408/1975

Asumismenojen alentamiseksi voidaan myöntää päävuokralaisina vuokra-asunnossa asuville perheille sekä omassa asunnossa asuville perheille asumistukea valtion varoista siten kuin tässä laissa säädetään.

Asumistukea voidaan lisäksi myöntää sellaisessa opiskelija-asunnossa asuville opiskelijoille, jonka rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta varten on myönnetty lainaa valtion tai kunnan varoista taikka jota ylläpitää kunta tai yleishyödyllinen yhteisö tahi säätiö.

Perheeksi, joka voi saada tässä laissa tarkoitettua asumistukea, katsotaan:

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun perheeseen voivat myös kuulua asunnon haltijan tai hänen puolisonsa vanhemmat, lapsi perheineen sekä erityisestä syystä muukin lähiomainen.

Perheille maksettavan asumistuen saamisen edellytyksenä on:

Asumistuen saamisen esteenä ei kuitenkaan ole kodin, lasten tai sairaan perheenjäsenen hoidon takia tarpeellisen henkilön tai hänen lapsensa asuminen asunnossa.

Opiskelijan asumistuen saamisen edellytyksistä on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa on säädetty.

Sen estämättä, mitä 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa on säädetty, voidaan asumistukea myöntää, jos perheeseen kuuluvien henkilöiden tulot asumistukea haettaessa tai tarkistettaessa ovat viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen pysyvästi alentuneet niin, ettei niiden voida arvioida ylittävän mainitun lainkohdan nojalla vahvistettujen veroäyrimäärien edellyttämiä tuloja.

Vuokra-asunnossa asuvan perheen asumistuen suuruus on perheen koosta sekä perheeseen kuuluville henkilöille maksuunpantujen veroäyrien yhteismäärästä riippuen 55-90 prosenttia markkamääräisen perusomavastuuosuuden ylittävästä asumismenojen määrästä.

Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain 1 momentissa tarkoitetut perusomavastuuosuuksien markkamäärät sekä asumistuen prosenttimäärät, jotka voidaan määrätä eri aikoina valmistuneiden asuntojen osalta eri suuruisiksi.

Vuokra-asunnossa asuvan perheen asumistuki määrätään todellisten asumismenojen perusteella. Asumismenoiksi luetaan vuokra sekä mahdolliset erikseen suoritetut lämmityskustannukset ja vesimaksut asunnosta. Asumistukea myönnetään kuitenkin enintään kohtuullisten asumismenojen määrän perusteella.

Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain 1 momentissa tarkoitetut kohtuulliset asumismenot neliömetriä kohti ottaen huomioon asunnon sijainnin, iän, koon ja varustetason.

Omassa asunnossa asuvan perheen asumistuen suuruuden määräytymisperusteet vahvistaa valtioneuvosto noudattaen soveltuvin osin, mitä 6 §:ssä vuokra-asunnossa asuvan perheen asumistuen määräytymisperusteista on säädetty, kuitenkin ottaen huomioon korkojen veronvähennysoikeuden. Asumistuki voidaan vahvistaa määrättäväksi myös arvioitujen menojen perusteella. Valtioneuvosto voi myös määrätä, että asumistukea maksetaan vain määrättynä ajanjaksona valmistuneissa tai hankituissa omistusasunnoissa asuville perheille.

Perheiden asumistuen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon perheen koosta riippuen enintään valtioneuvoston vahvistamat asunnon pinta-alan neliömetrimäärät.

Edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa opiskelija-asunnossa asuvalle opiskelijalle maksettavan asumistuen suuruuden määräytymisperusteet vahvistaa valtioneuvosto.

Asumistuki voidaan evätä tai lakkauttaa taikka myöntää tai vahvistaa alennettuna, mikäli perheeseen kuuluvien henkilöiden tai opiskelijain tulot taikka taloudelliset olosuhteet selvästi ovat paremmat, kuin heille maksuunpantujen veroäyrien määrä edellyttää, tai mikäli muu erityinen syy antaa siihen aihetta.

