Laki rajavartiolaitoksesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1§
Rajavartiolaitoksen tehtävänä on valtakunnan rajojen vartiointi ja valvonta sekä poliisin ohella yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitäminen raja- ja merialueella sekä tullilaitoksen ohella tullivalvonta.
Erinäisistä rajavartiolaitoksen tehtävistä on säädetty erikseen. Asetuksella voidaan rajavartiolaitokselle antaa muitakin sille soveltuvia tehtäviä.
Rajavartiolaitos ottaa osaa valtakunnan puolustamiseen. Se voidaan asetuksella puolustusvalmiuden niin vaatiessa kokonaan tai osaksi liittää puolustusvoimiin
2§
Rajavartiolaitoksen sisäinen järjestys on sotilaallinen. Asetuksella voidaan tarvittaessa jostakin sen osasta säätää toisin.
3§
Rajavartiolaitoksen ylin johto ja valvonta kuuluu sisäasiainministeriölle.
Rajavartiolaitoksessa on esikunta, rajavartiostoja, merivartiostoja, kouluja sekä muita yksiköitä.
Rajavartiolaitoksen esikunta on samalla sisäasiainministeriön osasto.
4§
Rajavartiolaitoksessa voi olla seuraavia peruspalkkaisia
virkoja:
rajavartiolaitoksen päällikkö, rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, eversti, kommodori, everstiluutnantti, komentaja, majuri, komentajakapteeni, kapteeni, kapteeniluutnantti, yliluutnantti, luutnantti, osastopäällikkö, toimistopäällikkö, yli-insinööri ja insinööri; sekä
toimia:
toimiupseeri, sotilasteknikko, ilma-aluksen päällikkö, tulkki, erikoismestari, taloudenhoitaja, merivartija, insinööri, teknikko, osastosihteeri, toimistosihteeri, sihteeri, reviisori, pääkirjanpitäjä, rahastonhoitaja, sähköttäjä, sairaanhoitaja, kirjaaja, kanslisti, apulaiskanslisti, kirjanpitäjä, viestittäjien valvoja, viestittäjä, vahtimestari, konekirjoittaja, toimistoapulainen, emäntä ja keittäjä.
Virat ja toimet voivat olla eri luokkaisia.
Lisäksi rajavartiolaitoksessa voi olla sopimuspalkkaisia virkoja, ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä sekä palvelussopimuksen perusteella rajavartijoita ja muuta julkisoikeudellisessa sopimussuhteessa olevaa henkilöstöä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
5§
Rajavartiolaitoksen päällikön ja apulaispäällikön nimittää virkaan tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Muut upseerit nimittää virkaan tasavallan presidentti sisäasiainministerin esityksestä sotilaallisten nimitysasiain esittelyssa.
6§
Sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä säädetään asetuksella.
7§
Rajavartiolaitoksen viran ja toimen haltijain velvollisuudesta erota virastaan tai toimestaan ja velvollisuudesta siirtyä toiseen virkaan tai toimeen säädetään asetuksella.
8§
Asevelvollisia voidaan määrätä koulutettaviksi rajavartiolaitoksessa. Heidän palveluksessaan noudatetaan soveltuvin kohdin, mitä asevelvollisten palveluksesta puolustusvoimissa on säädetty.
Asevelvollisia voidaan käyttää tarvittaessa rajavartiolaitoksen toiminnan tukena.
9§
Rajavartiolaitoksessa palveleva on sotaväen rikoslain ja sotilaskurinpitosäännösten alainen samalla tavoin kuin vastaavassa virassa, toimessa tai tehtävässä taikka asevelvollisena puolustusvoimissa palveleva henkilö.
10§
Jokainen on velvollinen antamaan rajavartiomiehelle henkilöllisyytensä selvittämiseksi tietoja, kun tämä niitä häneltä virkatehtävässään tiedustelee. Rajavartiomiehellä on tällöin oikeus kuulustelua varten ottaa kiinni tuntematon henkilö, joka kieltäytyy antamasta sanottuja tietoja tai joka antaa henkilöllisyydestään tiedon, joka voidaan olettaa valheelliseksi.
11§
Milloin rajavartiomies on kuulusteluja varten ottanut kiinni henkilön, on hänet kuulustelun päätyttyä ja viimeistään vuorokauden kuluessa kiinniottamisesta päästettävä vapaaksi, jollei ole muuta syytä hänen kiinnipitämiseensä.
12§
Rajavartiomiehellä on, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, sama oikeus kuin poliisija tullimiehellä suorittaa rikosasiassa esitutkinta ja käyttää pakkokeinoja.
13§
Mitä rikoslain 3 luvun 8 §:ssä on säädetty poliisimiehen oikeudesta käyttää eräissä tapauksissa voimakeinoja, on vastaavasti sovellettava rajavartiomieheen ja siihen, joka on hänen apunaan virkatehtävän toimittamisessa.
14§
Jos rajavartioviranomaisen tutkittavana oleva rikosasia voidaan käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä, rajavartioston tai merivartioston komentaja taikka hänen tähän tehtävään määräämänsä muu rajavartiomies voi syyttäjäviranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti jo esitutkinnan yhteydessä tehdä syyttäjän puolesta ja hänen valvontansa alaisena rangaistusmääräyslain (146/70) 1 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia.
Rangaistusvaatimuksen tekemiseen oikeutettu rajavartiomies voi toimittaa vaatimuksen tiedoksiannon niin kuin haastemies.
15§
Jos rikos on vähäpätöinen, 14 §:ssä tarkoitettu rajavartiomies voi olla ryhtymättä toimenpiteisiin syyllisen saattamiseksi syytteeseen, mikäli ilmenee, että teko on johtunut olosuhteet huomioon ottaen anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta, ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä eikä yleinen etu vaadi syytetoimenpiteita.
16§
Rajavartiomiehellä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka nimityksen, määräyksen tai palvelussopimuksen perusteella toimii rajavartiotehtävissä, niin kuin siitä asetuksella säädetään.
17§
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
18§
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1975.
Tällä lailla kumotaan rajavartiolaitoksesta 22 päivänä joulukuuta 1944 annettu laki (980/ 44) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä 30 päivänä toukokuuta 1919 annetun sotaväen rikoslain 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä tammikuuta 1922 annetussa laissa (3/22).
Helsingissä 10. päivänä tammikuuta 1975
Tasavallan Presidentti Urho KekkonenSisäasiainministeri Heikki Tuominen