Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

562/1976

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki Pohjoismaiden Investointipankin palveluksessa olevan henkilön verottamisesta.

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

1 §

Henkilö, joka tehdessään Pohjoismaiden Investointipankin kanssa vakinaista palvelusta pankissa koskevan sopimuksen ei asunut Suomessa tulo- ja varallisuusverolaissa (1043/74) tarkoitetulla tavalla, on velvollinen yleisesti voimassa olevien säännösten mukaan tulon perusteella suoritettavien verojen ja maksujen asemesta suorittamaan veroa palkkatulosta, jonka hän on saanut sanotusta palveluksesta, vain sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

2 §

Edellä 1 §:ssä tarkoitettuna palkkatulona pidetään sellaista palkkaa, josta työnantaja on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen ennakkoperintälain (418/59) mukaan. Palkkaan kuuluvat luontoisedut arvioidaan ennakkoperintälain säännösten mukaan.

3 §

Edellä 1 §:ssä tarkoitettu vero peritään lopullisena verona toimittamalla pidätys lähteellä (lopullinen palkkavero).

Lopullinen palkkavero on 40 prosenttia palkkatulon kokonaismäärästä. Vero menee kokonaisuudessaan valtiolle.

4 §

Lopullisen palkkaveron on velvollinen perimään Pohjoismaiden Investointipankki. Vero on perittävä, kun palkkaveron alainen määrä maksetaan asianomaiselle tai merkitään tilille hänen hyväkseen. Vero peritään täysin kymmenin pennein jättämällä ylimenevät pennit lukuun ottamatta.

5 §

Pohjoismaiden Investointipankin on maksettava perimänsä, lopullisen palkkaveron määrät Uudenmaan lääninverokonttorin postisiirtotilille 20 päivän kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jona vero on peritty. Perintämenettelystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä rajoitetusti verovelvollisen valtion ja kunnallisverosta annetussa laissa ( 917/72 ) tai sen nojalla on säädetty lähdeveron perimisestä.

Perimis- ja tilitysvelvollisuuden laiminlyömisestä johtuvista seuraamuksista sekä lopullisen palkkaveron perimisen valvonnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä ennakkoperintälaissa on säädetty ennakonpidätyksestä tai sanotun lain nojalla säädetty tai määrätty. Lopullinen palkkavero peritään kuitenkin aina veromerkkejä käyttämättä.

Milloin lopullinen palkkavero on jäänyt perimättä, mutta palkkatulosta on pidätetty ennakkoperintälaissa tarkoitettua ennakkoa, on Pohjoismaiden Investointipankin suoritettavaksi 2 momentin mukaan määrätystä veron määrästä vähennettävä pidätetyn ennakon määrä. Ennakkoperintälaissa tarkoitettu veronlisäys lasketaan tällöin perimättä jääneen palkkaveron ja pidätetyn ennakon väliselle erotukselle.

6 §

Milloin verovelvollinen katsoo, että lopullisen palkkaveron periminen on toimitettu virheellisesti, eikä Pohjoismaiden Investointipankki ole oikaissut perintää, verovelvollinen voi saattaa asian Helsingin veropiirin verojohtajan ratkaistavaksi. Oikaisuvaatimus on tehtävä viimeistään veron perimistä lähinnä seuraavan kalenterivuoden aikana.

Milloin verojohtaja havaitsee lopullista palkkaveroa perityn liikaa, hänen on määrättävä liikaa peritty määrä maksettavaksi takaisin verovelvolliselle.

7 §

Verovelvollisen vaatimuksesta on 1 §:ssä tarkoitetun palkkatulon verottaminen, poiketen siitä, mitä 3 §:ssä on säädetty, toimitettava verotuslain (482/58) mukaisessa järjestyksessä ja noudattaen talon verottamisesta yleisesti voimassa olevia säännöksiä.

Edellä 1 momentissa mainittu vaatimus on tehtävä kirjallisesti siltä kalenterivuodelta annettavassa veroilmoituksessa, jonka aikana palkkatulo on saatu. Veroilmoitus on annettava verotuslain 34 §:ssä tarkoitettuun verotoimistoon. Milloin veroilmoitusta ei ole annettu oikeassa ajassa, vaatimus on hylättävä. Vaatimus voidaan tehdä myös tässä momentissa tarkoitetun kalenterivuoden aikana Helsingin veropiirin verojohtajalle. Verojohtajan on tällöin tehtävä verovelvollisen verokirjaan merkintä vaatimuksesta.

8 §

Muusta tulosta kuin 1 §:ssä tarkoitetusta palkkatulosta sekä varallisuudesta on Pohjoismaiden Investointipankin palveluksessa olevan henkilön suoritettava veroa niistä voimassa olevien säännösten mukaan. Toimitettaessa tällaisen muun talon verotusta lasketaan kuitenkin tämä ! tulo ja edellä tarkoitettu palkkatulo yhteen. Näin saadusta määrästä tehdään kaikki verotuksessa yleisesti myönnettävät vähennykset. Sanotusta muusta tulosta meneväksi veroksi katsotaan se osa näin saadulle verotettavalle tulolle lasketusta verosta, joka vastaa sanotun muun tulon puhtaan määrän suhdetta verovelvollisen kokonaistuloon.

9 §

Milloin lopullista palkkaveroa on peritty tulosta, josta palkansaajaa on verotettava muulla tavoin kuin lopullista palkkaveroa koskevien säännösten mukaan, on peritystä määrästä voimassa, mitä pidätetystä ennakosta on säädetty.

10 §

Joka on tyytymätön verojohtajan 6 §:n nojalla antamaan päätökseen saa valittaa siitä kirjallisesti Uudenmaan lääninoikeudelle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona hän sai tiedon päätöksestä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valituskirja on toimitettava sanottuun lääninoikeuteen. Verotuslaissa tarkoitetulle valtionasiamiehelle luetaan valitusaika päätöksenteon päivästä.

Muutoksen hakemisesta 7 ja 8 §:ssä tarkoitettuun verotukseen on voimassa, mitä verotuslaissa on säädetty.

Muutoksen hakemisesta verojohtajan ratkaisuun, joka koskee perimättä jääneen lopullisen palkkaveron määräämistä Pohjoismaiden Investointipankin maksettavaksi, on voimassa mitä ennakkoperintälaissa on muutoksen hakemisesta vastaavissa -asioissa säädetty.

11 §

Lääninoikeuden tässä laissa tarkoitetun valituksen johdosta antamaan päätökseen saadaan hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Valtion puolesta on valitusoikeus verotuslaissa tarkoitetulla tarkastusasiamiehellä. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä verotuslaissa on säädetty muutoksen hakemisesta lääninoikeuden päätökseen.

12 §

Mitä tässä laissa on säädetty Pohjoismaiden Investointipankin vakinaisessa palveluksessa olevasta henkilöstä, on vastaavasti sovellettava tällaisen henkilön sijaiseen.

13 §

Mitä verotuslain 125 §:ssä on säädetty tai sen nojalla on määrätty verosta vapauttamisesta tai sen suorittamisen lykkäyksestä, on vastaavasti sovellettava tässä laissa tarkoitettuun veroon.

14 §

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä heinäkuuta 1976. Tätä lakia sovelletaan lopullista palkkaveroa koskevien säännösten osalta palkkaan, joka saadaan lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, sekä muulta osalta ensimmäisen kerran verovuodelta 1976 toimitettavassa verotuksessa.

Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1976

Tasavallan Presidentti URHO KEKKONENMinisteri Esko Rekola

Sivun alkuun