Asumistukitoiminnan yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluu sisäasiainministeriölle ja sen alaiselle asuntohallitukselle.

Läänin alueella asumistukitoimintaa ohjaa ja valvoo asuntohallituksen alaisena lääninhallitus.

Kunnassa hoitaa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä sosiaalilautakunta. Kunnallisvaltuusto voi kuitenkin päättää, että näistä tehtävistä huolehtii muu lautakunta. Mitä tässä laissa on säädetty sosiaalilautakunnasta, sovelletaan tällöin soveltuvin osin muuhun lautakuntaan.

Asumistuen myöntää hakemuksesta asunnon sijaintikunnan sosiaalilautakunta.

Kunnan sosiaaliohjesäännössä voidaan määrätä, että sosiaalijohtajalla, sosiaalisihteerillä tai muulla sosiaalilautakunnan alaisella viranhaltijalla on oikeus sosiaalilautakunnan vahvistamien perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaisesti lautakunnan puolesta päättää asumistuen myöntämisestä sekä käsitellä ja ratkaista 15 §:n 1 momentissa tarkoitetut asumistuen edellytysten vuosittaiseen tarkistamiseen ja uudelleen vahvistamiseen liittyvät asiat.

Asumistuki myönnetään toistaiseksi sen kuukauden alusta, jona hakemus on jätetty sosiaalilautakunnalle.

Sosiaalilautakunnan on vähintään kerran vuodessa tarkistettava, että asumistuen saamisen edellytykset ovat olemassa, sekä vahvistettava tuen määrä.

Perheen muuttaessa asunnosta lakkaa kuitenkin tähän asuntoon perustuva asumistuki muuttoa seuraavan kuukauden alusta. Omistusasunnossa asuvalle perheelle suoritettava asumistuki lakkaa asunnon luovutusta perheen ulkopuoliselle seuraavan kuukauden alusta.

Asumistuki maksetaan sosiaalilautakunnan toimesta postisiirtoliikkeen välityksellä kunkin kuukauden ensimmäisenä tai toisena arkipäivänä. Tuki suoritetaan täysin markoin jättämällä yli menevät pennit lukuun ottamatta. Kahtakymmentä markkaa pienempää asumistukea ei kuitenkaan makseta.

Kunnalle suoritetaan valtion varoista korvauksena asumistukea koskevien asioiden hoitamisesta asetuksella säädettävä määrä kustakin asumistukipäätöksestä, tarkistuspäätökset mukaan luettuina. Korvauksen määrä on säädettävä sellaiseksi, että se vastaa asian käsittelystä aiheutuvia keskimääräisiä todellisia kustannuksia, lautakunnan jäsenelle suoritettavia palkkioita ja korvauksia lukuunottamatta. Tämän lain 21 §:ssä tarkoitetun asian käsittelemisestä sosiaalilautakunnassa ei kuitenkaan suoriteta edellä mainittua korvausta.

Edellä 17 §:ssä mainitut korvaukset maksetaan kunnalle neljännesvuosittain jälkikäteen 15 päivän kuluessa siitä, kun kunnalta on saatu korvauksen määräämistä varten tarpeelliset tiedot.

Asetuksella voidaan kuitenkin asuntohallituksen päätettäväksi 1 momentin mukaan kuuluvia asioita siirtää lääninhallitukselle, jonka tulee näitä asioita ratkaistaessaan noudattaa asuntohallituksen antamia yleisiä ohjeita.

Asumistuen nostaja on velvollinen maksamaan asumistuen tai sen osan takaisin kunnalle:

Mikäli 1 momentissa tarkoitettua asumistukea tai sen osaa ei saada perityksi samalle perheelle myöhemmin maksettavista asumistuen eristä eikä tuen nostaja suostu suorittamaan oikeudettomasti saamaansa määrää takaisin, on sosiaalilautakunnan, jollei tuen nostajaa panna tuomioistuimessa teosta syytteeseen, ajettava tuen nostajaa vastaan lääninhallituksessa vaatimusta hänen velvoittamisekseen maksamaan asumistuen määrä lautakunnalle.

