mukaan kuuluvat.
Opetusministeriö voi siirtää 1-4 kohdassa mainitut apulaisrehtorin tehtävät toiselle apulaisrehtorille. Tällöin apulaisrehtorin palkkio ja opetusvelvollisuuden huojennus jaetaan apulaisrehtorien kesken, sen mukaan kuin opetusministeriö erikseen määrää.
Opetusministeriön luvalla voidaan rehtorin ja apulaisrehtorin tai apulaisrehtorien tehtävät järjestää toisinkin, kuin tässä asetuksessa on säädetty.
2 lukuTyöaika ja opetus.
8§
Koulun lukuvuodesta sekä luku- ja lomaajoista on voimassa, mitä niistä kunnan peruskoulun ja valtion lukion osalta on säädetty tai määrätty.
9§
Venäjän kieltä opetetaan peruskouluasteen ensimmäiseltä vuosiluokalta alkaen. Toinen kaikille oppilaille yhteinen kieli peruskouluasteen 7.-9. vuosiluokalla ja lukioasteella on ruotsin kieli. Kolmas kaikille oppilaille yhteinen kieli lukioasteella on englannin kieli tai saksan kieli.
10§
Opetusryhmien muodostamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun ja valtion lukion opetusryhmien muodostamisesta on säädetty tai määrätty. Jos opetus tapahtuu opetussuunnitelman mukaan osaksi tai kokonaan venäjän kielellä, ryhmään saa kuitenkin kuulua enintään kaksikymmentäviisi oppilasta, jollei kouluhallitus myönnä poikkeusta. Jos opetusryhmään kuuluu ensimmäisen, toisen, kolmannen tai neljännen vuosiluokan oppilaita vähintään kaksikymmentä, saadaan opetusryhmä venäjän kielen opetuksessa jakaa kahteen erikseen opetettavaan osaan. Jollei jäljempänä toisin säädetä, opetusryhmään ei saa kuulua ilman kouluhallituksen suostumusta eri vuosiluokkien oppilaita.
Opetusryhmä, jota opetetaan pääasiassa venäjän kielellä, saadaan muodostaa jos ryhmään tulee vähintään kahdeksan oppilasta. Ryhmässä saa olla oppilaita enintään kolmelta vuosiluokalta. Aloitettua opetusta saadaan seuraavana lukuvuotena ryhmässä jatkaa, jos ryhmän oppilasmäärä lukuvuoden alussa on vähintään neljä. Niissä aineissa, joissa se on opetuksen kannalta tarkoituksenmukaista, tulee tässä momentissa tarkoitettu opetusryhmä yhdistää koulun johonkin toiseen opetusryhmään.
11§
Esiluokan opetusryhmään saa kuulua enintään kaksikymmentä oppilasta, jollei kouluhallitus myönnä poikkeusta.
Esiluokan päivittäinen työaika on jaettava tarkoituksenmukaisiin toimintatuokioihin. Opetuksen tulee tapahtua pääasiassa leikinomaisessa muodossa. Esiluokan opetuksen sisällöstä määrätään koulun opetussuunnitelmassa.
3 lukuOppilaat.
12§
Oppilaiden kouluunottoperusteet ja lukioasteelle siirtämisperusteet määrää kouluhallitus.
13§
Kouluun otetuista sekä koulusta eroavista oppivelvollisista lapsista on ilmoitettava asianomaiselle koululautakunnalle.
14§
Työrauhasta on voimassa mitä siitä valtion oppikouluissa on säädetty. Kouluneuvoston käytettäväksi säädetyistä kurinpitorangaistuksista päättää peruskouluasteen oppilaiden osalta kuitenkin asianomainen opettaja.
4 lukuOpettajat ja muu henkilökunta.
15§
Jollei laissa, tässä asetuksessa tai koulun ohjesäännössä toisin säädetä tai määrätä, koulun opettajista ja muusta henkilökunnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion oppikoulujen opettajista ja muusta henkilökunnasta on säädetty tai määrätty.
Rehtorin sopimuspalkkainen virka katsotaan opettajanviraksi.
16§
Koulun rehtorin työajasta ja vuosilomasta on soveltuvin osin voimassa, mitä työajasta ja vuosilomasta valtion virastoissa ja laitoksissa on säädetty tai määrätty.
17§
Kelpoisuusehtona koulun opettajan virkaan ja ylimääräiseen toimeen on kunnan peruskoulun tai valtion lukion vastaavan viran tai ylimääräisen toimen edellyttämä kelpoisuus. Opettajan virkaan tai ylimääräiseen toimeen on kelpoinen myös henkilö, joka on Neuvostoliitossa suorittanut kouluhallituksen riittäväksi katsomat opinnot opettamassaan aineessa sekä lisäksi suorittanut Suomessa kouluhallituksen tarpeelliseksi katsomat lisäopinnot.
Kelpoisuusehtona rehtorin virkaan on lehtorin kelpoisuus ja kouluhallituksen riittäväksi katsoma venäjän kielen taito.
Jollei kunnan peruskoulussa tai valtion lukiossa ole vastaavaa virkaa tai ylimääräistä tointa, on tällaiseen virkaan tai toimeen samoin kuin tuntiopettajan tehtävään kelpoinen henkilö, jolla on kouluhallituksen riittäväksi katsoma taito viran, toimen tai tehtävän hoitamiseen.
Opettajalta vaaditaan kouluhallituksen riittäväksi katsoma kielitaito siinä kielessä, jolla hän antaa opetusta.
18§
Kunnan peruskoulun tai valtion lukion opettajanvirkaa vastaavan viran tai ylimääräisen toimen haltijan opetus- ja työvelvollisuudesta on voimassa, mitä niistä on kunnan peruskoulun ja valtion lukion osalta säädetty tai määrätty.
Esiluokanopettajan opetus- ja työvelvollisuudesta sekä opettajien erityistehtävien korvausperusteista, ylitunti- ja tuntipalkkioiden perusteista, opettajien oikeudesta ottaa hoidettavakseen ylitunteja ja apulaisrehtoriksi määrätyn opettajan palkkiosta ja opetusvelvollisuuden vähennyksestä määrää opetusministeriö.
5 lukuErinäisiä säännöksiä.
19§
Opetusministeriö määrää vuosittain kouluhallituksen lausunnon saatuaan peruskouluasetuksen (443/70) 179 §:n säännökset huomioon ottaen sen osuuden, jonka kunta Suomalaisvenäläisestä koulusta annetun lain (412/76) 10 §:n mukaan on velvollinen maksamaan valtiolle koulun peruskouluasteen käyttömenoista.
20§
Lääninhallituksen ja kouluhallituksen päätöksiin haetaan muutosta valittamalla siinä järjestyksessä kuin kunnan peruskoulua ja valtion lukiota koskeviin lääninhallituksen ja kouluhallituksen vastaaviin päätöksiin haetaan muutosta.
Johtokunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninhallitukseen siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Valitusoikeutta ei ole lääninhallituksen päätökseen, jolla on ratkaistu johtokunnan päätöksestä tehty valitus.
Kouluneuvoston ja opettajakunnan päätöksiin haetaan muutosta valittamalla siinä järjestyksessä kuin valtion oppikoulun kouluneuvoston ja opettajakunnan päätöksiin haetaan muutosta.
21§
Opetusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.
22§
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1977.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 7. päivänä huhtikuuta 1977
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Opetusministeri Marjatta Väänänen