Lääninhallitus voi erityisestä syystä asumistuen nostajan tai sosiaalilautakunnan hakemuksesta taikka 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen käsittelyn yhteydessä päättää, että asumistuen nostajalta saadaan jättää kokonaan tai osittain perimättä takaisin oikeudettomasti nostetun asumistuen määrä.

Oikaisumenettelystä on muutoin voimassa, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionasuuksista ja -avustuksista annetun lain (35/73) 7 luvussa on säädetty. Oikaisuvaatimus on tehtävä lääninhallitukselle.

Edellä 14 §:n 2 momentin tarkoitettuun sosiaalilautakunnan alaisen viranhaltijan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

Milloin asianosainen on tyytymätön 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen, hänellä on oikeus asetuksessa tarkemmin säädettävällä tavalla saada päätös sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi, mikäli hän neljäntoista päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii.

Muutosta sosiaalilautakunnan asumistukea koskevaan päätökseen haetaan lääninoikeudelta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Valituskirja voidaan kuitenkin valitusajan kuluessa toimittaa myös sosiaalilautakunnalle, jonka on viipymättä lähetettävä se lausuntonsa ohella lääninoikeudelle.

Lääninoikeuden valituksen johdosta antamaan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

Joka asumistukea koskevassa asiassa tahallaan antaa viranomaiselle väärän tiedon taikka nostaa asumistukea tietoisena siitä, ettei hänellä ole oikeutta asumistukeen, voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta.

Asumistukea ei saa ulosmitata.

Sosiaalilautakunnan oikeudesta saada valtion ja kunnan viranomaisilta sekä muilta yhteisöiltä ja laitoksilta tarvittavia tietoja ja selvityksiä tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten samoin kuin tässä laissa tarkoitettujen asioiden ja tietojen salassapitovelvollisuudesta noudatetaan, mitä sosiaalihuollon hallinnosta annetun lain 21 ja 21 a §:ssä on säädetty.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1975. Samalla kumotaan lapsiperheiden asumistuesta 30 päivänä joulukuuta 1961 annettu laki (586/61) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Lapsiperheiden asumistuesta annetun lain nojalla ennen tämän lain voimaantuloa tehdyllä päätöksellä myönnetyn asumistuen maksamista jatketaan kuitenkin tämän lain voimaantultua päätöksen mukaisena kunnes sosiaalilautakunta on tämän lain nojalla käsitellyt asian, jos lapsiperheiden asumistuesta annetussa laissa säädetyt edellytykset muutoin ovat olemassa.

Lapsiperheiden asumistuesta annetun lain mukaista asumistukea maksetaan kuitenkin enintään 31 päivään joulukuuta 1975 saakka.

Sosiaalilautakunnan tulee ennen vuoden 1975 loppua hakemuksetta ottaa käsiteltäväkseen kysymys niiden lapsiperheiden tämän lain mukaisesta asumistuesta, joille on 28 §:n nojalla maksettu lapsiperheiden asumistuesta annetun lain mukaista asumistukea.

Jos asumistukea lapsiperheiden asumistuesta annetun lain nojalla saanut olisi heinäkuun 1 päivän 1975 jälkeiseltä ajalta voinut tämän lain nojalla saada suurempaa asumistukea kuin mitä sosiaalihallituksen aikaisemman päätöksen nojalla on suoritettu, sosiaalilautakunnan tulee maksaa erotus tuen saajalle taannehtivasti sanotusta ajankohdasta lukien.

Jos lapsiperhe, jolle 28 §:n nojalla on suoritettu asumistukea, ei tämän lain nojalla olisi ollut sen voimaantulon jälkeiseltä ajalta ollenkaan oikeutettu asumistukeen, tulee lautakunnan välittömästi lopettaa asumistuen maksaminen ja ilmoittaa asiasta asuntohallitukselle. Asuntohallituksen asiana on ratkaista, onko tämän lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta 28 §:n nojalla suoritettu asumistuki kokonaan tai osittain perittävä takaisin. Tällöin on sovellettava lapsiperheiden asumistuesta annettua lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Jos lapsiperhe olisi voinut myös tämän lain mukaan saada asumistukea lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta, mutta asumistuen määrä olisi jäänyt pienemmäksi kuin mitä perheelle on 28 §:n nojalla suoritettu, tulee lautakunnan jatkaa asumistuen maksamista tämän lain edellyttämässä laajuudessa ja ilmoittaa asiasta asuntohallitukselle. Asuntohallituksen asiana on ratkaista, onko 28 §:n nojalla suoritettu asumistuki, siltä osin kuin se ylittää tämän lain nojalla suoritettavan asumistuen määrän, perittävä kokonaan tai osittain takaisin tahi vähennettävä myöhemmin tämän lain nojalla kuukausittain suoritettavasta asumistuesta. Asuntohallituksen on tällöinkin sovellettava lapsiperheiden asumistuesta annettua lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Sosiaalihallituksessa tämän lain voimaantullessa vireillä oleva asia, joka koskee 28 §:ssä tarkoitetun asumistuen lakkauttamista tai sen määrän muuttamista, siirretään asuntohallituksen käsiteltäväksi ja käsitellään loppuun lapsiperheiden asumistuesta annetun lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti. Asuntohallituksen päätös, jolla asumistuen maksaminen lakkautetaan tai sen määrää muutetaan, voi kuitenkin kohdistua vain tämän lain voimaantuloa edeltäneeseen aikaan, jollei 29 §:n säännöksistä muuta johdu.

Sosiaalihallituksessa tämän lain voimaantullessa vireillä oleva hakemus, joka koskee lapsiperheiden asumistuesta annetussa laissa tarkoitetun asumistuen saamista lapsiperheille, jolle sitä ei tämän lain voimaan tulessa suoriteta, siirretään asuntohallituksen käsiteltäväksi ja käsitellään sekä ratkaistaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Asuntohallituksen päätöksen nojalla asumistukea myönnetään kuitenkin enintään 30 päivään kesäkuuta 1975 saakka. Asianomaisen sosiaalilautakunnan tulee, mikäli sillä on riittävät tiedot sosiaalihallituksessa vireillä olevasta hakemuksesta, mahdollisimman pian viran puolesta ottaa käsiteltäväkseen kysymys perheen mahdollisuudesta saada tässä laissa tarkoitettua asumistukea ja, mikäli edellytykset ovat olemassa, maksaa asumistukea tämän lain voimaantulosta lukien. Mikäli riittäviä tietoja asian ratkaisemiseksi ei ole eikä niitä voida viran puolesta saada, sosiaalilautakunnan tulee kehottaa perhettä täydentämään hakemusta myös tässä laissa tarkoitetun asumistuen saamiseksi.

Asian katsotaan 1 ja 2 momentin säännöksiä sovellettaessa olevan vireillä sosiaalihallituksessa myös silloin, kun lapsiperheiden asumistuesta annetun asetuksen (34/62) 5 §:ssä tarkoitettu hakemus tai ilmoitus muutoksesta, joka voi aiheuttaa asumistuen lakkaamisen tai sen määrän muuttamisen, on ennen tämän lain voimaantuloa saapunut kunnalle.

Sosiaalilautakunta voi toistaiseksi ja kunnes asia on käsitelty 14 §:n 2 momentin mukaisessa järjestyksessä, enintään kuitenkin 31 päivään joulukuuta 1976 määrätä, että lautakunnan alaisella viranhaltijalla on oikeus mainitun lainkohdan mukaisesti päättää asumistuen myöntämisestä sekä käsitellä ja ratkaista lainkohdassa tarkoitetut asiat.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.